Matkailun turvallisuuden asiantuntijapaneelin raportti (16.11.2017) ARI-MATTI AUVINEN / SOCIETAL SECURITY SOLUTIONS OY mikseimikkeli.fi/mtp
1 Johdanto Mikkeli kokonaisturvallisuuden päämajakaupungiksi -hankkeen eräs tärkeä työtapa ovat asiantuntijapaneelit, joiden työn tuloksena hankkeen toteuttajat saavat syvempää tietämystä eri turvallisuuden alojen asiantuntijoilta. Hankkeen aikana järjestetään kolme asiantuntijapaneelia hankkeen painopistealueiden mukaisesti eli - CBRNE-alan asiantuntijapaneeli (19.09.2017) - ruokaturvallisuuden asiantuntijapaneeli (12.10.2017) - matkailun turvallisuuden asiantuntijapaneeli (16.11.2017). Ruokaturvallisuuden asiantuntijapaneeliin osallistuivat asiantuntijoina - Ahti Burtsoff, Etelä-Savon pelastuslaitos - Heli Gynther, Etelä-Savon maakuntaliitto - Riitta Kaipainen, HY/Ruralia-Instituutti - Eeva Koivula, XAMK - Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu - Kai Nurmi, Osuuskauppa Suur-Savo - Tuula Pihkala, - Matleena Pulkkinen, Härkäniemen Tuvat - Teija Pylkkänen, Esedu - Etelä-Savon ammattiopisto - Marjo Särkkä-Tirkkonen, HY/Ruralia-Instituutti. Asiantuntijapaneeliin osallistuivat MTP-hankkeen toteuttajista - Ari-Matti Auvinen, Societal Security Solutions Oy (paneelin fasilitaattori) - Pia Puntanen,. Paneeli keskittyi yhteisellä työskentelyllään kolmeen teemaan eli 1. Miksi Suomi? eli mitä hyviä turvallisuuden käytäntöjä Suomella on tarjottavana matkailun turvallisuuden alalla 2. Miten voimme rakentaa parempaa matkailun turvallisuutta omilla toimillamme ennen matkaa matkan aikana matkan jälkeen? mikseimikkeli.fi/mtp 1
2 Miksi Suomi? Tässä teemassa asiantuntijapaneeli tunnisti Suomen etuja matkailun turvallisuuden hyvien käytäntöjen maana. Olen seuraavassa ryhmitellyt asiantuntijapaneelin havaintoja tiettyjen laajempien teemojen alle. Miksi Suomi? -kysymykseen asiantuntijapaneelimme vastasi seuraavasti (sellaiset seikat, joissa Etelä-Savolla on erityinen kilpailuetu on merkitty +merkillä): Turvallinen Suomi - Suomi on matkailulle turvallinen maa luonnonkatastrofien riski on pieni ja eri katastrofit osataan hyvin ennakoida ja niistä tiedottaa - suomalainen luonto on turvallinen Suomesta puuttuvat esimerkiksi myrkylliset käärmeet ja monet loisten tartuttamat vaaralliset taudit + - luonnossa liikkumisen riskejä osataan ymmärtää ja hallita (esimerkiksi pimeyttä ja pimeässä liikkumista, asumattomissa korvissa vaeltamista jne.) + - suomalaiset matkailuyrittäjät ja matkailuyritykset ovat suurelta osalta luotettavia ja ammattitaitoisia toimijoita - suomalainen luonto on ainutlaatuisen puhdas (ilma, vesi, ympäristö, elintarvikkeet) + - Suomi on yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti vakaa yhteiskunta ja erittäin ennustettava vakaudeltaan tulevinakin vuosina - kansalaisten ja matkailijoiden turvallisuutta vahvistavat monet käytännön toimet ja sovellukset (esimerkiksi yleiseurooppalainen 112 ja 112-mobiiliapplikaatio) - suomalainen paloturvallisuus on hyvätasoista ennaltaehkäisystä ja tarkastuksista aina pelastustoimiin saakka - suomalainen liikenneturvallisuus on hyvällä tasolla - suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä toimii myös matkailijoille (etenkin EU-kansalaisilla on samat oikeudet kuin suomalaisilla) ja suomalaisesta terveydenhuollosta ei apua tarvitsevia ulkomaisia henkilöitä käännytetä pois Hyvän