JOSTAKIN SYYSTÄ NÄMÄ KAKSI ASIAA EIVÄT KOHTAA.
#Ratkaisu100 Vuonna 2017 Sinä osaat! Tytöt ja teknologia -tiimi pääsi 231 tiimin joukosta 15 joukkueen finaaliin Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran järjestämässä Ratkaisu 100-haastekilpailussa. Sinä osaat! -tiimi oli finaalin ainoa pohjoissuomalainen tiimi. Ratkaisu 100 -haastekilpailussa etsittiin ratkaisuja osaamisen parempaan tunnistamiseen ja hyödyntämiseen maailmassa, jossa ihmiset ja tieto liikkuvat entistä enemmän. Kilpailuvaiheessa joukkueita autettiin kehittämään ideasta käytännön sosiaalinen innovaatio. Sinä osaat! tiimi pilotoi mm. tyttöjen teknologiatyöpajoja, vaikuttajafoorumeita päättäjille ja vaikuttajille, mobiilipelisovelluksen prototyypin ja - työpajan tytöille ja pojille sekä haastattelemalla tyttöjä ja toteuttamalla mm. kyselyn ohjaustoimijoille.
Mediasta
Suomalaiset koulutus- ja työmarkkinat ovat vahvasti jakaantuneet sukupuolen mukaan Segregaatio = sukupuolen mukainen eriytyminen
Yliopistot Yliopistojen naisvaltaisin ala on kasvatustieteet, joista 82% oli naisia v. 2017. Miesvaltaisin tietojenkäsittely ja tietoliikenne, jonka opiskelijoista 82% oli miehiä v. 2017. Ammattikorkeakoulut Ammattikorkeakoulun naisvaltaisin ala on terveys- ja hyvinvointialat, jonka opiskelijoista 84% oli naisia v. 2017. Miesvaltaisin ala on tekniikan ala, jossa 84% opiskelijoista oli miehiä v. 2017.
Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan viime vuosina vain noin kymmenesosa työllisistä on Suomessa työskennellyt ns. tasa-ammateissa. Tasa-ammateiksi luetaan ne ammattiryhmät, joissa työntekijöistä 40 60 prosenttia on miehiä tai naisia.
Suomalaiset tytöt ovat PISA 2015 tutkimuksen mukaan luonnontieteissä maailman toiseksi parhaita Singaporen jälkeen ja Suomi oli ainoa maa, jossa erinomaisesti luonnontieteitä osaavista oppilaista enemmistö oli tyttöjä. Poikien ja tyttöjen luonnontieteiden osaamisen ero on Suomessa kaikkein suurin OECD-maista. PISA2015 tutkimuksen mukaan suomalaiset tytöt ovat OECD-maista kaikkein vähiten kiinnostuneita hakeutumaan tekniikan ja luonnontieteiden aloille, vaikka heidän oppimistuloksensa ovat maailman kärkeä.
Microsoftin (2017) tutkimukseen osallistuneista suomalaistytöistä ja -naisista suurempi osuus arvioi taitonsa fysiikassa, kemiassa ja tietojenkäsittelyssä huonoksi kuin hyväksi. Vaikka useimmat suomalaistytöt kiinnostuvat tiedeaineista noin 11 vuoden iässä, heidän kiinnostuksensa tieteeseen ja teknologiaan romahtaa yläkouluiässä
Raportissa on selvitetty nuorten tulevaisuudensuunnitelmia ja ajatuksia työelämästä. Kyselyyn vastasi yli 7700 yläkoulu- ja lukioikäistä Raportin mukaan mukaan tytöt kokevat riittämättömyyttä ja reagoivat koulupaineisiin vahvasti. Vain 7% vastanneista liitti tyttöihin käsityksen itsevarmuudesta, mutta poikiin itsevarmuuden liitti 49% vastanneista.
