Simon kunnan perusopetus Simon koulu. Valinnaisaineiden ja kurssien opetussuunnitelmat 2010

Simon kunnan perusopetus Simon koulu Valinnaisaineiden ja kurssien opetussuunnitelmat 2010 Hyväksytty 28.1.2010

Sisällysluettelo I. VALINNAISAINEET VUOSILUOKILLE 8-9... 3 1.1. VALINNAINEN KIELI... 3 1.1.1. Saksa B2... 4 1.1.2. Ranska B2... 5 1.2. TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA... 7 1.3. LUONTO JA YMPÄRISTÖ... 10 1.4. TEKNINEN TYÖ... 11 1.5. TEKSTIILITYÖ... 13 1.6. KOTITALOUS... 14 1.7. DRAAMA, TEATTERI JA MEDIA... 15 1.8. MUSIIKKI... 16 1.9. KUVATAIDE... 17 1.10. LIIKUNTA... 18 II. VALINNAISKURSSIT VUOSILUOKALLE 9... 20 2.1. ENGLANTI... 20 2.2. MATEMATIIKKA... 20 2.3. METSÄSTYS JA KALASTUS... 21 2.4. PIIRTÄMISEN TAITO... 21 2.5. ELOKUVAKURSSI... 22 2.6. ILTA- JA VÄLIPALAKURSSI... 22 2.7. OMA VAATE... 23 2.8. TANSSIN VIEMÄÄ... 23 2.9. TUTUSTUMINEN MIELEN MAAILMAAN PSYKOLOGIAN PERUSKURSSI... 24 2.10. OPPIMINEN JA TYÖSKENTELY VERKOSSA... 24 2

I. VALINNAISAINEET vuosiluokille 8-9 1.1. VALINNAINEN KIELI VUOSILUOKAT 8 9 Valinnainen kieli B2 Valinnaisen kielen opetuksen tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona pitempikestoisille kyseisen kielen opinnoille toisen asteen koulutuksessa. Nämä opetussuunnitelman perusteet on laadittu neljälle vuosiviikkotunnille. TAVOITTEET Kielitaito Oppilas oppii kommunikoimaan puhekumppanin tukemana henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä ja välittömiin tarpeisiin liittyvissä puhetilanteissa ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä kysymyksiä, ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja lukemaan arkielämään liittyviä ennakoitavissa olevia yksinkertaisia viestejä kirjoittamaan kortteja, sähköpostiviestejä, muistilappuja ja muita hyvin suppeita viestejä sekä joitakin perustietoja itsestään ja lähipiiristään Taitotasoasteikolla ilmaistuna tavoitteena on puheen ja kirjoittamisen osalta taso A1.1 A1.2 ja kuullun ja luetun ymmärtämisen osalta taso A1.2 A1.3 Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään suomalaista kulttuuria ja kohdekulttuuria sekä tutustumaan niiden välisiin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin Opiskelustrategiat Oppilas oppii käyttämään rohkeasti kielitaitoaan hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta tapakulttuuriin liittyvä kieli perusvuorovaikutustilanteissa itsestä ja lähiympäristöstä puhuminen perhe ja vapaa-aika selviytyminen arkipäivän viestintätilanteista, kuten kaupassa käynnistä, ruokailemisesta ja matkustamisesta Rakenteet viestinnän kannalta kullekin kielelle ominainen lauseenmuodostus ja keskeinen kielioppi 3

Viestintästrategiat puheen tai tekstin pääasioiden tunnistaminen rajatun tiedon löytäminen tekstistä tai puheesta omien viestien suunnittelu oman kielenkäytön tarkkailu puhekumppanin apuun tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen omissa tuotoksissa 1.1.1. Saksa B2 KESKEISET SISÄLLÖT 8. vuosiluokka Tilanteet ja aihepiirit esittäytyminen, tutustuminen, tervehtiminen, kuulumisten tiedustelu, mielipiteen ja tunteiden ilmaisu, itsestä ja perheestä kertominen, koulussa, ruokailemassa, harrastuksia, puhelinkeskustelu, tapaamisesta sopiminen, säästä puhuminen Rakenteet säännöllisten verbien preesens-taivutus, modaaliapuverbejä, epäsäännöllisiä verbejä, eriäviä yhdysverbejä, päälauseen sanajärjestys, kysymyslauseita, kieltolauseita, substantiivien suku ja luku, artikkeleiden käyttö, akkusatiivi, persoonapronominit, persoonapronominien omistus- ja objektimuotoja, lukusanat 0-100 9. vuosiluokka Tilanteet ja aihepiirit asioiminen, ostosten tekeminen, matkustaminen, tien kysyminen ja neuvominen, omasta kotipaikasta kertominen, pukeutuminen, vierailu, sairastaminen, voinnin kysely, asuminen, pahoittelu ja siihen vastaaminen, tuliaiset Rakenteet sein- ja haben-verbien imperfekti, perfekti, datiiviobjekti, pronominien datiivimuodot, persoonapronominien omistusmuotoja, sivulauseen sanajärjestys, man-rakenne, prepositioita 4

