Viitasaaren kaupunginvaltuusto 10.12.2018 77 2 VIITASAAREN KAUPUNGIN VUODEN 2019 TALOUSARVIO, PALVELUSOPIMUS JA VUOSIEN 2020 2021 TALOUSSUUNNITELMA
3 1. Johdanto 6 2. Viitasaaren kaupungin strategia 2018 2020 7 3. Kaupunkikonserni 11 3.1 Kaupungin yleiset konsernitavoitteet 12 3.2 Viitasaaren Vuokra-asunnot Oy 13 3.3 Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy 14 3.4 Keskitien Kauppakiinteistö Oy 14 3.5 Viitasaaren Koulutuskiinteistö Oy 15 3.6 Witas Oy 15 3.7 Konsernihallinto kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus 16 4. Toimialakohtaiset tavoitteet vuosille 2019-2021 17 4.1 Wiitaunionin perusturvan keskeiset tavoitteet vuosille 2019-2021 17 4.2 Wiitaunionin sivistystoimen keskeiset tavoitteet vuosille 2019-2021 17 4.3 Wiitaunionin teknisen toimen keskeiset tavoitteet vuosille 2019-2021 18 4.4 Wiitaunionin ympäristötoimen keskeiset tavoitteet vuosille 2019-2021 18 5. Sitovuus 18 6. Tuloslaskelma 2019 19 7. Yleishallinnon toimielimet 21 7.1 Toiminnalliset muutokset vuosien 2018 2019 välillä 21 7.2 Yleishallinnon talousarvio 2019 27 7.3 Tukipalvelut. 28 7.4 Toiminnalliset muutokset vuosien 2018 2019 välillä 28 7.5 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2019 30 7.6 Elinkeino- ja maataloustoimi 31 7.7 Toiminnalliset muutokset vuosien 2018 2019 välillä 31 7.8 Toteutuminen ja poikkeamat 2019 31 7.9 Elinkeino- ja maataloustoimi talousarvio 2019 32 7.10 Yleishallinto yhteensä - talousarvio 2019 33 8. Perusturvan toimiala 34 8.1 Toiminnalliset muutokset vuosien 2018 2019 välillä 34 8.2 Perhepalvelut 38 8.3 Vanhuspalvelut 43 8.4 Sairaanhoitopalvelut 46 8.5 Erikoissairaanhoito 50 8.6 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2019 50 8.7 Perusturvalautakunnan palvelusopimus 2019 51 8.8 Perhepalvelut talousarvio 2019 53
4 8.9 Vanhuspalvelut talousarvio 2019 54 8.10 Sairaanhoitopalvelut talousarvio 2019 55 8.11 Perusturvan toimiala - talousarvio 2019 56 9. Sivistystoimen toimiala 58 9.1 Varhaiskasvatus 60 9.2 Toiminnalliset muutokset vuosien 2018 2019 välillä 60 9.3 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2019 60 9.4 Varhaiskasvatuksen strategian mukaiset mittarit 61 9.5 Varhaiskasvatus talousarvio 2019 63 9.6 Koulut 64 9.7 Toiminnalliset muutokset vuosien 2018 2019 välillä 64 9.8 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2019 66 9.9 Peruskoulujen ja esikoulun strategian mukaiset mittarit 67 9.10 Aluelukion strategian mukaiset mittarit 70 9.11 Koulut talousarvio 2019 72 9.12 Opistot 73 9.13 Toiminnalliset muutokset vuosien 2018 2019 välillä 73 9.14 Opistojen strategian mukaiset mittarit 74 9.15 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2019 77 9.16 Opistot talousarvio 2019 78 9.17 Kirjasto 79 9.18 Toiminnalliset muutokset vuosien 2018 2019 välillä 79 9.19 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2019 79 9.20 Kirjaston strategian mukaiset mittarit 80 9.21 Kirjasto talousarvio 2019 83 9.22 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi 84 9.23 Toiminnalliset muutokset vuosien 2018 2019 välillä 84 9.24 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2019 85 9.25 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen strategian mukaiset mittarit 86 9.26 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi talousarvio 2019 89 9.27 Sivistystoimen toimiala - talousarvio 2019 90 10. Tekninen toimiala 91 10.1 Yhdyskuntatekniset palvelut 91 10.2 Toiminnalliset muutokset vuosien 2018 2019 välillä 91 10.3 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2019 92 10.4 Yhdyskuntatekniset palvelut talousarvio 2019 93 10.5 Tilapalvelu 94 10.6 Toiminnalliset muutokset vuosien 2018 2019 välillä 94 10.7 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2019 96
5 10.8 Tilapalvelu talousarvio 2019 97 10.9 Maankäyttö 98 10.10 Toiminnalliset muutokset vuonna 2019 98 10.11 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2019 98 10.12 Maankäyttö talousarvio 2019 99 10.13 Muut tekniset palvelut 100 10.14 Toiminnalliset muutokset vuosien 2018 2019 välillä 100 10.15 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2019 100 10.16 Muut tekniset palvelut talousarvio 2019 101 10.17 Tekninen toimiala talousarvio 2019 102 11. Ympäristötoimi 103 11.1 Toiminnalliset muutokset vuosien 2018 2019 välillä 103 11.2 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2019 106 11.3 Ympäristölautakunta talousarvio 2019 107 12. Investoinnit 2019 108 13. Investointien seliteosa 2019 111 14. Rahoituslaskelma 2019 115 15. Allekirjoitukset 116
6 1. Johdanto Asiakirjan rakenne käsittää karkealla tasolla seuraavat osiot: - kuntastrategia, kohta 2 - konsernitavoitteet, kohta 3 - palvelusopimus ja toimialakohtaiset tavoitteet(sisältää talousarvion ja taloussuunnitelma, kohdat 4-11) - investoinnit, kohta 12 - investointien seliteosa 13 - rahoituslaskelma, kohta 14.
7 2. Viitasaaren kaupungin strategia 2018 2020 VIITASAARI Pikkasen parempi periferia Viitasaaren kaupunkistrategiaa on uudistettu aiemman, 2014-2016 toteutetun strategian pohjalta. Tulevaisuuden Viitasaaressa korostuvat erityisesti elinvoimaan liittyvät asiat. Sote- ja maakuntahallinnon synnyn myötä kuntien rahoituspohja muuttuu. Nykyisellään kaupungin lakisääteisiin ja kaupungin itselleen ottamien palveluiden rahoituksesta suurin osa tulee vielä valtionosuuksien kautta. Näkymien mukaan, jatkossa valtionosuuden ja verotulojen osuus muuttuu siten, että jopa 70 % kunnan tuloista saadaan verotulojen kautta. Kuntana meidän tulee toimenpiteillämme myötävaikuttaa paikallisten yritysten kasvuun tukemalla kehitystoimintaa, näin luoden uusia työpaikkoja. Kunnallis-, yhteisö- ja kiinteistöverotuottojen kasvun kautta kaupungilla on mahdollisuus saada lisäresursseja elinvoimansa kehittämiseen. Syksyllä 2017 käydyn vuorovaikutteisen strategiaprosessin tuloksena voidaan todeta, että myös yrityselämän näkökulmasta toimivat ja laadukkaasti järjestetyt hyvinvointipalvelut tukevat yritysten ja koko kaupunkiyhteisön elinvoiman kehittymistä. Hyvä työllisyyden hoito, hyvinvointipalvelut ja elinkeinoelämän kehittyminen saavat aikaan myönteisen lumipalloefektin, joka onnistuessaan luo hyvinvointia kaupungin kaikille asukkaille. Työnantajana kaupunki toteuttaa Wiitaunionin hyvinvointiohjelmaa ja henkilöstösuunnitelmaa. Kunnan toimintaympäristöanalyysi Vahvuudet Strategian vahvuuksiksi nostettiin mm. kaupungin keskeinen sijainti Nelostien ja Sinisen tien risteyskohtana. Viitasaari on suurten kaupunkien väliin jäävä pienempi keskuskaupunki, joka sijaintinsa puolesta tekee siitä erinomaisen kohteen uusille viihteen, kaupan ja teollisuuden investoinneille. Ammatillisen koulutuksen ansiosta Viitasaarella on saatavilla sitoutuvia osaajia niin logistiikkaan, teollisuuteen kuin palveluihinkin. Myös viitasaarelaiset yritykset ja niiden kasvuhakuisuus luetaan ehdottomasti toimintaympäristön vahvuuksiksi. Mahdollisuudet Kaupungin kehittymisessä mahdollisuutena nähtiin kilpailevien palvelujen etäisyys, koulutus, sekä yrittäjien kanssa edelleen kehittyvä vuoropuhelu. Vielä työn alla olevana - silti erityisenä mahdollisuutena nähtiin myös toimivan tietoverkon aikaansaaminen ja sitä kautta digitaalisuuden kehittyminen. Kulttuurillisesti ajatellen, Viitasaarella on monipuolinen tapahtumien kirjo, joista tunnetuimmista mainittakoon Musiikin Aika-festivaali ja Keksintöjen viikko.
