Aluehankkeen tulokset

Samankaltaiset tiedostot
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena kehittämiskokonaisuus

Lapsen paras yhdessä enemmän Miten eroauttamista kehitetään pääkaupunkiseudulla? Riitta Vartio

Vuosi PKS LAPE Vuosikalenteri 2018

LAPE Pohjois-Savo tulokset

Lasten mielenterveyspalveluiden kehittäminen esimerkkinä koulupoissaoloihin puuttuminen

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

LAPE PKS Lapsen paras - yhdessä enemmän Lape Uusimaa Yhdessä olemme enemmän Perhekeskusseminaari

Erityispalveluiden uudistaminen esimerkkejä maakunnista Pääkaupunkiseudun Lape-hanke ja Uudenmaan maakuntavalmistelu

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Kärkihanke Lape Kymenlaakso

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti

YHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija

Tavoitteena nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa

Ajankohtaiskatsaus Kehittäjätiimi Kaisa-Maria Rantajärvi ja Tuula Mäntymäki

Hankkeen ja muutosagen4n työn tulokset

Pirkanmaan LAPE-hankkeen tulokset

LAPE KYMENLAAKSO Yhdessä kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Lyhyesti LAPEsta ja tehtävästämme. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Opiskeluhuoltoryhmän mallinnos verkosto

LAPE-teesien taustamateriaali yhdyspintatyön varmistamiseksi. Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

Lape-hankkeen tulokset

Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

Koulun rooli verkostomaisessa yhteistyössä

Hyvinvointikeskustelut yläkoulun tai lukion aloittavien opiskelijoiden kanssa

Muutosagentin toiminnan tulokset

Integratiivisen työn osa-alueet

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden palvelukuvausten laadinta

LAPE Lapsiperhepalvelujen muutosohjelma - Perhekeskus. Yritys- ja järjestötori , Sanna Nieminen

LAPSI- JA PERHEPALVELUJEN MUUTOSOHJELMA

LAPSI- JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMA / KSLAPE

LAPE Etelä-Savo. Miten opiskeluhuolto nivoutuu uuteen SOTEmaakuntahallintoon?

Pirkanmaan LAPE Pippuri Erityis- ja vaativimman tason palvelut. Miettinen & Miettunen

Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma

LAPE ei lopu vaan muuttaa muotoaan

LAPE- muutosagenttien ja projektinjohtajien tapaaminen Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

Lastensuojelun ja perhesosiaalityön yhteiskehittämö Esityksen nimi / Tekijä

Lapsille hyvä arki! LAPE alueellamme. VIP Vaativan erityisen tuen ohjaus- ja palveluverkostojen alueellinen Kick off

Opiskeluhuollon asiakaspalautekysely (esiopetus, perusopetus, toisen asteen ammatillinen koulutus, lukio)

LAPE Etelä-Savo muutosohjelman tulokset

Lape kärkihankkeen toimeenpano Etelä-Pohjanmaalla. Eija Ala-Toppari-Peltola Lape muutosagentti

LAPE tilannekatsaus. Työvaliokunta

Neuvolatyö perhekeskusmallin ytimessä

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Pälvi Kaukonen, THL Marjo Malja, Ritva Halila, STM

Etelä-Savon Perhekeskustoimintamalli

Mukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija

LAPE- päivät Kansallinen ja maakunnallinen kehittämistyö varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos kokonaisuudessa

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Perhekeskusfoorumi Hankepäällikkö Pia Suvivuo

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Monitoimijainen arviointi. Marjo Alatalo Anne Kantoluoto

Keski-Suomen SOTE hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma työkalu yhteiseen työhön

Kehittämiskokonaisuus: Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen

Perhekeskustoimintamalli Etelä-Savo

Perhe- ja sosiaalipalvelut

Perhekeskustoimintamalli Etelä-Savo

Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM

KP LAPE Keski-Pohjanmaa lapsi- ja perhepalvelumaakunnaksi. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE / STM ja OKM

Reseptit lapsen arjessa tehtävään työhön - Varhaiskasvatus, koulu, oppilaitos ja vapaaaika. Susanna Raivio, projektikoordinaattori, LAPE Pirkanmaa

LOOK & LAPE Teemme yhdessä lapsille, nuorille ja perheille hyvää arkea! Lähellä.

