Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa

Samankaltaiset tiedostot
Eri-ikäisrakenteiset metsät ja monimuotoisuus

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Uudet metsänhoidon suositukset

Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY

Lajistoseurannat. Juha Siitonen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

Riistametsänhoito Tausta ja työohjeet

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit (DISTDYN): lajistonseuranta ja tutkimusmahdollisuudet

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

MONTA-YHTEISTUTKIMUS

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

Riistametsänhoito mistä on kyse?

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

jäljitteleviä hakkuutapoja tutkitaan laajassa yhteishankkeessa

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous?

Aineisto ja inventoinnit

Toimenpiteet kuvioittain

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Jatkuva kasvatus, monimuotoisuus ja hiilensidonta

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä

Puuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.

Puistot eivät korvaa luonnontilaisia alueita

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Metsäkasvillisuuden nykytilaa ja kehitystä tarkasteltaessa

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos

TUOTTOA JA METSÄNOMISTAMISTA. -Ilman avohakkuita

Metsänhoitotyöt kuvioittain

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

Maa- ja metsätalousvaliokunnalle

Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto PL Valtioneuvosto Helsinki Viite: MMM:n lausuntopyyntö

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

Monimuotoinen metsäluonto

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS :2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Metsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Jari Kouki Itä-Suomen yliopisto, metsätieteiden osasto LuTU-seminaari, Säätytalo,

PUUNKORJUUN NÄKÖKULMA. Asko Poikela

Metsien luontainen rakenne ja metsänhoito - Kestävyyden osa-alueiden yhdistäminen

Luonnon ja ihmisen kohtauspaikka kaupunkimetsien ekologiaa

Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt

Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Poiminta- ja pienaukkohakkuut

Metsänhoidon suositukset. Uudistuneet metsänhoidon suositukset

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit

Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset

METSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella. Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn

Lehtometsien havinaa Pirkanmaalla

Metsänkäsittely kuukkelialueella

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin. Lauri Saaristo Tapio Oy

Luke-SYKE selvitystyö metsän käytön kestävyydestä

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO METSO. Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu. 2. Vapaaehtoisuus. 3.

Tasaikäis- ja eri-ikäisrakenteisesta metsänhoidosta. välisestä tasapainosta

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa

Transkriptio:

Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä Juha Siitonen Metla, Vantaa

Alustus pähkinänkuoressa Vähän tutkimustietoa eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksen vaikutuksista monimuotoisuuteen Emme tiedä, minkälainen lajisto on eri-ikäisrakenteisessa talousmetsässä, mutta tiedämme, mitkä ovat lajiston monimuotoisuuden kannalta tärkeimmät rakennepiirteet voimme arvioida hakkuiden lyhyen aikavälin vaikutuksia ja spekuloida pitkän aikavälin vaikutuksilla lajistoon Eri-ikäisrakenteinen kasvatus ei itsestään ratkaise monimuotoisuuden turvaamisen ongelmia talousmetsissä Aktiivista luonnonhoitoa tarvitaan myös eri-ikäiskasvatuksessa

Tietopohja mihin perustuu? Noin 25 pohjoismaista tutkimusartikkelia eriikäisrakenteisista metsistä ja monimuotoisuudesta (kirjallisuuskatsaus: Kuuluvainen ym. 2012) Kokeellisia eri-ikäisrakenteeseen tähtääviä käsittelyjä, joiden jälkeen seurattu lajistoa yleensä vain 1 3 vuotta, enintään 10 vuotta Muutama tutkimus, joissa selvitetty vanhojen harsintametsien hakkuuhistoriaa ja lajistoa Merkittävin yksittäinen tutkimus MONTA-hanke, jossa vertailtiin poiminta-, pienaukko-, säästöpuuja avohakkuuta. Hakkuut tehtiin 1995

