Pöyry Environment Oy Anu Taskinen suunnittelija kulttuuriympäristöt ja rakennustutkimus 8.12.2008 Sivu 1 (13) Kuva: Likopellon tila on Rahkolan kantatiloja ja perinteikkyydessään alueelle ominainen näky Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke Rahkolan kaava-alueen rakennuskulttuuriselvitys 10-12/2008
2 Alueen yleiskuvaus Rahkolan paikallishistoriaa ja asutuksen kehitystä on kuvattu Eija-Liisa Lahnalan teoksessa Saarijärven rakennusperinnettä (1990), sekä Iso-Lumperoisen pohjoisrannan osalta maisemarakennetta on tutkittu Saarijärven reitin kulttuurimaisemaselvityksessä (Lahnala 1994). Alueesta on lyhyt kuvaus myös Saarijärven kulttuuriympäristöohjelmassa Paavon Portilta Palavasalmelle (Silén ym. 2007). Rahkolan kylän perinteinen keskusalue sijoittuu kolmen vesialueen rajaamalle kannakselle Kukonhiekan ja Kuhnonlahden välissä. Lisäksi kaava-alueeseen kuuluu Pieni- ja Iso-Lumperoisen välille sijoittuva niemi, jonka Mustjoki katkaisee manneralueesta; sekä kapeahko maakaistale Viitasaarentien molemmin puolin Iso-Lumperoisen pohjoispohjukan rannalla. Rahkolalle nimensä antanut kantatila perustettiin 1500-luvulla, ja siitä halottiin sittemmin Likopellon tila, johon itse Rahkola sulautui 1800-luvulla. Rahkolasta halottiin 1600-luvulla Nyrölä ja Savola, ja suurin osa kylän taloista on muodostunut näistä kolmesta tilasta erotetuista maista. Rahkolan-Likopellon kantatilalla toimi pitkään kestikievari 1800-luvulla. Asutuksen ydinaluetta ovat Pieni-Lumperoisen itäranta sekä kannaksen kanta Pieni-Lumperoisen, Iso-Lumperoisen ja Pyhäjärven välissä. Näillä alueilla monien tilojen historia alkaa 1600-luvulta, ja tiloilla on säilynyt rakennuskantaa 1800-luvun alkupuolelta lähtien, yksi aitta jopa 1700-luvun lopulta. Säilyneen historiansa ja perinteikkään, avoimen viljelysmaisemansa takia kaavoitettava alue on kokonaisuudessaan osoitettu maakuntakaavassa maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi, ja kylänraitti eli Rahkolantien alkuosa sitä reunustavine perinteisine maatiloineen on osoitettu maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Rahkolan maisema on puoliavointa maatalouden maisemaa. Maisemaa luonnehtivat peltoaukeat, vesistönäkymät sekä selvärajaiset sekametsälaikut ja laajemmatkin metsiköt etenkin kannaksella. Vesistöjen ja metsän vuorottelevuus luo vivahteikkuutta. Alavat rantamaat ovat viljeltyjä. Kuva: Punaiset pisteet edustavat ennen vuotta 1919 perustettuja itsenäisiä tiloja, mm. Savola, Mattila, Heikkilä, Eerola, Paavola, Kuhno, Likopelto, Kivenpelto ja Nyrölä. Siniset pisteet osoittavat vuosina 1919-39 perustetut itsenäiset tilat, mm. Järvenpää, Notkola, Huippula, Jatkola, Konttikallio ja Konttila. Useimmilla tiloilla on säilynyt vanhaa rakennuskantaa vähintään piharakennusten verran. Kuva: Rahkolan kylänraitin varressa on säilynyt runsaasti komeita maatilapihapiirejä 1800-luvulta ja 1900-luvun taitteesta. Maisemassa vuorottelevat peltoaukeat, vesistönäkymät ja puiden rajaamat pihapiirit.