LAPE-hanke

LAPE-muutosohjelman yhteys VIP-verkostoon

Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma

Maakunnan LAPE ryhmä klo Pirkanmaan liitto. Koordinaattorit Maria Antikainen ja Susanna Raivio

Valtakunnallinen koulutuskierros Lahti Huomisen hyvinvointia lapsille ja perheille Päijät-Hämeessä Anne-Marie Haavisto

Lapsibudjetointi maakunnan akatemiassa

Muutosagentin terveiset Uudenmaan maakunta Lape Lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Yhdyspinnat lasten, nuorten ja perheiden palveluissa uudistuvassa toimintaympäristössä

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE lyhyesti

Teemme lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä.

LAPE Pohjois-Pohjanmaalla Taloudelliset tavoitteet, lapsibudjetointi

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

Yksi keittiö, yhteinen soppa, monta kokkia. Toimintakulttuurin muutoksella kohti asiakaslähtöisempiä palveluita

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma - Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi. Jyväskylä, Paviljonki

Mikä on perhekeskustoimintamalli?

Kehittämistiimi: Haavisto, Moisander-Pohjonen, Vesterinen, Åstedt

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE - rahoitus ja vaikuttavuus

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena - kehittämiskokonaisuus

Työpaja 3: Tuumasta toimeen: Koulujen ja oppilaitosten sekä psykiatrian yhteistyön vahvistaminen

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus Pirkanmaan Lapehanke

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

Ajankohtaista soteuudistuksesta

Yhteistyö ja tulevaisuuden suunnat muuttuvassa toimintaympäristössä Eksote

Monitoimijaisen arvioinnin työryhmän tapaaminen klo 8-11 Pikassos Nanna Miettunen ja Maria Antikainen. Pirkanmaan LAPE Pippuri

Lape uuteen vaiheeseen: Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia! Maria Kaisa Aula, Lape ohjausryhmän puheenjohtaja 26.1.

Kaikki mukaan! Tiedosta toimintaan. Pääkaupunkiseudun kouluterveyskysely- seminaari 2018

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen

LAPE pre-seminaari Helsingissä Teemme lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä.

Erityis- ja vaativan tason palveluiden kehittäminen Pirkanmaalla

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA

Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kokous

Omaishoidon maakuntapäivä Lapsi, perhe ja omaishoitajuus lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen näkökulma

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

HUOMISEN HYVINVOINTIA LAPSILLE JA PERHEILLE Päijät-Hämeeseen!

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

Päijät-Hämeen LAPEhankkeen

Lapsen paras yhdessä enemmän Erityis- ja vaativimman tason kehittäminen Valtakunnallinen kysely sosiaalityöntekijöille

Transkriptio:

Aluehankkeen tulokset Lapsen paras - yhdessä enemmän Pääkaupunkiseudun Lape-hanke 1

Hankkeen perustiedot Lapsen paras yhdessä enemmän Kesto 2017-2018 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma, pääkaupunkiseudun hanke Alueellinen laajuus: Espoo, Helsinki, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Vantaa Myönnetty rahoitus: 2,9milj.euroa 2

Ketkä osallistuivat hankkeeseen? Hankkeessa 15 toteuttajaa: Espoo, Helsinki, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Vantaa, HYKS Psykiatria, Socca Diak, Laurea, MLL Uudenmaan piiri, PeLa, NiceHearts, HelsinkiMissio, FSKC Hanketyöntekijöitä 20 htv Verkostot: Hankkeeseen osallistui suuri määrä järjestöjä sekä myös seurakuntia ja yrityksiä Yhteiskehittämispäivät järjestettiin yhteistyössä Praxis-verkoston kanssa Käytäntötutkimusta tehtiin yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa Osallistuttiin aktiivisesti THL:n, STM:n ja OKM:n työryhmiin ja työrukkasiin 3

