Alueen kehittäminen työryhmä, elinkeinopalvelut Loppuraportointi 30.6.2018 30.7.2018 1 www.pirkanmaa2019.fi
1. Työryhmän tavoitteiden ja tulosten toteutumisen arviointi Tavoitteiden ja lopputulosten toteutuminen Arvosana 1-5, 1=heikko, 5 = erinomainen Työsuunnitelmassa määriteltyjen valmistelutavoitteiden toteuttaminen 4 Valmisteluteemat (pl. elinkeinopalvelujen suunnittelu): Siirtosuunnitelman laadinta, strateginen suunnittelukokonaisuus, ohjelmaperusteisen kehittämisen toimintamalli, keskeiset yhteistyöprosessit, tiedolla johtaminen ja ennakointi, tietojärjestelmien kehittäminen, viranomaistehtävät, tiekartta valmistelulle. Osa valmistelunteemoista on tunnistettu päällekkäisinä muiden työryhmien kanssa ja työnajoista ryhmien välillä on sovittu tapauskohtaisesti. Elinkeinopalvelujen valmistelu 4 Valmistelun kärjet: asiakkuudet, pilottien ja kokeilujen arviointi, markkinavuoropuhelu sekä yhteistyön mallit ja mahdollisuudet. Maaseutupalvelujen kehittämispajoja järjestetty. Valmisteluun osallistunut laaja asiantuntijaporukka ja konkreettisia toimenpide/toimintamalliesityksiä tehty. Materiaali löytyy valmistelun työtilasta. Viestintä 3 Elinkeinopalveluja, erityisesti kasvupalveluja ja maaseutupalveluja on esitelty erilaisissa asiakkaille ja kuntalaisille suunnatuissa tilaisuuksissa. Kasvupalveluista on pidetty myös Tampereen yliopistolla avoin luentotilaisuus. Viestintä on kohdistunut pääasiassa valmistelijaasiantuntijoihin ja keskeisiin yhteistyökumppaneihin. Viestintää on häirinnyt puuttuvat poliittiset linjaukset (lainsäädäntö). Osallistaminen 4 Laaja-alaisesti valmistelussa mukana valmisteluasiantuntijoita, henkilöstöä sekä kumppaneiden edustajia. Palvelumuotoilua hyödynnetty valmistelussa. Palveluntuottajien kanssa käynnistetty markkinavuoropuhelu. Kokonaisarvio työryhmän työstä 4 Sihteeristö kokoontunut yhdeksän kertaa esivalmistelun II vaiheessa. Sihteeristön jäsenet jakaneet vastuuvalmistelua eri teemojen osalta. Kokonaisarvio esivalmistelun II vaiheesta 4 Loppuvaiheessa valmistelun II vaiheessa noussut esille aiheita/teemoja, joilla yhtymäpitoja useamman muun työryhmän kanssa. Valmistelussa on onnistuttu löytämään ja ratkaisemaan keskeiset jatkovalmistelun kannalta tärkeät asiat, esim. vahvan järjestäjän näkökulma jne.
