Nuorisokodista maailmalle Kokemuksia nuorisokodissa elämisestä ja aikuisiässä selviytymisestä Sarianna Reinikainen 10.5.2012
Tutkimuksen aineisto 1950- luvulla synt. 1960- luvulla synt. 1970- luvulla synt. 1980- luvulla synt. Yhteensä Kyselyn saaneet 47 (41 %) 25 (22 %) 28 (24 %) 15 (13 %) 116 (100 %) Kyselyyn vastanneet 25 (53 %) 12 (48 %) 14 (50 %) 11 (73 %) 62 (53 %) Haastatellut 15 (32 %) 6 (24 %) 9 (32 %) 4 (27 %) 34 (29 %)
Kokemuksia Nuorisokodista ajalta 1965-2000 Kyselyyn ja haastatteluun osallistuneet 1960-l. 1970-l. 1980-l. 1990-l. Yhteensä 13 20 15 19 67
Nuorisokotiin muuttamisen syyt PÄÄSYY (tutkimushenkilöiden oma kokemus) N = 34 Väkivalta 16 Kriisiytynyt kotitilanne 3 Olosuhteet 7 Oma käytös 3 Ammattitutkinnon suorittaminen 5
TULOSYY / YHTEYS VANHEMPAAN Tulosyy / Yhteys vanhempaan Väkivalta Oma käytös Kriisiytynyt kotitilanne Olosuhteet Ammattiopinnot Ei yhteyttä Viileä, muodollinen yhteys x (asui lastenkodissa) Perheenjäsenyyteen perustuva yhteys Lämmin, tukeva yhteys xxxxxx xxxxxxxx x xxx (vanhempi kuollut) xx x xxxx xxx x xxx x
Yleiskokemus Nuorisokodista Ajanjakso/ Kokemus Ihana, oikea koti 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku Yhteensä XXX X 4 34 Turvasatama X XXX X XXX 8 Uusi maailma! XXX 3 Paikka asua XXXXX XXX XX XXX 13 Rangaistuslaitos XXX X 4 Painajainen X X 2
Kokemusten moninaisuus Tulo nuorisokotiin Suhteet työntekijöiden kanssa Suhteet asuintovereiden kanssa Olosuhteet ja käytännöt Koulunkäynti ja opiskelu Lähtö nuorisokodista Kodin kokemus
Kokemus työntekijöistä Kokemukset työntekijöistä Pääasiassa myönteiset Pääasiassa kielteiset Siltä väliltä tai sekä että 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku Yhteensä xxxxxxx xx xxx 12 xx xxxx xx 8 xxxx xxxxxx x xxx 14
HYVÄ TYÖNTEKIJÄ on aidosti oma itsensä osoittaa välittävänsä kohtelee yksilöllisesti osoittaa luottamusta luo turvallisuutta suhtautuu joustavasti
On aidosti oma itsensä Tämä oli maailman mahtavin tämä mun oma työntekijä. --- Mä saatoin päästää kaikki höyryt pihalle. Mähän raivosin kuin pieni sika välillä, kun mulle tuli tunnepurkaus. Se antoi mun raivota, se raivos takaisin! Välillä: Meeksä vähäksi aikaa huoneeseen? Se meni keittiöön, mä menin omaan huoneeseen istumaan. Me oltiin puolessa välissä, tultiin vastakkain: Anteeksi. Naurettiin, et hei, mennään keittää kahvit.
Kun se tuli sinne, niin se oli kauhean semmonen koppava ja semmonen, mul on täs nyt valta, et tehän teette niinku mä sanon. Sit me pari kertaa, me pistettiin se ihan itkee, koska se ei ollut sisimmältään semmonen kuitenkaan, et se oli hirveen herkkä se ihminen. Sit kun se hiffas sen jutun, se muuttu ihan erilaiseksi. Kun me sanottiin, että sun on ihan turha esittää meille tota roolii, et sä saat meidät kimppuus vaan.
Osoittaa välittävänsä Mul on ollu niin vahva se ihminen (työntekijä), joka on välittäny musta. Tänä päivänäkin kokenu niin mahtavaks jutuks.