arjen Suomi - Suomessa noudatetaan sääntöjä ja sopimuksia kaikilla tasoilla, ja suomalaisilla on oikeutetusti rehellinen maine - suomalaisten kielitaito on hyvällä tasolla ja koulujärjestelmä tukee useamman vieraan kielen opiskelua ja osaamista - Suomessa on kattava infrastruktuuri (toimiva tieverkko, tietoliikenneverkko, mobiiliviestintäverkko jne.), jota pidetään yllä myös vaikeissa olosuhteissa - Suomessa on suurempien paikkakuntien välillä toimiva julkinen liikenne ja Suomessa voidaan luottaa takseihin ja niiden läpinäkyvään ja täsmälliseen hinnoitteluun - suomalainen tiedonvälitys on poikkeuksetta luotettavaa ja esimerkiksi Yleisradiolla on päivittäinkin paljon tarjontaa muilla kuin suomen ja ruotsin kielellä mikseimikkeli.fi/mtp 2
- suomalaisen ympäristön puhtaudesta huolehditaan hyvin ja esimerkiksi kierrätys ja jätteiden lajittelu on arkipäivää Suomessa - Suomessa on monella alueella esteetön maa ja esimerkiksi liikuntarajoitteisten tarpeista on huolehdittu kansainvälisesti tarkasteltuna hyvin - suomalaiset osaavat ja hallitsevat vuodenaikojen vaihteluista johtuvat erilaiset tilanteet eivätkä sääolosuhteet halvaannuta yhteiskunnan toimintaa Hyvän hallinnon Suomi - suomalaisessa yhteiskunnassa viranomaiset edellyttävät monia asioita, mutta niiden toteutumista myös valvotaan (rakennusmääräykset, paloturvallisuusmääräykset, hygenia jne.) - Suomessa on matkailun osalta monilla aloilla kehittynyt lainsäädäntö (esimerkiksi säädökset kuluttajansuojasta, valmismatkoista, turvallisuudesta, elintarvikevalvonnasta jne.) - viranomaistoiminnan luotettavuus on korkealla tasolla ei korruptiota - virkavaltaan voi luottaa ja viranomaisilla on moitteeton maine myös kansalaisten keskuudessa - ruokailuturvallisuus Suomessa on korkealla tasolla (esimerkkeinä toimiva elintarvikevalvonta, hygieniapassit, ruokamyrkytysten ilmoitusjärjestelmä jne.) - viranomaisten välinen yhteistyö - ja viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan yhteistyö - Suomessa toimii hyvin sekä yhteistoiminta viranomaisten, järjestöjen, yrityskansalaisten ja kansalaisten kesken aktiivista + - matkailun vastuullisuuteen Suomessa suhtaudutaan vakavasti ja vastuullisuus ymmärretään kaikkien toimijoiden velvoitteeksi Viihtyisä Suomi - matkailu- ja ravintola-alalla on hyvä, laaja ja toimiva koulutusjärjestelmä, johon sisältyy tutkintokoulutusta, erikoistumiskoulutusta ja täydennyskoulutusta - eri palvelujen hinnoittelu on selkeää ja läpinäkyvää esimerkiksi tippikulttuuri puuttuu ja luo matkailupalvelun hintoihin selkeyttä ja luotettavuutta - Suomi on asutukseltaan väljä maa ja tämä väljyys tuo myös yksityisyyttä ja rauhallisuutta + - matkailukohteiden harrasteiden turvallisuuteen kiinnitetään selkeästi huomiota ja tarvittava turvavarustus on järjestetty pyytämättä (esimerkiksi melonnan ja veneilyn turvavälineet ja - ohjeet) - jokamiehen oikeudet antavat laajat mahdollisuudet matkailijoille monipuolisiin kokemuksiin suomalaisessa ympäristössä. mikseimikkeli.fi/mtp 3