8 Heikkoudet Analyysissa nostettiin heikkoutena esiin vapaaehtoistyön väheneminen, sekä tulevaisuuden johtamisen puute. Uhat Väestökadon jatkuminen ja osaavan työvoiman heikko saatavuus nähtiin uhkana. Kaupunkimme visio: Viitasaari on rohkeasti innovatiivinen ja elinvoimainen, luonnonläheisyyttä tarjoava vetovoimaisten palvelujen kaupunki! Viitasaaren toimintaa ohjaavat arvot: Rohkeus ja uskallus: Mennään rohkeasti eteenpäin, tehdään tarvittaessa linjaratkaisuja, sekä suurempia avauksia. Uskalletaan tehdä asiat toisin kuin aiemmin ja eri tavalla kuin muualla. Uskallus sisältää avarakatseisuutta ja innovatiivisuutta, rohkeutta yrittää ja meillä saa erehtyäkin. Keksitään uusia keinoja elinvoiman takaamiseksi. Vastuullisuus: Kaupunki kantaa vastuuta kaikista väestöryhmistä. Kaupungilla on suuri vastuu elinympäristön laadusta sekä vastuu myös heikommassa asemassa olevista kuntalaisista. Viitasaari on kuntalaisten yhteistä omaisuutta. Yhteisöllisyys: Kehitetään yhdessä avoin kaupunki, jonne jokaisen on helppo tulla. Annetaan kuntalaiselle tilaa ja resursseja luoda uutta ja innostavaa paikallistoimintaa. Avoimuus: Avoimuus on lähtökohtana sille, että Viitasaarelle voi tulla ja tänne voi jäädä. Yhteistyön onnistumisessa avoimuus on kaiken lähtökohta. Olemme avoimia uusille ihmisille ja ideoille. Ymmärretään myös se, että me-henki ei tarkoita sulkeutumista sisäänpäin. Innovatiivisuus: Kokeillaan ja etsitään ennakkoluulottomia ratkaisuja tulevaisuuteen ja elinvoiman kehittämiseen. Reiluus: Ketään ei jätetä yksin, otetaan myös kävijät vastaan avosydämin. Tuetaan toinen toista, yksilöitä ja yrityksiä. Kaikilla on oltavat tunne, että ollaan samassa veneessä ja soudetaan samaan suuntaan.
9 Kaupungin visiosta on johdettu strategiset päämäärät, jotka ovat: 1) Elinvoima 2) Hyvinvointi 3) Johtaminen ja talous Strategisille päämäärille on asetettu tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. (Tavoitteet ja hankkeet täsmennetään talousarvioprosessissa vuositasolla mitattaviksi ja konkretisoidaan edelleen toimialojen tavoitteiksi). 1. Elinvoiman lisääntymistä kaupungissa tavoitellaan a) Perheisiin ja yrittäjiin suuntautuvalla toiminnalla b) Nostamalla Viitasaaren luonnonvarat vahvuuksiksi c) Vahvistamalla viitasaarelaisten osaamista. a) Tarjotaan yrityksille kehittämisyhtiön palveluita Suunnataan Viitasaaren markkinointia perheille ja yrityksille. Otetaan myös käyttöön uniikki, kultainen porkkana Viitasaarelle suuntaaville lapsiperheille ja uusille yrityksille Esiinnytään messuilla yhteistyössä viitasaarelaisten yritysten kanssa Kaupunginhallitus ja johtavat viranhaltijat tutustuvat säännöllisesti viitasaarelaisiin yrityksiin Otetaan käyttöön sijoittumismalli, jonka avulla Viitasaarelle muuttaneiden yritysten on mahdollisimman helppo tulla osaksi kaupunkikokonaisuutta Käynnistetään tapahtumien kehittämiseksi erillinen 365 tapahtumaa hankekokonaisuus jonka tavoitteena on edelleen lisätä Viitasaaren tapahtumien laatua ja määrää b) Kehitetään luontomatkailun puitteita Luontomatkailun reitistöjen kehitys yhteistyössä kyläkuntien kanssa Kirkkosaaren vaelluspolku, goljat kehittäminen c) Vahvistetaan viestintää ja digiajan kehitystä Laitetaan tietoliikenneverkko kuntoon Rakennetaan osaamiskeskus (lennätintalo) yritysten, koulutusorganisaatioiden (Poke, JAO, JAMK, yliopisto, lukio) elinkeinoyhtiön innovaatioympäristöksi 2. Kuntalaisten hyvinvointia parannetaan a) edistämällä kuntalaisten liikunnallista elämäntapaa b) torjumalla yksinäisyyttä ja vahvistamalla nuorten sosiaalisuutta c) tukemalla yhdistys- ja yhteisötoimintaa d) lisäämällä / tukemalla kuntalaisten osallisuutta. e) turvaamalla sosiaali-ja terveydenhuollon lähipalveluita
10 a) Lisätään lähiliikuntapaikkoja ja kehitetään jo olemassa olevia, tuetaan seuratoimintaa, vahvistetaan moniammatillista yhteistyötä viranomaisten yhteistyötä (sote-) ennaltaehkäisevänä b) Nuorten neuvonta- ja terveyspalvelut ja tarkastukset (kaupungille töihin tulevat nuoret työterveyden piiriin, etsivän nuorisotyön asiakkaille terveystarkastus) POKE:n / JAO:N yksiköiden säilyttäminen ja kehittäminen Viitasaari-talon rakentaminen yhteistyössä POKE:n kanssa Opiskelijoiden asunto-olosuhteiden parantaminen Henkilöliikennejärjestelmän selvittäminen liikennelain muutoksen myötä c) Säilytetään kolmannen sektorin avustusten (kyläyhdistykset, kulttuuritoimi yms.) taso nykyisellään Kaupunki välirahoittaa kyläyhdistysten kehittämishankkeita Seurakuntien yhteistyön tiivistäminen (hyvän tahdon Viitasaari toiminnan kehittäminen ja monipuolistaminen Varhaisen tuen mallin käyttöönotto - perheiden, lasten ja nuorten tuki (mihin kohtaan kohdistetaan) d) Osallistamalla luodaan osallisuutta Tuetaan vaikuttamistoimielinten toimintaa Digitaalisten osallistumismahdollisuuksien hyödyntäminen Yhteisöllisyyden edistäminen e) Kulttuurin, kirjaston ja kansalaisopiston rooli, toimintakyvyn ylläpito! Henkisen hyvinvoinnin ylläpito keskiöön. 3. Kaupunkikonsernin johtamisen ja talouden parantumista tavoitellaan a) Perustamalla kaupunkikonsernissa tehtävät ratkaisut kaupunkistrategiaan b) Vakiinnuttamalla tasapainoinen taloudellinen tila konsernin laajuisesti. c) Nelostien liikennevirtojen aiempaa parempi hyödyntäminen. d) Valvomalla aktiivisesti kaupungin ja seutukunnan etua. Toimenpiteitä edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi: Konsernin vuosikate pidetään positiivisena Peruspalveluiden investoinnit pidetään alle poistojen Uusia verotuloja tuottavia investointeja haetaan aktiivisesti Kaupunki toimii hankinnoillaan osaavana ostajana ja terveiden markkinoiden kehittäjänä Kaupunki asettaa omistuksilleen selkeät ja mitattavat tavoitteet, sekä valvoo niiden toteutumista Ennakointi ja ennaltaehkäisy, varhainen tunnistaminen palvelustrategiaan keskeisesti esille Omistuksen panostukset optimaalisessa käytössä HHJ-koulutus tytäryhteisöissä hallitustyön kehittämiseksi Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan saaminen EU:n liittymissopimuksen mukaiseen eritysasemaan EU:n rakennerahastojen tukien jaossa. Tehdään erillinen omistajapoliittinen ohjelma perustuen kaupunkistrategiaan
