SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto pirjo.stahle@utu.fi
2 SAIKAn välituloksia 10.11.2011 Eurooppa hiipuu aineeton pääoma keskittyy Pohjoismaihin Tekesin rahoittamassa SAIKA-hankkeessa tutkitaan, missä määrin eri maiden talous perustuu aineettomaan pääomaan ja millaisia muutoksia tässä on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suomi sijoittuu aineettoman pääomansa osalta 48 maan vertailussa kärkeen, mutta USA, Iso-Britannia ja Belgia ovat aineettoman pääomansa hyödyntäjinä meitä selvästi edellä. Kehittyneet länsimaat ovat jo siirtyneet paljolti tuotantokeskeisestä tieto- ja innovaatiokeskeiseen talouteen. Menestys perustuu nykyisin perinteisten tuotannontekijöiden ohella yhä enemmän aineettomaan pääomaan, joka syntyy ihmisten osaamisesta, yhteiskunnan rakenteiden toimivuudesta ja kansainvälisestä vuorovaikutuksesta. Aineettoman talouden tutkiminen on haasteellista monesta syystä, pääosin aineettomuuden mukanaan tuoman epämääräisyyden takia. On vaikea hahmottaa, mitkä loppujen lopuksi ovat aineettoman pääoman tekijöitä ja millaisin indikaattorein sen vaikutuksia pitäisi mitata ja arvottaa. Lisäksi aineettomassa pääomassa panoksen ja tuotoksen välinen suhde on useimmiten epäsuora ja vaikeasti todennettavissa. SAIKA-tutkimushankkeessa perinteiset tuotannontekijät (työ ja pääoma) on ensimmäistä kertaa yhdistetty aineettoman pääoman neljään pääelementtiin, joiksi luetaan inhimillinen pääoma, markkinapääoma, rakenteellinen pääoma ja innovaatiopääoma 1. SAIKAssa kehitetty uusi, aineettoman pääoman sisältävä tuottofunktio osoittaa, kuinka suuri osa bruttokansatuotteesta on syntynyt aineettomasta pääomasta ja millaisia muutoksia tämän suhteen on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana eri maissa. Vertaluissa on mukana 48 maata, joita on analysoitu tilastoaineistolla vuosilta 2001-2010. SAIKA-tutkimushanke jatkuu vuoden 2011 loppuun, jolloin hankkeesta julkaistaan lisää tuloksia. 1 Human Capita l, Process Capital, Market Capital, Renewal Capital
3 Aineettoman pääoman vahvin potentiaali on Suomessa Maat, joissa aineettoman pääoman taso on korkein ja kehitystrendi voimakkain (asteikko 0-10): 1. Suomi 8,32 2. Ruotsi 8,22 3. Tanska 8,16 4. Sveitsi 8,09 5. USA 7,91 6. Norja 7,80 7. Hong Kong 7,80 8. Singapore 7,75 9. Israel 7,69 10. Hollanti 7,68 (Heikoin: Venezuela 4,29) mutta Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Belgia hyödyntävät tietopääomaansa tehokkaimmin USA, Iso-Britannia ja Belgia ovat aineettoman pääomansa osalta huomattavasti Suomea alhaisemmalla tasolla (ranking-listalla vasta 5., 18. ja 15.). Ne kykenevät kuitenkin muuntamaan aineettoman pääomansa rahaksi huomattavasti paremmin kuin Suomi, Ruotsi ja Tanska, joiden aineettoman pääoman potentiaali on maailman korkein. Maat, joissa aineettoman pääoman suhteellinen vaikutus bruttokansantuotteeseen oli suurin vuonna 2010: Ranking Ranking vaikuttavuuden tason mukaan Aineettoman pääoman vaikutus BKT:een % mukaan 1. (5) USA 43,7 2. (18) UK 42,6 3. (15) Belgia 39,6 4. (1) Suomi 38,6 5. (3) Tanska 38,4 6. (2) Ruotsi 37,5 7. (10) Hollanti 36,8 8. (14) Taiwan 36,1 9. (11) Saksa 35,6 10. (9) Israel 35,0