1.1.2. Ranska B2 Keskeiset sisällöt Opiskelun tavoitteena on luoda pohja myönteiselle suhtautumiselle ranskan kieleen ja ranskalaisiin. Opetellaan ranskalaista puherytmiä ja ääntämistä ja suullista viestintää sekä tutustutaan ranskalaisiin elämäntapoihin. 8. vuosiluokka Aihepiirit kaverit, ystävät, perhe, asioiminen kahvilassa, kaupungissa ja kulkuneuvoilla liikkuminen, ruoka, ruokatottumukset ja syöminen, peseytyminen ja puhtaus, pukeutuminen, koulunkäynti, harrastukset ja kiinnostukset Kielitaito ja keskeiset viestintätilanteet esittäytyminen ja esittely, kohteliaisuusfraasit ja tervehdykset, kuulumisten kysyminen ja itsestä kertominen, tapaamisesta sopiminen Rakenteet artikkelit, adjektiivin taipuminen, omistuspronominit, kieltoilmauksia, kellonaika, demonstratiivipronominit, I verbiluokka, genetiivi, lukusanat 1-69, kysymyksenmuodostustapoja, lähifutuuri, epäsäännöllisiä verbejä 9. vuosiluokka Aihepiirit matkustaminen ja turistina liikkuminen, Pariisin nähtävyydet, taide ja urheilu, ostosten tekeminen ja rahankäyttö, huvittelu Kielitaito ja keskeiset viestintätilanteet lipunosto, tiedon/avun pyytäminen, tien kysyminen, palvelun pyytäminen ja palvelusta maksaminen, pöytävarauksen tekeminen, tilauksen teko, ruuasta puhuminen ja palvelusta maksaminen, viestinkirjoitus ja kuulumisista kertominen kirjallisesti Rakenteet refleksiiviverbejä, adjektiivin paikka ja taipuminen substantiivin kanssa, II verbiluokka, komparatiivi, III verbiluokka, lukusanat 70-100, järjestysluvut, objekti- ja adverbiaalipronominit, imperatiivi, lisää epäsäännöllisiä verbejä 5

B2-KIELI (RANSKA JA SAKSA) PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan: Puhuminen ja kirjoittaminen: A1.1 A1.2 Kuullun- ja luetunymmärtäminen A1.2 A1.3 Taitotaso A1 A1.1 A1.2 Kielitaidon alkeiden hallinta Kehittyvä alkeiskielitaito Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Puhuminen Kirjoittaminen Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin Osaa viestiä välittömiä tarpeita hyrovaikutus kysymyksiin lyhyin lausein. Vuovin on puhekumppanin varassa, lyhyin ilmaisuin. ja puhuja turvautuu ehkä äidinkieleen Osaa kirjoittaa kielen kirjaimet ja tai eleisiin. numerot kirjaimin, merkitä muistiin Puheessa voi olla paljon pitkiä taukoja, henkilökohtaiset perustietonsa ja toistoja ja katkoksia. kirjoittaa joitakin tuttuja sanoja ja Ääntäminen voi aiheuttaa suuria ymmärtämisongelmia. fraaseja. Osaa joukon erillisiä sanoja ja sa- Osaa hyvin suppean perussanaston ja nontoja. joitakin opeteltuja vakioilmaisuja. Ei kykene vapaaseen tuotokseen, Puhuja ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta kirjoittaa oikein muutamia savat mutta hänen hallitsemansa harnoja ja ilmauksia. kaavamaiset ilmaisut voivat olla melko virheettömiä. Osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Tarvitsee usein puhekumppanin apua. Puheessa on taukoja ja muita katkoksia. Ääntäminen voi aiheuttaa usein ymmärtämisongelmia. Osaa hyvin suppean perussanaston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia. Alkeellisessakin vapaassa puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. Osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein. Osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään (esim. vastauksia kysymyksiin tai muistilappuja). Osaa joitakin perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan hyvin yksinkertaisia päälauseita. Ulkoa opetellut fraasit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisimmassakin vapaassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. A1.2 A1.3 Kehittyvä alkeiskielitaito Toimiva alkeiskielitaito Kuullunymmärtäminen Ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen. Joutuu ponnistelemaan ymmärtääkseen yksinkertaisiakin lausumia ilman selviä tilannevihjeitä. Tarvitsee paljon apua: puheen hidastamista, toistoa, näyttämistä ja käännöstä. Ymmärtää yksinkertaisia lausumia (henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja) rutiinimaisissa keskusteluissa tilanneyhteyden tukemana. Pystyy seuraamaan yksinkertaisia, välittömiin tilanteisiin tai omaan kokemukseensa liittyviä keskusteluja. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja kuulijalle kohdennettua yleiskielistä puhetta. 6 Luetunymmärtäminen Ymmärtää nimiä, kylttejä ja muita hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät välittömiin tarpeisiin. Tunnistaa yksinkertaisesta tekstistä yksittäisen tiedon, jos voi lukea tarvittaessa uudelleen Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennustettavassa yhteydessä on rajallinen. Pystyy lukemaan tuttuja ja joitakin tuntemattomia sanoja. Ymmärtää hyvin lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arkielämää ja rutiinitapahtumia tai annetaan yksinkertaisia ohjeita. Pystyy löytämään tarvitsemansa yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä (postikortit, säätiedotukset). Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hyvin hidasta.