11 3. Kaupunkikonserni Kuntalain 13 :n 1 kohdan mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. VIITASAARI- KONSERNI TYTÄRYHTEI SÖT KUNTAYHTY MÄT OSAKKUUSYHTEI SÖT VIITASAAREN VUOKRA-ASUNNOT OY 100 % KESKI-SUOMEN LIITTO 2,80 % WITAS OY 49,65 % K-S SAIRAAN- HOITOPIIRIN KY 3,71 % AS OY PIHKURINSUU 21,69 % VIITASAAREN KOULUTUSKIINTEISTÖ 76 % ÄÄNEKOSKEN AMM. KOULUTUKSEN KY 12,36 % POHJOISEN K-S VERKKO- PALVELUT OY 20 % WIITASEUDUN YRITYSPALVELU OY 100 % KESKITIEN KAUPPAKIINTEISTÖ OY 100 % SAMMAKKOKANGA S OY 22,37 % VIITASAAREN LIIKENNEKIINTEIST Ö OY 27,65 %
12 3.1 Kaupungin yleiset konsernitavoitteet Viitasaaren kaupunkikonserniin kuuluu neljä tytäryhtiötä ja viisi osakkuusyhtiötä. Lisäksi Viitasaari on jäsenenä kolmessa kuntayhtymässä. Kaupunki pyrkii keskittymään ydintoimintoihinsa sekä tehostamaan pääoman käyttöä. Tytäryhtiöistä kaukolämpö- ja vesihuoltopalveluita keskustaajaman ja Kymönkosken alueille tuottava Wiitaseudun Energia Oy myytiin v. 2018 lopulla Jyväskylän Energia Oy:lle. Konserniohjauksen periaatteet on määritelty konserniohjeessa (Kvalt 12.11.2018) ja hallintosäännössä. Tytäryhtiöille on asetettu vuosittaiset toiminnalliset tavoitteet. Kaikki tytäryhtiöt asettavat seuraavat tunnusluvut talousarviovuodelle ja raportoivat niistä tilinpäätöksen yhteydessä: Liikevaihto Tilikauden tulos Kaupungin takaukset Omavaraisuusaste Maksuvalmius Konserniyhtiöiden kanssa jatketaan yhteistyön kehittämistä sekä yhtenäistetään toimintatapoja. Perustavoitteena on mahdollistaa kuntalaisille paremmat palvelut yhdessä konserniyhtiöiden kanssa. Konserniyhteisöjen toiminnan on tuettava kaupungin strategian toteuttamista ja tuotava kaupungille lisäarvoa toiminnallaan. Konserniyhteisöjen tulee omalla toiminnallaan edistää kaupungin toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Elinkeinopolitiikkaansa kaupunki toteuttaa omistamansa tytäryhtiön Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy:n sekä osakkuusyhteisönsä Witas Oy:n kautta. WYP Oy tarjoaa toimitiloja yrityksille ja kehittämisyhtiö Witas Oy yritysten neuvonta- ja kehittämispalveluita. Kaupungin elinvoimaisuus edellyttää myös toimivia vuokra-asuntomarkkinoita. Tytäryhtiö Viitasaaren Vuokra-asunnot Oy tarjoaa erilaisia vuokraasumisen mahdollisuuksia kuntalaisille. Tämän lisäksi kaupungin konsernirakenteessa on kaksi kiinteistöosakeyhtiötä, jotka vastaavat omistamiensa toimitilakiinteistöjensä tehokkaasta käytöstä.
13 3.2 Viitasaaren Vuokra-asunnot Oy Yhtiöjärjestyksen mukainen toimiala: Yhtiön toimialana on rakennuttaa, omistaa ja hallita kiinteistöjä ja vuokratonteilla olevia rakennuksia, ostaa, myydä ja vuokrata alueita, rakennuksia, huoneistoja ja osakkeita, antaa vuokralle kiinteistöjä ja huoneistoja sekä harjoittaa kiinteistöjen ja vuokratonteilla olevien rakennusten isännöinti- ja huoltotoimintaa. Kaupunginvaltuuston asettamat konsernitavoitteet: 1. Viitasaaren Vuokra-asunnot Oy tarjoaa asiakkailleen kohtuuhintaisia, laadukkaita ja turvallisia asumispalveluja omarahoitteisesti ja kannattavasti. 2. Yhtiö valmistelee asuntostrategian yhdessä konserniemon kanssa 3. Hyödynnetään Yhdyskuntien uudistaminen 2016 2019 hankkeen tuloksia 4. Vuokra-asuntojen käyttöastetta parannetaan korkeammalle tasolle Mittari TP2017 E 2018 (**) TA 2019 (***) Liikevaihto 2 231 104 2 377 116 2 380 000 Tilikauden tulos -169 758 (*) 256 273 (**) 100 000 Kaupungin takaus(***) (saldo) 11 474 575,01 11 016 341,67 10 558 108,33 Omavaraisuusaste 4,44 % 5,00 % N/A Maksuvalmius 0,64 (Arava) 0,24 (yleinen) (huono) 0,7 (Arava) 0,26 (yleinen) (huono) N/A (*) Asuintalovarauksen vaikutus (Isoahontie 24:n myyntitappiot) (**) Ennuste (poistot 1 % menojäännöksestä, vaikutus n. + 200 000 ) (***) Hyvin alustava arvio
14 3.3 Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy Yhtiöjärjestyksen mukainen toimiala: Yhtiön toimialana on harjoittaa yritysten kehittämistoimintaa, kehittää ja välittää tuoteideoita, tuotantomenetelmiä, markkinointiyhteyksiä, liikkeenjohdollista tai muita taitoja, sijoittaa riskipääomaa ja antaa takauksia toimiville ja perustettaville yrityksille, sekä harjoittaa näihin aloihin liittyvää toimintaa myös projektitoiminnan avulla. Yhtiö voi myös rakentaa niille teollisuus- ja palvelutiloja yrittäjien käyttöön luovutettavaksi vuokraoikeuden tai myynnin kautta sekä omistaa kiinteistöyhtiöiden osakkeita. Yhtiö voi omistaa ja hallita arvopapereita. Kaupunginvaltuuston asettamat konsernitavoitteet: 1. Yhtiön toiminnan ja talouden vakauttaminen sekä toimivien yritystilojen turvaaminen ja kehittäminen 2. Postitalon uusiokäyttö - Lennätin alueen osaamiskeskukseksi 3. Elinkeinopoliittisten kiinteistöjen ylläpitoa koskevat vaihtoehdot selvitetty konserniemon kanssa Mittari TP2017 TA2018 TA2019 Liikevaihto 351 000 304 000 305.000 Tilikauden tulos -260-30 000-26 554 Kaupungin takaus 3 275 000 3 257 000 3 163 000 Omavaraisuusaste 3,1 % 2,2 % 1,0 % 3.4 Keskitien Kauppakiinteistö Oy Yhtiöjärjestyksen mukainen toimiala: Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita Viitasaaren kunnan Haapaniemen kylässä kortteliin N:o 67 ja rakennuspaikalle N:o 2 rakennettavaa liiketaloa sekä kauppakirjalla 13.03.86 Harhala RN:o 5:49 nimisestä tilasta ostettua n. 700 m²:n suuruista määräalaa ja kahden 16.07.1985 tehdyn vuokrasopimuksen siirron mukaista tonttia samassa korttelissa. Kaupunginvaltuuston asettamat konsernitavoitteet: 1. Kiinteistö pidetään mahdollisimman hyvässä kunnossa ja yhtiön talous vakaana 2. Kattoremontin toteuttaminen Mittari TP2017 TA2018 TA2019 Liikevaihto 46 715 46 966 46 966 Tilikauden tulos 0 0 852 Kaupungin takaus 0 0 0 Omavaraisuusaste 90 % 90 % 90 % Maksuvalmius 1 1 1 (Ouick ratio)