4 Pohjoismaat Euroopan aineettoman pääoman eliittiä Pohjoismaat edustavat aineettoman pääoman näkökulmasta Euroopan huippua; taso on korkea ja hyödyntäminen vahvaa. Tarkasteltaessa viimeisen kymmenen vuoden ajanjakson kehitystrendiä Tanska on kuitenkin selvästi Pohjoismaissa vahvin aineettoman pääomansa kehittäjä. Tuona aikana Tanskan aineettoman pääoman osuus kansantaloudesta on kasvanut 27,9 %, kun samaan aikaan aineettoman pääoman vaikutus Suomessa on lisääntynyt 23,2 % ja Ruotsissa 18,8 %. Sama trendi näkyy myös innovaatiopääoman osalta, jossa vaikutuserot ovat erittäin isot: Tanskassa innovaatiopääoman taloudellinen hyödyntäminen on kasvanut vuosikymmenessä noin 30 %, Suomessa noin 20 % ja Ruotsissa noin 11%. Saksa ja Ranska eivät pelasta EU:n innovaatio-strategiaa Saksassa aineettoman pääoman tuottama osuus BKT:sta oli viime vuonna 35,6 %. Aineettoman pääoman taloudellinen vaikutus Saksassa ei ole kuitenkaan viimeisen vuosikymmenen aikana lisääntynyt läheskään samaan tahtiin kuin Pohjoismaissa; kasvua on ollut aineettoman pääoman vaikutuksissa talouteen vähän alle 17 %. Ranskassa aineettoman pääoman kokonaisvaikutus talouteen peräti väheni kymmenessä vuodessa 2.9 % kymmenessä vuodessa, ja viime vuonna aineeton pääoma tuotti sen BKT:sta enää 29,7 %. Euroopan ongelmamaidenkaan osalta tulevaisuus ei näytä kovin lohdulliselta, sillä vuonna 2010 aineettoman pääoman osuus kansantalouteen oli Italiassa 25,6 %, Portugalissa 23,7 %, Espanjassa 22 % ja Kreikassa 20,9 %. USA:ssa aineettoman pääoman tuottama osuus BKT:sta oli viime vuonna 43,7 %, mikä oli maailman korkein. Kymmenessä vuodessa aineettoman pääoman osuus BKT:sta on lisäksi kasvanut 28,8 %.
5 Kuvio 1. Aineettoman pääoman vaikutukset BKT:hen 2010 joissakin maissa Globaalissa taloudessa kehittyneet maat eivät kykene kilpailemaan tuotannon alhaisilla kustannuksilla, vaan niiden taloudellinen kasvu perustuu suurelta osin aineettomaan pääomaan. Kuvio osoittaa aineettoman pääoman suhteellisen osuuden eri maiden kansantaloudesta. Useimmissa tapauksissa tämä tarkoittaa talouden rakenteellista muutosta pääoma- ja työvaltaisuudesta kohti aineettoman pääoman tehokkaampaa hyödyntämistä
6 Kuvio 2. Aineettoman pääoman vaikutus eri maaryhmissä (BKT/capita mukaan) Kuvio osoittaa, että maissa, joissa on korkea BKT/capita, voimakkaimpina talouden aineettomina ajureina toimivat Inhimillinen pääoma (Human Capital) ja rakenteellinen pääoma (Process Capital) kuitenkin niin, että niiden vaikutus on saavuttamassa lakipisteensä. Sen sijaan innovaatiopääoman (Renewal Capital) ja markkinapääoman (Market Capital) vaikutus on pienempi, mutta niiden kasvutrendi on voimakkaampi eli niiden merkitys tulevaisuudessa tulee olemaan entistä vahvempi.
Kuviot 3-14. Aineettoman pääoman vaikutukset BKT:hen vuosina 2001-2010 Euroopassa ja Aasiassa esimerkkimaiden valossa 7
8
9
10
11
12
Laskennan pohjana käytetyt aineettoman pääoman indikaattorit 13