1.2. TIETO- ja VIESTINTÄTEKNIIKKA Valinnaisaineen laajuus 2vkt/lukuvuosi Tavoitteet Tietotekniikan opetuksen tavoitteena on antaa oppilaille valmiudet käyttää tietokonetta monipuolisena työvälineenä sekä antaa tilaisuus oppimiseen aktiivisen tekemisen avulla. Oppilaiden itsetuntoa tuetaan antamalla oppilaalle tilaisuus kokea onnistumisen iloa työnsä tuloksista. Oppilaita kannustetaan luovaan ajatteluun sekä ideoiden kokeilemiseen ja toteuttamiseen. Opetetaan myös hyviä ja monipuolisia työtapoja kuten projekti- ja ryhmätyötapoja sekä ihmissuhdetaitoja. Oppilas tutustuu työelämän ja opiskelun kannalta tärkeimpiin ohjelmatyyppeihin ja kykenee myöhemmin ottamaan käyttöönsä muita vastaavia ohjelmistoja. Oppilas oppii hyödyntämään tietokonetta ja tietoverkkoja myös muiden oppiaineiden opiskelussa ja tiedonhankinnassa. Oppilas kykenee myös arvioimaan verkosta löytyvän materiaalin luotettavuutta sekä yhdistelemään ja jalostamaan näin hankittuja tietoja. Jokaisella oppilaalla on oikeus saada opastusta tietokoneen peruskäytön opetteluun, jota opetellaan alakoulusta lähtien. Niillä oppilailla, jotka haluavat laajentaa ja syventää tietämystään ja taitojaan, on mahdollisuus opiskella alaa valinnaisaineen muodossa. Sisällöt 8. luokka Tietotekniikan perusteet Käyttöliittymän hallinta Apuohjelmien käyttö Leikepöydän käyttö Hakemistojen ja kansioiden käsittely Ohjauspaneelin tuntemus Tietokoneen osat ja oheislaitteet Tietokoneohjelmat Tietoturva Virustorjunta Oppilas oppii tuntemaan tietokoneen rakennetta ja kokoonpanoa sekä tietää, kuinka tieto esitetään koneessa. Oppilas osaa nimetä tietokoneen oheislaitteita. Oppilas saa valmiudet tietokonelaitteistojen vertailuun esim. koneen ostotilanteessa eli koneisiin liittyvä terminologia tulee tutuksi. Oppilas ymmärtää tietoturvan merkityksen. Internet Explorerin perusteet Hakukoneiden käyttö Nettietikettiin tutustuminen Tietokantapalvelut Sivujen tulostus ja tallennus Tekstin kopiointi ja kuvan tallennus Uutisryhmät 7