2. Yhteistyö, oppiminen ja tiedon jakaminen Missä onnistuttiin Yhteistyön toteutuminen Yhteistyön mallit ja mahdollisuudet työryhmässä sovittu yhteiskehittämisen prosessista makuvalmistelun, kuntien ja palveluntuottajien kesken. Työskentelyn aikana todettiin, että monialaisen tuen organisointiin maakunnassa tarvitaan nykyisten työskentelyrakenteiden lisäksi vahvistusta. Muutosjohto nimesi Monialaisen tuen organisointi työryhmän, jonka tehtävänä on keskitetysti viedä eteenpäin monialaisen tuen organisointia. Maaseutupalveluissa kuntien ja ELY-keskuksen välinen yhteistyö on ollut tiivistä. Tiedon jakaminen Elinkeinopalvelujen valmistelutilanteesta on tiedotettu muun muassa niissä työryhmissä, joissa sihteeristön jäsenet työskentelevät. Kts. Edellinen dia viestintä. Asiantuntijapaneelit Mitä pitäisi parantaa ja kehittää Yhteistyön mallit ja mahdollisuudet teeman alla järjestettiin TE-toimiston, ELY-keskuksen, Pirkanmaan liiton ja kuntien /kaupunkien asiantuntijoista sekä palveluntuottajista (n. 150 hlö) kootun Delfoi -paneelin sähköisellä alustalla. Keskustelu oli vilkasta ja työskentelyn lopputuloksena saatiin 19 teemasta tarkempaa valmistelumateriaalia yhteistyön tarpeista. Yhteistyön toteutuminen Tiedon jakaminen Yhteinen oppiminen, hyvät käytännöt ja valmistelun haasteet esille Valmistelun II vaiheen lopulla useampi työryhmä pääsi valmistelussa jo lähemmäksi konkreettisten palvelumallien kuvausta. Tämä lisäsi tarvetta käsitellä yhdessä ajankohtaiseen teemaan perustetuissa poikkityöryhmissä päällekkäisen valmistelun ehkäisemiseksi. Tiedon jakamista vaikeuttaa puuttuvat poliittiset linjaukset (lainsäädäntö), joten tiedon jakaminen perustuu pitkälti valistuneeseen arvaukseen. Uusi tietosuoja-asetus on tuonut haasteita valmistelun avoimuuden suhteen. Esim. eri työryhmien asiantuntijat eivät pääse tutustumaan toistensa materiaaliin. Tarve sote-maku vuoropuhelulle ja vertailukehittämiselle (kevyet mallit ajankohtaisista asioista, hyvistä käytännöistä ja haasteista). Myös ylimaakunnallisesti.
3. Jatkotoimenpiteet Toimenpide Vastuu Aikataulu Tulosten hyödyntäminen ja jalkauttaminen Vastuutettu valmistelutyöryhmä ja muutostiimi Valmistunut esityksiä/näkemyksiä: - Seuraavasta pilotointikohteista kasvupalveluissa - Valmistelua yhteistyönmalleista/allianssimahdollisuuksista päätöksenteon tueksi - Kuvaukset keskeisistä asiakastarpeista, asiakassegmentointihahmotelmia sekä esimerkkikuvauksia asiakaspalveluista - Strategisen ennakoinnin linjat Mahdolliset jatkoprojektit Vastuutettu valmistelutyöryhmä ja muutostiimi - Kasvupalvelujen järjestäjä-tuottaja pilotti - Kasvubuusti hankkeen jatko - Tehtäväkohtaisiin tietotarpeisiin ja lakisääteisiin tehtäviin liittyvän ennakoinnin suunnittelu - Allianssimallin ja muiden yhteistyömallien jatkotyöskentely kasvupalvelujen ja kuntien elinvoimatehtävien kanssa - Hallinto- ja valvontajärjestelmän yhteensovitus maatalouspalveluissa - Asiakasnäkökulman vahvistaminen ja palvelumuotoilu - Maakunnan järjestämisen tarpeet suhteessa valtakunnallisiin tietojärjestelmiin - Ylimaakunnallisen yhteistyön käynnistäminen ja neuvottelut keskistettävistä ratkaisuista Esitykset VATEn ratkaistavaksi/ päätettäväksi esitettävistä asioista Muutosjohtaja, projektipäällikkö Valmistelu vastuutetussa valmistelutyöryhmäs sä - Vuoden 2020 alun asiakaspalvelun resursointi ja vaihtoehtoisten palvelumalliratkaisujen vaikuttavuusarviointi - Tarvittavat linjaukset tehtäväkohtaisen ennakoinnin suunnitteluun - Valmisteluperiaatteet maakunnan mahdollisten yrityspalvelujen (kasvupalvelut) osalta - Kasvupalvelujen ja sotepalvelujen ohjauksen malli sekä tietojärjestelmäkysymykset maakunnassa yhteisten asiakkaiden osalta - Kasvupalvelumarkkinoiden kehittämissuunnitelma 2019-2022 - Tarvittavat aiesopimukset toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi (asiakasnäkökulma), myös keskitettävät tehtävät
4. Riskienhallinta Uhkat Strategiset riskit Mahdollisuudet Lainsäädännön viivästyminen, poliittisten linjausten viivästyminen Toimintojen ja palvelujen integraatio epäonnistuu täysin ja maakuntaan siirtyy turhia, päällekkäisiä rakenteita Ei tunnisteta toimivia malleja, vaan uudistetaan uudistamisen vuoksi Miten saadaan osaavat ja sitoutuneet päättäjät ja riittävät tiedot päätöksenteon tueksi lyhyellä valmisteluajalla? Järjestäjä lukkiutuu sopimuksiin ilman tarvittavaa joustoa tai riittävää markkinoiden kehittämissuunnitelmaa. Uudet toimintamallit vaativat pilotointeja, jotta voimme oppia prosessista ja muuttaa tarvittaessa suuntaa (innovatiiviset järjestämisen tavat) Pirkanmaan toimijat eivät pääse asiakaslähtöisiin yhteistyö- ja toimintamalleihin, syntyy kiistaa rooleista ja tehdään päällekkäistä työtä Keskeiset riskit liittyvät yleiseen valmistelun etenemiseen ja yhteistyöhön. Keskeisimmät ryhmän tunnistamat riskit ovat: Huoli rahojen riittävyydestä niiden palvelujen järjestämiseen, jotka eivät ole lakisääteisiä minimipalveluja Ristiriitaiset näkemykset järjestämisestä, viranomaistehtävistä ja tuottamisesta tai epäselviksi jäävät rajapinnat näiden välillä. Lainsäädäntö ei ratkaise ongelmia tarpeeksi. Valtakunnallinen ohjaus ei tue maakunnan itsehallinnon syntymistä Epäonnistutaan ylimaakunnallisten yhteistyöalueiden suunnittelussa, esimerkiksi liikkuvuuden edistäminen Valtakunnallisten yhtiöiden/keha-viraston yms. valmistelun epäselvyys työnjaossa, päällekkäisresursointi Ei kyetä hyödyntämään riittävästi tiedolla johtamisen ja ennakoinnin mahdollisuuksia uudistuksessa, valmistelu perustuu mielikuviin ja mututuntumaan. Valmistelu ei perustuisi asiakastarpeisiin. Henkilöstöviestinnän ja osallistumisen haasteet (odotuksiin vastaaminen), epäonnistutaan kilpailukykyisen työnantajaimagon luonnissa. 30.7.2018 5 www.pirkanmaa2019.fi Palvelujen tuleva rakenne ylittää vanhat organisaatioiden ja toimintojen rajat ja tuottaa asiakaslähtöisiä ja kustannustehokkaita ratkaisumalleja Rahoitusinstrumenttien yhteensovittamisella vaikuttavuutta asiakkaille ja lisäämään Pirkanmaan kilpailukykyä Mahdollistava lainsäädäntö antaa tilaa uusille ja joustaville palveluratkaisuille Järjestäjäprosessien kautta opitaan järjestämään asiakaslähtöisiä palveluinnovaatioita ja asiakastuloksia Mahdollisuus rakentaa silta ja työnjako valtakunnan elinkeinopalveluihin Alueen kehittämisen kokonaisvaltaisempi tarkastelu mahdollistaa toiminnan paremman vaikuttavuuden Palvelut näyttäytyvät selkeämpinä kokonaisuuksina asiakkaille Asiakkailla on enemmän valinnanvapautta, palvelujen saatavuutta, ja se ohjaa markkinoita tuloksellisiin ratkaisuihin Reagointikyvykkyys työmarkkinoiden muutoksiin