Kasvintuhoojien hallinta viljelykierrossa



Samankaltaiset tiedostot
Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla?

SjT:n ankeroistutkimusten aineistoa Marja Turakainen ja Susanna Muurinen

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Vuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

Kasvinsuojelu Katri Haavikko p

TAMMIKUU SATOKAUSI SUOMESSA. Satovuosi: VIHANNES- HEDELMÄT JUUREKSET KAALIT LEHTI- VIHANNEKSET PALKOKASVIT SIPULIT MUUT VIHANNEKSET HEDELMÄT

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Aurea CL + Yksinkertainen ja toimiva kokonaisuus

Sokerijuurikkaan kasvinsuojeluaineet. Eng Landscape

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Kerääjä- ja aluskasvit

Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua

Kasvuohjelmaseminaari

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola

Laajatehoiseen rikkakasvien torjuntaan kevätja syysviljoilla

Refine Super SX UUTUUS

Kerääjäkasveista hyötyä käytännön viljelylle ja ympäristölle

Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua

Viljelykierron merkitys kasvinsuojelulle

Rehuherneen viljely Etelä-Pohjanmaalla

Uutuus Refine Super SX

Kuminan kasvinsuojelu

Kuminan kylvöajan ja perustamisvuoden rikkakasvien torjunnan vaikutukset kuminan kasvuun ja satoon

Kasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa

Viherlannoitus- ja kerääjäkasvit monipuolistavat vihannestilojen viljelykiertoja

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Buctril uusi valmiste rikkatorjuntaan viljoilla

Tarkalla rikkakasvi- ja tuholaistorjunnalla sato moninkertaistuu

SANEERAUSKASVIT 2016

Ajankohtaista kasvinsuojelusta

Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus Arto Markkula p

Viljan kasvinsuojelu 2013

Resistenssiriskin hallinta rikkatorjunnassa

Viljely ilman glyfosaattia

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie Tornio

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie Tornio

Hamppu viljelykiertokasvina

Viljelykierron vaikutukset rikkakasvipaineeseen ja kasvitautien esiintymiseen. JUNO-hanke, Viljelykiertokoulutus

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

Vinkkejä ja huomioita viljelysuunnitteluun Uudenmaan tuki-infot 2019 Kalle Laine ProAgria Etelä-Suomi

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

Viljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Mustang Forte/ (5)

Miksi tarvitaan viljelykiertoa nyt?

Kasvitautiongelmat perunalla kasvukaudella 2013

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Centium 36 CS/ (4)

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Kasvitautien hallinta luomutuotannossa Rokua

Kasvuohjelma Arto Markkula Antti Jaakkola

Kuminan kasvinsuojelua

Suomen maatalous vihertyy. Tuoko vihertyminen uusia mehiläiskasveja?

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

IPM-kokemuksia kesältä 2010

Uudenmaan pellot vihreiksi

Myyntipäällyksen teksti

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Ruis ja vehnä luomussa

ÖLJYKASVIEN TUOTANTO

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Uusista viljelykasveista muutosvoimaa ja joustoa Tulevaisuutta tilalle -seminaari Hyvinkää, Hankkija-Maatalous Oy

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Matkaraportti Opintomatka Ruotsiin

Mirador 250 SC / (5)

Öljykasvien viljelykierto, TIKE:n ja ProAgrian peltolohkotilastoja

Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa

Juurikasankeroistutkimus Skandinaviassa

Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Päivitykset Kasvinsuojeluaineet 2010 luetteloon

Käytön rajoitukset: Varoaika: Nurmet 7 vrk. Mansikalla käsittely on sallittu vasta sadonkorjuun jälkeen.

Valkuaiskasvien kasvinsuojeluhaasteet

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Käytön rajoitukset: Varoaika: Nurmet 7 vrk. Mansikalla käsittely on sallittu vasta sadonkorjuun jälkeen.

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Öljykasveilla on kysyntää. Kehityspäällikkö Jaakko Laurinen Raisio-konserni

Solutions for the Growing World VILJAN, RYPSIN, RAPSIN JA NURMEN KASVINSUOJELUAINEET

KUMINAN KASVINSUOJELU 2018

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

VILJAN, RYPSIN, RAPSIN JA NURMEN KASVINSUOJELUAINEET. Solutions for the Growing World

Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä

MAATILAN STROBI AM. Kasvitautien torjuntaan. Ympäristölle vaarallinen. Tehoaine: atsoksistrobiini 250 g/l. Valmistetyyppi: SC

Nurmien rikkakasvien hallinta Gratililla

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Transkriptio:

Kasvintuhoojien hallinta viljelykierrossa Anne Nissinen Asko Hannukkala Pentti Ruuttunen Tapio Salo Kuva: Anne Nissinen 13.2.2013