Keskusteluryhmät Tekijänoikeudet Opetellaan käyttämään Internet-verkkoa tiedon hankintaan ja suhtautumaan kriittisesti verkosta löytyvään aineistoon. Tekstinkäsittely Kymmensormijärjestelmän harjoitteleminen Tekstin kirjoittaminen, kopioiminen ja siirtäminen Tekstin muotoilu ja tehosteet Sivunvaihdon, ylä- ja alatunnisteen, sivunumeroinnin ja sisällysluettelon tekeminen Asiakirjan asettelut Kuvan ja taulukon liittäminen tekstiin Piirtotyökalut Luettelot Oikeinkirjoituksen tarkistaminen ja tavutuksen tekeminen Tulostus Pienien harjoitusten esim. nimitarrojen, korttien, esitteiden, asiakirjojen ja muiden julkaisujen avulla opetellaan yllä mainittuja asioita. Harjoitustyönä tehdään lyhyt tutkielma tai lehti, joiden sisältö saadaan koulun tapahtumista ja/tai muista oppiaineista. Esitysgrafiikka Diaesityksen luominen ja tallennus Kuvat, taulukot ja tehosteet esityksessä Tyylit ja suunnittelumallit Opetellaan tekemään animoituja diaesityksiä Microsoft PowerPoint ohjelmalla. Harjoitustyönä tehdään diaesityksiä koulun tapahtumista ja projekteista (leirikoulu, vaellus ym.), joita esitetään koulun tilaisuuksissa. Tehdään myös muihin oppiaineisiin liittyviä diaesityksiä, joita oppilaat voivat hyödyntää ko. aineen yhteydessä. Sähköposti Sähköpostiviestin rakenne Viestin käsittely Liitetiedoston käsittely Viestien hallinta Osoitekirjan ylläpito Jokaiselle oppilaalle hankitaan sähköpostiosoite ja harjoitellaan sähköpostin käyttöä. 9. luokka Taulukkolaskenta Tietojen syöttäminen Taulukon muokkaus Kolmiulotteinen työkirja Laskeminen taulukossa Kaavojen käsittely Kaavion tekeminen ja muotoilu 8

Piirtotyökalut Tulostusasettelut Oppilaat tekevät pieniä harjoituksia oppien käyttämään taulukkolaskentaa matematiikan apuna sekä tilastojen tulkinnassa. Lopuksi tehdään isompi harjoitustyö, jossa oppilaat suorittavat haastattelututkimuksen, analysoivat tulokset ja esittävät ne raportissa. Tietokannat Tietokannan avaaminen ja tallennus Tietokannan luominen Tietojen syöttö Tietojen ylläpito Lajittelu Tietojen poimiminen hakuehtojen mukaan Perusraportin tekeminen, lomakkeen laatiminen Oppilaat tekevät tietokantoja kirjoista, musiikista, videoista ym. harrastuneisuuden mukaan. Kuvankäsittely Työkalujen käyttö Tekstin kirjoitus Tehosteiden käyttö Kuvan manipulointi, kuvien yhdistäminen, kuvien korjailu Digitaalikameran käyttö Kuvien skannaaminen Animaatiot Digitaalinen videokuvaus ja -editointi Oppilas oppii käyttämään kuvankäsittelyohjelman perustyökaluja sekä skannaamaan kuvia ja piirustuksia. Opetellaan käyttämään sekä digikameraa, digivideokameraa että Pinnacle Studioeditointiohjelmaa. Harjoitustyönä tehdään animaatioita ja lyhytelokuvia oppilaiden omista aiheista harrastuneisuuden mukaan. Kotisivun tekeminen www-sivuston rakenne ja sisällön suunnittelu Tekstien ja kuvien tuottaminen Taulukot Linkit Kehykset Lomakkeet Ensin tutustutaan sivujen tuottamiseen HTML-koodin avulla. HTML- koodin komentoja opiskellaan esimerkkien avulla. Kun perusteet on opiskeltu, laativat oppilaat omat kotisivut Microsoft FrontPage- ohjelmalla ja käyttävät sen monipuolisia toimintoja sivujen tuottamisessa. Materiaalina käytetään mm. aikaisemmin tietotekniikan sekä muiden oppiaineiden tunneilla tuotettua aineistoa (kuvia, piirustuksia, esitelmiä ym.) Tietokoneajokortti Oppilailla on mahdollisuus suorittaa tietokoneajokortti ja saada siitä erillinen diplomi. 9

Arviointi Kahden vuosiviikkotunnin valinnaisaineen oppimäärän arvioinnissa käytetään numeroarvostelua. Arvioinnin perusteena on jatkuvan työskentelyn arviointi, saatujen tuotosten arviointi sekä mahdollisissa kokeissa saavutetut tulokset. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti oppilaan aktiivisuuteen, yritteliäisyyteen, huolellisuuteen ja harrastuneisuuteen. Myös taito suunnitella, toteuttaa ja arvioida omaa työtään on arvioinnin kohteena. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas tuntee tietokoneen keskeisen rakenteen ja kokoonpanon sekä ymmärtää sen toimintaperiaatteen. Oppilas hallitsee tekstinkäsittelyn, taulukkolaskennan, tietokantaohjelmien ja kuvankäsittelyn keskeiset periaatteet sekä niiden yhteiskäytön. Hallitsee tutkielmien tekemisen tietokonetta apuna käyttäen. Oppilas hallitsee sähköpostin käytön. Hän osaa käyttää Internetiä ja suorittaa hakuja sieltä sekä ymmärtää tietoturvan merkityksen. Oppilas pystyy tuottamaan itsenäisesti www-sivuja. 1.3. LUONTO JA YMPÄRISTÖ TAVOITTEET - tutustuminen kotiseudun perinteisiin ja uusiin luontoon liittyviin elinkeinoihin - kotiseututietouden lisääminen - kotiseudun arvostuksen lisääminen - harrastuksen herättäminen - yrittäjyyteen kannustaminen - retkeily- ja erätaitojen oppiminen - ryhmään sopeutuminen ja yhteisvastuuseen kasvaminen - luontoelämysten kokeminen SISÄLLÖT Kalastus ja luontomatkailu - kalalajit - kalastusvälineet - kala- ja kalavesitutkimus - Simojoki kalastusmatkailukohteena - vierailu Ammattiopisto Lappian kalatalousyksikköön Simossa - kartan käyttö - luonnonvalokuvaus - jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet - marja- ja/tai sieniretki Kalastus harrastuksena - kalastusperhojen sidontaa (hyönteisjäljitelmiä, lohiperhoja) - kalastusretki 10