3.5 Viitasaaren Koulutuskiinteistö Oy 15 Yhtiöjärjestyksen mukainen toimiala: Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita Viitasaaren kaupungin omistamasta Viitapelto RN:o 1:439 - nimisestä tilasta erotetulla rakennuskaavan tontin mukaisella määräalalla (1,57 ha) olevaa koulutus- ja opetustarkoitukseen rakennettua rakennusta. Kaupunginvaltuuston asettamat konsernitavoitteet: 1. Kiinteistöä ylläpidetään nykykunnossa; tavoitteena on tilojen kunnossapitäminen ja terveellisten sekä turvallisten tilojen tarjoaminen kiinteistössä toimiville vuokralaisille 2. Kun rakennus on elinkaarensa päässä, myydään tai vuokrataan se esim. yrityksen varastotilaksi Mittari TP2017 TA2018 TA2019 Liikevaihto 168 237 168 237 168 237 Tilikauden tulos - 17 191 1 011 852 Kaupungin takaus 0 0 0 Omavaraisuusaste 100 % 100 % 100 % Maksuvalmius 3.6 Witas Oy Yhtiöjärjestyksen mukainen toimiala: Yhtiön toimialana on harjoittaa yritysten kehittämistoimintaa, kehittää ja välittää tuoteideoita, tuotantomenetelmiä, markkinointiyhteyksiä, liikkeenjohdollisia tai muita taitoja, sijoittaa riskipääomaa ja antaa takauksia toimiville ja perustettaville yrityksille, sekä harjoittaa näihin aloihin liittyvää toimintaa myös projektitoiminnan avulla. Yhtiö voi omistaa ja hallita arvopapereita. Kaupunginvaltuuston asettamat konsernitavoitteet: 1. Yritystoiminnan tukeminen kannattavaan kasvuun 2. Uusien liiketoimintamahdollisuuksien aktiivinen hakeminen ja uuden yrityskannan synnyttäminen 3. Keksintöjen viikko- tapahtuman ja innovaatioprosessin kehittäminen ja laajentaminen 4. Viitasaaren elinvoimaohjelman elinkeinopoliittisten toimenpiteiden tukeminen 5. Matkailutoimijoiden yhteen kokoaminen ja matkailualan toimijoiden tavoitteiden ja keinojen määrittäminen matkailun kehittämiseksi. 6. Aluekehitysvarojen hyödyntäminen elinkeinoelämän kehittämisessä 7. Toimintaympäristön muutosten kehitysvoiman hyödyntäminen Mittarit: - Witaksen yrityspalveluiden käyttömäärä - yritysten määrä (Witaksen oma tilastointi), uudet yritykset - yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden määrä ja eurot (saadaan Elyltä) - yritysryhmähankkeiden määrä (uusi mittari edellisiin vuosiin verrattuna, sidottu Elyyn) - aluekehittämishankkeiden määrä niistä missä Witas maksaa kuntarahaosuudet + Witaksen hallinnoimat Leader-hankkeet - asiakastyytyväisyys
- uudet innovaatiot - Keksintöjen Viikon kävijämäärä, oheistapahtumat koko Witas-alueella - Matkailutulo 16 3.7 Konsernihallinto kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto ja hallitus vastaavat kaupungin elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn kehittämisestä kaupunkistrategiassa antamansa kuntayhteisön toiminnan linjoituksen ja voimavarojen jaon pohjalta. Perustana ovat kuntalain mukaiset tavoitteet kuntalaisten hyvinvoinnista. Sisäisen ja ulkoisen konsernin toiminnan ohjauksen tehostamisella pyritään tehokkaaseen ja vaikuttavaan omistajapolitiikkaan.
17 4. Toimialakohtaiset tavoitteet vuosille 2019-2021 4.1 Wiitaunionin perusturvan keskeiset tavoitteet vuosille 2019-2021 1. Avohoitopainotteinen hoidonporrastus toteutuu. - kustannukset laitoshoidosta (mm. lastensuojelu) ja korjaavasta työstä vähenevät painopisteen siirtyessä avopalveluihin, mittarina laitoshoidossa olevien asiakkaiden määrä - lähetteiden määrä erikoissairaanhoitoon vähenee - palvelua jonottavien kuntalaisten määrä vähenee (asumispalvelut, lääkärien vastaanotto, hammashoito) - sairaanhoitopiirin kitkapäivien laskutus 0 2. Kuntalaisen oman elämän hallinta vahvistuu terve ja hyvinvoiva kuntalainen - ryhmätapahtumiin ja muihin tilaisuuksiin osallistuvien määrä kasvaa - ennalta ehkäisevän työn ja sen vaikuttavuuden lisääminen sekä sosiaali- että terveydenhuollossa - kuntalaisten oman ymmärryksen lisääminen, vastuunotto oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä sekä sitouttaminen oman elämänsä hallintaan - hyvinvointia tukevat kotikäynnit toteutuvat suunnitellusti - kuntoutus-, hoito- ja palvelusuunnitelmat tehty ja ajan tasalla - hoivatakuu toteutuu - mittarina kansansairauksien esiintyvyystilastot 3. Osaavaa, ammattitaitoista ja hyvinvoivaa henkilökuntaa riittävästi - potilaskanteluiden ja valitusten määrä vähenee - henkilöstön itseohjautuvuus, työajan kustannustehokas käyttö, työn tuloksellisuus - henkilöstön yhteiskäyttö kuntien välillä mahdollisuuksien mukaan - henkilöstömitoitus lain / suositusten edellyttämällä tasolla - koulutussuunnitelma ja täydennyskoulutus toteutuvat - kehityskeskustelut käyty yksiköissä - varhainen puuttuminen työkykyongelmiin, korvaavan työn mallin hyödyntäminen - työperäisten sairauspoissaolojen määrä vähenee 4.2 Wiitaunionin sivistystoimen keskeiset tavoitteet vuosille 2019-2021 1. Etsivä nuorisotyö pyrkii yhdessä toisen asteen oppilaitoksen (lukio ja ammatillinen koulu) kanssa löytämään uusia työllistämis- ja uudelleenkoulutusväyliä nuorille työttömille 2. Lapset puheeksi -menetelmän käyttöönotto toteutuu ja koulutusta laajennetaan kattamaan koulutoimen ja varhaiskasvatuksen kaikki toimijat.
18 4.3 Wiitaunionin teknisen toimen keskeiset tavoitteet vuosille 2019-2021 1. Palvelukulttuurin jalkauttaminen tekniselle toimialalle. o Palvellaan jokaista asiakasta hyvin ja kunnioitetaan jokaisen työpanosta. 2. Ympäristön viihtyisyys o Pidämme huolen rakennuksista ja piha-alueista 3. Viestinnän tehostaminen o Tiedotamme monella eri kanavalla tekemisistämme. Avoimuus kuntalaisia kohtaan. 4.4 Wiitaunionin ympäristötoimen keskeiset tavoitteet vuosille 2019-2021 1. Sähköisen asioinnin ja sähköisten työkalujen käytön edistäminen Mittarit: - Paperisena saapuvien hakemusten osuus kaikista rakennusvalvonnan hakemuksista - Skypeä käyttävän henkilöstön osuus koko ympäristötoimesta 2. Lainsäädännön osaamisen vahvistaminen ja ammattitaidon ylläpito Mittarit: - Päätösten pysyvyys korkeammissa oikeusasteissa - Henkilöstön osallistuminen koulutuksiin 3. Kehityskeskusteluiden pitäminen vuosittain Mittarit: - Käytyjen kehityskeskusteluiden määrä 5. Sitovuus Talousarvio on sitova prosesseittain eli sillä tasolla, jolla kunnan- ja kaupunginvaltuusto myöntää määrärahan ja tuloarvion sekä vahvistaa tavoitteet. Lautakuntien tulee vahvistaa omat käyttösuunnitelmat sekä tarkentaa tavoitteensa valtuuston hyväksymien määrärahojen mukaan. Valtuusto on hyväksynyt talousarvion nettoperusteisesti. Investointiosassa yli 168.000 euron hankkeille myönnetyt määrärahat ja tuloarviot ovat sitovia, pienempien kohteiden määrärahat ovat lautakuntia sitovia sillä tarkkuudella, joilla valtuusto määrärahan ja tuloarvion vahvistaa ellei sitovalla perustelulla ole toisin määrätty.