Mikä oli kehittämiskohde ja tavoite? Perhekeskustoimintamalli: Perhekeskusmallilla verkostoidaan hajanaiset lasten, nuorten ja perheiden palvelut, sovitetaan ne yhteen synergiaetuja tuottavasti asiakaslähtöiseksi palvelukokonaisuudeksi. Jokainen lapsi, nuori ja perhe saavat ajoissa tarvitsemansa avun ja tuen. Digitaaliset palvelut täydentävät palvelukokonaisuutta. Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena Yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittäminen turvallinen, yhteisöllinen koulu Yksilökohtaisen opiskeluhuollon kehittäminen tukea ja apua tarpeenmukaisesti ja varhaisesti Malli systemaattisen asiakaspalautteen ja asiakashyödyn mittaamiseen osallisuus ja yhdessä kehittäminen Erityis- ja vaativimman tason palvelut: Tietoon perustuvat mallit lastensuojelun ja sijaishuollon käyttöön terapeuttisuus, osallisuus, parempi hoitotulos Integratiivisten toimintamallien kehittäminen yhdessä perustason kanssa - erityistason palvelut yhteensovitetusti ja lähemmäksi päivittyvä asiakassuunnitelma yhdessä perheen kanssa OT-keskuksen kehittäminen ks. kaksi edellistä 4

Hankkeen maku-sote-yhteys Hankkeen ohjausrakenteisiin on kuulunut useita maakuntavalmistelussa työskenteleviä Hankkeen muutosagentti on ollut Lapset, nuoret ja perheet valmisteluryhmän jäsen Hankkeessa on tuotettu LaNuPevalmisteluryhmän toiveesta suuri joukko maakunnallisia palvelukuvauksia Hankkeessa on tehty tiivistä yhteistyötä maakunnan ICThankepäälliköiden kanssa ja toimitettu maakuntaan sähköisten palveluiden suositukset Hankkeessta on toimitettu maakuntaan selvitys ruotsinkielisten lapsiperheiden palveluista Uudenmaan maakunnan alueella Maakuntavalmistelu Liikelaitosvalmistelu PKS Lape suppea ohjausryhmä PKS muutosagentti PKS Lape kehittämisryh mät Lapset, nuoret ja perheet - valmisteluryhmä (Lanupe) Lape - kehittäminen 5

Mitä kehittämis- tai työmenetelmää hankkeessa käytettiin? Benchmarking Mallintaminen Osallistavat yhteiskehittämispäivät (10kpl) Työpajat Puimala Palvelumuotoilu 6

Käytetyt kehittämis- ja työmenetelmät Kokeilut ja pilotit Asiakkaille ja työntekijöille tehdyt kyselyt sekä haastattelut Koulutukset työntekijöille Sovittujen toimintamallien pilotointi Arviointi lapset, nuoret, perheet, ammattilaiset Kokemusten ja arviointien perusteella toimintamallien muokkaaminen ja mallintaminen Yhteisesti sovittuja toimintamalleja käyttöön yksiköihin ja kuntiin Kehittäjäyksiköt valitsevat, mitä haluavat pilotoida, testata, kehittää yhdessä Kehitetään toimintamalleja Yhdenmukaisuutta ja tasalaatuisuutta opiskeluhuollon käytänteisiin 7

Osallisuus ja vaikuttaminen: työpajat, kyselyt, haastattelut Hankkeen asiakkaita olivat pääkaupunkiseudun lapset, nuoret ja perheet Joissakin kokeiluissa asiakkaina olivat ammattilaiset; esim. ohjauksen ja valvonnan mallintaminen, Ihmeelliset vuodet ja IPC-koulutukset Asiakkaille ja työntekijöille tehtiin lukuisia kyselyjä sekä haastatteluja. Kokemusasiantuntijoita osallistui työpajoihin ja seminaareihin. Kysely yhdeksäsluokkalaisille nuorille syyskuussa 2017 ja 2018 (N=1032) mielenterveyspalveluista: miten saatavilla ja miten toivotaan toteutuvan LAPE-kehittämistä erityisesti kulttuurien moninaisuudennäkökulmasta esiteltiin Espoon Monikulttuuriasiain neuvottelukunnalle (7.6.2018) Laurea ammattikorkeakoulun opiskelijat Taru Kulmala ja Karoliina Sorvari kävivät syksyllä 2017 haastattelemassa oppilaita ja opiskelijoita alakoulusta, yläkoulusta sekä lukiosta aiheena yhteisöllinen oppilashuolto ja hyvinvointi koulussa. Tuloksia hyödynnettiin kehittämisessä. Lape-tuloksia on esitelty nuorisovaltuustoille Espoossa, Kirkkonummella ja Kauniaisissa Marraskuussa järjestettiin yhteistyössä Pesäpuu ry:n kanssa kaksi osallisuustyöpajaa 8