3 Maisemarakenne Kuvat: Kaava-alueen eteläosa, eli Pieni- ja Iso-Lumperoisen sekä Pyhäjärven väliin jäävä kannas on avointa viljelymaisemaa ja historiallisten pihapiirien aluetta, pellot laskevat lähes Pieni-Lumperoiseen saakka (vasemmalla). Kaava-alueen keski- ja pohjoisosissa maisema on suljetumpaa, ja uudehko asuinrakentaminen sijoittuu nauhamaisesti tienvarteen (oikealla). Rahkolan kaava-alueen eteläosa on avointa viljelymaisemaa, jota täplittävät perinteisten pihapiirien saarekkeet. Rakennuskanta on pääasiassa 1800-luvulta ja 1900-luvun taitteesta periytyvää, tosin osa rakennuksista on peruskorjattu eikä alkuperäinen asu ole välttämättä tunnistettavissa. Paikoin alueella on myös yksittäisiä pientaloja tai tilakeskuksia 1950-luvulta. Metsälaikut ovat peltoja reunustavia selvärajaisia havupuuvaltaisia sekametsiä. Maasto on alavaa mutta se nousee loivasti kaava-alueen koilliskolkassa Pyhäkoskentien ja Pekkalantien risteystä kohti. Samalla alueella myös maisematila on suljetumpaa, hiekkatiet kulkevat tiheähkön havuvaltaisen metsän keskellä kangasmaastossa. Kaava-alueen keskiosa Pieni- ja Iso-Lumperoisen välisellä niemellä Mustjoelle kuljettaessa maasto kumpuilee loivasti. Rahkolantieltä avautuu pitkiä näkemiä paikoin Pieni-Lumperoisen suuntaan, mutta Iso-Lumperoiselle päin metsä ja mäenkumpareet peittävät järvinäkymät. Tien varressa on vain vähän asutusta ja rakennuskanta koostuu satunnaisista pientaloista (1950-70-l) sekä parista vanhemmasta tilakeskuksesta (Mattila ja Savola). Taajinta asutus on kaava-alueen pohjoislaidalla Viitasaarentien varressa, jossa rakentaminen on keskittynyt nauhamaisesti maantien varteen. Maasto laskee jyrkästi Iso-Lumperoisen pohjoispohjukkaan, ja rinteessä maantien molemmin puolin on runsaasti maisemiltaan edullisia rakennuspaikkoja. Rannat ovat lähes kokonaan rakentamattomia lukuun ottamatta muutamia rantasaunoja ja kesäasumuksia. Rahkolan alue on kokonaisuudessaan maatilapainotteista haja-asutusaluetta, jolla on vuosisatojen mittainen historia. Alueen asutus sijoittuu harvakseltaan peltoaukeiden keskelle, Pieni-Lumperoisen rantamaille ja nauhamaisesti teiden varsiin. Kukonhiekkaan Rahkolantien alkupätkälle sijoittuva pientalokeskittymä rajautuu kaava-alueen ulkopuolelle. Uusinta rakennuskantaa on Viitasaarentien varressa Iso-Lumperoisen pohjoispäässä Mustjoen ja Sievälänlahden välisellä alueella: uusin asuinrakentaminen (1980-l 2000-l) sijoittuu maantien varsille upeita vesistönäkymiä tarjoavaan, harvahkon havumetsän peittämään rinteeseen.
4 Kuvat: Uusin rakennuskanta kaava-alueella sijoittuu Viitasaarentien varteen, Mustjoen ja Sievälänlahden väliselle alueelle. Riihivuori laskee jyrkähkösti Iso-Lumperoiseen ja sen rinteillä on maisemallisesti upeita asuinpaikkoja harvassa havupuuvaltaisessa kangasmetsässä. Rahkolan inventoinnit Rahkolan kaava-alueelta on Keski-Suomen museon toimesta 1987-88 inventoitu 8 kohdetta. Kyläyleiskaavahankkeen yhteydessä nämä kohteet tarkistettiin ja inventointeja päivitettiin tarpeen mukaan. Lisäksi alueella laadittiin täydennysinventointi, jossa pyrittiin paikantamaan erityisesti vuoden 1940 jälkeen rakennettuja, sekä aiemmista inventoinneista mahdollisesti poisjääneitä historiallisesti, rakennushistoriallisesti tai maisemakuvallisesti tärkeitä rakennuksia ja alueita. Täydennysinventoinnin laati FM, rakennustutkija Anu Taskinen Pöyry Environment Oy:ltä loka-marraskuussa 2008. Uusia kohteita kaava-alueelta paikannettiin 7 kpl. Inventointikriteereinä olivat rakennushistoriallinen merkittävyys kuten aikakaudelleen tyypillinen, lähellä alkuperäisasuaan säilynyt kohde, tai harvinainen rakennustyyppi/tyyli; historiallinen merkittävyys kuten kohteen kytkeytyminen alueen kehitykseen ja historiaan; sekä maisemakuvallinen merkitys eli keskeinen asema alueen maisemallisen ilmeen rakentajana esimerkiksi siten, että rakennuksen tai rakennusryhmän häviäminen olisi maisemakuvan kannalta menetys.
