Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2006 2009

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2006 2009 Helsinki 2004

1. Kuvaus toiminnan painopisteistä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on soveltavan taloudellisen tutkimuksen yksikkö (L 27/1990), joka tuottaa päätöksenteon tueksi tutkimustietoa julkisen sektorin voimavarojen tehokkaasta käytöstä ja sopeutumisesta muuttuviin vaatimuksiin sekä julkisen sektorin toimenpiteiden vaikutuksista kansantalouden muiden osien toimintaan. VATT:n tutkimustoiminnan keskeisenä lähtökohtana ovat VM:n asettamat yleiset tavoitteet talouspolitiikalle ja hallinnolle. VATT tekee toiminta-ajatuksensa mukaisesti tutkimusta myös muille ministeriöille ja asiakkaille maksullisena palvelutoimintana ja yhteistyöprojekteina. VATT:n tutkimusohjelma, joka laaditaan vuosille 2006 2009, määrittelee tutkimustoiminnan päälinjat ja suuntaa ydinosaamisen kehittämistä. Tutkimuksen suuntaamisessa otetaan huomioon hallitusohjelman ja hallituksen strategian-asiakirjan painopisteet, jotka tulevat esille mm. ministeriöiden tilaamassa maksullisessa toiminnassa ja yhteistyöprojekteissa. Tutkimuksen rahoittajina ovat myös Suomen Akatemia, TEKES, SITRA ja EU. Erityistä painoa asetetaan suunnitelmakaudella vaikuttavuustutkimukseen, tutkimustyön tuottavuuden kohottamiseen, kansainvälisen tutkimusyhteistyön syventämiseen mm. EUprojekteihin osallistumalla sekä asiakas- ja yhteistyöverkostojen kehittämiseen. Pääjohtaja Jussi Huttusen valtion tutkimuslaitoksia koskevat ehdotukset muodostavat perustan VATT:n toiminnan kehittämisvaihtoehdon laadinnalle. Seuraavassa tarkastellaan VM:n asettamia tavoitteita ja sen jälkeen mitä näiden katsotaan merkitsevän VATT:n kannalta. 2. Yleiset tavoiteasettelut Suunnitelman yleisten tavoiteasettelujen lähtökohtana voidaan pitää valtiovarainministeriön hallinnonalalleen antamia tavoitteita. Valtiovarainministeriön yleiset tavoiteasettelut liittyvät suunnitelmakaudella erityisesti julkisen sektorin tuottavuuden kehittämiseen. Välineinä tässä ovat - kehys- ja budjettimenettelyn kehittäminen - peruspalveluohjelman toteuttaminen - tulossopimusten uudistaminen - julkisen sektorin tuottavuuskehityksen edistäminen ja siitä raportointi tilinpäätös- ja kertomusmenettelyssä. VATT:n kannalta nämä tavoitteet merkitsevät - tulossopimusmenettelyn uudistamista - tutkimusohjelman uudistamista vuosille 2006 2009 niin, että tutkimustyössä julkisen sektorin toimenpiteiden vaikuttavuus- ja tuottavuusarvioinnit saavat entistä suuremman painon - oman toiminnan strategisten painopisteiden tarkistamista asiakkaiden tarpeet huomioon ottaen - tutkimustyön tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehittämistä ja tätä koskevan raportoinnin edelleen kehittämistä. 2

3. Tutkimustoiminnan strategiset pitkän tähtäimen painoalueet Myös VATT:n tutkimustoiminnan pitkän aikavälin strategisissa tavoitteenasetteluissa lähtökohtana voidaan pitää valtiovarainministeriön uudistettuja strategisia tavoitteita soveltuvin osin. Valtiovarainministeriön pitkän tähtäimen strategiassa toiminnan painopistealueina ovat - talouden kasvu ja vakaus - veroeurojen käytön tehostaminen - työllisyyden edistäminen - tuottavuuskehitykseen vaikutetaan mm. osallistumalla kuntien peruspalveluohjelman, peruspalvelubudjettitarkastelun sekä kuntien rahoitus- ja valtionosuusuudistuksen toteuttamiseen. VATT:n tutkimustyössä nämä painopistealueet merkitsevät mm. seuraavaa: - tutkitaan talouskasvun edellytyksiä ja yrittäjyyttä - tutkitaan julkisen sektorin tuottavuutta sekä tukien ja tulonsiirtojen vaikuttavuutta - tutkitaan työvoimapolitiikan ja erilaisten työllistämistoimenpiteiden vaikuttavuutta - arvioidaan julkisen palvelutuotantojärjestelmän toimivuutta ja valtionosuusjärjestelmän tehokkuutta. Tutkimuksen sisällölliset tavoitteet täsmennetään tutkimusohjelmassa, sekä vuotuisessa toimintasuunnitelmassa ja tulostavoiteasiakirjassa. 4. Hallinnolliset ja toiminnalliset kehittämistavoitteet Valtiovarainministeriö on hallinnonalan ohjaajana määritellyt tavoitteekseen - johdon laskentatoimen kehittämisen - hanketyöskentelyn edelleen tehostamisen - terävämmän toiminnan ja talouden suunnittelun - tehokkaammat prosessit - parantuneen vaikuttavuusarvioinnin ja sitä koskevan raportoinnin, - tehokkaamman resurssien käytön - uusien, tuottavuutta edistävien innovaatioiden syntymisen. VATT:n toiminnan ja hallinnon tuottavuuden kohottamisessa keskeisiä toimenpiteitä ovat: - VATT:n mallien ja menetelmien entistä tehokkaampi soveltaminen julkisen sektorin vaikuttavuusarvioiden tekemiseen - VATT:n makro- ja mikrotaloudellisten mallien ja tutkimusmenetelmien soveltamisalan laajentaminen ja niiden käyttöä koskevan osaamisen kehittäminen - tietokantojen ja tutkimusaineistojen ylläpidon ja käytön tehostaminen - henkilöstön kehittäminen henkilöstö- ja koulutuspolitiikan linjapäätösten mukaisesti - nopeasti kehittyvien IT-pohjaisia tietopalveluaineistojen ja tutkimusaineistojen tehokkaampi hyödyntäminen tutkimustyössä - kansainväliseen yhteistyöhön panostaminen - viestinnän kehittäminen IT-tekniikan antamia mahdollisuuksia tehokkaasti hyväksi käyttäen - internet-pohjaisen julkaisutoiminnan kehittäminen - palkkauudistuksen toteutumisen vaikutusten seuranta 3

- harkittavana on myös siirtyminen valtiovarainministeriön hallinnonalan palvelukeskuksen palvelujen käyttöön. 5. Keskeiset tulostavoitteet tutkimusalueittain 5.1. Työmarkkinat, verotus ja sosiaaliturva Tutkimusalueen työn painopiste on työmarkkinoita ja sosiaaliturvaa koskevassa korkeatasoisessa soveltavassa tutkimuksessa, jossa hyödynnetään pääasiassa yksilö-, kotitalous- ja yritystasoisia tutkimusaineistoja. Keskeiset näkökulmat liittyvät työmarkkinoiden, työn verotuksen ja sosiaaliturvan väliseen vuorovaikutukseen. Tutkimusalueen työllä on paljon liittymäkohtia hallituksen keskeisiin politiikkahankkeisiin ja -toimenpiteisiin. Erityistä huomiota kiinnitetään väestön ikääntymisen taloudellisiin vaikutuksiin. Politiikkatoimenpiteiden arviointiin osallistutaan aktiivisesti ja TUJA-mikrosimulointimallia hyödynnetään tässä työssä. Työmarkkinatutkimus muodostaa keskeisen osan tutkimusalueen työstä. Sen sisällössä pyritään syventämään sekä työmarkkinoiden kysyntä- että tarjontapuolen huomioon ottavaa tarkastelua. Työvoimapolitiikan tuloksellisuutta tutkitaan ja käytettäviä menetelmiä kehitetään. Henkilöverotuksen ja tulonsiirtojen vaikutuksia analysoidaan monipuolisesti sekä kotitalouksien kulutuskysynnän että tulonjaon ja siihen liittyen taloudellisen eriarvoisuuden näkökulmista. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää sekä verojärjestelmän että tulonsiirtojärjestelmien kehittämisessä. Tutkimustulosten hyödyntämistä ja levittämistä sekä tähän liittyviä asiantuntijapalveluja kehitetään. 5.2. Julkinen talous, yritykset ja integraatio Tutkimusalueen työ painottuu verotukseen, elinkeino- ja kasvupolitiikkaan ja julkisen talouden kestävyyteen pitkällä aikavälillä. Verotutkimuksessa keskitytään toisaalta Suomessa tehtyjen yritys- ja pääomaverouudistusten vaikutusten arviointiin ja toisaalta välillisen verotuksen kokonaistaloudellisten vaikutusten mallipohjaiseen analysointiin. Tutkimusongelmina ovat verotuksen vaikutukset investointeihin, työllisyyteen ja yrittäjyyden kannusteisiin. Verotutkimus seuraa myös kansainvälistä verokilpailua ja veroharmonisointia sekä Suomen houkuttelevuutta sijoituskohteena. Tutkimuksessa hyödynnetään laajoja yritystietokantoja, jotka mahdollistavat ainutlaatuisen kvantitatiivisen analyysin erilaisten politiikkatoimien vaikuttavuudesta. Aineistojen avulla tutkitaan myös erilaisten yritystukien ja teknologiapolitiikan vaikuttavuutta. Teemakokonaisuuden puitteissa tehdään myös tutkimusta Suomen yritysrakenteen muutoksista ja talouspolitiikan mahdollisuuksista edistää yrittäjyyttä. Julkisen talouden pitkän ajan kestävyyttä käsittelevässä tutkimuksessa huomion kohteena ovat julkisen talouden tasapainoarvioiden toteutuminen ja väestön ikääntymisen vaikutus tulevaan tuottavuuskehitykseen ja julkisen talouden tasapainoon. Tutkimusotetta suunnataan entistä enemmän mallipohjaiseen lähestymistapaan. Näiden tehtävien lisäksi tutkimusalueella jatketaan Talouden rakenteet -julkaisun toimitus- ja kehitystyötä. 4