Kohtelee yksilöllisesti Välillä tuntu siltä, et me oltiin aika pitkälle semmosia pykäliä. Koska jossain kirjassa sanotaan jotain, niin sitten tehdään sen mukaan, vaikkei me oltaisikaan ollenkaan niitten pykälien mukaisia. Et semmonen oikeastaan ihmisenä kohtelu unohtui välillä.
Osoittaa luottamusta Se osas jotenkin saada mut tuntee vastuun, niinku opetti mut luottaa itseen. --- Kun mua oli aina vähätelty jotenkin kamalan paljon, et ei onnistu ja ei tosta tuu mitään, niin hän oli, että tottakai onnistuu. --- Et se piti mua fiksuna --- arvosti mua --- vertaisenaan.
eikä epäluottamusta Sen (sosiaalityöntekijän) piti hoitaa mun asioita ja katsoo mun parasta, ja se lähinnä just äitin kanssa niinku silleen, että voi voi sua, että koita nyt kestää, että kyllä tää tästä. --- Mähän jossain vaiheessa lopetin ihan kokonaan niissä palavereissa puhumisen. --- Siitä (sosiaalityöntekijästä) mä voin puhtaasti sanoa, et mä inhosin sitä.
Luo turvallisuu(dentunne)tta Mulle se keittiö on ollut alusta asti siellä nuorisokodissa hirveen turvallinen paikka. --- Mä rakastin sitä ääntä, miten jääkaappi kuulu siellä, ja niitä tuoksuja ja sitä, miten niiden muiden huoneiden äänet kantautu sinne. Ja sitä, kun se ohjaajien huone oli --- siinä vieressä, niin se tuntui kauhean turvalliselta.
Suhtautuu joustavasti Ainoo, minkä mä henkkoht koin hankalaksi oli semmonen niinku, että vaikka sitä kuinka toitotettiin, että saa olla vihanen ja saa olla loukkaantunut, niin kuitenkin niitten tunteiden ilmaiseminen oli lähinnä hankala asia. --- Et kun näki sit niinku niitä hetkiä, kun tytöillä oli huono päivä ja ne sano pahasti, niin kukaan ei koskaan laittanut sen piikkiin, että sulla oli vaan huono päivä. Et jos sä sanoit pahasti, niin sen jälkeen sä olit tehnyt pahasti --- ja siinä ei ollut mitään niinku lieventäviä asianhaaroja. Et jotenkin semmonen inhimillinen huono olo, mikä tommosessa paikassa pitäisi mun mielestä jotenkin olla aika itsestään selvä juttu, niin ei ollu kuitenkaan ihan itsestään selvä juttu.
Kokemus asuintovereista Kokemukset tyttöjoukossa Vierautta, pelkoa OK, ei kuitenkaan ystävystymistä 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku Yhteensä x x xxx 5 xxxxxx xxxxxxx xxxx xxx 20 Ystävystymistä xxxxx xx xx 9
Kodin kokemus missä? Kokemus kodista 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku Yht. 34 Nuorisokodissa XXXXXX XX XX 10 Nuorisokodissa ja muualla (2 kotia) XXX 3 Muualla XX X XXX XXX 9 Ei missään XXXX XXX XX XXX 12
Lähtö Nuorisokodista Minkä ikäisenä? Minne? Itsenäiseen elämään 13v 14v 15v 16v 17v 18v Yht. 6 7 4 17 Toiseen sijaishuoltopaikkaan 1 1 2 1 2 7 Kotiin/aikuisen sisaruksen luo 1 1 5 3 10
Vaikeudet itsenäisen elämän alussa Tunteet Yksinäisyys Toiminta Pikainen av(i)oliitto Epävarmuus Harkitsemattomat ratkaisut (opiskelu, työ) Levottomuus Useat asuinpaikan vaihdokset
Mun sisko nyt oli oikeestaan suurin piirtein (Nuorisokotiin) asti --- ollu jonkinlainen kantava voima. --- Mut et oikeestaan sen jälkeen sitte ei ketään. Et sit sen jälkeen aika silleen yksin. Enemmän mä koin ahdistavaksi ihan esimerkiksi sen vuoden, mitä mä asuin yksin. Se oli jotenkin niinku, se oli varmaan kaikista synkintä aikaa. --- Se oli ihan siis päivä kerrallaan. --- Ei mulla oikeestaan ollut (ketään).