Kuva: Inventoitujen kohteiden sijainnit kaava-alueella. Harmaat neliöt ovat muinaisjäännösten paikkoja. 5
6 Oheisessa taulukossa on esitetty kaava-alueen inventoidut kohteet kuvauksineen. Luettelointiperusteet: H = historiallista merkitystä, R = rakennushistoriallista merkitystä ja M = maisemakuvallista merkitystä RAHKOLA, INVENTOIDUT KOHTEET 1987-88 (8 kpl) Rahkolan kaava-alue on maakuntakaavassa osoitettu kulttuuriympäristöjen kehittämisen kohdealueeksi. Suunnittelumääräys: Aluetta kehitetään kulttuuriympäristön kannalta arvokkaana kokonaisuutena. Alueella edistetään kulttuuriympäristöön liittyvää elinkeinotoimintaa ja asumista. Rahkolan kaava-alue on myös kokonaisuudessaan maakunnallisesti ar maisema-alue. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon arvokkaan maisema-alueen kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. 159. M, R Heikkilä Heikkilä on halottu Markkulasta eli Savolasta 1804. Heikkilässä on suorakaiteen muotoisen pihan ympärillä asuinrakennus, karjasuoja, kellari ja kaksi aittaa päädyt pihaan päin. Kellari ja aitat on rakennettu ennen 1920-lukua. Vanha, karoliinisen pohjakaavan mukaan rakennettu päärakennus on purettu 1980-luvulla. Pihassa perinteisen mallinen uusi (1980-l), I- kerroksinen omakotitalo (betoniperustus, pystylomalaudoitus, alumiinipuitteiset ikkunat). Pihapiirissä on myös uudempaa rakennuskantaa, kuten konehalli ja autotalli. Pihapiiri ei runsaan puuston takia näy Viitasaarentielle, mutta Rahkolantielle pihapiiri näkyy esteettä. 160. Kivenpelto R, M, H OSA MAAKUNNALLISES TI ARVOKASTA KULTTUURIYMPÄRI STÖÄ (RAHKOLAN KYLÄNRAITTI) Kivenpellon tilan asuinrakennus on lääninagronomi Arvid ja Alma Nordenstrengin (tilan omistajia vuodesta 1898) suunnittelema ja se on valmistunut viimeistään 1908. Se on pohjaratkaisultaan virkamiestalo, jossa on vaikutteita jugend-tyylistä. Ruoka-aitta on siirretty nykyiselle paikalleen ennen asuinrakennuksen valmistumista. Ruoka-aitta ja riviaitta ovat 1800- luvulta. Asuinrakennus on L-kirjaimen muotoinen. Alkuperäiset ikkunat, avoveranta ennallistettu 1986. Aittojen pitkänurkat peitetty valkoisilla listoilla, riviaitan hirsiosassa horisontaaliset ikkunanauhat, ovien listojen päät koristeelliset. Pihapiiri on säilynyt ennallaan v. 1988 inventoinnin jälkeen. Kivenpelto on näköyhteydessä saman aikakauden naapuritiloihin Likopeltoon ja Nyrölään, ja se on merkittävä maisemaelementti. Pihaan johtaa komea lehmuskuja. 161. Jatkola R, H Jatkolan päärakennuksen on rakentanut Saarijärven ensimmäinen apteekkari Reinhold Vilhelm Lindström. Hän sai apteekkarinoikeudet 1877, kun ensimmäisenä apteekkarinoikeudet saanut Zacharius Topelius ei perustanutkaan Saarijärvelle apteekkia. Lindström asui tilalla kolme vuotta, vuoteen 1880. Pihapiiri sijaitsee yksityistien päässä metsikön keskellä. Tilalla on asuinrakennus (1877/1890-l/1960-l/1988), navetta- ja tallirakennus (1912/1954), riviaitta