5.3. Ympäristö- ja infrastruktuurit Ympäristö- ja energiatalouden tutkimuksen keskeiset hankkeet käsittelevät kansainvälisten ympäristösopimusten, erityisesti Kioton ilmasto-sopimuksen, toteuttamiseksi tehtävien toimenpidekokonaisuuksien ja päästöjen pitkän tähtäimen rajoitustavoitteiden sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen vaikutusarviointia. Myös kestävä kulutus ja ympäristöpolitiikan muiden toimenpiteiden arviointia koskeva tutkimus nousevat esille. Infrastruktuurien tutkimuskokonaisuuden keskeiset tutkimukset toteutetaan kolmivuotisena tutkimusohjelmana liikenneministeriön rahoituksella. Tutkimusohjelman osahankkeet tarkastelevat infrastruktuurin merkitystä talouskasvulle ja tuottavuudelle, infrastruktuuriinvestointien uusien ohjaus- ja rahoitusjärjestelyjen käyttöä ja niihin liittyviä taloudellisia ja juridisia kysymyksiä sekä niiden vaikutusta julkisten investointien tuottavuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta. Teknologiapolitiikan mahdollisuudet ja vaikuttavuus säilyvät edelleen tärkeinä tutkimuskohteina. Pohjoisen ulottuvuuden tutkimuksessa tarkastellaan talouskasvun ja instituutioiden yhteyttä ja Itä-Euroopan talouskasvun merkitystä Suomelle. Ohjelmassa osallistutaan myös Pohjoisen ulottuvuuden kansainvälisen tutkijaverkon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Mallien kehittämisessä suuntaudutaan käytännön sovelluksiin. VATT-mallihanketta suunnataan toteutuneiden rakennemuutosten ja politiikan vaikuttavuuden arvioinnin suuntaan. Alueellinen tasapainomalli suunnataan erityisesti julkisen sektorin ja infrastruktuurien vaikutusten arviointiin. Myös terveydenhoidon priorisoinnin indikaattoreiden kehittämishanke jatkuu. 5.4. Julkiset palvelut ja aluekehitys Perustetaan julkisten palvelujen tuottavuustutkimukseen osaamiskeskus (liite 2.), joka koordinoi ja toteuttaa alalla tehtävää tutkimusta. Osaamiskeskus aloittaa tuottavuuden tutkimusohjelman, jossa jatketaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuuden ja tehokkuuden analysointia sekä suunnataan voimavaroja aiempaa enemmän myös opetus- ja sivistyspalvelujen analysointiin. Tarkastellaan koulutusjärjestelmän vaikuttavuutta talouskasvuun ja tulonjakoon myös laajemmin. Väestön ikääntymistä ja työikäisen väestön vähenemistä tutkitaan mm. sosiaali- ja terveyspalvelumenojen tulevan kehityksen, kuntatalouden sekä talouskasvun näkökulmasta. Tehokkuus- ja tuottavuustutkimuksessa jatketaan sosiaali- ja terveyspalvelujen analysointia, mutta suunnataan voimavaroja aiempaa enemmän myös opetus- ja sivistyspalvelujen analysointiin. Tarkastellaan koulutusjärjestelmän vaikuttavuutta talouskasvuun ja tulonjakoon myös laajemmin. Väestön ikääntymistä ja työikäisen väestön vähenemistä tutkitaan mm. sosiaali- ja terveyspalvelumenojen tulevan kehityksen, kuntatalouden sekä talouskasvun näkökulmasta. Kuntataloudesta tutkitaan kuntien menoryhmien yhteyttä kuntien omaan tulopohjaan, valtionapuihin sekä kunnan olosuhde- ja politiikkamuuttujiin. Erityisesti suuntaudutaan kuntien koulutus- ja sivistyspalvelujen kustannuserojen tutkimukseen. Rahoituspuolelta tutkittavia asioita ovat kuntien verotukseen ja verotulotasaukseen liittyvät kysymykset. Selvitetään kuntien valtionosuusjärjestelmän toimivuutta mm. tuottavuuden tehostamisen kannalta. Aluekehitystä tutkitaan alueellisten työmarkkinoiden, tuotannon aluerakenteen, aluetaloudellisen kasvun ja alueellisen palvelukysynnän näkökulmista. Tarkastellaan alueellisten politiikkatoimien vaikuttavuutta. Aluetalouden erityiskysymyksenä analysoidaan lisäksi asuntomarkkinoiden 5

hinnanmuodostusta ja kotitalouksien asumismuodon valintaa. Arvioidaan asuntomarkkinoiden vero- ja tukipolitiikan vaikutusta rakennus- ja kiinteistömarkkinoiden tehokkuuteen. 5.5. Toiminnalliset kehittämistavoitteet Keväällä 2000 valmistunut strategiatyö VATT visio 2000+ uudistetaan ja ajanmukaistetaan. Tutkimustyön kehittäminen on jatkuva haaste. Tässä henkilöstön kehittäminen on avainasemassa. Toiminnan kehittämisen perustana on yhteiset arvot ja sisäisen yhteistyön jatkuva kehittäminen. Henkilöstön jatkokoulutusta tuetaan entiseen tapaan. Henkilöstön muuta koulutusta tuetaan tarpeen mukaan. Myös mahdollisuudet muuhun osaamisen kehittämiseen pyritään turvaamaan. VATT:ssa on korkeatasoista mallityön ja osaamista. Mallityötä kehitetään kokonaisvaltaiseen toiminta-ajatukseen perustuen ja mallien käyttöä pyritään tehostamaan eri tutkimustehtävissä. Kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää lisääntyvää kansainvälisyyttä. Toimintakaudella kehitetään mm. kansainvälistä tutkijavaihtoa. Tätä koskeva sopimus on ensiksi tehty University of Rennesin kanssa. VATT-mallien kehittelyssä on yhteistyötä Monash Universityn kanssa. Toimintaa kehitetään saatujen kokemusten pohjalta. Julkaisutoiminta on jo suureksi osaksi siirretty verkkoon. VATT:n tekemän julkisen palvelun tehostaminen edellyttää verkkoviestinnän kokonaisvaltaista kehittämistä. Tuottavuus ja vaikuttavuus Tuottavuutta ja vaikuttavuutta on tutkimustyössä vaikea mitata täsmällisesti kvantitatiivisesti. Tämä johtuu siitä, että tutkimusprojektit ovat luonteeltaan, laajuudeltaan ja työmäärältään hyvinkin erilaisia. Kvantiteetti kuvaa siten vain karkeasti tavoiteltavaa tuotosta. Julkaisujen lisäksi tutkijat pitävät esitelmiä, antavat asiantuntijalausuntoja ja toimivat konsultteina ja kouluttajina. Erilaisista tuotoksista raportoidaan VATT:n toimintakertomuksissa. Vuoden 2005 aikana selvitetään miten raportoinnin systematiikkaa voidaan tuottavuusarvioinnin kannalta parantaa. Tutkimuksen vaikuttavuus perustuu siihen, miten paljon tutkimukset vaikuttavat erilaisten päätösten valmisteluasiakirjojen johtopäätöksiä ja asiakkaiden ja kansalaisten käsityksiä tutkittavista asioista. Vaikuttavuuden selvittämiskesi voidaan tehdä sidosryhmäkyselyjä (tällainen on tehty viimeksi v. 1999). Tutkimusohjelman uudistamisen yhteydessä uusitaan sidosryhmäkysely. Talous- ja henkilöstöhallinnon kehittäminen Talous ja henkilöstöhallinnon tehtävissä VATT:ssa työskentelee tällä hetkellä kaksi taloussihteeriä ja kaksi toimistosihteeriä. Palkkapalvelut hoidetaan Silta Oy:ssä. VM:n hallinnonalan palvelukeskushankkeen selvitystyö on vielä kesken ja päätös VATT:n mukanaolosta tehdään selvitystyön valmistuttua. Tavoitteena olisi, että tehtäisiin mahdollisimman kattava sopimus taloushallinnon tehtävien hoitamisesta VM:n hallinnonalan yhteisessä palvelukeskuksessa. Tällä toimenpiteellä saavutettaisiin arviolta yhden henkilötyövuoden suuruinen töiden vähentyminen vuonna 2006 ja yhden htv:n vähentyminen vuonna 2007. 6