Ei siinä ollu oikeestaan ketään. Mä olin aika kumminki semmonen yksinäinen. Sen takia mä vissiin takerruin siihen (poikaystävään) niin paljon. Vaikka olis pitäny siitäkin erota jo aikasemmin, mutta ku ei ollu ketään. Mä jotenkin --- olen enemmän hakenut semmosta turvaa --- suojelijaa --- semmosta hyväksyntää. --- Että mä olen hosuen lähtenyt elämää eteenpäin. --- Mä sain selkääni jo siinä ennen naimisiinmenoa. --- Kävin sit ympäri rappua pyytelee anteeksi, että mä huusin apua. --- Ku mä en oikeestaan tiennyt, kuka mua niinku auttaisi.
Selviytymisen tekijät Oma apu läheisille puhuminen Oma vahvuus Muihin liittyminen, yhteenkuuluvuuden tunne perhe, ystävät, työ Menneisyyden hyväksyminen Ammattiapu terapia, kirjallisuus, Oman elämäntavan luominen yhteys Nuorisokotiin Hyvä elämä?
Koulutus (korkeimman mukaan) 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 PK AK L OSK Op AMK KK Tutkinto suoritettu Tutkinto kesken
Tilanne työelämässä 60 50 40 30 20 10 0 Työssä Ä-vapaalla Eläkkeellä Opiskelee Työtön
Tulojakauma 60 50 40 30 20 10 0 Alin tuloviidennes Ylin tuloviidennes
Perhemuoto 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Ydinperhe Uusperhe Yh-perhe Etäperhe
Hyvänen aika siis! Tässä vaiheessa se anorektinen ajattelukin jäi pois. --- Se oli niin ihana. --- Ilman (lasta) mä olisin kyllä kuollut. Mä olen ihan sitä mieltä, että (lapsi) piti mut jotenkin elämässä. --- Oikeastaan ainoita onnentunteita mä sain, kun mä olin (lapsen) kanssa. Se oli vähän semmonen pelastus. Sit oli jo viimeistään pakko ottaa järki käyttöön. --- ja sit lähti mun elämäkin oikeestaan selviimään. Se (lapsi) on kyllä niin mainio, kun se mennä viuhtoo. --- Maailman ihanin riiviö. --- Sanotaanko näin, että mun elämä muuttu, kun (lapsi) syntyi. Musta tuli ihan eri ihminen.
Tyytyväisyys nuorisokotiin ja nuorisokodin koettu merkitys (n=52) Paljon myönteistä merkitystä (21) Enimmäkseen myönteistä merkitystä (16) Ei mitään merkitystä (11) (Myös) kielteistä merkitystä (4) Erittäin tyytyväinen (19) Melko tyytyväinen (22) Melko tyytymätön (8) Erittäin tyytymätön (3) 14 2 3 7 9 3 3 3 4 1 2 1
NUORISOKODIN MERKITYS (I) Pääsy pois kotoa (II) Hyviä kokemuksia ja hyödyllistä oppia Omanarvontunnon vahvistuminen Sosiaalisen ymmärryksen lisääntyminen Tietojen ja taitojen omaksuminen (III) Keskeinen vaikutus ajattelu- ja elämäntapaan
I PÄÄSY POIS KOTOA Siihen se loppu se koko toi sota, sotiminen siellä kotona. --- Se vaan katkas meiän perheen kriisin. --- Et sen jälkeen meil on oltu hirmu varovaisia kaikessa, mitä sanottiin ja tehtiin. Jos mä olisin asunut himassa, niin mä olisin oikeesti istunut 16- vuotiaana vankilassa varmaan. Kyllä mä sen niinku koen ainakin nyt tietysti jälkeenpäin, kun ajattelee, niin riittävän semmosena tiukkana, selkeänä, ja kuitenkin semmosena niinku ihmistä kunnioittavana. Se kuitenkin autto mun tilannetta täällä kotona, mikä sinänsä oli erittäin positiivinen asia ja oikeestaan niinku se pääsyykin. --- Autto vaan ymmärtämään sen, et mikä plussa se on, kun voi olla kotona. --- Mut sit mua se ei oikeastaan auttanut.