Metsätalous - metsätalouden merkitys - Simon metsät - metsätyypit - metsän uudistus ja hoito - puunkorjuu - metsien monikäyttö - vierailuja Stora Enson tehtaalle Veitsiluotoon ja metsätyökohteisiin - metsäretkiä Metsästys - metsästystapoihin tutustumista yhteistyössä paikallisten metsästysseurojen ja järjestöjen kanssa - metsästysvideoita Ympäristönhoito - kestävän kehityksen periaatteet - globaaleihin ja alueellisiin ympäristöongelmiin tutustuminen kirjallisten töiden avulla - viihtyisä ympäristö - koulun pihaistutusten hoito ja mahdolliset muut lähiympäristön hoitotyöt TYÖTAVAT - opettajajohtoinen opetus - parityöt/ryhmätyöt - omatoiminen työ - toiminnalliset retket - tutustumiskäynnit - ympäristönhoitotyöt ARVIOINTI Valinnaisaineen arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön, jossa painopiste on osallistuminen erilaisiin, aiheeseen kuuluviin, käytännön tehtäviin ja vierailuihin. Arvioinnin tukena ovat kirjalliset työt ja testit. Tärkeällä sijalla arvioinnissa ovat myös harrastuneisuus ja hyvät valmiudet työskennellä ryhmässä. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon aihepiiriin liittyvissä kisoissa menestyminen. 1.4. TEKNINEN TYÖ Valinnaisen teknisen työn tavoitteena on syventää ja laajentaa aiemmin opittuja tietoja ja taitoja. Lisäksi tutustutaan uusiin koulukohtaisesti valittuihin aihepiireihin ja tekniikoihin. Valinnaistunneilla oppilaalle annetaan aikaisempaa paremmat mahdollisuudet eriytyvälle, yksilölliselle työskentelylle erityisosaamisensa ja suuntautuneisuutensa mukaisesti. Oppiaineen sisältöön kuuluu puu- ja metallityö- sekä sähköelektroniikka- ja koneoppia. Oppiaineen laajuus on 2 vuosiviikkotuntia/lukuvuosi. TAVOITTTEET 11

raaka-aineiden käsittelyn ja työstämisen perusmenetelmien hallinnan oppiminen ja parantaminen teorian ja käytännön työn yhteen soveltaminen oma-aloitteisuuden ja luovuuden kehittäminen käytännön työn avulla teknisen alan perustietojen ja taitojen antaminen auttaa selviytymään nykypäivän teknistyvän yhteiskunnan ongelmatilanteissa tukea kulttuuriperinteen siirtymistä SISÄLTÖ 7 lk:lla opittujen asioiden kertaus ja syventäminen koneellinen puuntyöstö puuesineiden suunnittelu ja valmistus puun pintakäsittely puuliitosten teko huonekalujen kunnostus ja korjaus heloitustyöt (lukot, saranat) metallien työstö metalliesineiden valmistusprosessi metallien pintakäsittelytavat hitsausmenetelmät metallin sorvaus metallien taonta työturvallisuus Arviointi: Keskeiset arvioinnin kohteet ovat oppilaan näytöt työnteossa, ahkeruudessa ja kiinnostuneisuudessa sekä kehittyminen ja työtaito. Valmistettavan työn arviointi perustuu tekniseen suunnitteluun (ohjattu suunnittelu, dokumentoitu), valmistamiseen ja itsearviointiin (käsityöprosessin ja sen tulosten pohdinta). Arvioinnissa toteutetaan Simon perusopetuksen OPS:n (2005) käsityön päättöarvioinnin kriteerejä arvosanalle 8. 12