Tietohallinnon kehittäminen Tietohallinnon strategista ja operatiivista kehittämistyötä jatketaan VATT:n strategisten linjausten mukaisesti yhteistyössä VM:n hallinnonalan kanssa. Tavoitetilana on teknisesti ajanmukainen tietojärjestelmäarkkitehtuuri, jossa laitteistot, ohjelmistot ja tietoaineistot muodostavat toimivan ja tietoturvallisen kokonaisuuden VATT:n tutkimustoiminnan tavoitteiden edistämiseksi. Tavoitteeseen päästään tietohallinto- ja muun henkilökunnan tietotaidon kehittämisellä, teknisten ratkaisujen ja järjestelmien standardoinnilla ja johdonmukaisella tietohallinnon kehittämispolitiikalla. Toimitilojen kehittäminen VATT:n nykyiset toimitilat on otettu käyttöön joulukuussa 2003. VATT on solminut yliopiston kanssa kymmenen vuoden vuokrasopimuksen, joka ulottuu vuoteen 2013. Tilat on mitoitettu 60 hengelle ja tilankäyttö on tehostunut parillakymmenellä prosentilla. Talon nimi on Economicum. Samassa rakennuksessa toimii myös yliopiston kansantaloustieteen laitos, Eurooppa-tutkimus sekä HKKK:n ja Hankenin taloustutkimusyksiköt. Tilankäytön tehostumisen lisäksi toimitilahyödyt syntyvät rakennuksessa sijaitsevien laitosten yhteistoiminnasta saavutettavista synergiaeduista, joita on vielä konkreettisesti vaikea arvioida. Hankintatoimen kehittäminen VATT solmii yhteistyösopimuksen Hanselin kanssa vuonna 2005. Tavoitteena on, että hankintatoiminnoista ainakin ATK-hankinnat, konttoritarvikehankinnat sekä mahdollisesti myös matkatoimistopalvelut tullaan hoitamaan Hanselin kilpailuttamisen kautta. VATT:ssa ei ole päätoimista hankintaihmistä talossa, joten sopimuksen hyöty VATT:lle syntyy, kun hankintaprosessiin osallistuvien siihen käyttämä aika voidaan suunnata VATT:n ydintoimintoihin. Hanselin neuvottelemat alemmat hankintahinnat hyödyttävät myös VATT:ia. Johtamisen kehittäminen Strategian ja vision kehittämistä jatketaan ja käytössä olevan kehityskeskusteluprosessin kokemuksia hyödynnetään. Uusi kannustava palkkausjärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2003. Siirtymäaika ulottuu vuoteen 2007. Henkilöstömäärä Talous- ja henkilöstöhallinnon sekä hankintatoimen kehittäminen mahdollistaa uusia rekrytointeja tutkimustoimintaan kokonaishenkilöstömäärää lisäämättä. Vuoden 2009 loppuun mennessä 65 vuotta täyttää viisi henkilöä. Eläkkeelle siirtymiset mahdollistavat henkilöstöpolitiikkamme mukaisesti uusien tutkijoiden rekrytoimisen näiden henkilöiden tilalle. VATT on aloittanut varautumisen keskipitkällä aikavälillä eläkkeelle siirtyvän tutkimushenkilöstön poistuman korvaamiseen. Osana tätä varautumista tutkimuskeskus on kehittänyt tutkijoiden tuotantoprofiileihin perustuvan tarkastelutavan, jolloin on ollut mahdollista vertailla seniori-ikäisten tutkijoiden ja viime vuosina rekrytoitujen tutkijoiden tuotantoprofiilien eroja (muistio 16.8.2004, liite 3). Keskeinen havainto on se, että vaikka v. 2004 loppuun mennessä vähintään 58 vuotta täyttävät senioritutkijat ovat tuotannon määrän perusteella ryhmänä hyvällä tasolla, ovat viime vuosina rekrytoidut ja VATT:n palveluksessa edelleen v. 2004 olevat tutkijat tuotantoprofiililtaan jossain määrin monipuolisempia. Erityisesti uudet tutkijat ovat tuoneet VATT:n työhön mukaan lisää metodologista osaamista, kansainvälisyyttä ja akateemista kontaktipintaa. Vaikka tutkijakohtaiset erot tehtävissä ja siten tuotannossakin ovat huomattavat, voidaan todeta VATT:n tuotantoprofiilin olevan monipuolistumassa vanhemman henkilöstön pääosin edustamasta soveltavasta kotimaisesta julkaisu- ja asiantuntijatoiminnasta myös kansainvälisille julkaisufoorumeille. Tapahtumassa oleva muutos lisää tutkimuskeskuksen joustavuutta reagoida 7

tutkimuskysynnän ja toimintaympäristön muutoksiin ja luon hyviä edellytyksiä tutkimustoiminnan laadun ja tuottavuuden edelleen kehittämiselle. Osaamisessa näkymät ovat VATT:ssa nyt varsin hyvät, mutta eläkkeelle siirtyminen voi johtaa myös tutkimustoiminnan sisällöllisiin muutoksiin. Osaamisen kannalta keskeisin uhkatekijä on kova kilpailutilanne ja siinä menestyminen korkeasti koulutetun, mutta niukasti tarjolla olevan erikoishenkilöstön saatavuudessa. Työhyvinvointi ja työtyytyväisyys Entistä kattavampi työterveyden toimintasuunnitelma on juuri hyväksytty. Lisäksi järjestimme työilmapiiritutkimuksen vuonna 2004. Tutkimus uusitaan vuosina 2006 ja 2008 ja tavoitteena on, että työtyytyväisyys kasvaa edelleen verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin. Tyky-toimintaa kehittämällä pyritään vähentämään sairauspoissaolopäivien määrää 5 %:lla per vuosi ajalla 2006 2009. 5.6. Viestintä Viestintä ja julkaisutoiminnot Tietopalvelussa jatketaan vuonna 2005 toteutettavan tutkijan tietopalvelukäyttöliittymän edelleen kehittämistä sekä suunnitellaan ja toteutetaan verkkotiedon tiedonhallintakoulutus tutkimuskeskuksen tutkijoille. Tiedotuksessa jatketaan vuonna 2005 aloitettua verkkoviestinnän uudistamista niin, että ensin uudistetaan www.vatt.fi -sivuston englanninkielinen sivusto ja vuosina 2006 2007 suomenkielinen sivusto. Uudet esitteet tutkimusohjelmakaudesta 2006 2008 suunnitellaan ja toteutetaan keväällä 2006 sekä aloitetaan tutkimuskeskuksen graafisen ilmeen uudistaminen. 6. Rahoitus Taulukko on laadittu määrärahakehyksen mukaisesti. Kehittämissuunnitelman mukaiset lisäykset ovat taulukossa merkitty kohtaan Suunnitellut kehysmuutokset ja ovat seuraavat: Taloudellisuuden ja vaikuttavuuden tutkimuksen tehostaminen Perustuu selvitysmies Huttusen raporttiin, joka koskee taloudellisuuden ja vaikuttavuuden tutkimuksen tehostamista Suomessa ja jossa kehityksessä raportin mukaan VATT:lla olisi keskeinen rooli. Lisäresurssitarpeeksi arvioimme vuodelle 2006 kolme henkilötyövuotta, vuodelle 2007 kuusi henkilötyövuotta, vuodelle 2008 yhdeksän henkilötyövuotta ja vuodelle 2012 kaksitoista henkilötyövuotta. Yksityiskohtaisemmat perustelut kehysmuutokselle käyvät ilmi liitteestä 3. Tuottavuuden osaamiskeskus Tutkimuksen vaikuttavuuden lisäämiseksi ja työn koordinoinnin helpottamiseksi VATT on perustamassa julkisten palvelujen tuottavuustutkimukseen keskittyvää osaamiskeskusta. Osaamiskeskuksen tavoitteena on oman tutkimustoiminnan ohella koordinoida Suomessa tehtävää julkisten palvelujen tuottavuustutkimusta. Osaamiskeskuksen toiminnan käynnistäminen sekä toiminnan jatkaminen ja vakiinnuttaminen tarvitsevat lisäresursseja. Lisäresurssitarpeeksi olemme arvioineet kaksi uutta päätoimista tutkijaa sekä yhden tutkimussihteerin. Yksityiskohtaisemmat perustelut kehysmuutokselle käyvät ilmi liitteestä 2. Kansainvälistyminen VATT:n toiminnan kehittämisen kannalta on erityisen tärkeää, että tutkijavaihdon kansainvälistymisen myötä pystymme vastaisuudessa tarjoamaan ulkomaisille tutkijoille mahdollisuuden vierailla VATT:ssa eripituisia aikoja. Tämä tarjoaa puolestaan mahdollisuuden 8