Paneelin keskusteluissa korostettiin, että - turvallisuuden kuvaaminen ja turvallisuustarinat on rakennettava siten, ettei turvallisuudesta puhuminen herätä turvattomuutta - suomalaisten matkailualan toimijoiden pitää pystyä paremmin ja monipuolisemmin kuvaamaan Suomen turvallisuutta ja nostaa (esimerkiksi edellä mainittuja) turvallisuuden osatekijöitä entistä selkeämmin esille - etenkin luontoon suuntautuvien matkailupalvelujen osalta on hahmotettava selvästi vaarat, riskit ja pelot ja pystyttävä niihin tarjoamaan ratkaisut. 3 Ennen aikana - jälkeen Tällä teemalla haluttiin hahmottaa mitä matkailun turvallisuuteen liittyviä asioita matkailualan yritysten ja muiden toimijoiden tulisi hahmottaa, ymmärtää ja tarjota. ENNEN MATKAA - yrityksen selkeä näkyvyys eri järjestelmissä ja itsensä näköinen viestintä ja mielikuvan luominen - luotettavat verkkosivut, joilla voi turvallista yhteyttä käyttäen tehdä varauksen ja maksamisen (taustatietojen tarjoaminen myös tietosuojasta, henkilötietolaista jne.) ja josta ei joudu automaattisesti muille verkkosivuille - maksuliikenteen turvallisen yhteyden ohella välittömästi varauksen vahvistaminen ja maksuista kuitin toimittaminen - monipuolinen ja tarpeellinen ohjeistus useammalla tasolla (Suomen tasolla, alueen tasolla, matkailukohteen tasolla) - mahdollisuus ja helppous ottaa yritykseen yhteyttä - selkeä ja läpinäkyvä hinnoittelu ja yksiselitteisten kokonaishintojen viestintä - yrityksestä vastataan matkailijoiden kysymyksiin (myös mahdollisuus verkkosivuilla esimerkiksi FAQ Usein Kysytyt Kysymykset -palstoihin jne.) - ohjeistus miten kohteeseen pääsee ja millä kulkuvälineillä - kohteesta monipuolisen ennakkotiedon tarjoaminen - kohteen turvallisuuden kunnollinen kuvaaminen ja sen kuvaaminen, miten eri turvallisuuden asioista on huolehdittu (ehkä yrittäjän henkilökohtainen turvallisuustakuu ) mikseimikkeli.fi/mtp 4
MATKAN AIKANA - asiakkaiden kohteen helppo löytäminen (opasteet jne.) - asiakkaan vastaanotto (onko henkilökuntaa aina paikalla esimerkiksi 24 tunnin vastaanotto) ja palvelu asiakkaan ymmärtämällä kielellä - asiakkaan kunnollinen tunnistaminen (m.l. oikea nimien litterointi) - turvallinen majoitus (tiedon tarjoaminen esimerkiksi asiakkaan kielellä rakennuksesta ja rakenteista m.l. lämmitys, paloturvallisuus jne. ja juomavesi- ja uimavesitutkimuksesta jne.) - erikoistoiveiden täyttäminen (esimerkiksi lastensängyt, erikoisruokavaliot jne.) - asiakkaan huomioiminen esimerkiksi ruokatarjoilun osalta poikkeuksellisinakin saapumisaikoina - asiakkaan huomioiva opastaminen MATKAN JÄLKEEN - palautteen kerääminen (myös turvallisuuteen liittyvistä asioista oliko kaikki selvää turvaohjeiden osalta, puriko punkki jne.) - poikkeustilanteiden seuranta (esimerkiksi turvallinen unohtuneiden tavaroiden takaisin saaminen) - tietosuojan ja yksityisyydensuojan korostaminen asiakkaan luovuttamien tietojen osalta (m.l. maksuliikenteen turvallisuus) ja lupa olemassa olevien tietojen käyttämiseen. Paneelin keskusteluissa korostettiin, että Suomessa matkakohteiden turvallisuus on erittäin hyvällä tasolla, mutta emme osaa kunnolla tehdä näkymätöntä näkyväksi turvallisuuden osalta. Tätä taitoa suomalaisten matkailualan toimijoiden täytyy määrätietoisesti kehittää. 4 Työn hyödyntäminen ja jatkotyöskentely Asiantuntijapaneelin työ oli hankkeelle erittäin arvokasta ja antoi vahvan perustan jatkaa matkailun turvallisuuden kehittämistä sekä matkailun alalta kansainvälisten päättäjätason asiantuntijaryhmien ohjelman kehittämistä. Tässä muistiossa koostettu työ raportoidaan myös MTP-hankkeen dokumentoinnissa etenkin Suomen sekä Etelä-Savon ja Mikkelin kilpailuetuja kuvaavissa dokumenteissa. mikseimikkeli.fi/mtp 5