1.5. TEKSTIILITYÖ Valinnaisen tekstiilityön tavoitteena on aiemmin opittujen tietojen ja taitojen syventäminen ja laajentaminen. Aineen laajuus on 2 vuosiviikkotuntia/lukuvuosi ja arviointi numeroilla 4-10. Valinnaisen tekstiilityön sisällöt 8.-9. lk: -ompelu: joustava materiaali vuoritettu vaate vauvan vaatetus -neulonta/ virkkaus: neulevaatteen suunnittelu ja toteutus -kankaanpainanta: silkkipainokuvan suunnittelu ja toteutus -kudonta: kankaan kutominen kangaspuissa -kirjonta: tilkkutyöt perinnekirjonta / konekirjonta -erikoistekniikat: huovutus / silkkimaalaus / marmorointi / värjäys / poistovärjäys / batiikki -tekstiilitieto: kuluttajakasvatus tekstiilihistoria -oma asu: ompelua, neulontaa, virkkausta, kankaanpainantaa Oppilaan oman kiinnostuksen mukaan on mahdollista painottaa jotain osa-aluetta ja vastaavasti tehdä jostakin alueesta pienempiä töitä. Valinnaisen tekstiilityön arvioinnissa noudatetaan kaikille yhteisen käsityön päättöarvioinnin kriteerejä. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Visuaalinen ja tekninen suunnittelu Oppilas havaitsee myös itsenäisesti ongelmia, kehittelee luovasti ideoita ja suunnittelee ohjatusti tuotteita, joissa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin avulla tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on tarkoitus valmistaa osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista. Valmistaminen Oppilas työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, viimeistelty, ekologinen ja esteettinen osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa ja ymmärtää teknologian käsitteitä, järjestelmiä ja niiden sovelluksia 13

osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa. Itsearviointi ja prosessin pohdinta Oppilas kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan havaitsee vahvuuksia ja heikkouksia prosessissa ja tuloksissa osoittaa arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja haluaa suunnata toimintaansa palautteen mukaisesti arvioi ideoitaan ja tuotteitaan esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmukaisuuskriteerein ymmärtää teknologian, kulttuurin, yhteiskunnan ja luonnon välisiä riippuvuuksia muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan. 1.6. KOTITALOUS Valinnaisessa kotitaloudessa laajennetaan ja syvennetään seitsemännellä luokalla opittuja perustaitoja ja taitoja. Valinnaisaineen laajuus 2 vuosiviikkotuntia/lukuvuosi Lisäksi VUOSILUOKKA 8 Perhe ja yhdessä eläminen - vastuu perheestä - kalenterivuoden juhlat ja perhejuhlat Ravitsemus ja ruokakulttuuri - suomalaisten perinneruokien ja leivonnaisten valmistaminen sekä suomalaiseen ruokakulttuuriin tutustuminen - ateriasuunnittelu - erityisruokavaliotietouden syventäminen Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta - hintatietoisuuden syventäminen - puolivalmisteiden ja teollisten elintarvikkeiden järkevä käyttö Lisäksi VUOSILUOKKA 9 Perhe ja yhdessä eläminen - kansainvälinen tapakulttuuri Ravitsemus ja ruokakulttuuri - kansainväliset keittiöt - erilaiset ruokailutilanteet Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta - palvelujen ja tuotteiden käyttö taloudellisten ja inhimillisten resurssien näkökulmasta 14

PÄÄTTÖARVIOPINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas Käytännön työtaidot soveltaa usein oppimaansa selviää yksin useimmista tehtävistä osoittaa suunnitelmallisuutta ja oma-aloitteisuutta työskentelee melko sujuvasti huolehtii yleensä töistään Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot on yhteistyökykyinen työskentelee kaikkien kanssa ottaa toiset huomioon ottaa vastuuta Tiedon hankinta- ja käsittelytaidot seuraa ohjeita osaa etsiä ja soveltaa tietoa Kouluaktiivisuus osoittaa kiinnostuneisuutta on yritteliäs tekee tehtävänsä suorittaa kotitehtävänsä 1.7. DRAAMA, TEATTERI JA MEDIA Opetuksen tarkoituksena on rohkaista oppilasta käyttämään ilmaisunsa ja osaamisensa eri puolia. Työskentelyssä käytetään ilmaisutaidon erilaisia harjoitteita ja menetelmiä. Ryhmän työskentelyyn pyritään luomaan turvallinen ja hyväksyvä ilmapiiri, joka rohkaisee osallistujaa ja poistaa tarpeetonta itsekritiikkiä ja kasvattaa tervettä itsetuntoa. Aineen laajuus on 2 vuosiviikkotuntia/lukuvuosi. TAVOITTEET: - kehittää ilmaisutaitoja monipuolisesti - rohkaista esiintymiseen - lisätä tietoja ja taitoja teatterityöstä ja mediasta - kasvattaa pitkäjännitteisyyteen - tuottaa vähintään yksi näytelmä- musikaali- tai videoelokuvaesitys SISÄLLÖT: Draama ja teatteri: - ilmaisutaidon harjoituksia, improvisaatiota, pienoisnäytelmiä, sketsejä - roolityötä näyttämöllä ja videotuotoksissa - lavastesuunnittelua (pienoismallit), maskeeraus (erikoistyöt esim. ruhjeet, haavat) - valaistussuunnittelua - ääni- ja tehostesuunnittelua - ohjausta 15