VATT:n tutkijoiden vastavierailuihin ulkomailla. On nähtävissä, että tarpeet ja mahdollisuudet tämän tyyppiseen kanssakäymiseen ovat selkeästi lisääntyneet VATT:n muutettua uusiin tiloihin Economicumiin. Tätä tarkoitusta varten esitämme kehyslisää ulkomaalaisten tutkijoiden matkaja vuokrakulujen kattamista varten vuodelle 2006 ja siitä eteenpäin 60 000 vuodessa. Ko. kustannus on laskettu syntyvän yhden tutkijan 6 kk:n vierailusta VATT:ssa ja yhden VATT:n tutkijan 6 kk:n vierailusta ulkomailla. Verkkoviestintä Verkkoviestinnän kehittäminen on osa VATT:n strategiaa. Uudistamista jatketaan siten, että ensin uudistetaan www.vatt.fi -sivuston englanninkielinen sivusto ja vuosina 2006 2007 suomenkielinen sivusto. Verkkoviestinnän kehittäminen vaatii asiantuntijaresursseja joko VATT:n sisällä tai hankittuna talon ulkopuolelta. Prosessin läpiviemiseen esitämme 40 000 :n vuotuista kehysmuutosta vuosille 2006 2009. Helsinki 14.12.2004 Reino Hjerppe ylijohtaja 9

LIITE 1. TTS 2006 2009 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Momentti: 28.03.21 VATT TP TP Arvio TAE TTS TTS TTS TTS Menot (1000 Euroa) palkkaukset 2819 2905 3152 3202 3216 3231 3231 3231 vuokrat 334 349 426 400 400 400 400 400 muut kulutusmenot 1005 1135 1021 800 900 950 1000 1000 investoinnit 94 92 100 100 100 100 100 100 Yhteensä 4252 4481 4699 4502 4616 4681 4731 4731 Maksullisen toiminnan tulot 34 146 0 0 0 0 0 0 Yhteistoiminnan tulot 731 499 600 400 700 800 850 850 EU-projektien tulot 85 249 200 400 200 150 150 150 Maksullisen toiminnan tulot yhteensä 850 894 800 800 900 950 1000 1000 Nettomenot 3468 3775 3695 3702 3716 3731 3731 3731 Siirtomäärärahakannan muutos 66 188-204 0 0 0 0 0 Siirtomäärärahakanta 31.12. 416 604 400 400 400 400 400 400 Henkilötyövuodet 57 58 58 58 58 58 58 58 Suunnitellut kehysmuutokset taloudellisuuden ja vaikuttavuuden tutkimus 198 396 528 660 tuottavuuden osaamiskeskus 184 184 184 184 kansainvälistyminen 60 60 60 60 verkkoviestintä 40 40 40 40 Yhteensä 482 680 812 944 Edellisten vaikutus: palkkaukset 382 580 712 844 vuokrat 0 0 0 0 muut kulutusmenot 100 100 100 100 investoinnit 0 0 0 0 Yhteensä 482 680 812 944 Nettomenot kehysmuutosten jälkeen 4198 4411 4543 4675 Taloudellisuuden ja vaikuttavuuden tutkimus henkilötyövuosia 3 6 8 10 Tuottavuuden osaamiskeskus henkilötyövuosia 3 3 3 3 Henkilötyövuodet yhteensä 64 67 69 71 10

VATT:n tuottavuuden osaamiskeskus TTS -kaudella 2006-2009 LIITE 2. Muistio, 10.12.2004 AM, AK Valtion ja kuntasektorin kokonaistuottavuus on Tilastokeskuksen tuottavuustilaston mukaan viime vuosina heikentynyt. Julkiset menot uhkaavat edelleen kasvaa nopeasti vielä tämän vuosikymmenen aikana mm. väestön ikääntymisen vuoksi. Jos palvelumenojen kasvua halutaan hillitä, on julkisia palveluja ja hallintoa pyrittävä tehostamaan. Valtiovarainministeriössä ja useissa muissa ministeriöissä on käynnistetty hallituksen strategiaasiakirjan mukaiset tuottavuuden toimenpideohjelmat. Ohjelmien yhteisenä tavoitteena on todennettavissa oleva julkisten palvelujen tuottavuuden ja tehokkuuden kasvun saavuttaminen. Päätöksenteon tueksi tarvitaan lisää tutkimustietoa julkisen sektorin tuottavuudesta. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) keskeinen tutkimuskohde on julkisten palvelujen tuottavuus ja tehokkuus. Viime vuosina tutkimuskeskuksen tekemä aihepiirin tutkimus on kohdistunut kuntien terveyspalveluihin. Tuottavuustutkimusta ollaan VATT:ssa kuitenkin laajentamassa koskemaan mm. sosiaali- ja koulutuspalveluja. Lähiaikoina VATT:ssa on käynnistymässä tai suunniteltu aloitettavaksi (mikäli hankerahoitus varmistuu) mm. seuraavat tuottavuuteen läheisesti liittyvät hankkeet: - terveyskeskusten tehokkuuseroja selittävät tekijät, - kuntien päivähoitopalvelujen tuottavuus ja tehokkuuserot, - peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisten koulujen tuottavuus ja tehokkuuserot, - peruskouluverkon muutosten taloudelliset vaikutukset. Tutkimuksen vaikuttavuuden lisäämiseksi ja työn koordinoinnin helpottamiseksi Valtion taloudellisessa tutkimuskeskus on perustamassa julkisten palvelujen tuottavuustutkimukseen keskittyvää osaamiskeskusta. Osaamiskeskuksen tavoitteena on oman tutkimustoiminnan ohella koordinoida Suomessa tehtävää julkisten palvelujen tuottavuustutkimusta. Osaamiskeskuksessa kootaan aihepiirin keskeistä tutkimustietoa yhteen siten, että se on päätöksentekijöiden mahdollisimman helposti käytettävissä. Osaamiskeskus toimii myös yhteistyöfoorumina aihepiirin tutkijoille ja aiheesta kiinnostuneille virkamiehille sekä edistää kansainvälisiä tutkijakontakteja. Tavoitteena on yleisemminkin lisätä tietoisuutta julkisen sektorin tehokkuuteen ja tuottavuuteen liittyvissä kysymyksissä. Julkisten palvelujen tuottavuuden osaamiskeskus toimii VATT:n tutkimusalueella 4 ja sen henkilöresursseihin kuuluu aluksi ao. tutkimusalueella työskenteleviä henkilöstöä. Osaamiskeskuksen vetäjänä toimii johtava ekonomisti, KTT Antti Moisio. Osaamiskeskuksen toiminnan käynnistäminen sekä toiminnan jatkaminen ja vakiinnuttaminen tarvitsevat lisäresursseja. 11

