Viljojen kasvitaudit ja niiden hallinta Marja Jalli ja Päivi Parikka MTT Kasvintuotannon tutkimus 31600 Jokioinen marja.jalli@mtt.fi
VILJOJEN KASVITAUDIT SUOMESSA 57 kasvitautia raportoitu: 27 aiheuttaa tyvi / tähkä / talvehtimisvioituksia(1869 2008) 7 aiheuttaa nokitauteja (1898 1915) 16 aiheuttaa lehtilaikkutauteja (1917 2010) 7 aiheuttaa härmää tai ruostetta (1898 1917) Uusimmat tulokaslajit Ramularia collo-cygni (2001), Fusarium langsethiae (2001)
OHRAN TYVI- JA LEHTILAIKKU Bipolaris sorokiniana RENGASLAIKKU Rhynchosporium secalis VERKKOLAIKKU Pyrenophora teres
OHRAN LEHTILAIKKUTAUTIEN YLEISYYS n=107 peltoa 2/107 puhdasta peltoa
KAURAN LEHTILAIKKUTAUTIEN YLEISYYS n=64 peltoa 100 1970 2009 80 60 40 20 0 Kauran lehtilaikku Ohran tyvi- ja lehtilaikku Septoria-laikku 17/64 puhdasta peltoa
RUSKOLAIKKU Stagonospora nodorum PISTELAIKKU DTR-LAIKKU Pyrenophora tritici-repentis HARMAALAIKKU Mycosphaerella graminicola
KEVÄTVEHNÄN LEHTILAIKKUTAUTIEN YLEISYYS n=84 peltoa 100 1970 2009 80 60 40 20 0 Ruskolaikku Pistelaikku Harmaalaikku 1/84 puhdasta peltoa
KASVITAUTIEN ESIINTYMINEN WEBWISUN TIETOKANTA VILJELYKIERTO WebWisu c SÄÄDATA + MUOKKAUSTAPA ITIÖINTI INFEKTIO + HÄLYTYS TAUTIRISKI LAJIKE c
VILJELYKIERTO & VEHNÄN SATO Jokioisten viljelykiertokoe 2005-2011 monokulttuuri vehnä 1/2 vuosi vehnä 1/4 vuosi Sadoissa suuria vuosittaisia vaihteluita Keskimäärin kevätvehnän sato samansuuruinen kynnettäessä ja suorakylvettäessä Suorakylvetyt kasvustot pärjäsivät paremmin kevätkuivina ja kynnetyt kosteina kasvukausina Kevätvehnän sato suurin monipuolisessa viljelykierrossa molemmilla muokkausmenetelmillä
VILJELYKIERTO & KASVINSUOJELU Viljelyn monipuolistaminen on pitkä prosessi, jossa osa hyödyistä näkyy välittömästi esikasvivaikutuksena ja osa vasta vuosien kuluttua viljelyvarmuutena. Monipuolinen viljelykierto vähentää erityisesti kasvitautien esiintymisen riskiä. Viljelykierron merkitys kasvintuhoojien hillitsijänä korostuu muokkaamattomassa viljelyssä Hyödyt voimistuvat, kun kasvinsuojelusta huolehditaan kaikkien kierrossa olevien viljelykasvien osalta. Viljelyn monimuotoisuus voi tuoda mukanaan uusia ongelmia.
Fairytale Xanadu Annabell Harbinger Scarlett NFC Tipple Polartop Braemar Saana Marthe Barke Prestige LAJIKEKESTÄVYYS OHRAN VERKKOLAIKKU 3 Tautiluokka 1-3 2 1 0 Verkkolaikun esiintyminen mallasohralajikkeissa 2004 2011. Lajikkeet ovat vasemmalta oikealle tautimäärän mukaisessa nousevassa järjestyksessä. Mittarina on Scarlett-lajike, jossa verkkolaikkua on esiintynyt keskimäärin 1,1 %. Pylväiden pituuserot mittariin verrattuna ilmaisevat merkitsevää eroa kasvitaudin esiintymisen suhteen. Verkkolaikun peittämä pinta-ala eri lajikkeissa 0,1 5,2 %.