Riskejä kierrossa: Kierto 1 Ruttotartunnan aikaistuminen (maassa säilyvä) ja torjuntakertojen lisääntyminen Ruton torjunta-aineista: Epokilla ja Shirlanilla sama tehoaine ja toistuvan käytön rajoituksia, Ranmanilla rajoituksia, jos käyttökertoja on enemmän kuin 4, Serenolla ja Consentolla sama tehoaine Seittipeittausaineista Moncutia ei tulisi käyttää peräkkäisinä vuosina Huom: tarkista rajoitukset TUKES:in Kasvinsuojeluainerekisteristä Rupiriski perunalla ja porkkanalla: kaikki kierrossa isäntäkasveja Pahkahomeriski: realisoituu, jos kiertoon laitetaan varastoitavaa porkkanaa tai herkkiä kasveja esim. rypsi, rapsi, avomaan kurkku, kesäkurpitsa MTT Agrifood Research Finland 13.2.2013 2

Kierto 1 Riskit jatkuu: Kierrossa saisi olla vähintään yksi viljavuosi leveälehtisten monivuotisten rikkakasvien kuten valvatin ja ohdakkeen torjuntaan Peräkkäiskäytön rajoitukset n ja porkkanan aineilla (Boxer, Fenix) juurikkaan jälkeen on tehokkaampi hyödyntämään juurikkaan naateissa peltoon jääviä ravinteita kuin peruna Valvattia perunapellossa. Kuva: Asko Hannukkala MTT Agrifood Research Finland 13.2.2013 3

Kierto 1 Riskit jatkuu: Juurikasankeroisen lisääntyminen Suositellaan 5 vuoden viljelykiertoa Jos ankeroistaso korkea (70-200 toukkaa/g maata) 1-2 vuotta viljaa ei alenna riittävästi ankeroistasoa Kevyillä mailla jo 10 ankeroisen toukkaa grammassa maata johti sadon alenemiseen Huom. Juurikasankeroiset voivat lisääntyä kierrossa myös välivuosina, jos pellossa on isäntäkasviksi sopivia rikkakasveja kuten savikkaa! MTT Agrifood Research Finland 13.2.2013 4

Juurikasankeroisen isäntäkasveja on noin 80% savikkakasveista ja ristikukkaisista:, punajuuri, pinaatti, mangoldi Kierto 1 Kaali, kukkakaali, parsakaali, ruusukaali, rypsi, rapsi, retiisi, kyssäkaali, lanttu, nauris Rikkakasveista mm: vesiheinä, savikka, lutukka, Toisaalta keltasinappi on todettu melko resistentiksi, eikä tietyillä öljyretikkalajikkeilla muodostunut kystia Öljyretikkaa ja sinappeja on testattu saneerauskasveina Suomessa Juurikasankeroista vähensivät vuosittain: Ohra 44% Härkäpapu 42% Sinimailanen 41% Ruis 36% Valkosinappi Saloon 90,4% Keltasinappi Rivona 85,6% Öljyretikka Colonell 85,6% MTT Agrifood Research Finland 13.2.2013 5

Kierto 1 parannettu 1 Vilja Kierto 1 parannettu 2 Herne Edelleen porkkanalla mustamätäriski ja perunalla rupiriski, jos maalajit on kevyitä ja ph korkea Läpäisevillä mailla peruna saattaa olla tehoton keräämään peltoon jääviä ravinteita sokerijuurikkaan jälkeen Hernettä suositellaan kiertoon, vain jos ph ja maalaji ovat sopivat Vilja MTT Agrifood Research Finland 13.2.2013 6

Kierto 2 Ohra Ohra Ohra Kierto 2 parannettu Ohra Kaura Ohra Ohran viljelyssä on syytä huomata, että Ariane S:n ja muiden klopyralidiä sisältävien valmisteiden (esim. Maatilan MCPA Trio, 2, 3) jälkeen ei voi laittaa perunaa tai porkkanaa seuraavana vuonna Parannetussa kierrossa kaura auttaisi viljojen tautitilanteen hallintaa ja ohra porkkanan ja perunan välissä rikkakasvien hallintaa Kauran käytölle kierrossa maalaji ja ph voivat olla rajoittavia tekijöitä. Kauran suhteelliset edut tulevat näkyviin matalassa ph:ssa ja multavilla mailla MTT Agrifood Research Finland 13.2.2013 7

Kierto1 Vehnä Ohra Rypsi Syysvehnä Kierto on monipuolinen Jos on käytetty Devrinolia rypsillä, maa on kynnettävä ennen syysvehnää tai jopa kevät viljoja (Devrinol vioitus havaittu ohralla, kun on edeltänyt rypsi + Devrinol + kevytmuokkaus) MTT Agrifood Research Finland 13.2.2013 8