LIITE 3. 14.12.2004 Yhteiskunnallisten vaikutusten arvioinnin ja vaikuttavuusanalyysin lisääntyvä tarve ja VATT Viite: Selvitysmies Jussi Huttusen raportti Yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi ja vaikuttavuusanalyysi on viime aikoina nostettu esille sekä valtion tutkimuslaitosten asemaa käsitelleessä selvitysmies Huttusen raportissa että lainsäädännön taloudellista vaikutusarviointia kehittävissä hankkeissa, etenkin LAITAhankkeessa 1. Tässä muistiossa esitetään yhteenveto selvitysmiehen raportin ja LAITA-hankkeen VATT:a koskevia osuuksia ja arvioidaan VATT:n valmiuksia vastata lisääntyvään yhteiskunnallisten vaikutusten ja talouspolitiikan vaikuttavuuden arvioinnin tarpeisiin. Selvitysmiehen raportti toteaa, että VATT on valtiovarainministeriön alan ainoa varsinainen tutkimuslaitos. Tilastokeskuksen merkittävä rooli tiedontuottajan todetaan sekin, mutta myös se, että osa aineistoista ja käyttämättä kustannusten tai tietosuojaongelmien vuoksi. Raportissa korostetaan, että kaikilla hallinnonaloilla tulisi olla käytössä riittävästi osaamista poliittisten toimenpiteiden suunnittelua ja arviointia varten. Raportti toteaa, että tutkimustyö voidaan tilata joko oman hallinnonalan tutkimuslaitokselta, yliopistoilta, konsulttiyhtiöiltä tai ulkomailta. Tutkimus ei saisi olla liian keskitettyä, vaan ulkopuolisille arvioille tulisi jättää tilaa. Huttusen raportti esittää, että taloudellisuuden ja vaikuttavuuden tutkimuksen koulutus- ja resurssitarve tulisi kartoittaa huolellisesti. Koulutuspolitiikan, tiedepolitiikan, liikenne- ja telekommunikaatiopolitiikan, aluepolitiikan ja työpolitiikan yhteiskunnallisten ja taloudellisten vaikutusten tutkimus tulisi sijoittaa VATT:een ja laitoksen resursseja lisätä. Raportissa korostetaan riittävien reservien merkitystä sekä henkilöstöpolitiikan jatkuvuuden kannalta että joustavan tutkimushankkeiden kehittämisen kannalta. Tämä on mahdollista vain, jos tutkimuslaitos on riittävän suuri kyetäkseen suuntaamaan reservejä kohteesta toiseen ja pystyäkseen sijoittamaan määräaikaista henkilökuntaa hankkeiden loputtua uusiin hankkeisiin. Laitoksella olisi myös oltava osaamista usealta alalta. Huttusen raportin lisäksi yhteiskunnallisten vaikutusten ja politiikan vaikuttavuuden arviointi on nostettu keskeiselle sijalle Valtioneuvoston controllerin johdolla kehiteltävässä lainsäädännön taloudellisen hallinnan parantamishankkeessa (LAITA-hanke). Ohjelmassa korostetaan taloudellisten vaikutusten arvioinnin ja sen menetelmien ohjeistamista, laadunvalvontaa ja vaikutusarvioinnin jälkiseurantaa. Vaikutusarviointia ehdotetaan kohdennettavaksi erityisesti tuottavuus- ja käyttäytymisvaikutuksien suuntaan. Vaikutuksiltaan merkittävien hankkeiden vaikutusarvioita ehdotetaan tilattavaksi tutkimuslaitoksilta, esimerkiksi VATT:sta. Sekä Huttusen raportti että LAITA-hanke nostavat VATT:n entistä tärkeämpään asemaan politiikan yhteiskunnallisen vaikutusten ja taloudellisen ohjauksen vaikuttavuuden arvioinnin kannalta. VATT:ssa tehtävä kattaa nykyisellään useita Huttusen raportin erityisesti mainitsemista tutkimusaloista ja lisäksi laitos on panostanut julkisen talouden, verotuksen ja kansainvälisen talouden tutkimukseen. Laitoksen vahvuutena on monen julkisen talouden alan osaaminen, 1 LAITA = lainsäädännön taloudellisen hallinnan parantamishanke, VM 12

sujuva sisäinen yhteistyö ja verkostoituminen muiden tutkimuslaitosten kanssa sekä taloustutkimuksen että monitieteisissä hankkeissa. VATT:n osaamista Huttusen raportin ja LAITA-hankkeen esiin nostamista teemoista VATT tutkii tällä hetkellä ainakin seuraavia: VATT:n tutkimusalue I kattaa työpolitiikan ja sosiaalipolitiikan, joita käsitteleviin tutkimuksiin on osallistunut useita tutkijoita. Koska työministeriön alalla ei ole sektoritutkimuslaitosta, VATT:lla on työpolitiikan tutkimuksessa tärkeä asema. Erityisesti työvoima- ja sosiaalipoliittisten järjestelmien yksilötason kannustavuuden ja muiden vaikutusten tutkimus on korostumassa ja vaatisi pitkällä tähtäimellä lisäresursseja. Tutkimusalueella II tehdään vaikutusarvioinnin kannalta keskeistä verotutkimusta. Tähän on kuitenkin sitoutunut pysyvästi vain kaksi tutkijaa, mikä on liian vähän, koska verotutkimusta ei tehdä muissa tutkimuslaitoksissa. Erilaisia julkisen talouden selvityksiä tekee niin ikään kaksi tutkijaa. Tukipolitiikkaa ja tukien vaikuttavuuden arviointia ja teknologiapolitiikkaa ja tuottavuuden kasvuun liittyviä kysymyksiä tutkii 1-2 henkilöä. Tutkimusjohtajan lisäksi vain kolmella muulla alueen tutkijalla on tutkijakoulutus. Ensisijaisesti alueella tarvittaisiin lisäresursseja verotutkimukseen. Tutkimusalue III kattaa ympäristöpolitiikan ja liikenne- ja telemarkkinapolitiikan, joita koskeviin hankkeisiin on osallistunut useampi tutkija, sekä tiedepolitiikan, jonka tutkimus on kuitenkin ollut yhden tutkijan varassa. Lisäksi alueella tehtävällä mallityöllä on linkkejä aluepolitiikkaan ja sosiaalipolitiikkaan sekä julkisen talouden ja verotuksen tutkimukseen. Alueen tutkijaresurssit on sidottu käynnissä oleviin hankkeisiin, joten vaikuttavuusarvioinnin volyymin kasvaminen vaatisi lisäresursseja ennen kaikkea mallien soveltamiseen. Tutkimusalue IV kattaa erityisesti aluetalouden, sosiaalipolitiikan ja koulutuksen. Aluepolitiikan ja sosiaalipolitiikan tutkimukseen on ollut käytettävissä useampi tutkija, mutta esimerkiksi kuntatalouden osalta tutkimus on ollut yhden tutkijan varassa. Koulutuksen ja tiedepolitiikan tutkimus on vasta alkamassa, ja alueen tutkijoista siihen on osallistunut vain yksi tutkija. Koulutuspolitiikkaa ei tutkita muilla VATT:n tutkimusalueilla, ja sille kohdistuvatkin alueen keskeiset lisäresurssitarpeet. Aluepolitiikkaan liittyvä asuntomarkkinoiden tutkimus vaatisi myös resurssien turvaamista pitemmällä aikavälillä. Kaiken kaikkiaan VATT:lla on edellytyksiä hyödyntää nykyisiä resursseja ja verkostoja ehdotettujen keskeisten teemojen tutkimukseen. Samanaikaisesti on kuitenkin selvää, että eräillä teema-alueista kaivataan lisäresursseja ja kapasiteetin rakentamista. Vaikuttavuusanalyysin tarve tullee kasvamaan jo vuosien 2005 ja 2006 aikana esimerkiksi TAE-esitykseen tarvittavissa vaikutusarvioissa - eikä VATT:n ole nykyisillä resursseilla kovin merkittävästi mahdollista suunnata toiminnan volyymiä politiikan valmistelua tukemaan. 13