7 (1877) ja liiteri (n. 1900). Talon omistajana ollut myös Saarijärven poliisi 1912, jolloin tuvan peränurkassa oli putka. Tilan kivinavetta ja kellari poliisin rakentamia. Navetta uusittu sisältä 1955, asuinrakennuksen vesikatto ja kuisti uusittu 1960-luvulla ja rakennusta peruskorjattu 1988. Edustaa hyvin säilynyttä maatilan pihapiiriä 1870- ja 1910-luvuilta. Tila on vapaa-ajan käytössä, omistajat asuvat viereisellä tilalla. Pihapiiri on säilynyt ennallaan v. 1988 inventoinnin jälkeen. 162. R, M OSA MAAKUNNALLISES TI ARVOKASTA KULTTUURIYMPÄRI STÖÄ (RAHKOLAN KYLÄNRAITTI) Konttikallio Konttikallion tilan rakennukset rakennutti Ilmari Parkkonen, Saarijärven maanviljelyskoulun johtaja vuoteen 1934 ja Saarijärven Säästöpankin johtaja 1934-44. Rakennukset suunnitteli Saarijärvellä laajasti vaikuttanut Maanviljelysseuran rakennusmestari, 1920-luvun klassismia työssään suosinut Jalmari Kuronen. Tilalla oli ostettaessa vanhoja rakennuksia, jotka purettiin. Nykyisin tilalla on Tarvaalan koulutilan riihen hirsistä rakennettu asuinrakennus (1936) ja aitta (1930-luvun loppu). Rakennus on 1930-luvun ulkoasussaan ja se on pohjaratkaisultaan keskeissalirakennus, ikkunat 6- ja 9-ruutuisia, rakennuksessa pariovia ja avoveranta järvelle päin. Asuinrakennuksesta ovat säilyneet alkuperäiset rakennuspiirustukset vuodelta 1935, rakennus edustaa tyypillistä rakennusmestari Kurosen suunnittelutyyliä. Pohjalaistyyppisessä aittarakennuksessa on yläkerrassa sola ja alakerran pylväiden välissä ristikkäiset kaiteet. Siinä on kaksi varastoaittaa, yläaitta ja pakaritupa, joka on muutettu autotalliksi. Pihapiiri on säilynyt ennallaan v. 1988 inventoinnin jälkeen. 163. Kuhno R, H, M Kuhnon tila, alkujaan torppa, on ollut saman suvun hallussa vuodesta 1669 lähtien. Tarvaalan kappalaisen torppana se oli 1748-50. Pihapiirin rakennukset ovat 1800-luvun lopulta. Asuinrakennus on vuodelta 1893, se on lautavuorattu 1930-luvulla, ikkunat vaihdettu 1954, 1950- luvun lopussa vesikatto uusittu. Alkuperäinen kuisti hävitetty 1972, kun taloon rakennettiin saunasiipi. Pihapiirissä on luonnonkivinavetta 1880-luvulta, alkujaan korkea sekasontanavetta jossa alin seinä kivestä ja yläseinä hirrestä - rakennusta madallettu hirsiseinän poistamisen verran v. 1932. Navetan vesikatto uusittu 1950-luvulla, uusittu sisältä 1960-luvulla, Pihapiirissä on kaksikerroksinen aittarakennus, jota on käytetty jauho-, vaate-, ja nukkuma-aittana, salvosten päät peitetty valkoisilla nurkkalaudoilla. Pihapiiristä hieman syrjempänä on lautarakenteinen liiteri (1948), kaksi latoa, sekä alkujaan kaksoisriihi ja luuva (viljan puintitila). Kuhno on yhtenäisenä kokonaisuutena säilynyt, seudulle tyypillinen avoimen neliömäinen tilapihapiiri, jonka rakennuskanta on pääsääntöisesti 1880- ja 1890-luvuilta. Pihapiiri kuuluu vanhan Saarijärvi Äänekoski -maantien maisemaan. Tila on tyhjillään, omistaja asuu naapurissa. Säilynyt ennallaan v. 1988 inventoinnin jälkeen.