Toria Grace Elmeri Streif Alina Eerik Edvin Justina Conchita Tolkien Sunshine Cruiser JB Maltasia Einar Margret Tolar Jyvä Maaren Minttu Posada Propino Altti Kunnari Publican Beatrix Erkki Olavi Ingmar Artturi Amber Tocada Eliseta Quench Brage Rambler Rolfi Vilde Edel Wolmari Gaute Auriga Optima Pilvi Tiril Aukusti Voitto LAJIKEKESTÄVYYS OHRAN VERKKOLAIKKU 3 Tautiluokka 1-3 2 1 0 Verkkolaikun esiintyminen rehu- ja tärkkelysohrissa 2004 2011. Lajikkeet ovat vasemmalta oikealle tautimäärän mukaisessa nousevassa järjestyksessä. Mittarina on Vilde-lajike, jossa verkkolaikkua on esiintynyt keskimäärin 7,9 %. Pylväiden pituuserot mittariin verrattuna ilmaisevat merkitsevää eroa kasvitaudin esiintymisen suhteen. Verkkolaikun peittämä pinta-ala eri lajikkeissa 0,1 26,3 %.
Sertori Epos Wellamo Demonstrant Bombona Amaretto Puntari Zebra Marble Aallotar Quarna Bjarne Aino Picolo Kruunu Wanamo Anniina LAJIKEKESTÄVYYS VEHNÄN RUSKOLAIKKU 3 Tautiluokka 1-3 2 1 0 Ruskolaikun esiintyminen kevätvehnälajikkeissa 2004 2011. Lajikkeet ovat vasemmalta oikealle tautimäärän mukaisessa nousevassa järjestyksessä. Mittarina on Zebra-lajike, jossa ruskolaikku on peittänyt keskimäärin 11,8 % lehtipinta-alasta. Pylväiden pituuserot mittariin verrattuna ilmaisevat merkitsevää eroa kasvitaudin esiintymisen suhteen. Ruskolaikun peittämä pinta-ala eri lajikkeissa 6,4 20,6 %.
Sertori Amaretto Puntari Demosntrant Wellamo Epos Marble Bjarne Quarna Kruunu Aallotar Bombona Wanamo Zebra Anniina Aino Picolo LAJIKEKESTÄVYYS VEHNÄN PISTELAIKKU 3 Tautiluokka 1-3 2 1 0 Pistelaikun esiintyminen kevätvehnälajikkeissa 2004 2011. Lajikkeet ovat vasemmalta oikealle tautimäärän mukaisessa nousevassa järjestyksessä. Mittarina on Zebra-lajike, jossa pistelaikku on peittänyt keskimäärin 17,6 % lehtipinta-alasta. Pylväiden pituuserot mittariin verrattuna ilmaisevat merkitsevää eroa kasvitaudin esiintymisen suhteen. Pistelaikun peittämä pinta-ala eri lajikkeissa 12,1 19,1 %.
2005 Saana 2005 Arve 2005 Kunnari 2006 Arve 2006 Kunnari 2006 Saana 2006 Voitto 2007 Prestige 2007 Kunnari 2007 Voitto 2008 Prestige 2008 Voitto 2009 Voitto 2009 Olavi 2010 Voitto 2010 Edvin TAUTITORJUNNAN SATOVAIKUTUS - OHRA Ohrakokeet 2005-2010 8000 6 37 17 22 0 0 11 8 51 23 10 39 64 2 30 19 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Satotaso (käsittelemätön) Fungisideilla saatu sadonlisä keskimäärin Laine, Jalli MTT 2011
Menara Tilt 250 EC Bravo Premium + Menara Juventus Zenit 575 EC Sportak EW Comet Plus Basso Prosaro Proline Stratego EC 250 Amistar + Zenit 575 EC Come + Sportak EW Stereo 312.5 EC Acanto Prima Amistar + Menara Acanto + Zenit 575 EC Delaro TAUTITORJUNNAN SATOVAIKUTUS - OHRA 2 Sadonlisäluokitus käsittelemättömään verrattuna 1 0 Ohran sato fungisidikokeissa 2005 2010. Aineet ovat vasemmalta oikealle sadon mukaisessa nousevassa järjestyksessä. Mittarina on Tilt, (5 441 kg/ha). Pylväiden pituuserot mittariin verrattuna ilmaisevat merkitsevää eroa sadossa. Sato käsitellyissä 5 381 6 244kg /ha, käsittelemätön 5 255 kg/ha.