19 6. Tuloslaskelma 2019 VIITASAAREN KAUPUNKI Tilinp. Ed.budj Budj. Muutos Tasu Tasu 2017 2018 2019 % 2020 2021 TULOSLASKELMA ULKOINEN TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot 326 512 381 000 408 300 7,2 408 408 Täydet valtiolta saadut korvaukset 47 932 56 000 82 488 47,3 82 82 Korvaukset kunnilta ja kuntayhteisöiltä 20 132 455 19 554 812 20 095 579 2,8 20 063 20 063 Muut suoritteiden myyntituotot 3 773 114 3 468 000 2 540 623-26,7 2 541 2 541 Myyntituotot 24 280 013 23 459 812 23 126 990-1,4 23 094 23 094 Maksutuotot Yleishallinnon maksut -21 Terveydenhuollon maksut 1 930 194 1 845 970 1 837 050-0,5 1 837 1 837 Sosiaalitoimen maksut 1 465 699 1 547 855 1 657 004 7,1 1 657 1 657 Opetus- ja kulttuuritoimen maksut 71 978 66 900 98 000 46,5 98 98 Yhdyskuntapalvelujen maksut 302 202 256 500 235 000-8,4 235 235 Muut palvelumaksut Maksutuotot 3 770 053 3 717 225 3 827 054 3 3 827 3 827 Tuet ja avustukset 721 086 477 972 612 738 28,2 613 613 Muut toimintatuotot Vuokratuotot 2 913 165 3 178 161 1 642 158-48,3 1 642 1 642 Muut toimintatuotot 178 409 47 700 245 760 415,2 246 246 Muut toimintatuotot 3 091 575 3 225 861 1 887 918-41,5 1 888 1 888 TOIMINTATUOTOT 31 862 726 30 880 870 29 454 700-4,6 29 422 29 422 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot -21 243 563-21 412 857-26 537 087 23,9-26 507-26 507 Jaksotetut palkat ja palkkiot 111 411 Aktivoidut palkat ja palkkiot Henkilöstökorvaukset, henk.korjauserät 374 188 94 200 111 500 18,4 112 112 Palkat ja palkkiot -20 757 964-21 318 657-26 425 587 24-26 395-26 395 Henkilösivukulut Eläkekulut -4 673 884-4 803 330-5 711 991 18,9-5 707-5 707 Muut henkilösivukulut -1 028 857-1 317 089-1 002 020-23,9-1 001-1 001 Henkilösivukulut -5 702 740-6 120 419-6 714 011 9,7-6 708-6 708 Henkilöstökulut -26 460 705-27 439 076-33 139 598 20,8-33 103-33 103 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot -31 647 838-31 308 578-22 265 777-28,9-22 266-22 266 Muiden palvelujen ostot -6 271 602-6 035 782-7 540 955 24,9-7 478-7 478 Palvelujen ostot -37 919 440-37 344 360-29 806 732-20,2-29 744-29 744 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -3 693 312-3 256 254-3 706 879 13,8-3 705-3 705 Varastojen lisäys/vähennys Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 693 312-3 256 254-3 706 879 13,8-3 705-3 705 Avustukset
20 Avustukset kotitalouksille -1 592 365-2 074 334-2 450 968 18,2-2 451-2 451 Avustukset yhteisöille -586 533-850 910-911 610 7,1-912 -912 Avustukset liikelaitoksille -79 721-65 000-100 Avustukset -2 258 619-2 990 244-3 362 578 12,5-3 363-3 363 Muut toimintakulut Vuokrat -1 501 914-1 674 645-1 575 416-5,9-1 575-1 575 Muut toimintakulut -268 094-201 898-291 914 44,6-271 -271 Muut toimintakulut -1 770 008-1 876 543-1 867 330-0,5-1 846-1 846 TOIMINTAKULUT -72 102 084-72 906 477-71 883 117-1,4-71 761-71 761 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -40 239 358-42 025 607-42 428 417 1-42 339-42 339 Verotulot 21 634 032 20 898 000 21 749 000 4,1 21 813 22 330 Valtionosuudet 23 922 042 22 865 995 22 700 000-0,7 22 700 22 700 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 52 263 51 500 201 500 291,3 202 202 Muut rahoitustuotot 25 371 12 000 13 000 8,3 13 13 Korkokulut -83 685-90 000-70 000-22,2-70 -70 Muut rahoituskulut -109 970-90 000-90 000-90 -90 Rahoitustuotot ja -kulut -116 021-116 500 54 500-146,8 55 55 VUOSIKATE 5 200 695 1 621 888 2 075 083 27,9 2 228 2 745 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -2 455 470-2 586 238-2 596 066 0,4-2 596-2 596 Kertaluonteiset poistot Arvonalentumiset Poistot ja arvonalentumiset -2 455 470-2 586 238-2 596 066 0,4-2 596-2 596 TILIKAUDEN TULOS 2 745 225-964 350-520 983-46 -368 149 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 2 745 225-964 350-520 983-46 -368 149
21 7. Yleishallinnon toimielimet Henkilöstöhallinnon sekä talous- ja tietohallinnon talousarviomäärärahat on budjetoitu Pihtiputaan kunnanhallituksen alaisuuteen, josta ne jaetaan kaikkien Pihtiputaan kunnan ja Viitasaaren kaupungin toimintayksikköjen kustannuksiksi. 7.1 Toiminnalliset muutokset vuosien 2018 2019 välillä Vaalit Keskusvaalilautakunta vastaa valtiollisten ja kunnallisten vaalien sekä erikseen päätettävien kansanäänestysten toimittamisesta kunnassa voimassa olevien lakien mukaisesti. Seuraavat järjestettävät vaalit: - eduskuntavaalit 14.4.2019 - europarlamenttivaalit 26.5.2019 - maakuntavaalit syksyllä 2019 - seuraavat kuntavaalit toimitetaan huhtikuussa 2021 Vuodesta 2021 lukien maakuntavaalit on tarkoitus toimittaa samanaikaisesti kuntavaalien kanssa. Suomen 18 maakunnan toiminta käynnistyy 1.1.2021. Vaaleissa käytetään sähköistä äänioikeusjärjestelmää ja kaupungin haja-asutusalueella kirjastoautoa kiertävänä äänestysautona. Tavoitteena on vaalien sujuva ja asiakasystävällinen järjestäminen. Tarkastuslautakunta Tilintarkastuksen määräraha sisältää tarkastuslautakunnan toiminnasta ja tilintarkastuksesta aiheutuvat menot. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät tarkastusta koskevat asiat, arvioi kuinka valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet ja arvioi hallinnon ja taloudenhoidon tarkoituksenmukaisuutta. Tarkastuslautakunta arvioi kaupunkikonsernin toimintaa ja koordinoi konsernin sisäistä ja ulkoista valvontaa. Kuntalain 71 mukaan valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Kuntalain 72 :n 1 momenttia on muutettu siten, ettei tilintarkastajien toimikautta sidota enää valtuuston toimikauteen. Valtuusto voi valita tilintarkastajat enintään kuudeksi tilikaudeksi eli kuudeksi vuodeksi. Tilintarkastuksesta on tehty sopimus KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy:n kanssa vuosille 2017 ja 2018. Vastuunalaisena tilintarkastajan toimii JHT, HT Esko Säilä. Tilintarkastaja avustaa tarkastuslautakuntaa arviointityössä ja arviointikertomuksen laatimisessa. Tarkastuslautakunta kilpailuttaa talousarviovuoden aikana Viitasaaren kaupungin hallinnon ja talouden tarkastuspalvelut vuosille 2019 2024 nykyisen sopimuksen päättyessä vuoden 2018 tilintarkastukseen.