LIITE 4. VATT PM 2004-08-16 Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja VATT:n senioritutkijoiden ja viime vuosina rekrytoitujen tutkijoiden tuotantoprofiilien vertailua Taustaa Tutkimusalueella I laadittiin huhtikuussa 2004 pidettyyn kehittämispäivään alueen tutkijoiden tuotantoprofiilit (kehittämispäivän aineistoa 14.4.2004), jota verrattiin koko VATT:n tuotantoprofiiliin. Ylijohtaja määräsi valmistelemaan toukokuussa pidettyyn johdon strategiapäivään koko VATT:n tuotantoprofiilit (PM 10.5.2004). Johdon strategiapäivän käsittelyn perusteella ylijohtaja määräsi edelleen jatkamaan valmistelua siten, että elokuussa 2004 on käytettävissä lähivuosina eläkeiän saavuttavien (senioritutkijat) ja viime vuosina rekrytoitujen määrällisen tuotantoprofiilin vertailu. Lähtökohdat ja rajaukset VATT:n palveluksessa olevien senioritutkijoiden eläkeikä on joko 63 tai 65 vuotta, mutta halutessaan ikääntyneet tutkijat voivat jatkossa työskennellä aina 68 ikävuoteen saakka. Senioritutkijat jäävät siis noin keskipitkällä aikavälillä eläkkeelle. Tällöin on olennaista vertailla viime vuosien määrällisen tuotantoprofiilin kannalta sitä, poikkeavatko VATT:iin rekrytoidut tuotannoltaan senioritutkijoista eli millaista tuotantoprofiilia on jossain vaiheessa jäämässä pois ja mitä viime vuosina on markkinoilta hankittu. Tavoitteena on nimenomaan ryhmien tuotannon vertailu. Tarkastelu koskee tutkimustehtävissä toimivia VATT:n työntekijöitä, jotka ovat tällä hetkellä edelleen VATT:n palveluksessa. Senioritutkijoista on kuitenkin rajattu pois ylijohtaja. Lisäksi joitain tarkasteluja tehdään ottamalla huomioon vain pääasiassa tutkimustehtävissä toimivat. Ikärajana on ollut 58 vuoden iän saavuttaminen vuoden 2004 loppuun. Senioritutkijat ovat siten tarkasteltuina vuosina 2001-2003 eri ikäisiä, kuitenkin vähintään 55-vuotiaita v. 2001 lopussa. Senioritutkijoiden ryhmään kuuluu kaikkiaan ylijohtajan lisäksi seitsemän muuta tutkijaa, joista yksi on toiminut tutkimustehtävissä vain vuonna 2003 ja yksi on ollut koko jakson virkavapaalla. Siten senioritutkijoiden tarkastelussa on mukana eri vuosina 5-6 tutkijaa. Viime vuosina rekrytoituja on tarkasteltu ottamalla mukaan VATT:n henkilöstöön ensi kertaa muutoin kuin harjoittelijoiksi rekrytoituja tutkimustehtäviin palkattuja henkilöitä vuoden 1999 alusta vuoden 2003 loppuun. Yksikään henkilö ei kuulu molempiin ryhmiin. Kaikkiaan näinä vuosina on rekrytoitu 17 tutkijaa, jotka ovat edelleen VATT:n palveluksessa. Rekrytointivuosia on valittu mukaan useampia sen vuoksi, että voidaan myös havaita, muuttuuko rekrytoidun tutkijan tuotanto ajassa. Rekrytoinnin syyt voivat liittyä joko poistuman tai vaihtuvuuden korvaamiseen tai uuteen tehtävään rekrytointiin. Mikäli toimipaikka olisi suurempi, tulisi vertailla myös pois lähteneiden ja rekrytoitujen henkilöiden tuotannon eroja, mutta VATT:n henkilöstömäärällä tämä ei ole mielekästä. Työnantaja ei yleensä ajattele yksittäistä rekrytointipäätöstä tehdessään sitä, kuinka tutkija kenties muuttaa osaltaan VATT:n tuotantoprofiilia. Tämän muistion tarkoituksena on tuoda ryhmätasolla esille lähivuosien odotettavissa oleviin muutoksiin ja viime vuosien henkilöstöhankintoihin liittyviä profiilieroja. 14

Rekrytoituja, jotka eivät enää ole VATT:n palveluksessa, ei tarkastella. Rekrytoinnissa on kuitenkin muistettava, etteivät kaikki rekrytoidut pysy työnantajan palveluksessa. Tuotantoa koskevat tiedot Tuotantoprofiilia koskevat tiedot on haettu pdf-hakutoiminnolla VATT:n intranettiin sijoitetuista vuosien 2001, 2002 ja 2003 tilinpäätösasiakirjoista. Erityisesti on oltu kiinnostuneita julkaisutuotannosta, esiintymisistä sekä muista suoritteista. Ajanjaksoon sisältyy myös raportointimuutoksia, joiden vuoksi esimerkiksi muut suoritteet on raportoitu tarkemmin vuonna 2003. Aivan aluksi voidaan tarkastella löydösmääriä eli kuinka monta hakutulosta käytetty sukunimen perusteella suoritettu hakutoiminto antaa. Taulukko 1. Löydösmäärä (suluissa vaihteluväli tutkijoittain) tulosraporteissa: seniorit ja rekrytoidut v. 2001 2003, keskimäärin kpl / tutkija seniorit rekrytoidut 2001 19,2 (4-51) 14,8 (5-26) 2002 14,7 (4-43) 17,6 (2-34) 2003 17,5 (8-49) 23,0 (3-48) Vuonna 2001 seniorien nimi löytyi vuositason tulosraporteista (tilinpäätösasiakirjat) keskimäärin runsaat 19 kertaa, kun vuosina 1999 2001 rekrytoitujen nimi löytyi keskimäärin noin 15 kertaa. Vuonna 2002 löydösmäärä kääntyy vuosina 1999 2002 rekrytoitujen eduksi ja ero kasvaa edelleen vuonna 2003. Vaihteluvälit ovat suuret kummassakin ryhmässä. Todettakoon lisäksi, että sukunimen maininta merkitsee muutamaa harvaa poikkeusta lukuun ottamatta viittausta suoritteeseen (joitain yksittäisiä mainintoja, jossa viitataan siihen, ettei raportti valmistunut aikataulussa, on myös). Luku ei ole kuitenkaan suora tuotantovolyymin indikaattori, koska samasta tuotteesta voi olla useampia mainintoja sanallisessa raportoinnissa, tuotannon listauksissa ja omien julkaisujen yhteenvedossa. Säännöt ovat kuitenkin kaikille samat. Tuotanto päätuoteryhmissä vuosina 2001 2003 Seuraavaksi tarkastellaan senioritutkijoiden (joiden joukko on pääasiassa joka vuosi samoista henkilöistä koostuva) ja rekrytoitujen päätuoteryhmittäistä tuotantovolyymia vuosina 2001 2003. Rekrytoituja on tarkasteltu eri rekrytointivuosien mukaisissa ryhmissä kuitenkin siten, että kaikkiin ryhmiin kuuluu vähintään kolme henkilöä. Kuvio 1 a-c. Senioritutkijoiden ja rekrytoitujen tuotanto päätuotantoryhmissä vuosina 2001 2003 keskimäärin, kpl / tutkija rekrytoidut 99 (n=5) rekrytoidut 00-01 (n=4) rekrytoidut 99-01 (n=9) muut suoritteet 2001 esiintymiset 2001 julkaisut 2001 senioritutkijat 0 2 4 6 8 10 15