Kannattavuus, /ha 2005-2010 Comet Plus + Sportak EW (2) Acanto + Zenit 575 EC (6) Delaro (4) Amistar + Menara (4) Acanto Prima Amistar + Zenit 575 EC (12) Comet + Sportak EW Stereo 312.5 EC (14) Sportak EW (14) Zenit 575 EC (14) Stratego EC 250 (6) Comet Plus (12) Basso (14) Proline (13) Prosaro (2) Tilt 250 EC Bravo Premium + Menara (2) Menara (4) Juventus (6) -11-14 -7 0 6 5 21 17 18 13 12 34 39 39 49 72 83 80-40 -20 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 173 /tn 5500kg/ha Laine, Jalli MTT
TAUTITORJUNNAN SATOVAIKUTUS - OHRA Ohrakokeet 2011, lajikkeena Voitto 4000 26 58 55 55 58 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 3287 kg/ha +312 kg/ha 2585 kg/ha + 571 kg/ha 2441 kg/ha + 360 kg/ha 2900 kg/ha + 602 kg/ha 2734 kg/ha + 854 kg/ha Satotaso (käsittelemätön) Fungisideilla saatu sadonlisä keskimäärin
OHRAN FUNGISIDIKOE SARVILAHTI 2011 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Fungisidikäsittely 29.6.2011 Acanto Prima 1 kg /ha
OHRAN RENGASLAIKKU - YLISTARO Untreated A18289 1.0 kg/ha A18289 0.5 kg/ha A18289 0.75 kg/ha A18289 1.0 kg/ha A19022 0.5 l/ha A19022 0.75 l/ha A19022 1.0 l/ha A18996 1.0 l/ha A16529 1.0 l/ha CHAMPION 300 SC 1.5 l/ha A12910 1.0 l/ha PROLINE 250 EC 0.8 l/ha 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Scald, % of leaf area diseased on July 25th Trial Id.: FIJOZF1062011 Leaf 1 Leaf 2 Leaf 3
SATO TJP HLP Untreated A18289 1.0 kg/ha A18289 0.5 kg/ha A18289 0.75 kg/ha A18289 1.0 kg/ha A19022 0.5 l/ha A19022 0.75 l/ha A19022 1.0 l/ha A18996 1.0 l/ha A16529 1.0 l/ha CHAMPION 300 SC 1.5 l/ha A12910 1.0 l/ha PROLINE 250 EC 0.8 l/ha 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 Yield, dt/ha Trial Id.: FIJOZF1062011 Untreated A18289 1.0 kg/ha A18289 0.5 kg/ha A18289 0.75 kg/ha A18289 1.0 kg/ha A19022 0.5 l/ha A19022 0.75 l/ha A19022 1.0 l/ha A18996 1.0 l/ha A16529 1.0 l/ha CHAMPION 300 SC 1.5 l/ha A12910 1.0 l/ha PROLINE 250 EC 0.8 l/ha 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Thousand grain weight, g Trial Id.: FIJOZF1062011 Untreated A18289 1.0 kg/ha A18289 0.5 kg/ha A18289 0.75 kg/ha A18289 1.0 kg/ha A19022 0.5 l/ha A19022 0.75 l/ha A19022 1.0 l/ha A18996 1.0 l/ha A16529 1.0 l/ha CHAMPION 300 SC 1.5 l/ha A12910 1.0 l/ha PROLINE 250 EC 0.8 l/ha 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 Hectolitre weight, kg Trial Id.: FIJOZF1062011
2005 Tjalve 2005 Mahti 2006 Tjalve 2006 Anniina 2007 Tjalve 2007 Kruunu 2007 Anniina 2008 Tjalve 2008 Amaretto 2009 Tjalve 2009 Kruunu 2010 Tjalve 2010 Kruunu TAUTITORJUNNAN SATOVAIKUTUS - VEHNÄ Vehnäkokeet 2005-2010 8000 29 14 17 0 32 29 35 27 25 15 23 19 8 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Satotaso (käsittelemätön) Fungisideilla saatu sadonlisä keskimäärin Laine, Jalli MTT
Sportak EW Tilt 250 EC Comet Plus Menara Zenit 575 EC Amistar + Menara Juventus Basso Stratego Acanto + Zenit 575 EC Stereo 312.5 EC Proline Comet + Sportak EW Amistar + Zenit 575 EC Acanto Prima Comet Plus + Juventus Prosaro Delaro Comet + Juventus TAUTITORJUNNAN SATOVAIKUTUS - VEHNÄ 2 Sadonlisäluokitus käsittelemättömään verrattuna 1 0 Kevätvehnän sato fungisidikokeissa 2005 2010. Aineet ovat vasemmalta oikealle sadon mukaisessa nousevassa järjestyksessä. Mittarina on Tilt, (5 685 kg/ha). Pylväiden pituuserot mittariin verrattuna ilmaisevat merkitsevää eroa sadossa. Sato käsitellyissä 5 630 6 166 kg /ha, käsittelemätön 5 327 kg/ha.