22 Kaupunginvaltuusto ja -hallitus Mittarit ja tunnusluvut: Mittari/ strat.tavoitteet Toteuma 2015 Toteuma 2016 Toteuma 2017 Arvio 2018 Tavoite 2019 TALOUS Vuosikate euroa/asukas 462 535 811 342 320 Lainamäärä euroa/ asukas 3798 3414 3317 3210 2654 ELINVOIMA Uudet yritykset 38 31 51 55 joista varsinaista yritystoimintaa* 22 24 34 40 Nettomuutto kuntaan -19-40 -139-138 0 HYVINVOIVA KUNTALAINEN Työmarkkinatuen maksuosuus 228 470 241.385 200 684 220 000 210 000 Työm.tukimaksua kerrytt.työttömät 55 44 44 50 46 Työttömyys% 18,5 19,1 14,3 14,2 10,9 Kaupunginvaltuuston ja hallituksen keskeiset tehtävät Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kaupunkistrategia ja sen toteuttamisohjelmien jalkauttaminen talousarvioprosessin yhteydessä ovat valtuuston keskeisimmät ohjausvälineet. Kaupunkistrategia ohjaa koko kaupunkikonsernia ja sen toteuttamisohjelmat tarkentavat strategiaa. Viranhaltijajohto ja lautakunnat sisällyttävät strategiaa toteuttavat tavoitteet ja toimenpiteet talousarvioon ja taloussuunnitelmaan sekä tarkemmalla tasolla talousarvion käyttösuunnitelmiin. Toimenpiteet aikataulutetaan ja niitä seurataan ja arvioidaan kaikilla päätöksentekotasoilla. Valtuusto seuraa strategiassa annettujen kehittämistavoitteiden ja mittareiden toteutumista. Kaupunginvaltuusto vastaa niistä päätöksistä, joita kaupungin organisaatio- ja henkilöstörakenteeseen on suunnitelmakaudella tehtävä. Kaupungin hallinto ja palvelut sopeutetaan valtakunnallisen alueuudistuksen johdosta muuttuviin olosuhteisiin. Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus seuraa ja valvoo lautakuntia, palvelujen järjestämistä ja palvelutuotantoa sekä asetettujen tavoitteiden toteutumista. Vuonna 2019 keskeiset tehtävät ovat kaupunkistrategian jalkauttaminen ja tehokas edunvalvonta yhteistyössä seutukunnan muiden kuntien kanssa Saarijärven Viitasaaren seutukunnan saamiseksi EU:n liittymissopimuksen mukaiseen erityisasemaan EU:n rakennerahastojen tukien jaossa. Kaupunginhallituksen tehtävänä on kaupunkikonsernin kokonaisohjaus ja sidosryhmäyhteyksistä huolehtiminen.
Toimenpiteet talousarviovuonna 2019 23 Talousarviovuonna keskushallinnon painopistealueet ovat kaupunkistrategian päämäärissä 1 ja 2 eli Strateginen päämäärä 1. Elinvoiman lisääntymistä kaupungissa tavoitellaan Strateginen päämäärä 2. Kuntalaisten hyvinvointia parannetaan / kohta d) lisäämällä ja tukemalla kuntalaisten osallisuutta. Strateginen päämäärä 1. Elinvoiman lisääntymistä kaupungissa tavoitellaan Toimintavuonna 2019 kaupungin talousarvioon varataan määrärahoja kaupungin vetovoiman ja elinvoiman kehittämiseksi. Vetovoimalla tarkoitetaan erityisesti muuttovetovoimaa ja elinvoimalla asioita kuten ympäristön siisteys ja viihtyisyys, vahva kuntatalous, sosiaalinen pääoma, yhteisöllisyyden tuntu, hyvät julkiset ja kaupalliset palvelut, kilpailukykyinen yrityskanta sekä osaaminen ja työvoiman saatavuus. Taulukossa 1. kuvataan kaupungin 2019 elinvoimapanostuksia Kaupunginhallituksen talousarviossa varataan määrärahat mm, seuraaville elinvoimapanostuksille: 1) Määrärahavaraus kuituverkon toteuttamiselle keskusta-alueella 200.000 euroa. Kaupunginvaltuusto on päättänyt kuituverkon de minimis ehtoisesta avustuksesta vuonna 2018. Kunnallisvalituksen vuoksi kyseinen määräraha vuodelta 2018 siirtyy vuodelle 2019; 2) Määrärahavaraus 100.000 euroa EU rakennerahastohankkeiden ja muiden elinvoimaa edistävien strategisten kehittämishankkeiden rahoittamiseksi; 3) Määrärahavaraus 421.100 euroa Witas Oy:n yrityksille suunnattuja palveluja varten. Määräraha pitää sisällään myös seudullisesti yhteisesti yritysten elinvoimaa edistävien aluekehitysrahoista rahoitettavien hankkeiden omarahoitusosuuden sekä myös Viisari ry:lle varattavan kuntaosuuden 37.000 euroa jolla Viisari rahoittaa seutukunnan yhteisöjen kehittämishankkeita. 4) Määrärahavaraus 405.872 euroa työllisyyden hoitoa varten; 5) Määrärahavaraus kaupungin markkinointiin 70.000 euroa. Vuonna 2019 kaupunkimarkkinoinnin kohderyhmiksi on valittu erityisesti muuttajat, nuoret ja matkailijat. Kaupunki on mukana messuilla ja kehittää digitaalista markkinointia. Määräraha pitää sisällään myös Keksintöjen viikkoon varattavan 10.000 euron osuuden; 6) Määrärahavaraus 45.000 euroa hissiavustuksen myöntämiseksi. Kaupunki tekee kerrostalojen kehittämistä vanhusväestön elinolojen kehittämiseksi; 7) Määrärahavaraus 55.000 euroa Wiitahub-hankkeen II-vaihetta varten; Kaupunkistrategian mukaisessa Wiitahub/ osaamiskeskushankkeessa kehitetään kaupunkikeskustaan etätyötilaa ja yhteistyötä koulutusorganisaatioiden ja yritysten kesken;
8) Määrärahavaraus 18.000 euroa 4H:n kautta tapahtuvaa nuorten kesätyöllistämistä varten; 9) Määrärahavaraus 50.000 euroa reitistöhankkeeseen. 10) Määrärahavaraus 15.000 euroa kyläkohtaisia kehittämishankkeita varten kylien elinvoiman tukemiseksi; Sen lisäksi sivistystoimen ja teknisen toimen käyttötalousarvioissa on varattu määrärahoja mm. seuraaville elinvoimapanostuksille: 11) Sivistyslautakunnan määrärahavaraus 62.000 euroa toisen asteen koulutuksen vetovoiman kehittämiseksi ja Pelastus- ja turvallisuus erikoistumislinjan perustamiseksi ja käyttökustannuksiin; 12) Teknisen lautakunnan 60.000 euron määrärahavaraus kaavoituksen ostopalveluihin. Tavoitteena on saada tehtyä Haukirinteen asemakaava- ja tiesuunnitelmat selvityksineen valmiiksi sekä Kölkyn teollisuusalueen kaava valmiiksi. 24 Talousarvion 2019 investointiosassa on varattu panostuksia kaupungin elinvoiman kasvattamiseksi seuraavalla tavalla 13) Investointiosan määrärahavaraus 50.000 euroa Haukirinteen asuinalueen kehittämistä varten; 14) Investointiosan määrärahavaraus 50.000 euroa Huopanankosken kehittämistä varten; 15) Investointiosan määrärahavaraus 300.000 euroa Isoahontien kevyenliikenteenväylää ja tietä varten; 16) Investointiosan määrärahavaraus 502.000 euroa Sivistystoimen investointeja varten. Pitää sisällään mm. Savivuoren alueen kehittämistä sekä liikunta- ja kulttuurikohteiden parantamista; 17) investointiosan määrärahavaraus 170.000 euroa Kölkyn teollisuusalueen uutta kaava-aluetta varten.