Media: - erilaisia videotuotoksia: dokumentti, animaatio, draama, kauhu- ja musiikkivideo, ryhmän esitysten videointi - videoeditointi, efektit ja jälkikäsittely - videoelokuvan käsikirjoitus, toteutus ja esittäminen - tuotosten katselu ja kritiikkiä ARVIOINTI Arvosteluun vaikuttavat oppilaan kiinnostus esiintymiseen, kyky tehdä yhteistyötä, keskittymiskyky ja taito käyttää omaa persoonaa työvälineenä. Merkittävää on myös se, miten rakentavasti oppilas osallistuu oppituntien kulkuun. 1.8. MUSIIKKI Valinnaisen musiikin opiskelussa syvennetään ja laajennetaan musiikillisia tietoja ja taitoja. Opiskelu painottuu musiikin tuottamiseen. Koulun ulkopuolinen musiikin harrastaminen ei ole valinnaisen musiikin opiskelun edellytys. Tärkeintä on oma innostus kehittää musiikillista osaamista omasta lähtötasosta lähtien. Tavoitteena on herättää jatkuva kiinnostus musiikkiharrastusta kohtaan. Valinnaisen musiikin kurssilla: - Syvennetään erilaisten musiikkityylien tuntemusta. - Äänenkäytön ja laulun harjoituksia: laulusolistina toimiminen, stemmalaulu, yhtyelaulu, kuorolaulu. - Bändikoulu, jossa opitaan bändisoitinten (rummut, basso, kitara, koskettimet) hallintaa ja yhteissoittoa. Mahdollisuus myös syventyä johonkin soittimeen oman kiinnostuksen mukaan. - Tutustumista paikalliseen musiikkielämään: konserttikäynnit, musiikkiteatterikäynnit, tutustuminen musiikkioppilaitoksiin ja musiikkialan ammatteihin. - Voidaan tutustua musiikkiteknologian käyttöön musiikin tekemisen apuna. - Projektiluontoista työskentelyä, esimerkiksi musiikkiesitysten valmistaminen koulun jouluja kevätjuhliin sekä muihin yhteisiin tapahtumiin, bändikonsertit, musiikkiteatterin tekeminen, omien nauhoitusten tekeminen ja omien sävellysten ja sovitusten tekeminen. VALINNAISEN MUSIIKIN ARVIOINTIKRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas: - osallistuu lauluun ja osaa laulaa rytmisesti oikein sekä melodialinjan suuntaisesti - hallitsee opetuksessa käytettyjen soittimien perustekniikan niin, että pystyy osallistumaan yhteissoittoon - osoittaa lisäksi kiinnostusta jonkin tietyn soittimen soittamiseen - osaa kuunnella sekä omaa että muiden tuottamaa musiikkia niin, että pystyy musisoimaan yhdessä muiden kanssa - pystyy seuraamaan kirjoitettua musiikkia, esim. teksti, sointukulku, nuottikuva, tabulatuuri tms. - osaa kuunnella musiikkia ja tehdä siitä havaintoja sekä esittää perusteltuja näkemyksiä kuulemastaan 16