Kannattavuus, /ha (13 koetta) 2005-2010 Prosaro (2) Delaro (4) Comet + Sportak EW (11) Comet + Juventus (2) Acanto Prima Acanto + Zenit 575 EC (6) Amistar + Zenit 575 EC (9) Proline (11) Menara (4) Amistar + Menara (4) Juventus (6) Stratego EC 250 (6) Basso (11) Zenit 575 EC (11) Tilt 250 EC Comet Plus + Juventus (2) Comet Plus (9) Stereo 312.5 EC (11) Sportak EW (11) 11 39 38 37 30 31 29 70 67 67 60 60 55 51 50 49 47 80 139 0 20 40 60 80 100 120 140 160 178 /tn 5500kg/ha Laine, Jalli MTT
TAUTITORJUNNAN SATOVAIKUTUS - VEHNÄ Vehnäkokeet 2011, lajikkeena Picolo 6000 26 24 24 16 5000 4000 3000 2000 1000 0 4079 kg/ha + 739 kg/ha 4518 kg/ha + 833 kg/ha 4591 kg/ha + 528 kg/ha 4399 kg/ha + 567 kg/ha Satotaso (käsittelemätön) Fungisideilla saatu sadonlisä keskimäärin
VEHNÄN FUNGISIDIKOE PIIKKIÖ 2011 Acanto 0.5 l/ha + Zenit 575 EC 0.5 l/ha Comet Pro 0.6 l/ha + Juventus 0.5 l/ha Amistar 0.5 l/ha + Menara 0.25 l/ha Acanto Prima 1.25 kg/ha Stratego EC 250 1 l/ha Delaro 1 l/ha Prosaro 1 l/ha Proline 0.8 l/ha Juventus 1 l/ha Menara 0.5 l/ha Tilt 250 EC 0.5 l/ha Untreated Check 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500
Fungisidi-resistenssin kehittyminen = Tehon heikkeneminen tilanne NorBarag-alueella strobiluriinien tehottomuus harmaalaikkua, härmää, pistelaikkua vastaan strobiluriinien tehon heikkeneminen ruskolaikkua vastaan strobiluriinien tehon heikkeneminen verkkolaikkua vastaan M. nivale sienissä löydetty kestävyyttä nyt myös NorBarag-alueella
Fungisidi-resistenssin kehittymisen hidastaminen /estäminen Alttiiden lajikkeiden viljelyn välttäminen Tautiriskin vähentäminen (viljelykierto, siemen, muokkaus ym.) Tarpeenmukainen torjunta Rajoita vaikutustavaltaan samanlaisten fungisidien ruiskutuskerrat minimiin Vuorottele tai sekoita vaikutustavaltaan erilaisia fungisideja Vaikutustapa mode of action
Fungisidien vaikutustavat Estää itiön itämisen Estää sienen kasvun mitoosi & solun jakautuminen hengitys sterolisynteesi aminohapposynteesi proteiinisynteesi
TEHOAINERYHMÄ VAIKUTUSTAPA SIENESSÄ RYHMÄÄN KUULUVIA TEHOAINEITA DMI-aineet Estävät soluseinien difenokonatsoli (DeMethylation muodostumista metkonatsoli Inhibitors) prokloratsi propikonatsoli protiokonatsoli syprokonatsoli tebukonatsoli Strobiluriinit (QoI-aineet, Quinone outside Inhibitors) Aniliinopyrimidiinit Morfoliinit Kloronitriilit Estävät soluhengityksen Estävät raaka-aineiden saantia Estävät soluseinien muodostumista Vaikuttavat useisiin kohtiin sienessä, esim. energian muodostus atsoksistrobiini pikoksistrobiini pyraklostrobiini trifloksistrobiini syprodiniili fenpropidiini fenpropimorfi klorotaloniili RYHMÄÄN KUULUVIA VALMISTEITA Basso, Juventus, Menara, Proline, Prosaro Sportak, Tilt Toisen tehoaineen osalta: Bravo Premium, Delaro, Stereo, Stratego, Zenit Acanto, Amistar, Comet Toisen tehoaineen osalta: Acanto Prima, Comet Plus, Delaro, Stratego Toisen tehoaineen osalta: Acanto Prima, Stereo Toisen tehoaineen osalta: Comet Plus, Zenit Toisen tehoaineen osalta: Bravo Premium