rekrytoidut 99 (n=5) rekrytoidut 00 (n=3) rekrytoidut 01-02 (n=6) rekrytoidut 99-02 (n=14) muut suoritteet 2002 esiintymiset 2002 julkaisut 2002 senioritutkijat 0 2 4 6 8 10 rekrytoidut 99 (n=5) rekrytoidut 00-01 (n=4) rekrytoidut 02-03 (n=8) rekrytoidut 99-03 (n=17) muut suoritteet 2003 esiintymiset 2003 julkaisut 2003 senioritutkijat 0 2 4 6 8 10 Julkaisujen volyymissa (VATT:n sarjat, ulkomaiset ja kotimaiset julkaisut yhteensä) tutkijaa kohden ei ole kovin suuria eroja ryhmien välillä vuonna 2001. Erot ovat suuremmat esiintymisissä (lehtikirjoitukset, alustukset sekä vuonna 2003 myös VATT-työpajat), jossa senioritutkijat ovat muita edellä. On kuitenkin todettava, että senioritutkijoiden aktiivinen esiintyminen on seurausta yhden poikkeuksellisiin suorituksiin yltäneen tutkijan tuloksista. Jos tämän tutkijan esiintymisten vaikutus poistetaan, senioritutkijoiden esiintymisten keskiarvo jää alle kolmen eli se olisi lähellä muiden tasoa vuonna 2001. Muissa suoritteissa (lausunnot, akateemiset tehtävät, seminaarijärjestelyt ja vuonna 2003 myös muut tutkimus- ja asiantuntijatehtävät) seniorit ovat mukana selvästi rekrytoituja vähemmän kaikkina vuosina. Työryhmätehtäviä ja muita vastaavia ei ole käsitelty erikseen. Vuonna 2002 samana ja edellisenä vuonna rekrytoitujen tuotanto ylittää keskimäärin seniorien tuotannon määrän kaikissa päätuotantosuunnissa. Vuonna 2003 senioritutkijat ovat pitäneet tuotantonsa pääpiirteissään aiempien vuosien tasolla. Senioritutkijoiden tuotantoprofiili onkin varsin vakaa. Rekrytoitujen eri vuosiluokat ylittävät julkaisutuotannossa seniorien tason ensi kertaa vuonna 2003 kaikissa ryhmissä ja erot erityisesti muissa suoritteissa kasvaa rekrytoitujen hyväksi. Erilaisten tehtäväryhmien huomioon otto Koska sekä senioreissa että rekrytoiduissa on vaihtelevasti puhtaissa tutkimustehtävissä toimivia henkilöitä (virkojen pääasiallinen tehtäväsisältö), on seuraavaksi tarkasteltu senioreista vain pääasiassa tutkimustehtävissä työskenteleviä ja rekrytoiduista erikseen toisena ryhmänä tutkimusjohtajia ja johtavia ekonomisteja ja toisena muita kuin tutkimusjohtajia ja johtavia ekonomisteja. Senioreista yksi on toiminut koko jakson pääasiassa muissa kuin tutkimustehtävissä. Tarkasteluvuosina on rekrytoitu poikkeuksellisen paljon avainhenkilöitä, kolme tutkimusjohtajaa sekä kaksi johtavaa ekonomistia. Vuonna 2003 on tarkasteltu erikseen näiden vuosina 2001 2002 16

rekrytoitujen johtotehtäviä hoitavien tutkijoiden sekä muiden, vuosina 1999 2003 rekrytoitujen tutkijoiden tuotantoprofiilia. Kuvio 2. Seniorien ja rekrytoitujen tuotanto tehtävien mukaisissa ryhmissä vuonna 2003. rekrytoidut 99-03 pl. johtajat ja johtavat tutkijat (n=12) rekrytoidut johtajat ja johtavat tutkijat 01-02 (n=5) muut suoritteet 2003 esiintymiset 2003 julkaisut 2003 seniorit, vain tutkijatehtävissä 0 2 4 6 8 10 12 14 Senioritutkijoiden tuotanto vain tutkijatehtävissä olevien osalta ei olennaisesti poikkea edellä havaitusta, ainoastaan julkaisujen määrä hieman kasvaa. Sen sijaan rekrytoitujen ryhmissä havaitaan kiinnostavia eroja muiden kuin johtajien ja johtavien ekonomistien sekä ko. ryhmän välillä. Johtajien ja johtavien ekonomistien tuotanto on selvästi suurempaa kaikilla kolmella alueella kuin muiden rekrytoitujen tutkijoiden. Tulos on jossain määrin erikoinen, sillä johtotehtäviin sisältyy myös runsaasti hallinnollisia töitä. Julkaisutuotteet Kuvio 3 a-c. Seniorien ja rekrytoitujen julkaisutuotanto v. 2001 2003 julkaisutyypeittäin, keskimäärin kpl / tutkija 3 3 2,5 2,5 2 2 1,5 1 0,5 0 seniorit 2001 (n=5) rekrytoidut 99-01 (n=9) rekrytoidut 00-01 (n=4) VATT-sarjat 1,4 1,2 0,5 ulkomaiset 0,2 0,8 1,3 kotimaiset 1,8 0,8 2,8 1,5 1 0,5 0 seniorit 2002 (n=6) rekrytoidut 99-02 (n=14) rekrytoidut 01-02 (n=6) VATT-sarjat 1 1,2 1,5 ulkomaiset 0 1,9 2,8 kotimaiset 2,5 1,7 2,2 17

2 1,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 seniorit 2003 (n=6) rekrytoidut 99-03 (n=17) rekrytoidut 02-03 (n=8) rekrytoidut 02-03 pl. joht. ja joht. ekon. (n=5) VATT-sarjat 1 1,8 2 1,8 ulkomaiset 0 1,3 1 0,8 kotimaiset 1,8 1,4 1,3 0,6 Julkaisuissa senioritutkijoiden tuotanto on varsin vakaata eri tarkasteluvuosina. Se painottuu kotimaisiin julkaisuihin, jossa seniorit ovat julkaisseet rekrytoituja enemmän. Myös VATT:n sarjoissa ilmestyy hyvin seniorien julkaisuja. Rekrytoitujen tuotanto painottuu vuonna 2001 omiin sarjoihin, joskin kahden edellisen vuoden aikana rekrytoitujen (=ainakin yksi kokonainen työvuosi) tuotanto varsin eri tavoin, kotimaisiin ja ulkomaisiin julkaisuihin. Vuonna 2002 seniorien tuotantoprofiili painottuu kotimaisiin julkaisuihin, jossa ryhmä on muita edellä. Tosin ero samana ja edellisenä vuonna rekrytoituihin on vähäinen. Rekrytoidut ovat julkaisseet vuonna 2002 senioreja enemmän omissa sarjoissa sekä erityisesti ulkomaisia julkaisuja on ilmestynyt varsin runsaasti. Vuosina 2001 02 rekrytoitujen tuotantoprofiili julkaisuissa on hyvin samantyyppinen kuin koko jaksolla 1999 2002 rekrytoitujenkin. Vuonna 2003 keskiarvot nousevat omissa sarjoissa julkaisussa rekrytoiduilla, mutta muut keskiarvot laskevat. Rekrytoitujen julkaisutoiminta on tutkijaa kohden keskimäärin vilkkaampaa omissa sarjoissa sekä ulkomaisissa julkaisuissa, muta kotimaisissa julkaisuissa seniorit ovat jälleen rekrytoituja edellä. Kun rekrytoidut johtajat ja johtavat ekonomistit poistetaan tarkastelusta, on vuosina 2002 03 rekrytoitujen muiden tutkijoiden tuotanto pienempää erityisesti kotimaisissa julkaisuissa, muuten ryhmä ei poikkea myös johtajat ja johtavat ekonomistit sisältävästä rekrytoitujen ryhmästä. Lehtikirjoitukset, esitelmät ja akateemiset tehtävät Seuraavaksi tarkastellaan hieman yksityiskohtaisemmin kolmea muuta mielenkiinnon kohteena olevaa tuotoslajia: lehtikirjoituksia, esitelmiä ja akateemisia tehtäviä. Lehtikirjoitukset ja esitelmät ovat seniorien heiniä: ainoastaan vuonna 2002 rekrytoitujen ryhmät ovat pitäneet senioreja enemmän esitelmiä. Yhden aktiivisen senioritutkijan vaikutus esitelmämäärissä on kuitenkin suuri kaikkina tarkasteluvuosina. Rekrytoidut ovat lehtikirjoituksissa melko vaatimattomalla tasolla, vaikka parannusta onkin tullut tarkastelujaksolla. Näyttää siltä, että myös rekrytoitujen akateemiset tehtävät ovat pikemminkin lisääntymässä. Senioreilla akateemisia tehtäviä ei ole ollut yhtenäkään vuonna. 18

Kuvio 4. a-c. Seniorien ja rekrytoitujen lehtikirjoitukset, esitelmät ja akateemiset tehtävät vuosina 2001 2003, keskimäärin kpl / tutkija 8 7 6 5 4 3 2 1 0 seniorit 2001 (n=5) rekryt oidut 99-01 (n=9) rekryt oidut 00-01 (n=4) lehtikirjoitukset 1,8 0,1 0 esit elmät 7,2 3,2 4 akat eemiset t eht ävät 0 0,6 0,8 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 seniorit 2002 (n=6) rekrytoidut 99-02 (n=14) rekrytoidut 01-02 (n=6) lehtikirjoitukset 1,5 0,3 0,3 esi tel mät 5,7 5,9 8,2 akateemiset tehtävät 0 0,7 0,8 6 5 4 3 2 1 0 seniorit 2003 (n=6) rekrytoidut 99-03 (n=17) rekrytoidut 02-03 (n=8) rekrytoidut 02-03 pl. joht. ja j oht. ekon. (n=5) lehtikirjoitukset 1,8 0,2 0,4 0,2 esi tel mät 6 5,4 4,6 1,4 akateemiset tehtävät 0 1,5 1,1 1 19