8 164. R, H, M OSA MAAKUNNALLISES TI ARVOKASTA KULTTUURIYMPÄRI STÖÄ (RAHKOLAN KYLÄNRAITTI) Likopelto Rahkolan kylän ja koko Saarijärven vanhimpia tiloja on Rahkola, joka asutettiin 1554. Rahkolasta halottiin 1600-luvulla Nyrölän ja Savolan tilat, ja 1800-luvun alussa Konttila, Sillantaus ja Likopelto. Rahkolan tila sulautettiin Likopeltoon 1800-luvulla ja hävisi veroluettelosta. Likopellon päärakennus on 1800-luvun alusta. Rakennuksen T-ikkunat vaihdettu 1907 ja avokuisteista tehty umpikuistit 1950, jolloin myös uusittiin vesikatto ja asennettiin keskuslämmitys. Rakennus oli keltainen, mutta 1900-luvun ajan punainen. Aittarakennuksessa (1933) on ollut karjakon asuinhuone ja 1960-luvulta lähtien aitta ollut matkailukäytössä. Aittarakennusta vastapäätä talousrakennus (1956) sekä kivinavetta. Pihapiiri on seudulle tyypillisesti avoimen neliömäinen. Kaksikerroksisessa pohjalaisvaikutteisessa aittarakennuksessa on sola soikein valoaukoin, mikä on kohtalaisen harvinaista Saarijärvellä. Säilynyt ennallaan v. 1988 inventoinnin jälkeen.
9 165. R Mattila Tila on ollut Mattilan suvulla vuodesta 1611. Rahkolan kantatilasta erotettu Savola on halottu kahdelle veljekselle Savolan ja Mattilan tiloiksi v. 1800. Pihapiirissä kaksikerroksinen otsaaitta, jossa n. 40 cm. leveät posket ja otsassa luukku. Vilja-aitta on alun perin siirretty Savolan pellolta Mattilan pihapiiriin, aitassa sisällä vuosiluku 1795. Mattilan pihassa on ollut kulmittain kaksi kolmiosaista riviaittaa 1800-luvulta, joista toinen siirretty muualle. Jäljelle jäänyt riviaitta on ollut jauho-, vaate- ja nukkuma-aitta. Aitat kohtalaisessa kunnossa säilyneitä tyypillisiä 1700- ja 1800-lukujen aittoja. Tilan vanhan asuinrakennus on purettu 1956, nykyinen päärakennus 1950-luvun lopusta. Pihapiiriä ympäröi korkea, tuuhea kuusiaita. 168. R, H Savola Savola on halottu Rahkolan kantatilasta 1676. Savolasta on erotettu Heikkilän ja Mattilan talot 1700-1800-lukujen taitteessa. Savolan pihapiirissä on tiettävästi ollut 1800-luvun lopulla 30 rakennusta: Keski-Suomen ylioppilaskerhon kotiseuturetkeläiset ovat tallentaneet pihapiirin piirtämällä v. 1930 ja piirustuksissa on kuvattu pihapiirin tilannetta muistitiedon mukaan 1860-70-luvuilta. Päärakennus oli alkujaan vierastupa, rakennettu mahdollisesti 1848, siinä oli alun perin avokuisti ja 6-ruutuiset ikkunat. Rakennus peruskorjattu 1972-73, jolloin ikkunat vaihdettu. Remontoitu myöhemminkin, mm. vesikatto uusittu (pelti) ja rakennettu toinen sisäänkäynti kuisteineen. Pääsisäänkäynnille rakennettu uudelleen avokuisti (välillä umpinainen). Ulkoasu ikkunoiden, ulko-ovien ja julkisivuvärityksen vuoksi melko 1970-lukuinen. Pihapiirissä II-kerroksinen aittarakennus (1920-l), sekä navetta, vilja-aitta ja riihi, uudempana rakennuskantana viljankuivain. Pihapiiri on suorakaiteen mallinen, jossa päärakennus ja navetta sijoittuvat suorakaiteen pitkille sivuille, eivät kuitenkaan aivan vastapäätä. Pihapiiriä reunustavat tuuheat puut, jotka toisaalta estävät tilaa näkymästä tielle, mutta toisaalta rajaavat pihasta maisemallisen saarekkeen peltoaukealle.