Fungisidien resistenssiriski Fungisidiryhmä (frac-koodi) Esimerkki aineista Fungisidin arvioitu riski Yhdistetty riski QoI-fungisidit (11) Atsoksi-, pikoksi-, pyraklo- ja trifloksistrobiini, Korkea = 3 3 6 9 kresoksiimi-metyyli DMI-fungisidit (3) Difeno- met-, propi-, protiosypro-, tebukonatsoli Keskitaso=2 2 4 6 prokloratsi Aniliinopyrimidiinit (9) Syprodiniili Morfoliinit (5) Fenpropidiini, fenpropimorfi Matala-keskitaso = 1-2 Multi-site (5) klorotaloniili Matala = 1 1 2 3 Patogeenista aiheutuva riski Matala = 1 Keskitaso = 2 Korkea = 3 Siemenlev. Rengaslaikku Harmaahome (Pyrenophora, Verkkolaikku Härmä Ustilago ) Harmaalaikku Maalevint. (Fusarium ) Ruskolaikku MJ mukaillut Keith J. Brent & Derek W. Hollomon, 2007 & FRAC 2011. LISÄÄ: FRAC (fungicide resistance action committee) www.frac.info, www.mtt.fi/kasvinsuojelu, www.kasvinsuojeluseura.fi
Hometta viljassa Kulunut kesä oli kostea ja lämmin Suotuisa homeille, joita esiintyi paikoin runsaasti Viljalla tärkeitä homeita: - punahomeet (Fusarium-lajit) - erilaiset tummat homeet (Alternaria spp, Cladosporium spp) -muita homeita: Penicillium spp.
Punahomeet viljan tauteina Punahomeet tärkeitä viljan laadun heikentäjiä Heikentävät jyvien kehitystä ja alentavat itävyyttä Aiheuttavat tyvitauteja ja tähkäfusarioosia Muodostavat hometoksiineja satoon
Useita Fusarium-lajeja aiheuttajina Yleisimmät Fusarium-lajit viljassa: - F. avenaceum: kaikilla viljoilla, yleisin viileässä ja kosteassa - F. culmorum: yleisin ohralla- kosteassa viihtyvä - F. graminearum: runsain kauralla, lämpimässä ja kosteassa - F. poae: kauralla eniten- lämpimässä, usein kuivissa oloissa - F. langsethiae: kauralla, ohralla- lämpimässä, eniten kuivassa - F. sporotrichioides- eniten ohralla Lisäksi F. tricinctum, F. equiseti, F. sambucinum, F. oxysporum
Hometoksiinit laadun alentajina- lajien muodostamat yhdisteet Tärkeimmät hometoksiinien tuottajat: Fusarium graminearum, F. culmorum: deoksinivalenoli (DON),zearalenoni F. langsethiae, F. sporotrichioides: T-2 ja HT-2 toksiinit F.poae: nivalenoli F. avenaceum ja F. tricinctum: enniatinit, F.avenaceum: moniliformini
Hometoksiinit suomalaisessa viljassa Hometoksiinien esiintymistä määritetty otannalla viljasta 1999 lähtien osana viljan laadunseurantaa Tällä hetkellä noin 170 näytettä/vuosi, aineisto kaikilta viljanviljelyalueilta Kevätviljoja, pääosin kauraa, syysviljoja hyvin rajoitetusti Määritetään tärkeimmät hometoksiinit sekä otannalla okratoksiini A (myös zearalenoni) Suomalaisessa viljassa ei havaittu suuria toksiiniongelmia Satunnaisesti korkeita DON-pitoisuuksia: säistä riippuen, useimmin kauralla 2000-luvulla T-2/HT-2 pitoisuudet nousseet: ongelmallisin kaura
-F. culmorum + F. graminearum kaurasadossa- viljan hometoksiiniseuranta -Kaikkia lajikkeita ei joka vuosi -Suuria eroja- lajikkeita viljellään eri alueilla, erilaiset olosuhteet
-F. culmorum + F. graminearum kaurasadossa, aineisto viljan hometoksiiniseurannasta -Alueiden ja vuosien välillä suuriakin eroja: sateisuus, lämpöolot, kasvupaikat
-F. culmorum + F. graminearum kevätvehnän sadossahometoksiiniseurannan aineisto - Homeiden määrä lisääntyy pohjoiseen mentäessä- sääolot vaikuttavat
-F. culmorum + F. graminearum kevätvehnän sadossahometoksiiniseurannan aineisto -kevätvehnällä vähemmän tartuntaa kuin kauralla tai ohralla