Kierto 2 Riskit: Tässä kierrossa vähän käytettävissä olevia herbisidejä Samoja Fenix, Senkor Lisäksi peräkkäiskäytön rajoitukset Boxer, Fenix Johtaa helposti rikkojen lisääntymiseen, esim. leveälehtiset monivuotiset, tattaret, orvokki, tummarusokki Kuva: Anne Nissinen MTT Agrifood Research Finland 13.2.2013 9

kierto 2 Sydänmätä perunalla. Kuva Asko Hannukkala lla ja perunalla rupi on erittäin todennäköinen ongelma tässä kierrossa: ph on korkea 7,4 ja maalaji on kevyt Ruton aikaistuminen, Peräkkäisen käytön rajoitukset rutto- ja seittiaineilla MopTopin lisääntyminen sekä Maasta leviävät sienitaudit, punamätä ja sydänmätä, voivat olla ongelma perunalla -ankeroiset? Pahkahomeriski: sekä porkkana että peruna ovat isäntäkasveja lla mustamätä Punamätä perunalla. Kuva Asko Hannukkala MTT Agrifood Research Finland 13.2.2013 10

Kierto 2 parannettu Kevät vilja Lehtilaikku porkkanalla. Kuva: Risto Tahvonen Kevät vilja on lisätty kiertoon, jotta riviviljelykasveilla esiintyvä rikkakasviongelmia voitaisiin hallita paremmin on laitettu kiertoon ennen perunaa jääntiperunaongelman välttämiseksi Lehtilaikkutaudit porkkanalla: Cercospora ja Alternaria säilyvät isäntäkasvijätteessä maks. 2 vuotta Ovat isäntäkasvispesifisiä, eivät säily kierrossa, jos ei ole muita sarjakukkaisia viljelyssä Mutta mustamätä voi aiheuttaa myös laikkutautia, ja se säilyy maassa pitkään MTT Agrifood Research Finland 13.2.2013 11

Lanttu Kierto 1 Vehnä Lanttu Seittimätä sokerijuurikkaalla. Kuva: Risto Tahvonen Kierto on monipuolinen Mutta kierrossa on juurikasankeroisen lisääntymisen riski, koska myös lanttu on isäntäkasvi Mahdollisia tarkkailtavia asioita: Jos korkea ph ja kevyt maalaji, rupi voi olla riski porkkanalla Jos lantulla on möhöjuuren oireita, kiertoa on pidennettävä Rhitzoctonia solani: esiintymistä on syytä seurata Aiheuttaa seittimätää juurikkaalla Rhizoctoniasolanilla on useita patotyyppejä, eikä tarkkaan tiedetä, mitkä kannat infektoivat mitäkin viljelykasveja MTT Agrifood Research Finland 13.2.2013 12

4.4.5.1 Alakaari: Agaricomycotina 4.4.4.5.1. Luokka: Cantharellales: Thanatephorus cucumeris(a.b. Frank) Donk Anamorfi: Rhizoctonia solani J.G. Kühn 13

Lanttu Kierto 1 Vehnä Lanttu Phoma-mädän (Phomabetae) aiheuttamia oireita sokerijuurikkaan juuressa on pelto-olosuhteissa vaikea erottaa seittimädän oireista Phoma aiheuttaa lisäksi sokerijuurikkaalla lehtilaikkutautia, joka tunnetaan nimellä juurikkaan kehälaikku. Kuva oireesta löytyy linkistä: http://mtvernon.wsu.edu/path_tea m/newsaug03.htm Phoma-mätä on helpommin hallittavissa viljelykierron avulla kuin seittimätä, koska se säilyy maassa lyhyemmän ajan (noin 2 v.) kuin Rhizoctonia MTT Agrifood Research Finland 13.2.2013 14

Lanttu Kierto 2 Lanttu Pakasteherne Kaura Kierto on monipuolinen Jos perunalla käytetään Titusta, sen jälkeen saa viljellä vain viljaa, perunaa tai maissia. MTT Agrifood Research Finland 13.2.2013 15

Peltopähkämön hallinta? Peltopähkämöä juurikaspellossa. Kuva: Anne Nissinen Kierrossa pitkään viljaa, ei riviviljelykasveja Ei kyntöä: mukulat eivät taimetu syvältä (enää 25 cm:stä), jos kynnetään tulee aina uusia mukuloita pintaan Sängen käsittely glyfosaatilla Riviviljelykasveilla käytettävät herbsidit eivät tehoa, mutta viljoillaf enoksihapot (MCPA, mekoproppi, diklorproppi, 2,4- D) tehoavat suhteellisen hyvin MTT Agrifood Research Finland 13.2.2013 16

Saunakukan hallinta? Saunakukkaa porkkanapellossa. Kuva: Anne Nissinen Pääasiallisesti syysitoinen > ennen porkkanaa kevätviljoja kiertoon Helpointa torjua kevätviljoista Rypsillä Galera tehoaa saunakukkaan hyvin, mutta maa pitää ainakin kyntää Galeran käytön jälkeen, saattaa olla vaikutusta herkkiin kasveihin (esim. peruna, porkkana, palkokasvit) kyntämisen jälkeenkin Afalon on tehonnut paremmin saunakukkaan kuin Fenix Fenix lisäys parantaa Senkorin tehoa saunakukkaan MTT Agrifood Research Finland 13.2.2013 17