- kykenee joidenkin musiikin ominaispiirteiden avulla tunnistamaan ja erottamaan populaarimusiikin, maailmanmusiikin ja taidemusiikin keskeisiä tyylejä ja aikakausia - osaa käyttää musiikin käsitteitä musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä - osaa käyttää musiikin elementtejä rakennusaineina omien musiikillisten ideoidensa ja ajatustensa kehittelyssä ja toteutuksessa. - kantaa vastuuta ryhmän projekteissa ja esityksissä Muuta - työskentelyprosessin arviointi on osa arviointia - käyttäytyminen voi vaikuttaa arviointiin, mikäli se johtaa siihen, että työskentelyn tavoitteita ei saavuteta - harrastuneisuus voi ilmetä parempana mahdollisuutena osaamisessa 1.9. KUVATAIDE Kuvataiteen opiskelu kehittää kykyä ymmärtää ja arvioida sitä moninaista kuvallista kulttuuria, jonka keskellä elämme taidetta, kuvallista viestintää ja ympäristöä. Opiskelussa keskeistä on oma kuvallinen työskentely, joka antaa tilaisuuden ajatusten, mielikuvien ja tunteiden ilmaisuun. Tavoitteet: Valinnaisen kuvataiteen tavoitteena on syventää ja laajentaa kuvallista osaamista, rohkaista kuvalliseen itseilmaisuun, kehittää mielikuvitusta ja luovan ongelmanratkaisun taitoja sekä herättää kiinnostus taiteeseen oman elämän rikastuttajana. Sisällöt: Valinnaisen kuvataiteen sisältöjä ovat kuvailmaisu, taiteentuntemus, ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu sekä kuvaviestintä. Niihin perehdytään kuvallisen työskentelyn kautta. Kurssilla työskennellään erilaisilla piirustus- ja maalausvälineillä (lyijykynä, hiili, tussi, liidut, puuvärit, vesi-, peite- ja akryylivärit) sekä kolmiulotteisesti muotoillen ja rakennellen vaihtelevista materiaaleista (esimerkiksi pahvi, savi, kipsi, kierrätysmateriaalit). Kokeillaan grafiikan menetelmiä (koho- ja laakapaino). Perehdytään kuvan perustekijöihin, sommittelun keinoihin ja värioppiin. Syvennytään taiteen ilmiöihin eri aikoina. Pyritään tekemään näyttelyvierailu ja harjoitellaan näyttelyn rakentamista. Harjoitellaan tilan kuvaamista ja tutustutaan joihinkin suomalaisen arkkitehtuurin keskeisiin tyylipiirteisiin. Toteutetaan ympäristötaideteos. Opetellaan esineen muotoilua. Kuvataan digitaalikameralla ja tehdään sarjakuvaa ja kuvitusta. Tutustutaan graafisen suunnittelun perusteisiin ja mainonnan kuviin. Työskentelyn lähtökohtina ovat taiteen kuvat ja ympäröivä kuvamaailma sekä omat aistihavainnot, mielikuvat ja elämykset. Aihepiirejä ovat ihmisen kuvaaminen, eläimet, kasvit ja maisema sekä esinemaailma ja rakennettu ympäristö. Arviointi: Arviointi tapahtuu numerolla 4-10. Arvioinnissa tarkastellaan sekä työskentelyprosessia että valmista tuotosta. Tuotosten arvioinnissa kiinnitetään huomiota omaperäisyyteen, kuvailmaisun keinojen hallintaan sekä välineiden ja materiaalien käytön osaamiseen. Työskentelyprosessin osalta arvioi- 17

daan ideointikykyä ja idean kehittämistä työn kuluessa sekä pitkäjänteisyyttä ja huolellisuutta työn loppuun saattamisessa. Lisäksi aktiivisuus ja parhaansa tekeminen vaikuttavat arviointiin. Oppilas arvioi myös itse omaa työskentelyään. 1.10. LIIKUNTA Valinnaisaineen yleistavoitteet Liikunnan opetuksen tavoitteena on tarjota oppilaalle uusia virikkeitä, syventää ennen opittua ja kehittää oppilaan kuntoa ja yhteistyökykyisyyttä. Oppilas tutustuu liikunnan harrastusympäristöihin ja osaa etsiä tietoa liikunnan harrastamismahdollisuuksista. Koulun joukkuepelikurssilla on lisäksi myös kilpailulliset tavoitteet. Valinnaisliikunnan kurssilla oppilas: oppii kehittämään edelleen motorisia perustaitojaan ja oppii liikunnan lajitaitoja oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä oppii kehittämään ja tarkkailemaan toimintakykyään oppii toimimaan turvallisesti ja asianmukaisesti liikuntatilanteissa oppii toimimaan itsenäisesti ja ryhmässä opettelee hyväksymään itsensä ja suvaitsemaan erilaisuutta Keskeiset sisällöt Tyttöjen liikunta Palloilukurssi Pesäpallo Jalkapallo Koripallo Lentopallo Salibandy Sulkapallo Jääpelit Kunto- ja voimaharjoittelu Yleisurheilu Musiikkiliikuntakurssi Aerobic (tutustutaan eri aerobicin lajeihin esim. low, high, combo, step) Välinevoimistelu (esim. hyppynarut, pallot) Circuittraining Telinevoimistelu Palloilulajeja ryhmän valinnan mukaan Koulun joukkuepelikurssi Lajinomaisia fyysisen kunnon, voiman, tekniikan ja taktiikan harjoitteita Osallistuminen koulun järjestämiin turnauksiin (esim. Simon kouluturnaus) Laji määräytyy senhetkisen tilanteen / tarpeen mukaan (yhteistyö paikallisten seurojen kanssa) 18