-T-2 ja HT-2 toksiinien tuottajat F. langsethiae ja F. sporotrichioides -yhteenlaskettu tartunta kauralajikkeiden satonäytteissä, hometoksiiniseurannan aineisto -Lajikkeiden välillä eroja, vuosien väliset erot voivat olla suuria, säät vaikuttavat
Kauppakelpoisuuteen vaikuttavat raja-arvot Raja-arvot elintarvikeviljassa, rehussa Euroopan Yhteisön raja-arvot: DON, ZEN, fumonisinit elintarvikeviljassa ja viljatuotteissa suunnitteilla T-2+HT-2 enimmäispitoisuus DON: raja-arvo EU:ssa elintarvikeviljalle 1250μg /kg (ohra ja vehnä), 1750μg/kg (kaura) Rehuviljalle 8000µg/kg T-2/HT-2 oletettu arvo: keskusteltu rajoista 500µg/kg kauralle 200µg/kg muille viljoille ZEN 100µg/kg viljalle 200µg/kg maissille Lasteruualle selvästi alhaisemmat arvot (Aspergillus- ja Penicillium-sienten tuottamat okratoksiini A 5,0 µg/kg, aflatoksiinit summana 4,0 µg/kg)
Toksiinien muodostuminen Alkaa jo pellolla: Fusarium-lajit muodostavat toksiineja jo kehittyvässä jyvässä Tällä hetkellä tutkitaan: milloin toksiininmuodostus alkaa kehittyvässä jyvässä- havaintoja toksiineista jo muutaman viikon kuluttua tartunnasta Toksiinit valmiina jo puintihetkellä Kostean viljan lämpeneminen: runsas rihmaston muodostuminentoksiineja kehittyy Eivät lisäänny kuivassa viljassa varastointikaudella- kun viljan kosteus on alle 20% ei enää Fusarium-aktiivisuutta ja toksiinien muodostumista Eivät hajoa viljasta, Fusarium-sienet vähenevät
Vaihtelevat lämpötilat edistävät muodostumista Aikainen tartunta, voimakkaat lämpötila- ja kosteusvaihtelut edistävät- stressitilanteet Toksiineja muodostavat sienikannat ja tartunnan runsaus vaikuttavat riskiin Kosteus ennen korjuuta ja lako syksyllä lisää toksiiniriskiä: suuri kosteus, kylmyys Useita toksiininmuodostajia yhdessä: voivat lisätä pitoisuutta
Fusarium- ja toksiiniriskiin vaikuttavat Tärkein vaikuttava tekijä sää Kosteus ja sade tähkälle tulon aikaan riski Kosteana kasvukautena muutenkin enemmän tartuntaa kuin kuivana Runsaampi homekasvu, enemmän lajeja Kriittinen tekijä lämpötila: lämmin suosii Fusarium-tartuntaa ja toksiininmuodostusta Lämpimänä kesänä korkeampi toksiinipitoisuus: homelajisto vaikuttaa Alkukesän lämpö lisää Fusarium-riskiä> Loppukesän sateisuus Lämmin ja kostea> DON Lämmin ja kuiva> T2/HT-2 Viileä ja sateinen: F. avenaceum- vähemmän toksiineja
Yksipuolinen viljely lisää Fusarium-tartuntaa pellolla Esikasvilla selkeä vaikutus DON-pitoisuuksiin viljoilla, kuitenkin DON-muodostajia muillakin kuin viljakasveilla T-2/HT-2 pitoisuuksiin selkeä vaikutus- muut kuin viljat eivät isäntäkasveja Muut kuin viljakasvit yleensä vähentävät riskiä Ei kuitenkaan aina: norjalainen riskiarvio- peruna ongelmallinen Kasvinjäte yksipuolisessa viljelyssämäärä vaikuttaa Voi vaikuttaa myös vuoroviljelyssä- samoja lajeja elää muillakin kasveilla Erityisesti F. culmorum ja runsas kasvinjäte! Muokkaus ja kasvinjäte Lietelannan käyttö
Maan muokkaus Suorakylvö voi olla ongelma Kasvinjäte- olki ja sänki säilyttävät Fusarium-sieniä - tartunta suoraan kasveihin Kevytmuokatussa saattaa olla vielä suurempi riski kuin suorakylvössä: kasvinjäte muokataan osin peittoon Viljalaji ja lajike vaikuttavat Kauralla suurin riski: DON, T-2/HT-2 Ohralla riskit ehkä kasvamassa: T-2/HT-2 Vehnällä DON-riski pohjoisilla alueilla suurin Syysviljoilla vähiten toksiineja, vaikka rukiilla usein Fusarium-tartuntaa Kaura- ja ohralajikkeiden välillä eroja