II HYVIÄ KOKEMUKSIA JA HYÖDYLLISTÄ OPPIA Kyllä se varmaan semmosta omanarvontuntoa siinä vaiheessa rupesi kasvattamaan. Siihen asti se elämä oli täyttynyt niin suuresta pelosta tavallaan. Kyl mä uskon, että se on aika pitkälle muokannut musta tämmöstä ihmistä, mikä mä niinku olen. --- Että mä tuun ihmisten kanssa niinku juttuun. --- Ja just niinku tää maailmankatsomus. --- Siis mä en kato maailmaa mitenkään mustavalkoisesti, vaan aika niinku monelta kantilta. Musta tuntuu, että siitä on jotain semmosii pieniä etuja. Kuten kaikki tommoset virastot ja sillä periaatteella toimivat systeemit, niin mä pärjään niissä paljon paremmin kuin ykskään mun kaveri. Et kaikki, mikä liittyy vähänkin enemmän byrokratiaan ja siihen hierarkiaan, niin mä olen yleensä mun ystäväpiirissä se, joka on se tietopankki, että mitä kannattaa tehdä ja mihin sun kannattaa ottaa yhteyttä ja kenen kanssa sä puhut tommosesta ongelmasta.
III KESKEINEN VAIKUTUS AJATTELU- JA ELÄMÄNTAPAAN Osasi omat lapset kasvattaa. Ei tehnyt niitä virheitä, mitä omat vanhemmat teki. Opin, mitä vois olla normaalissa perheessä. Ehkä sen ansiosta jälkikäteen rauhoituin ja aloin elämään normaalia elämää. Jos mä en olisi elänyt niitä kokemuksia, mitä mä oon elänyt, niin mä en olisi tällainen ihminen. --- Mä oon oppinu niin vietävän paljon.
Psykososiaaliset prosessit Anglin, James P. (2004) Creating Well-functioning Residential Care and Defining Its Place in a System of Care. Child and Youth Care Forum 33 (3), 175-192. 1) Yleisen toiminnan tasolla: Kodinomaisen mutta perheen intiimiydestä ja intensiivisyydestä vapaan ympäristön luominen 2) Työntekijöiden tasolla: Nuorten psyykkiseen kipuun ja kipuun perustuvaan käyttäytymiseen vastaaminen 3) Lasten ja nuorten tasolla: Normaaliuden tunteen / käsityksen kehittäminen
Välittämisen ilmapiiri Haverinen, Liisa & Martikainen, Marja (2004) Rakas lapsi ei! Kodin kasvattava vuorovaikutus. Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen julkaisuja 14. Helsinki: Helsingin yliopisto. Välittäminen on yksilön tunne ja voi välittyä tai olla välittymättä kohteelleen tai muille osallisille Välittämisen ilmapiiri syntyy ja välittyy (tai on syntymättä ja välittymättä) osallistujien välisessä vuorovaikutustilanteessa. Siinä välittäminen konkretisoituu toiminnaksi olemisen, puhumisen ja tekemisen tavoiksi.
Vuorovaikutuksen ominaisuudet Läsnäolon luonne Jonkun ehdoilla kaikkien ehdoilla Keskustelun sävy Väheksyvä/määräilevä rakentava/neuvotteleva Tunneilmasto Kylmä lämmin Kun vuorovaikutuksessa ollaan kaikkien ehdoilla, kun keskustelun sävy on rakentava ja neuvotteleva, ja kun tilanteessa vallitseva tunneilmasto on lämmin, vuorovaikutuksessa syntyy kasvatussuhteelle tai - tilanteelle ideaalinen välittämisen ilmapiiri.