Päätulokset Vanhan metsän lajisto säilynyt pääosin ennallaan käsittelyissä, joissa poistetun puuston osuus ppa:sta 25 30 % (33 50 % tilavuudesta) putkilokasvit, maakiitäjäiset, maaperäeliöt, hämähäkit, lahottajasienet, mustikka + mustikan herbivoritoukat hyötyvät lajit pääosin tavallista, ei-uhanalaista metsälajistoa Herkimmät sammal-, maksasammal- ja epifyyttijäkälälajit hävisivät poimintahakkuissakin Pohjois-Suomessa ja -Ruotsissa 50 100 v sitten harsituissa metsissä vähemmän lahopuuta ja uhanalaisia kääpiä kuin luonnonmetsissä

Lajistolle tärkeät rakennepiirteet Metsätalouden takia taantuneelle lajistolle tärkeät rakennepiirteet vanhat metsät, kookkaat vanhat puut lahopuusto, erityisesti järeät ja pitemmälle lahonneet maapuut lehtisekapuusto

Eri-ikäiskasvatuksen riskit Puuntuotannollisesti ja taloudellisesti tehokas eri-ikäiskasvatus voi tarkoittaa usein toistuvaa ja voimaperäistä käsittelyä Isoimmat ja vanhimmat puut poistetaan ei vanhaa metsää eikä kookkaita vanhoja puita ei muodostu järeää lahopuuta lehtipuusto ei uudistu; lehtipuun määrä pienenee Hakkuita aletaan toteuttaa aiemmin käsittelyjen ulkopuolelle rajatuissa luontokohteissa tai käsittelemättä jääneissä vanhoissa talousmetsissä

Tasaikäis- ja eri-ikäisrakenteisen metsän käsittelyn periaate Vanhan metsän vaihe jää pois

Eri-ikäisrakenteinen metsä, jossa niukasti tärkeitä rakennepiirteitä Metla/ Erkki Oksanen

Eri-ikäiskasvatuksen mahdollisuudet Eri-ikäiskasvatuksen (poiminta ja pienaukkohakkuut) salliminen mahdollistaa eri tilanteita ja tavoitteita varten räätälöidyn metsänkäsittelyn monimuotoisuuspainotus: säästetään vanhoja puita, lahopuuta, lehtipuuta riistapainotus maisema- ja virkistyspainotus Hakkuilla monipuolistetaan talousmetsien rakenteellista vaihtelua

Eri-ikäisrakenteinen metsä, jossa säästetty lehtipuustoa ja tehty lahopuuta Metla/ Erkki Oksanen

Pienaukkohakkuu, jossa lisätty tärkeiden rakennepiirteiden määrää; lähenee ennallistamista Metla/ Erkki Oksanen

Harvennusmännikkö, jossa hakkuussa vasta tähdätään eri-ikäisrakenteiseen metsään Metla/ Juha Siitonen

Eri-ikäiskasvatus ja riista Poiminta- ja pienaukkohakkuilla voidaan luoda ja ylläpitää metsäkanalinnuille rakenteeltaan sopivia metsiköitä Tärkeimpiä piirteitä ovat: mustikanvarvuston runsaus ja pysyvyys kuusialikasvoksen muodostamat tiheiköt riittävä peitteisyys, suoja ylhäältäpäin; esim. metsolla vähintään 1/2 1/3 alueesta peitteistä pienaukot hyödyllisiä pyylle ja metsolle lehtisekapuusto, erityisesti leppä ja pyy

Keskeiset viestit toimijoille Eri-ikäiskasvatus voi hyödyttää joitain peitteistä metsää suosivia lajeja ja lajiryhmiä, mm. kloonikasvit kuten mustikka paahteisuutta karttavat kasvilajit selkärankaisista mm. kuukkeli, metso, liito-orava hyötyvät lajit kuitenkin etupäässä tavanomaista, ei-uhanalaista metsälajistoa

Keskeiset viestit toimijoille Eri-ikäisrakenteinen kasvatus ei millään tavalla itsestään ratkaise monimuotoisuuden turvaamisen ongelmia talousmetsissä Eri-ikäisrakenteiseen kasvatukseen sisältyy monimuotoisuuden kannalta sekä mahdollisuuksia että uhkia Luonnonhoidosta on erikseen huolehdittava myös eri-ikäisrakenteisessa kasvatuksessa aivan kuten jaksollisessa kasvatuksessakin