Strateginen päämäärä 2. Kuntalaisten hyvinvointia parannetaan d) lisäämällä ja tukemalla kuntalaisten osallisuutta 25 Osallisuus luo edellytykset sille, että kuntalaiset pystyvät hyödyntämään tietoa, käyttämään tarjolla olevia mahdollisuuksia ja aktivoitumaan yhteisölliseen toimintaan. Osallisuus voi vahvistaa niitä voimavaroja, joista hyvinvointi rakentuu. Vuonna 2019 Viitasaaren kaupunki - järjestää keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kuntalaisraateja - selvittää asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa - rakentaa erilaisia yhteistyöverkostoja kansalaisjärjestöjen, kolmannen sektorin palveluntarjoajien ja yksityisten palveluyritysten kanssa - edistää seurakunnan ja paikallislehden kanssa kaupunkimme yhteisöllisyyttä - ottaa kuntalaiset, yhdistykset ja yritykset mukaan yhteisöllisyyden tukemiseen ja palvelujen kehittämiseen - tarjoaa kotisivuillaan erilaisia vaikuttamiskanavia - hyödyntää viestinnässä nykyistä enemmän sosiaalista mediaa - pyytää lausuntoja mm. nuorisovaltuustolta sekä vanhus- ja vammaisneuvostoilta - käy aktiivista vuoropuhelua kesäasukkaidensa mökkiläisfoorumin kanssa - järjestää mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun - suunnittelee ja kehittää palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa - tukee asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua Osallisuutta vahvistetaan panostamalla yhteisöllisiin resursseihin, esimerkiksi Hyvän tahdon puusta Hyvän mielen maisemaan hankkeeseen ja nuoriin kohdistuvaan Hyvän mielen teot, yhteiset talkoothankkeeseen. Työllistäminen Viitasaaren kaupungin työllistämisyksikkö vastaa kaupungin työllistämistoimista ja työllisyysmäärärahojen käytöstä sekä työmarkkinatuen maksuosuuden maksuista. Yksikössä työskentelee työllisyyspäällikkö ja työpajaohjaaja. Työllisyyspäällikkö toimii myös Tuunari pajan esimiehenä, sekä Yritysduunihankkeen hallinnoijana. Hänen tehtäviinsä kuuluu myös Pohjoisen Keski-Suomen TYP - verkoston johtaminen. Vuodelle 2019 on haettu Ely-keskukselta Yritysduuni hankkeen jatkorahoitusta ja uutta Palveluohjaus hanketta. Hankkeiden kohderyhmänä ovat Viitasaarelaiset yli 300 pv työmarkkinatukea saaneet pitkäaikaistyöttömät, osatyökykyiset ja nuoret alle 29 vuotiaat työttömät. Yritysduuni hankkeen tehtävänä on myös kartoittaa kaupungin alueella olevien yritysten piilotyöpaikat ja työllistää 10 kohderyhmään kuuluvaa yrityksiin. Työllisyysyksikön tavoitteena on työllistää keskimäärin 25 henkilöä kuukaudessa palkkatuella tai oppisopimuksella kaupungin työpaikkoihin tai työntekijän siirtona toisen työnjärjestäjän palveluun siten että hakijan työssäoloehto täyttyy. Yksikkö järjestää työkokeilu tai kuntouttavan työtoiminnan paikkoja 30 henkilölle vuodessa ja Kantokaari-valmennuksen kaksi kertaa vuodessa johon osallistuu 5-8 henkilöä/kurssi. Kurssilla harjoitellaan työelämänvalmiuksia ja elämänhallintaa. Työllisyysyksikkö pyrkii myös toimillaan vastaamaan mm. digi- ja osaamistalouden tuomiin haasteisiin järjestämällä mm. atk- ohjausta ja työelämään valmennusta, sekä yrityksiin tutustumista pitkäaikaistyöttömille. Työllisyysyksikön kautta on mahdollista tehdä oppimisympäristön arviointia ja tunnistamista kaupungin toimipisteisiin. Työntekijällä on mahdollista osoittaa osaamisensa ja saada osaamistodistus ammattitutkinnon perusteiden mukaisesti. Työllisyysyksikön osana toimii Tuunari paja, jossa tehdään pääasiassa kierrätys-materiaalista tekstiilityötä ja verkoilua sekä tilaustöitä. Pajalta järjestetään kaupungintalon kahvitukset ja erikseen sovittujen kaupungin kohteiden siivouksia. Tavoitteena on että pajalla työskentelee vuositasolla 40 henkilöä joko palkkatuella, työkokeilussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa.
Työllisyysyksikkö vastaa toiminnallaan kaupungin strategisiin päämääriin elinvoiman lisääntyminen kaupungissa ja kuntalaisten hyvinvoinnin parantaminen. Toimilla vastataan myös kaupungin talouden parantamiseen. 26
27 7.2 Yleishallinnon talousarvio 2019 1120 YLEISHALLINNON TOIMIELIMET Tilinp. Ed.budj Budj. Muutos Tasu Tasu 2017 2018 2019 % 2020 2021 KÄYTTÖTALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Täydet valtiolta saadut korvaukset 34 Korvaukset kunnilta ja kuntayhteisöiltä 2 430 3 200 3 200 3 3 Muut suoritteiden myyntituotot 13 266 3 000 18 000 500 18 18 Myyntituotot 15 730 6 200 21 200 241,9 21 21 Tuet ja avustukset 6 052 Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot 27 288 Muut toimintatuotot 27 288 TOIMINTATUOTOT 49 071 6 200 21 200 241,9 21 21 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot -318 030-337 700-315 900-6,5-332 -332 Jaksotetut palkat ja palkkiot 1 657 Henkilöstökorvaukset, henk.korjauserät 5 310 Palkat ja palkkiot -311 063-337 700-315 900-6,5-332 -332 Henkilösivukulut Eläkekulut -937 106-960 383-944 104-1,7-947 -947 Muut henkilösivukulut -12 564-20 365-11 723-42,4-12 -12 Henkilösivukulut -949 671-980 748-955 827-2,5-959 -959 Henkilöstökulut -1 260 733-1 318 448-1 271 727-3,5-1 291-1 291 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot -3 242-2 600-3 200 23,1-3 -3 Muiden palvelujen ostot -529 378-601 577-789 814 31,3-740 -740 Palvelujen ostot -532 620-604 177-793 014 31,3-743 -743 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -24 106-30 700-30 600-0,3-31 -31 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -24 106-30 700-30 600-0,3-31 -31 Avustukset Avustukset kotitalouksille -12 500-17 500 40-18 -18 Avustukset yhteisöille -50 749-295 000-295 000-295 -295 Avustukset liikelaitoksille -65 000-65 000-100 Avustukset -115 749-372 500-312 500-16,1-313 -313 Muut toimintakulut Vuokrat -79 096-84 736-79 480-6,2-79 -79 Muut toimintakulut -100 329-78 300-85 300 8,9-85 -85 Muut toimintakulut -179 425-163 036-164 780 1,1-165 -165 TOIMINTAKULUT -2 112 634-2 488 861-2 572 621 3,4-2 542-2 542 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -2 063 564-2 482 661-2 551 421 2,8-2 521-2 521 Poistot ja arvonalentumiset -3 024-4 082-4 536 11,1-5 -5 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -2 066 588-2 486 743-2 555 957 2,8-2 525-2 525