10 Rahkolan kylänraitti on maakuntakaavassa osoitettu maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Kuvaus maakuntakaavasta: Rahkolankylän maisemaa luonnehtivat kumpuilevat pellot, järvet ja harvakseltaan sijoittuvat tilat. Rannat ja jokien varret ovat viljeltyjä, mikä antaa alueelle kauniin leiman. Kylätien varteen asettuu tiiviimpi asutusrypäs, jossa sijaitsevat muun muassa Kivenpellon, Konttikallion ja Likopellon tilat, joiden rakennuskanta on vanhimmillaan 1800-luvulta. Seutu on perinteistä maaseudun maisemaa, ja tien varrella on säilynyt harvinaisen hyvin rakennuskantaa 1800- luvulta saakka. Tilojen pihapiireissä on erityisiä historiallisia ja rakennustaiteellisia arvoja, mm. jugend-vaikutteita sekä maakunnan maatilarakennusten ilmeeseen voimakkaasti vaikuttaneen rakennusmestari Jalmari Kurosen (Maanviljelysseuran rakennusmestarina 1925 63) suunnittelemia rakennuksia. Rahkolan kyläalue kokonaisuudessaan on maakuntakaavassa osoitettu maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Kuvaus maakuntakaavasta: Rahkolankylän maisema on puoliavointa maatalouden maisemaa. Maisemaa luonnehtivat useat järvet ja niitä toisistaan erottavat kannakset. Vesistöjen runsaus sekä vesistöjen ja metsän vuorottelevuus luovat vivahteikkuutta. Alavat rantamaat ja jokivarret ovat viljeltyä kyläaluetta. Asutus on sijoittunut rantamaille ja teiden varsille. Vanhoja pihapiirejä hoidettuine rakennuksineen on etenkin maisema-alueen itäosassa, Pieni-Lumperoisen rannalla. Saarijärven keskustan läheisyys tuntuu - maaseutukylän ilme on vähitellen muuttumassa taajamatyyppiseksi asutusalueeksi. Uutta omakotitaloasutusta on syntynyt vanhan maatien varteen sekä metsäsaarekkeisiin. RAHKOLAN UUDET INVENTOIDUT KOHTEET 2008 (7 kpl) 006. R, H, M OSA MAAKUNNALLISES TI ARVOKASTA KULTTUURIYMPÄRI STÖÄ (RAHKOLAN KYLÄNRAITTI) Nyrölä Nyrölä sijaitsee Likopellon ja Kivenpellon tilojen välissä aivan Rahkolantien varressa, maisemallisesti näkyvällä paikalla. Se on halottu Rahkola-Likopellosta 1600-luvulla. Pihapiirissä on I-kerroksisen paritupatyyppisen hirsisen päärakennuksen (1800-l) lisäksi hirsinen punamullattu riviaitta nurkkakivillä, lisäksi kellari, kaksi ulkorakennusta ja hirsinen aitta/lato/karjasuoja. Päärakennuksen ikkunat on uusittu 1950-luvulla, vesikatto uusittu peltikatoksi äskettäin. Lamasalvosnurkkien hirsien päät koteloitu, hirsipintaista julkisivua ei ole maalattu. Päärakennuksen avokuisti mahdollisesti alkuperäinen. Päärakennus 1800-luvun alkupuolelta tai puolivälistä, ikkunoiden vaihtoa lukuun ottamatta ulkoasultaan hienosti säilynyt. 007. Konttila R, M Konttila sijaitsee vastapäätä Kontinpellon tilaa ja se on osa Rahkolan kylänraitin maakunnallisesti arta kulttuuriympäristöä. Tila on halottu kantatila Likopellosta 1800-luvulla. Hirsinen päärakennus on alun perin vuodelta 1947, sitä on remontoitu sittemmin (mm. uusi kuisti, ikkunat ja vesikatto). Pihapiiriin kuuluvat useassa eri vaiheessa luonnonkivestä, hirsistä ja sementtitiilestä tehty karjarakennus (1850/1934), sekä puinen talousrakennus (1935) ja IIkerroksinen aitta (1800-l). Pihapiiri on perinteisesti avoimen neliömäinen. Tila muodostaa yh-