Tuotannon pysyvyys Kuvio 5 a ja b. Seniorien (vasen) ja rekrytoitujen (oikea) tuotannon pysyvyys päätuotantoryhmissä vuosina 2001 2003, keskimäärin / tutkija 2003 2003 2002 2002 2001 2001 julkaisut esiintymiset muut suoritteet julkaisut esiintymiset muut suoritteet Kuviossa 5 on tarkasteltu seniorien ja rekrytoitujen ryhmiä tuotantovuosina ja katsottu ryhmien tuotannon pysyvyyttä. Seniorien tuotanto on koko jaksolla hyvin vakaata, julkaisujen määrä lievästi laskee, mutta muiden suoritteiden nousee. Rekrytoiduilla julkaisumäärä on vakaa nousten kuitenkin vuoden 2001 tasolta, esiintymisten määrä kasvaa lähes kaksinkertaiseksi ja muiden suoritteiden määrä moninkertaistuu vuodesta 2001 vuoteen 2003 mennessä. Vuonna 2003 toteutettu raportointiuudistus tuo muut suoritteet aiempaa paremmin esille, joten on vaikea sanoa missä määrin kyse on suoritteiden lisääntymisestä ja missä määrin tarkemmasta raportoinnista. Kuvio 6 a c, vuosina 1999 (yllä vasen), 2000 (yllä oikea) ja 2002 (alla) rekrytoitujen tuotannon pysyvyys vuosina 2001 2003 (2002 2003) päätuotantoryhmissä, keskimäärin / tutkija 2003, 5. vuosi 2003, 4. vuosi 2002, 4. vuosi 2002, 3. vuosi 2001, 3. vuosi 2001, 2. vuosi julkaisut esiintymiset muut suoritteet julkaisut esiintymiset muut suoritteet 20

2003. 2. vuosi 2002, 1. vuosi julkaisut esiintymiset muut suoritteet Kun tarkastellaan tuotannon pysyvyyttä tai muuttumista rekrytointikohorteittain, voidaan mukaan valita vuosina 1999, 2000 ja 2002 rekrytoidut, jolloin rekrytoituja oli useampia henkilöitä. Kuvioita voidaan nyt lukea kahdella tavoin: joko yhden kuvion sisällä samana vuonna rekrytoitujen tutkijoiden tuotannon pysyvyytenä/muutoksena tai sitten poimimalla eri kuvioista samoja vuosia rekrytointiajasta lukien. Julkaisutuotannon volyymi näyttää kaikkina rekrytointivuosina taloon otetuilla olevan keskimäärin pitemmän työskentelyn jälkeen olevan suurempaa kuin aiemmin. Tarkastelut ajoittuvat rekrytoitujen kannalta 1.-5. vuoteen VATT:ssa. Myös esiintymisten volyymi on rekrytoiduilla kasvava tarkasteluvuosina jokaisella kohortilla. Tilanne on aivan vastaava muissa suoritteissa, jossa on kuitenkin muistettava pitää mielessä raportointiuudistuksen vaikutus. Vuonna 2002 rekrytoitujen tuotantovolyymi ei ole täysin vertailtavissa muina vuosina rekrytoituihin, sillä tuolloin VATT:iin rekrytoitiin useita johtotason henkilöitä. Päätelmät VATT:n kannalta Mitä edellä esitetystä voitaisiin päätellä? Tämän muistion tavoitteena oli vertailla ryhminä senioritutkijoiden ja VATT:iin viime vuosina rekrytoitujen tutkijoiden tuotantoprofiileja pääpiirteissään. Tarkasteluissa ei ole otettu huomioon sitä, millaisia tutkimusprojektit, julkaisutuotteet ja muut tehtävät ovat olleet tutkijoiden ajankäytön tai tuotteen laadullisten ominaisuuksien kannalta. Lisäksi esimerkiksi vaativat ja ajankäyttöä runsaasti sitovat työryhmätyöt on jätetty pois tarkasteluista. Ryhmien vertailtavuutta pyrittiin hieman parantamaan tarkastelemalla erikseen pääasiassa tutkimustehtävissä olleita sekä rekrytoiduista johtajia ja johtavia ekonomisteja sekä muita. VATT:n senioritutkijat tekevät vakaasti ja luotettavasti työtään, joka keskittyy omissa sarjoissa ja kotimaisissa julkaisuissa raportointiin sekä eräin varauksin aktiiviseen tuotannosta kertomiseen. Viime vuosina rekrytoidut tutkijat eroavat ryhmänä senioritutkijoista lähinnä jossain mielessä monipuolisemman tuotantoprofiilinsa kannalta. Erityisesti ulkomaiset julkaisut ja akateemiset tehtävät ovat tärkeällä sijalla viime vuosina rekrytoiduilla, senioreilla taas akateemisiin tehtäviin raportoituja suoritteita ei ole vuosina 2001 2003 esiintynyt ja ulkomaisia julkaisuja ilmestyi ainoastaan yksi. Senioritutkijoiden panos on VATT:n kannalta tärkeä ja on erityisen myönteistä, että nämä kokeneet ja osaavat tutkijat ovat tuotannon määrästä päätellen säilyttäneet hyvän työmotivaationsa. Senioritutkijat ovat myös monessa suhteessa esimerkkejä nuoremmille tutkijoille esimerkiksi tutkimustuloksista tiedottamisen ja aktiivisen kotimaisissa sarjoissa julkaisun osalta. Tutkijakohtaiset erot ovat myös tässä ryhmässä huomattavan suuria. Senioreilla on myös kansainvälisiä projekteja, vaikka tarkasteluvuosina julkaisuja tuli vain yksi. 21

Viime vuosien aikana rekrytoitujen tutkijoiden mukana VATT on hankkinut erityisesti kansainvälisessä tutkimusympäristössä työskentelemään kykeneviä ja myös akateemisia tehtäviä suorittavia tutkijoita. Tutkijakohtaiset erot ovat huomattavia. Kun nuori tutkija rekrytoidaan yhteen tutkimusprojektiin, tekee hän juuri sitä, mitä on tarkoituskin tehdä ja tämä näkyy tuloksissa omanlaisenaan tuotantoprofiilina. Kun taas pois lähteneen avainhenkilön tilalle rekrytoidaan kokenut väitellyt tutkija, on sekä tuotannon monipuolisuus että sen volyymi ilman muuta erilainen kuin esimerkiksi suoraan yliopistosta valmistuneella tutkijalla. Profiiliero ei ole ryhmätasolla valtavan suuri, mutta se sisältää joitain poikkeuksellisiin suorituksiin yltäviä tutkijoita. Soveltavan tutkimuksen ja VATT:n kehittämisen kannalta voidaan pohtia, kumpi tuotantoprofiili on laitokselle edullisempi: vahva soveltava kotimainen vai melko paljon myös kansainvälistä ja akateemista kenttää sivuava. On kuitenkin kysyttävä, mihin asti esimerkiksi vahvasti ulkomaiseen julkaisutoimintaan suuntautuneen tai huomattavan monia akateemisia tehtäviä suorittavan tutkijan kannattaa VATT:ssa mennä, ettei hän etäänny liikaa laitoksen perustehtävästä? Ennen vuotta 2003 akateemiset tehtävät rajoittuivat 1-2:een niitä tutkijoita kohden, joilla näitä tehtäviä ylipäätään oli, mutta vuonna 2003 löytyy jo useita runsaasti akateemisia tehtäviä suorittaneita. Toisaalta sekä ulkomaisia että akateemisia suorituksia omanneet tutkijat ovat profiililtaan muutenkin monipuolisia ja tutkijoina arvostettuja. Ilmeistä on, että nimenomaan monipuoliset tutkijaprofiilit kaikissa ryhmissä ovat VATT:lle ja koko yhteiskunnalle arvokkaita. VATT:n johdolle ja koko työyhteisölle on haasteellista luoda ja ylläpitää sellaista työskentelyympäristöä, jossa sekä seniorit että hiljattain rekrytoidut kykenevät jatkossakin yhdessä toisiaan arvostaen säilyttämään tutkijan uteliaisuutensa ja jossa myös seniorien tietämystä siirretään työyhteisössä vähitellen nuorempien ja koko VATT:n osaamiseksi. 22