Keskeiset tulokset: Perhekeskus Ehdotus Uudenmaan perhekeskusmallista Eron ensiapupiste ja 100asiaaerosta -mallit Avoin kohtaamispaikkatyö Yhteistyö yli kuntarajojen Palvelukuvaukset Näyttöön perustuvien työmenetelmien levittäminen Sähköinen perhekeskus: selvitys Monikulttuurisuus-kokeilut Hankkeessa toteutettiin Monikulttuurisen työn verkkokurssi (Diak) sekä tehtiin konkreettinen työkalu maahanmuuttajataustaisten lapsiperheiden kanssa työskenteleville! 9

Keskeiset tulokset: Opiskeluhuolto Yhteisöllinen opiskeluhuolto Opiskeluhuollon vuosikello (kaikki koulutusasteet) 7. -luokkalaisten ja lukion 1. vuosikurssin opiskelijoiden hyvinvointikeskustelu (perusopetus ja lukio ) Vanhempaintiimitoiminta (perusopetus, tulossa esiopetukseen) Yksilökohtainen opiskeluhuolto Opiskeluhuollollinen polku (kaikki koulutusasteet) Opiskeluhuollon konsultaatiokäytänteet (kaikki koulutusasteet) Poissaolojen seuranta ja niihin puuttuminen (esiopetus ja perusopetus ) Koulupoissaolokysely (perusopetus) Arviointityökalu kuraattorin ja psykologin asiakastyöhön (kaikki koulutusasteet ) Opiskeluhuollon yhteistyöprosessit (perusopetus ja toinen aste) Sähköisten menetelmien hyödyntäminen Opiskeluhuollon sähköinen asiakaspalaute (yhteisöllinen ja yksilökohtainen) (kaikki koulutusasteet) Hyvinvointikyselyjen toteuttaminen sähköisesti oppilaitoksissa (perusopetus ja toisen aste) Opiskeluhuollon näkyvyyden lisääminen sähköisiä menetelmiä hyödyntäen (kaikki koulutusasteet ) Koulu- ja luokkayhteisöjen hyvinvointikyselyjen toteuttaminen sähköisesti Maahanmuuttajataustaisten perheiden palvelut Monitoimijainen ja kielinen alueellinen vanhempaintilaisuus (kaikki koulutusasteet) Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ja huoltajien Tervetuloa! tapaamiset (kaikki koulutusasteet ) 10

Keskeiset tulokset/terveydenhuolto Visio integratiivisesti toteutetuista lasten ja nuorten mielenterveyspalveluista Hyks VARHAIN-toimintatavan kuvaus Ehdotus yhdenmukaisesti käytettävistä nuorten mielenterveyden arviointimenetelmistä Nuorten geneerisen mielenterveysinstrumentin GMI:n kehittäminen mielenterveyden häiriöiden vakavuusasteen ja hoidettavuuden arvioinnin tueksi perustasolle ja integratiiviseen työhön Suunnitelma alueellisista yhteisistä teemakoulutuksista 2-3 kertaa vuodessa, vuoden 2019 teemat ovat itsetuhoisuus ja uni IPC-lyhytinterventio: ohjaaja- ja työnohjaajakoulutukset, levittämisen ja implementoinnin käynnistys Lasten mielenterveyden palvelupolun yleiskuvaus Koulupudokkuuden ennaltaehkäisy: koulupoissaolojen toiminnallinen luokittelu ja koulupoissaoloihin puuttumisen malli yhteistyössä opiskeluhuollon osahankkeen kanssa Koulupoissaolokyselyn suomennos ja kokeilu Oppimisen ja kehityksen pulmat - palveluketjujen kuvaus ja monitoimijaisen konsultaation mallinnus ja kokeilu Perhesosiaalityön päivystyskokeilu Lastenklinikalla ja toiminnan vakinaistaminen Uudessa lastensairaalassa Vakavasti sairastuneen lapsen, nuoren ja hänen perheensä psykososiaalisen tuen palvelukuvaus ja kokeilun suunnittelu Terveydenhuollon operatiiviset johtajat - rakenteen kokeilu ja vakinaistaminen 11