Kasvinsuojelulla voidaan vaikuttaa riskiin: Terve kylvösiemen tai peittaus vähentävät siemenen mukana tulevaa tartuntaa Rikkakasvien torjunta: kasvuston kosteus pienempi Lako riskitekijä- tartunta leviää lakoviljassa Fusarium-torjuntaan olemassa valmisteita: - Vaikutukset ristiriitaisia- DON pitoisuuksiin voi olla vaikutusta - torjuu DON-tuottajia T2/HT-2 pitoisuuksiin ei vaikutustaei vaikutusta F. langsethiae-lajiin Fusarium-tartuntaa ja toksiininmuodostusta aina korjuuseen asti: vaikutus ei riitä loppuun asti
Sadon korjuu ja käsittely: Myöhästynyt puinti riskitekijä Homeet- erityisesti F. culmorum- kasvavat vielä viileässä Ei kylmäilmakuivausta: homekasvu jatkuu- lämminilmakuivauksessa pysähtyy Lajittelulla voidaan vähentää toksiinipitoisuutta: pienissä jyvissä eniten toksiineja Ei lajittelujätettä rehuksi!
Toksiinien haitallisuus eläimille Trikotekeenit estävät proteiinisynteesiä ja ovat voimakkaasti solutoksisia- punasolujen tuhoutuminen Heikentävät immuunijärjestelmää- valkosolukato EU suositus, enimmäismäärät: DON 8000µg/kg rehussa (vilja), 12000 µg/kg (maissi) Fusarium-toksiinit haitallisimpia sioille:-riskiraja DON 300µg/kg, T-2+HT-2 200µg/kg : suositus DON 900µg/kg Naudoille eivät yhtä ongelmallisia: trikotekeenien hajoaminen pötsissä EU-suositus: vasikoille DON 2000µg/kg, (karitsoille) Myös hevosille trikotekeenit haitallisia Siipikarjalle aflatoksiinit haitallisimpia
Oireita eläimillä Trikotekeenien aiheuttamia oireita eläimillä- yleisiä oireita Syönnin väheneminen ja oksentelu Ripuli Ihon ja limakalvojen oireet- haavaumat Heikentynyt kasvu Vastustuskyvyn heikkeneminen Erityisesti sioilla: DON: vähentynyt rehunkulutus ja kasvu, oksentelu NIV: munuaisvauriot, limakalvo-oireet, vähentynyt rehunkulutuus ja valkosolujen määrä T-2: immuunijärjestelmän heikkeneminen, vähentynyt rehunkulutus ja kasvu ZEN: hedelmällisyyshäiriöt- estrogeenivaikutus, luominen
Homeiden ja toksiinien hallinta Monipuolinen viljelykierto Kasvualustan muokkaus- kasvinjätteen multaus Kylvösiemenen peittaus Laon esto Rikkakasvien torjunta Mahdollisimman kestävät lajikkeet Nopea ja tehokas sadon kuivaus Sadon lajittelu
Työkaluja toksiinien hallintaan Suomalainen ohjeisto hometoksiinien torjuntaan Vilja-alan yhteistyötyöryhmän tuottama :Viljelytekniset toimenpiteet hometoksiiniriskin pienentämiseksi Löytyy netistä: www.vyr.fi/oppaat Toksiinipitoisuuksia voi määrityttää: kemiallista analytiikkaa maksullisena palveluna MTT laboratorioilla Riskiennustetta hometoksiineille kehitetään: tavoitteena saada käyttöön viljelijöille ja viljanostajille Säämallilla yleisarvio toksiiniriskistä, viljelmäkohtainen ennuste vaatii viljelytietoja
Direktiivi 2009/128/EC kasvinsuojeluaineiden tehokkaasta käytöstä Vähentää kasvinsuojeluaineista ihmisen terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia riskejä. Edistää IPM-työkalun (integrated pest management) käyttöönottoa. IPM pyrkii tasapainoiseen peltoekosysteemiin ja kannustaa käyttämään luontaisia menetelmiä kasvintuhoojien hillitsemiseksi.