Miksi segregaation purkaminen erityisesti tekniikan alalla on tärkeää? Segregoituminen ei aiheuta vain yksilötason valintarajoitteita, vaan myös esteen suomalaisen osaamisen tehokkaalle käytölle, oikeanlaiselle kohdentumiselle, työmarkkinoiden joustavalle toiminnalle ja vahvistaa työvoiman ja työpaikkojen kohtaanto-ongelmaa. Tekniset innovaatiot, teknologiateollisuus ja luonnontieteellinen tutkimus jäävät vaille matemaattisluonnontieteellisesti osaavien tyttöjen ja naisten osaamista ja molempien sukupuolten näkökulmaa.
Miksi segregaation purkaminen erityisesti tekniikan alalla on tärkeää? Viimeisen kymmenen vuoden aikana teknologia-alan työllisyys Euroopassa on kasvanut kolme kertaa nopeammin kuin muu työllisyys. Suomessa teknologiayritykset tarvitsevat yli 53 000 uutta osaajaa vuoteen 2021 mennessä. Tällä hetkellä osaajavajetta syntyy 3 400 tekniikan alan koulutuksen saaneen osaajan verran vuodessa. (Teknologiateollisuus ry 2018) Jos teknologia-alan työmarkkinoilla olisi yhtä paljon naisia kuin miehiä, EU:n bruttokansantuote voisi kasvaa jopa 9 miljardilla eurolla. (Microsoft 2017)
PISA-tulosten tulkintaa ja segregaation purkamisen toimenpiteitä kohtaan on esitetty myös kritiikkiä: PISA:n ja muiden kansainvälisten arviointien lisääntyminen on voimistanut puhetta tytöistä ja pojista yhtenäisinä kategorioina, joiden välistä keskimääräisiä eroja etsitään ja myös löydetään. Tosiasiassa kuitenkin yksilöiden erot niin poikina kuin tyttöinäkin ovat suurempia kuin tyttöjen ja poikien ryhminä. (Lahelma 2009) Segregaation purkamiseen tähtäävät toimenpiteet mahdollisesti pitävät sisällään piilorakenteita ja eriarvoistavia prosesseja: Asettavatko segregaation purkamiseen kouluissa suunnatut toimenpiteet koulun oppiaineita entistä hierarkkisempaan järjestykseen, jossa toiset osa-alueet ovat arvokkaampia kuin toiset? (Juutilainen 2003)
1. Mistä ongelma mielestäsi johtuu? Tuli esille 65 vastauksessa 142:sta: Asenteet; stereotypiat, ennakkoluulot ja uskomukset Perinteiset sukupuoliroolit, tytöille ja naisille asetetut rooliodotukset yhteiskunnassa Perinteinen jaottelu miesten ja naisten aloihin ja ammatteihin Piilo-opetussuunnitelma varhaiskasvatuksesta alkaen Tekniikan ala koetaan miesvaltaiseksi Ajatus, etteivät tytöt osaa eivätkä ymmärrä matematiikkaa ja pojille se on luontaista osaamista
1. Mistä ongelma mielestäsi johtuu? Tuli esille 37 vastauksessa 142:sta: Tytöillä ei ole riittävästi tietoa tekniikan alasta eikä roolimalleja Itse tekniikan ala ei tyttöjen mielestä houkutteleva: tytöillä ei ole alasta riittävästi tietoa. Tytöt eivät ole tietoisia miten luonnontieteiden osaamista voisi hyödyntää eri aloilla. Roolimallien (naispuolisten) puute Kouluissa liian teoreettinen painotus jolloin alat ylipäätään jäävät vieraaksi Opetettavia sisältöjä opetetaan luonnontieteessä poikia kiinnostavien aiheiden kautta Työelämätietoa ei saa riittävästi peruskoulussa eikä lukiossa