Keskeiset tulokset/sosiaalihuolto Asiakasystävälliset monitoimijaisen yhteisen työn pelisäännöt: selkokieliset yhteistyötä kuvaavat käsitteet, yhteisen työn toimintaperiaatteet ehdotus yhteisestä viitekehysmallista ja selkeistä vastuutyöntekijämalleista yleiset suositukset lähityöntekijän nimeämiseksi ja tehtäviksi. Lastensuojelun systeemisen toimintamallin pilotointi Lastenkotien ja lasten- ja nuorisopsykiatrian yhteinen työ Yhteiset toimintatavat sijoitetun lapsen psykiatrisen hoidon järjestämiselle. Pilotoinnit eri puolilla PKS-seutua. Sijaishuollon valvonnan järjestäminen (Uudenmaan maakunnassa) Yhtenäiset toimintatavat. Kuntien välinen yhteistyö valvonnassa käynnistyy v. 2019 Lastensuojelun sijaishuollon järjestäminen (Uudenmaan maakunnassa) Yhtenäiset rakenteet ja toimintatavat asiakasohjaukseen, perhehoitoon, vastaanottotoimintaan ja pitkäaikaiseen laitoshoitoon. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen Etelä-Suomen OT-keskuksen suunnitelma valmistuu vuoden 2018 loppuun mennessä Rakenne sosiaalihuollon vaativien asiakasryhmien osalta: Vaativat, monialaista osaamista tarvitsevat asiakkaat: lastensuojelu, vammaistyö, huolto- ja tapaamiskiistat, monikulttuurisuuteen liittyvät harvoin esiintyvät ongelmat: mm. lapsikaappaukset, kunniaväkivalta 12

Tulosten merkitys ja hyöty asiakkaiden eli palvelujen käyttäjien kannalta: Apua kohdennetummin ja koordinoidummin Viiveetön ja kynnyksetön avunsaanti Monipuolinen palvelutarjonta Tasalaatuisemmat ja yhdenmukaiset palvelut ja käytänteet Palvelut omassa ympäristössä Sujuvammat palveluprosessit Palvelujen päällekkäisyyden ja sirpaleisuuden väheneminen eheitä palvelukokonaisuuksia 13

Tulosten merkitys ja hyöty henkilöstön ja alan ammattilaisten kannalta: Yhteinen suunnittelu ja yhdessä toimiminen Sovitut arviointimenetelmät Tukea interventioiden valintaan oikean tahon/ammattilaisen toteuttamana Mahdollisuus yhteisen kielen ja kulttuurin synnyttämiseen Yhtenäinen toimintatapa Osaamisen lisääntyminen Systemaattisia toimintatapoja päättäjien kannalta: Varhainen tunnistaminen, tuki ja hoidon järjestäminen Vaihtoehtoisia tapoja tihentää ja syventää integratiivisia työtapoja Kustannussäästö Yhteiset arviointimittarit, jotka mahdollistavat vertailun kuntien välillä 14

Tärkeimmät opit Toimintakulttuurilla on ensisijainen merkitys! Yhdessä toimimalla tutustutaan ja löydetään yhteinen kieli saavutetaan luottamus Emme ole toisten tonteilla vaan asiakkaan tontilla muistettava Tarvitaan konkreettisia ja selkeitä toimintatapoja Verkostoyhteistyön ylläpitäminen ja edistäminen kaikkien / ei kenenkään tehtävä? Ruohonjuuritason viisaus ja päättäjien ymmärrys miten yhdistää viisaasti? Laadun varmistus priorisoimalla, liian monta rautaa tulessa ei tuota hyvää 15

Entä seuraavaksi Toimintamallit osaksi kuntien suunnitelmia juurruttaminen Sovittava Lapen juurruttamista tukevat yhteistyö- ja työryhmärakenteet Uudenmaan maakunnan tasolle Toiminnan arviointi ja jatkokehittäminen Alueellisesti on sovittava yhteiset toimintatavat ja mallit, joiden avulla lapset, nuoret ja perheet voivat osallistua toiminnan kehittämiseen ja arviointiin. Maakuntatasolla on sovittava yhteisistä rakenteista ja käytännöistä lasten ja nuorten perus- ja erityispalvelujen, ml. osaamis- ja tukikeskusten sekä, aikuisten perus- ja erityispalvelujen kesken. Yhdyspintatyö sivistystoimen kanssa Maakunnan on tehtävä sopimukset alueellaan toimintaa ja palveluja tuottavien järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Kansalliset siltaustoimet Lape-akatemia, muutos- ja kunta-agentit 16

Kiitos! Mette Kontio mette.kontio@hus.fi 040 6359 599 17