Kasvinsuojeluainelakiin kirjattiin integroidun torjunnan vaatimus 05.01.2012 Vaatimus kasvinsuojeluaineiden integroidusta torjunnasta on sisällytetty vuodenvaihteessa uudistettuun kasvinsuojeluainelakiin. Integroidun torjunnan periaatteisiin kuuluu muun muassa monipuolisen viljelykierron harjoittaminen, tarpeenmukainen lannoitus, kastelu, kalkitus ja ojitus sekä mahdollisuuksien mukaan muiden kuin kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttäminen. Viljelijöiden kasvinsuojeluaineiden käyttöä valvotaan kirjanpidon kautta. www.mmm.fi
KASVITAUTIHAVAINNOT Tiedon kerääjinä kansalaiset tutkijat, neuvojat, viljelijät Havaintoja viljojen lehtilaikkutaudeista kasvilaji, tauti, taudin määrä aika, paikka Työkaluna VTT:n kehittämä Enviobserver matkapuhelinsovellus tulokset avoimella web-sivulla https://knowledge.vtt.fi/mtt/ Hyödyt paikkakuntakohtainen tieto kasvitautien esiintymisestä tietokanta tutkimuskäyttöön
KASVITAUTIEN ENNUSTEMALLI Ilmoittaa lohkokohtaisen kasvitautiriskin viljely- ja säätietojen perusteella WEBWISUN TIETOKANTA VILJELYKIERTO WebWisu SÄÄDATA + MUOKKAUSTAPA ITIÖINTI INFEKTIO + HÄLYTYS LAJIKE
MALLIN TESTAUS 2010-2011 WebWisu-pohjaisen kasvitautien ennustemallin testaus 9 PesticideLife-hankkeen tilaa 10 koulutilaa Lohkotiedot WebWisusta, säätiedot IL / sääasema Kasvitautien etenemisen seuran kasvustonäytteiden avulla Tulosten pohjalta ennustemallin hionta (ProAgria & MTT) DTR-LAIKKU RUSKOLAIKKU VERKKOLAIKKU
100 OHRAN VERKKOLAIKKU 2011 20.6.2011 4.7.2011 28.7.2011 80 60 40 20 0
100 VEHNÄN PISTELAIKKU 2011 15.6.2011 30.6.2011 14.7.2011 80 60 40 20 0
PISTELAIKKUMALLI 28 % 61 % 9 %
UUDET TYÖKALUT APUNA IPM-VILJELYSSÄ Puitedirektiivi (2009/128/EY) edellyttää, että kaikki ammattimaiset käyttäjät noudattavat integroidun torjunnan yleisiä periaatteita (viim. 1.1.2014) 1) Ennaltaehkäisy (suunnittelu, viljelykierto, lajikevalinta, siementen laatu ja peittaus ym.) 2) Tarkkailu ja tunnistus pellolla 3) Torjuntatarpeen määrittely 4) Varsinainen torjuntatoimenpide tilanteeseen sopivalla menetelmällä (aineen ja ajoituksen valinta)
TULE MUKAAN SUUNNITTELEMAAN IPM-TYÖKALUJA Tilakohtaiset toimet suunnitellaan yhdessä helmi-maaliskuun aikana Viljelijä valitsee tilalleen parhaiten sopivat toimet Viljelijä toteuttaa integroidun kasvinsuojelun toimet itsenäisesti osana normaalia viljelyä Syksyllä arvioimme toimien onnistumista Mukaan on hyvä saada eri tiloja eri tuotantosuunnista Kasvinsuojelukäytännöt ja mahdollisuudet toteuttaa IPM:ää vaihtelevat varmasti aika tavalla, esim. kasvilajit ja halukkuus tai mahdollisuudet viljelykiertoon.
KIITOS