11 OSA MAAKUNNALLISES TI ARVOKASTA KULTTUURIYMPÄRI STÖÄ (RAHKOLAN KYLÄNRAITTI) 008. Notkola R, M dessä Kontinpellon tilan kanssa maisemallisen portin Rahkolan raitin peltoalueille saavuttaessa. Aivan Viitasaarentien (seututie 6510) varressa, Iso-Lumperoiseen rajatuvan peltoaukean reunalla sijaitseva entinen pientilan pihapiiri, josta ovat säilyneet asuinrakennus (1800-luvun loppupuoli/1942) sekä aitta-sauna (1933). Pihassa on ollut myös sementtitiilinavetta (1947), mutta se on hävinnyt. Rakennukset ovat lähes alkuperäisasussaan, molemmissa huopakatot ja hirsiseinät aitta punamullattu, asuinrakennus maalaamaton. Rakennukset olleet vuosia tyhjillään, säilymisedellytykset epävarmat. 009. R, M Järvenpää Eheä, maisemakuvassa erottuva maatilan pihapiiri 1950-luvulta. Päärakennus on tiilirakenteinen, rapattu puolitoistakerroksinen talo lautaverhoillulla umpikuistilla ja betoniperustuksella. Pihapiirissä hirsinen lautaverhoiltu aitta sekä navetta sementtitiilestä ja puusta. Tila sijaitsee metsänrajassa mäen päällä ja näkyy hyvin Viitasaarentielle. Rakennukset säilyneet lähellä alkuperäistä ulkoasuaan ja pihapiiri on perinteisesti avoimen neliömäinen, pihaan ei ole rakennettu uutta maatalouden rakennuskantaa.
12 010. R Paavola Entinen maatilan pihapiiri, jonka alkuperäiskunnossa oleva hirsinen pystyrimalaudoitettu päärakennus on vuodelta 1931. Rakennus on laudoitettu vuoden 1965 jälkeen, sitä ennen hirsipinnalla. Rakennuksessa alkuperäiset ikkunat ja avokuisti. Uusi, perinteisen tyylinen päärakennus on vuodelta 1986. Pihassa myös sementtitiilinavetta (1959), puusauna (1954), sekä huonokuntoiset aitta ja riihi 1860-luvulta. Tila on erotettu kantatila Nyrölästä 1600-luvulla. Pihapiiri sijaitsee metsänreunassa yksityistien päässä, ei juuri maisemallista merkitystä. 011. R, M Lammintaus Lammintaus on erotettu Kivenpellosta, ja se sijaitsee pellon ja metsän rajalla Jyväskyläntien (valtatie 13) varressa, loivan mäen harjalla. Pihapiiriin kuuluvat hirsinen lautaverhottu päärakennus (1937/1952), karjarakennus sementtitiilestä ja laudasta (1957), ja entinen aitta, nykyinen autotalli/varasto sementtitiilestä ja laudasta (1953). Pihapiiri on ikärakenteeltaan yhtenäinen, tiivis kokonaisuus, ja se edustaa tyypillistä aikakautensa maatilakeskusta. Piha istutuksineen on kauniisti hoidettu, maisemallisesti ar kokonaisuus.
13 012. R, M Kangasaho Kangasaho on maatilan pihapiiri, jonka kaksi vanhinta rakennusta ovat 1910-20-luvulta. Pihassa on alkuperäisasussaan säilynyt hirsimökki (betoniperustus, vaakalaudoitus, tiilikatto, alkuperäiset 6-ruutuiset ikkunat) sekä hirsiaitta/liiteri. Muut pihapiirin rakennukset ovat uutta rakennuskantaa (uusi asuinrakennus 1980-l, navetta 1950-l, talousrakennuksia). Tila sijoittuu aivan Kukonhiekantien varteen näkyvälle paikalle. lähteet: Keski-Suomen museon inventointikortit Saarijärven kunnasta 1987-88 Saarijärven historia 1865-1985 (Junnila 1995) Saarijärven kulttuuriympäristöohjelma (Silén ym. 2007) Saarijärven rakennusperinnettä (Lahnala 1990) Suuri Maatilakirja (1965) Vanhan Saarijärven historia (Kallio 1987)