28 7.3 Tukipalvelut. 7.4 Toiminnalliset muutokset vuosien 2018 2019 välillä Taloushallinnon tiimi tuottaa keskitetysti Pihtiputaalta käsin taloushallinnon palveluja kansalaiskunnille ja tukee toimialojen talouden seurantaa. Palkanlaskenta, it-tuki ja hallintopalvelut toimivat molempien kuntien toimipisteissä. Kirjanpito Tukipalveluita ei enää budjetoida prosessitasolla Viitasaaren kaupungille, vaan kustannukset jaetaan kuukausikohtaisesti yksiköille, suoraan jakoperusteiden mukaisesti. Taloushallinnon kustannukset jaetaan tositteiden määrän mukaisessa suhteessa, palkkahallinnon kustannukset jaetaan palkansaajien suhteessa, tietohallinnon kustannukset jaetaan hallinnon päätteiden mukaisessa suhteessa. TALOUSTIIMIN TAVOITTEET JA MITTARIT VUODELLE 2018 Tehtävä: Tuottaa kunnan muille hallintokunnille niiden tarvitsemaa luotettavaa ja ajantasaista tietoa toimintojensa suorittamiseksi Toiminnan painopistealueet vuonna 2019 ja suunnittelukaudella: - Palvelutason säilyttäminen Näkökulma Toimintatapa Mittari Asiakas Talousraportit ajan tasalla - ed. kuukauden kirjanpito valmiina seur. kk:n 20.päivä Toiminto Palvelualttius Tiedon reaaliaikaisuus Tiedon oikeellisuus - toimialakohtaisesti nimetyt vastuuhenkilöt, monipuolinen osaaminen kaikilla Laskut kirjataan kahden päivän sisällä - reskontra päivitetään heti - saatavat karhutaan kahden viikon sisällä eräpäivästä - saatavien vastakuittaus Talous Kustannustarkkailu Toimintomenot nykytasolla
29 Tietohallinto Tietohallinnon tiimi tuottaa puhelinvaihde-, arkistonhoito- ja it- palveluja kansalaiskunnille ja toimialoille. TIETOHALLINTOTIIMIN TAVOITTEET JA MITTARIT VUODELLE 2019 Tehtävä: Tuottaa kunnan muille hallintokunnille niiden tarvitsemat asiakirjahallinnon ja tietohallinnon palveluita. Toiminnan painopistealueet vuonna 2019 ja suunnittelukaudella: - tietojärjestelmien päivitysten valmistelu - palvelutason säilyttäminen Näkökulma Toimintatapa Mittari Asiakas Toimivat tieto- ja - Toimivat tietojärjestelmät puhelinjärjestelmät - Vastaukset tukipyyntöihin nopeasti Palvelualttius Toiminto Tiedon saavutettavuus - selkeä dokumenttien hallinta ja arkistointi - tuki tietojärjestelmien käytölle Talous Kustannustarkkailu Toimintomenot nykytasolla yhteistyön avulla
HENKILÖSTÖJOHTAMISEN -TIIMIN TAVOITTEET JA MITTARIT VUODELLE 2019 Henkilöstöjohtaminen Tehtävä: Henkilöstöjohtamisen tiimi tuottaa toimialoille ja kansalaiskunnille seuraavia henkilöstöhallinnon palveluja: - palkka- ja palvelussuhdeasiat - henkilöstön kehittäminen - henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi - työsuojelu ja työturvallisuus - yhteistoiminta - työterveyshuolto (ostaminen) - muut henkilöstöpalvelut (tyky-toiminta, jne) Toiminnan painopistealueet vuonna 2019 ja suunnittelukaudella: - TVA järjestelmän uudistukset - Riskien ja vaarojen arvioinnit kaikissa yksiköissä 30 Näkökulma Toimintatapa Mittari Asiakas Henkilöstön työhyvinvointi - työtyytyväisyyskysely - sairauspoissaolojen seuranta Henkilöstön kehittäminen - tiimipalaverit, kehityskeskustelut, esimieskoulutus Henkilöstön rekrytointi - eläköitymiseen varautuminen, henkilöstösuunnitelman toteuttaminen Toiminto Palkka- ja palvelussuhdeasioiden kokonaisvaltainen hoitaminen - palkat, palkkiot ja muut korvaukset maksetaan ajallaan ja oikein - palvelussuhdeneuvontaa annetaan koko henkilöstöhallinnon tiimissä Talous Henkilöstötietojen reaaliaikaisuus Henkilöstöhallinnon toimintojen kehittäminen Henkilöstökustannusten kokonaisseuranta - henkilöstöraportit ajan tasalla - tiedot henkilöstöhallintoon pääosin sähköisessä muodossa - henkilöstökustannusten kasvu sopimuskorotusten tasolla, seuranta toimialoittain kuukausittain 7.5 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2019 Kirjanpidon henkilöstö kokonaisuudessaan toimii Pihtiputaan kunnan tiloissa. Henkilöstöhallinto ja tietohallinto toimii sekä Pihtiputaan kunnan että Viitasaaren kaupungin tiloissa.
7.6 Elinkeino- ja maataloustoimi 31 7.7 Toiminnalliset muutokset vuosien 2018 2019 välillä Kaupunki ostaa elinkeino- ja matkailupalvelut kehittämisyhtiö Witas Oy:ltä. Konsernitavoitteet kaupungin tärkeimmälle osakkuusyhteisölle on esitetty kohdassa 2. Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas ja Viitasaari. Kustannukset jaetaan sopijakuntien kesken toimintavuotta edeltävän vuoden peltoalojen suhteessa. Vakituisia työntekijöitä on viisi. Kinnulan kunta ostaa Kinnulassa työskentelevän maaseutusihteerin työosuudesta 20 %, minkä Pihtiputaan kunta laskuttaa Kinnulan kunnalta. Kivijärvellä työskentelevä maaseutusihteeri käy kaksi päivää viikosta Karstulassa ja kaksi päivää Kyyjärvellä. Henkilöstömenoihin on varattu määräraha myös eu-avustajien palkkaamiseen keväälle. Maaseutuhallinto hoitaa kaikki maaseutuelinkeinoviranomaiselle laissa säädetyt tehtävät ja palvelut, joista keskeisimpiä ovat - maatalouden tukijärjestelmiin - petoeläinvahinkoihin - peruslohkorekisteriin - tukioikeusrekisteriin - eläintenpitäjärekisteriin - hukkakauralakiin liittyvät tehtävät. Palvelut tuotetaan lähipalveluna. Palveluiden kustannuskehitys pidetään hallinnassa. 7.8 Toteutuminen ja poikkeamat 2019 Ei muutoksia henkilöstösuunnitelmaan.
32 7.9 Elinkeino- ja maataloustoimi talousarvio 2019 Tilinp. Ed.budj Budj. Muutos Tasu Tasu 2017 2018 2019 % 2020 2021 1140 ELINKEINO-JA MAATALOUSTOIMI KÄYTTÖTALOUS TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Muut suoritteiden myyntituotot 106 065 79 000 63 500-19,6 64 64 Myyntituotot 106 065 79 000 63 500-19,6 64 64 Muut toimintatuotot Vuokratuotot 55 770 60 000 61 000 1,7 61 61 Muut toimintatuotot 19 738 Muut toimintatuotot 75 507 60 000 61 000 1,7 61 61 TOIMINTATUOTOT 181 572 139 000 124 500-10,4 125 125 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot -3 441-3 300-5 000 51,5-5 -5 Jaksotetut palkat ja palkkiot 27 Palkat ja palkkiot -3 414-3 300-5 000 51,5-5 -5 Henkilösivukulut Eläkekulut -609-590 -888 50,5-1 -1 Muut henkilösivukulut -168-199 -186-6,5 0 0 Henkilösivukulut -777-789 -1 074 36,1-1 -1 Henkilöstökulut -4 191-4 089-6 074 48,5-6 -6 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot -60 413-68 408-70 117 2,5-70 -70 Muiden palvelujen ostot -473 677-455 837-448 913-1,5-449 -449 Palvelujen ostot -534 090-524 245-519 030-1 -519-519 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -100-200 -200 0 0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -100-200 -200 0 0 Muut toimintakulut Vuokrat -3 853-7 811-7 651-2 -8-8 Muut toimintakulut -8 772 Muut toimintakulut -12 625-7 811-7 651-2 -8-8 TOIMINTAKULUT -551 006-536 345-532 955-0,6-533 -533 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -369 433-397 345-408 455 2,8-408 -408 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -369 433-397 345-408 455 2,8-408 -408