1. Mistä ongelma mielestäsi johtuu? Tuli esille 15 vastauksessa 142:sta Tyttöjen luottamus omaan osaamiseen on heikkoa Tytöt ovat kriittisempiä itseään kohtaan kuin pojat Tytöt eivät edes ajattele voivansa pärjätä matemaattisilla aloilla Tuli esille 11 vastauksessa 142:sta Tyttöjä ei kannusteta riittävästi joko ylipäätään tai tekniikan aloille Tuli esille 3 vastauksessa 142:sta Tytöt ja pojat ovat jo biologialtaan syntymästään asti erilaisia ja tekevät tämän takia erilaisia valintoja Neurobiologiset erot tyttöjen ja poikien välillä
2. Mitä ongelman ratkaisemiseksi pitäisi tehdä (konkreettiset keinot)? Enemmän esille hyviä esimerkkejä henkilöistä, jotka ovat "rikkovat" perinteisiä sukupuolirooleja esim. naisia insinööreinä ja koodareina tai tutkijoina. Myös työpaikoille ja yritysten johtoon pitää saada naisia päättäviin rooleihin. Pitäisi painottaa, kuinka paljon luma-aineita tarvitaan mm. lääketieteessä ja hoitotieteissä. Tutkimus- ja kehitystyöstä pitäisi tehdä kiinnostavampaa ja markkinoida aloja toisella tavalla. Konkreettisempaa opetusta, jossa teoria yhdistetään arkeen ja työtehtäviin. Opettajien tulisi kannustaa lahjakkaita tyttöjä tutustumaan tekniikan yrityksiin, esim. TET-jaksot olisivat tärkeitä käydä niissä ja muutenkin. Lisää julkista keskustelua ja työpaikkojen ilmapiireihin muutoksia.
Ratkaisu100-kilpailun aikana tehtyjen pilotointien aikana vahvistui käsitys, että käsillä olevaa ongelmaa ei voida ratkaista yksittäisen sovelluksen tai vain tytöille suunnattujen vetovoimakampanjoiden avulla. Tytöt eivät ole yksin vastuussa valinnoistaan, vaan vastuun ja aktiivisten toimenpiteiden tulee ulottua myös tyttöjen lähipiiriin, eli vanhempiin ja kouluun, sekä yhteiskunnallisiin vaikuttajiin, työelämään ja mediaan. Vaikuttamalla innovatiivisesti ja ennakkoluulottomasti koulutuksen ja työelämän rakenteisiin voidaan luoda tasapuoliset mahdollisuudet koulutus- ja uravalintojen tekemiselle. Tähän työhön tarvitaan välineiksi selkeitä toimintamalleja, menetelmiä ja materiaalia sukupuolen huomioivaan ja ei-perinteisille aloille kannustavaan opetukseen, ohjaukseen ja oppimiseen eri kouluasteilla varhaiskasvatuksesta lähtien, sekä työelämässä. Mm. Teknologia-TET -pyrähdykset jo alakouluihin jne.
Sukupuoli ei saa olla esteenä valinnoille. Sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että opiskeluala valitaan oman osaamisen eikä sukupuolittuneiden roolimallien perusteella.
Lähteet Juutilainen, P. 2003. Elämään vai sukupuoleen ohjausta? Tutkimus opinto-ohjauskeskustelun rakentumisesta prosessina. Joensuu: Joensuun yliopisto. Kasvatustieteellisiä julkaisuja n:o 92. Lahelma, E. 2009. Tytöt, pojat ja kysymys koulumenestyksestä. Teoksessa H. Ojala, T. Palmu & J. Saarinen (toim.) Sukupuoli ja toimijuus koulutuksessa. Tampere: Vastapaino, 136-156. Teknologiateollisuus ry 2018. 9 ratkaisua Suomelle. Teknologiateollisuuden Koulutus ja osaaminen -linjaus 2018. Hakupäivä 28.5.2018. https://teknologiateollisuus.fi/sites/default/files/file_attachments/teknologiateollisuu s_koulutus_ja_osaaminen_linjaus_2018.pdf PISA2015: http://minedu.fi/pisa-2015 Microsoft 2017: https://news.microsoft.com/fi-fi/2017/03/02/tutkimus-miksi-suomalaistytot-eivat-kiinnostuluonnontieteista/#sm.0000j0s4xzklzdnozy61xhzcj3r0o#zuyfarq8gwujsapi.97 https://news.microsoft.com/europe/features/dont-european-girls-like-sciencetechnology/#sm.0000j0s4xzklzdnozy61xhzcj3r0o