Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009

Samankaltaiset tiedostot
Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

NUORTEN TULEVAISUUS- RAPORTTI

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

VANHEMPIEN KASVATUSKÄYTÄNNÖT JA 6-VUOTIAIDEN LASTEN KÄYTTÄYTYMINEN

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS

LASTEN LUKIVAIKEUSRISKI VANHEMMUUSTYYLIEN JA LASTEN ONGELMAKÄYTTÄYTYMISEN VÄLISIÄ YHTEYKSIÄ MUUNTAVANA TEKIJÄNÄ

Äidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka

Dysleksiariski oppimisen haasteena

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi

LASTEN ONGELMAKÄYTTÄYTYMISEN JA LUKUTAIDON YHTEYDET VANHEMMUUSTYYLEIHIN

Alustavia havaintoja Olkahisen hankkeesta: Oppilaiden perustaidot, motivaatio ja suhtautuminen koulunkäyntiin

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset

Murrosikäisen kehitys

Maahanmuuttajatyttöjen aktiivinen toimijuus koulusiirtymistä puhuttaessa

Pääkaupunkiseudun maahanmuuttajataustaisten nuorten osaaminen PISA tutkimuksessa

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

KOULUSUORIUTUMISEN SEKÄ SOPEUTUVAN JA ONGELMAKÄYTTÄYTYMISEN VÄLISET YHTEYDET 8- VUOTIAILLA LAPSILLA

TULOSSEURANTA TAPANILAN ERÄ / Yleisurheilu

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto

ja Ekapeli

Elina Harjunen Elina Harjunen

Väkivaltaisesti käyttäytyvät tytöt laitosolosuhteissa. Monica Gammelgård Vanhan Vaasan sairaala & Tampereen Yliopisto

Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

Minäpystyvyys ja oppimisvaikeusinterventiot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Tuire Koponen, PsT Projektikoordinaattori, NMI

VANHEMPIEN MASENNUSOIREIDEN YHTEYS LASTEN KOULUSSA ESIINTYVÄÄN ONGELMAKÄYTTÄYTYMISEEN

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Oulun yliopistollinen sairaala Lastenneurologian yksikkö (os.65) 10.2.

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus oppilaiden näkemyksiä RJ Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Alkoholinvaikutukset sosiaalisiin suhteisiin

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi

Raahen kaupunki LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Liikunnan iloa vai pakottamista? Lasten näkemyksiä ja kokemuksia vanhempien osoittamasta tuesta liikuntaa kohtaan

LAPSEN SOSIAALINEN ASEMA KOULULUOKASSA: PYSYVYYS SEKÄ YHTEYDET ONGELMAKÄYTTÄYTYMISEEN JA PROSOSIAALISUUTEEN

SOPEUTUVA JA ONGELMAKÄYTTÄYTYMINEN SEKÄ KÄYTTÄYTYMISEN JATKUVUUS 5- JA 8-VUOTIAILLA

Ajan trendit suomalaisessa liikuntapolitiikassa jatkuuko Liikkuvan koulun menestystarina?

PISA JA TULEVAISUUS. Jouni Välijärvi, professori. Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

Tervetuloa webinaariin! Esitysdiat ja tallennelinkit löytyvät kunkin webinaarin jälkeen osoitteesta

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Koulutilastoja Kevät 2014

TIMSS Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus

Peruskoulu - nousu, huippu (AAA) ja lasku?

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman

RCT-tutkimus lastensuojelun kontekstissa. Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmäohjelma

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni h. Koulu 4-6 h. Läksyt min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille

Nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään

Äidinkieli ja kirjallisuus. Tuntijakotyöryhmän kokous Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta?

VANHEMPIEN KASVATUSKÄYTÄNTÖJEN YHTENEVÄISYY- DEN YHTEYS LASTEN ONGELMAKÄYTTÄYTYMISEEN JA OPPIMISMINÄKUVAAN

LUKIVAIKEUSRISKI JA LUKIVAIKEUDET: SOSIAALISIIN SUHTEISIIN LIITTYVÄT SUOJAAVAT TEKIJÄT

TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS

VASUtyö Salossa Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi.

Perheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Nuorten tupakointi. Suomalaisnuorten tupakoinnin yleisyyden seuranta:

NÄKÖKULMIA LUKEMISEEN

Miksi koulun liikunta- ja terveyskasvatuksesta ei

Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

VANHEMMUUSTYYLIEN YHTEYS ESIOPETUSIKÄISTEN LASTEN ONGELMAKÄYTTÄYTYMISEEN

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Jaana Viljaranta Tutkijatohtori Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto

Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Suomen koululaitos Maailman paras? Tuusulan rotaryklubi, Kauko Hämäläinen, professori emeritus

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT

Kouluterveyskysely 2017

Vuorovaikutuksen laadun yhteys lasten oppimiseen ja motivaatioon:

NUORTEN AIKUISTEN TALOUDELLINEN KYVYKKYYS TALOUS TUULIAJOLLA? -SEMINAARI

Transkriptio:

Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009

Yleisiä havaintoja erityisopetuksen kentältä Poikia enemmän apukoulussa Poikia enemmän lukemisen ja kirjoittamisen erityisopetuksessa Poikia enemmän tarkkisluokilla ja sopeutumattomien erityisopetuksessa Poikia enemmän koulukodeissa ja nuorisovankiloissa

Tutkimustuloksia Jyväskylän yliopiston psykologian laitos & Oppiminen ja motivaatio -huippututkimus Professori Lea Pulkkisen pitkittäistutkimus Lapsen kielen kehitys ja familiaalinen dysleksiariski (LKK) tutkimus (prof. Heikki Lyytinen ym.) Eskareista epuiksi tutkimus (prof. Jari-Erik Nurmi, prof. Kaisa Aunola ym.) Alkuportaat tutkimus (prof. Timo Ahonen ym.)

LKK-tutkimushanke 1 Sopeutuvan ja ongelmakäyttäytymisen jatkuvuus ja sukupuolierot 4-5 vuotiailla Pojilla esiintyi 5-vuotiaana enemmän aggressioita, tarkkaavuuden ongelmia ja somatisaatiota Tytöt olivat sopeutuvampia ja heillä oli jo 4-vuotiaina paremmat sosiaaliset taidot Käyttäytyminen osoitti vahvaa jatkuvuutta

LKK-tutkimushanke 2 Kuusivuotiaiden lasten käyttäytyminen ja vanhempien kasvatuskäytännöt Pojilla enemmän aggressiivisuutta ja ongelmia tarkkaavuudessa, tytöillä enemmän masentuneisuutta Vanhemmuuden masentuneisuus oli yhteydessä lasten ongelmakäytymiseen

LKK-tutkimushanke 3 Seuranta 3 8 vuotiaiden lasten osalta Sopeutuvassa käyttäytymisessä ei huomattu iän tuomaa eroa: tytöt käyttäytyivät poikia sopeutuvammin ja heillä oli paremmat sosiaaliset taidot sekä 5-vuotiaina että 8-vuotiaina Pysyvyyttä oli myös vanhemman ja lapsen vuorovaikutuksen laadussa: lapsen sukupuoli tuotti vain vähän eroja (esim. yhteisestä toiminnasta nauttiminen)

LKK-tutkimushanke 4 Toisen luokan kevään tilanne Riskiryhmän lapset koulutaidoissa heikompia Riskiryhmän poikien kirjoitustaito merkitsevästi heikompi Matematiikassa pojat viitteellisesti tyttöjä parempia Tytöillä enemmän sopeutuvaa käyttäytymistä, pojilla enemmän eksternaalista ongelmakäyttäytymistä

LKK-tutkimushanke 5 Sopeutuvan käyttäytymisen ja lukutaidon yhteys tytöillä positiivinen ja pojilla negatiivinen Internaalinen ongelmakäyttäytyminen oli yhteydessä kirjoitustaitoon sitä edistäen Yllätys: pojilla sopeutuvan käyttäytymisen ja lukutaidon sekä matematiikan väliset negatiiviset yhteydet

Eskareista epuiksi hanke Lasten suoritusstrategiat pysyviä eskarista toiselle luokalle Tytöt käyttivät useammin adaptiivista ja passiiviiseen vetäytymiseen perustuvaa strategiaa, pojat useammin maladaptiivista ja aktiiviseen vetäytymiseen perustuvaa strategiaa

Alkuportaat-tutkimus Vanhemmuustyylit ja lasten ongelmakäyttäytyminen Sisäänpäin kääntyneitä käyttäytymisongelmia esikouluiässä vähän Ulospäin suuntautuneita ongelmia pojilla enemmän Isien syyllistävä vanhemmuustyyli oli yhteydessä poikien suurempaan käytösongelmien määrään ja vähäisempään prososiaalisuuteen Kaiken kaikkiaan vanhemmuustyylien yhteydet jäivät varsin vähäisiksi

Vihreä Varis kirjasarjan mieskuva 10-11 vuotiaita poikia arvioimassa sarjaa Maskuliinisuus on horjuvaa, sitä joutuu jatkuvasti todistamaan Suoriutumisen tarve aiheutti sankaruuden ihailua ja heikkouden halveksimista Miehisyyteen ei kuulunut tunteiden ilmaisu Kirjoissa alisuoriutujat, aggressiiviset ja syrjäytyvät olivat poikia ja miehiä Positiivinen kannustus joukkuetovereilta

Miksi pojat ovat poikia? Bonnie Macmillan 2004 (2006) Aivot sukupuolierojen aiheuttajana Vaikuttaako ympäristö poikiin enemmän kuin tyttöihin? Pojat ja tytöt ovat pysyvästi erilaisia biologisten tosiasioiden valossa Kuitenkin tytöissä ja pojissa on enemmän samankaltaisuutta kuin eroja, mutta ne erot tekevät pojista poikia

Kiitos!