JOUSENPUISTON ASEMAKAAVALLINEN ESISELVITYS 2 TAUSTAA Tehtävänä oli selvittää Jousenpuiston korttelin asemakaavallinen perusratkaisu Jousenpuiston metroaseman sijoittuessa alueen pohjoisreunaan. Alueesta oli aiemmin 30.10.2006 tehty esiselvitys Arkkitehtiryhmä A6 Oy:ssä. TEHTÄVÄ Tilaajan tavoitteena oli sijoittaa kortteliin pääosin asumista, jonkin verran toimitilarakentamista ja palvelutalo sekä tutkia korttelin muuttuvaa luonnetta metroaseman naapurissa. ALUEEN ASEMA KAUPUNKIRAKENTEESSA Korttelin kaupunkikuvallista luonnetta määrittävät sekä ympäristön tämän hetkiset että tulevat visuaaliset ja toiminnalliset ominaisuudet. Tärkein muutos suunnittelun lähtökohtiin on metroaseman sijoittuminen alueen pohjoisreunaan. Jousenpuiston korttelin nykyinen ympäristö koostuu rakennuskannasta 1950 luvulta 2000 luvulle. Enimmäkseen kyse on luonteeltaan avoimista asuinkortteleista, kerros- ja pientalorakentamisesta. Tärkeimmät lähtökohdat Jousenpuiston suunnittelulle antavat sen maisemallinen sijainti, viheralueiden verkosto, eteläpuolinen Niittymaan alue sekä liikenneväylät. Korttelin (ja tulevan metroaseman) pohjoispuolella olevat tennishallit ovat lähinnä aluetta rajaava elementti. Urheilupuisto muutoin vaikuttaa Jousenpuistoon lähinnä metron ja sen mukanaan tuoman liikenteen kautta. Alueen hieman periferinen luonne tulee metron myötä muuttumaan. Metroasema tuo korttelin ympäristöön entistä huomattavasti enemmän ajoneuvo- ja kevyttä liikennettä, asema on mitä julkisin paikka. Tätä tukemaan on aseman eteläpuolelle järjestetty väljyyttä vapaamuotoisen aukion muodossa. Ajatuksena on myös tukea julkista kaupunkielämää ja erilaisia tapahtumia. Asuin- ja toimistorakennuksen alakertoihin saadaan liiketiloja aukiota elävöittämään. Asemakaavatyön lähtökohtana metroaseman osalta on pidetty Arkkitehtitoimisto Harris & Kjisik Oy:n laatimaa Jousenpuiston metroaseman hankesuunnitelmaa 22.10.2007. ASUINKORTTELI Asuinkorttelille on pyritty kehittämään alueen lähtökohdista kumpuava erityislaatu. Asuinkortteli hahmottuu ympäristöön selkeäksi neli-viisikerroksisten piste- ja lamellitalojen rajaamaksi kortteliksi. Korttelin sisäosissa rakentamisen mittakaava pienenee korttelin sisäisen raitin varteen asettuvat kolmi-nelikerroksiset pienkerrostalot. Raitilta avautuvat kuitenkin näkymät korttelin sisäiselle vapaa-alueelle, joka puolestaan on suorassa yhteydessä korttelin vieressä itäpuolella olevaan pohjois-eteläsuuntaiseen vihervyöhykkeeseen. Rakennustyypit mahdollistavat erilaisia huoneistojakaumia, metroaseman läheisyys tukisi myös asuntolatyyppisiä ratkaisuja. Liikennemelun huomioon ottaminen on tärkeällä sijalla asuinalueen suunnittelussa. Meluntorjunta määrittelee asuinkortteleiden periaateratkaisuja Merituulentien ja Koivu-Mankkaantien varressa. Rakennusten suuntaus ja talotyypit mahdollistavat asuntojen avaamisen ja suuntauksen siten, että parvekkeet on mahdollista suunnata melusuunnasta pois, jolloin niissä ei välttämättä tarvita erillisiä lasiseiniä melusyistä. Rakennukset on toisaalta mahdollista kytkeä toisiinsa laistetuin parveketornein. Pihojen melusuojaus toteutuu toisaalta muutenkin rakennuksin ja pihakannen kaidemuurein. Asuinkorttelin pysäköinti on järjestetty pihankansien alle nykyiseen maantasoon n. +3.0. Pihakansia rajaavat asuinrakennukset, joiden maantasokerroksiin (=katutasoon) saadaan liike-, yhteis- ym. tiloja siten, että pysäköintitilat saadaan näkymättömiin. Autohallista on tasossa käynti porrashuoneisiin ja hissille. Korttelin jätehuolto hoidetaan ulkokehältä nykyisen maanpinnan tasosta. Pelastusreitti raskaimmille nostoautoille niin ikään korttelin ulkokehällä. Ajo kannelle pienemmällä kalustolla on mahdollista luiskaa pitkin. TOIMITILARAKENTAMINEN Toimitilarakentaminen sijoittuu metroaseman päälle nelikerroksisena siten, että varsinainen rakennusrunko on metron maanalaisen pysäköinnin yläpuolella. Metroaseman sisäänkäyntirakennuksiin valokuiluineen ei tarvitse kajota. Eräänlaisena maamerkkinä Koivu-Mankkaantielle muutoin matalille metropaviljongeille on esitetty niiden ylle teräsrakenteista jättipergolaa toimitilarakennuksen räystään tasoon. Toimistojen autopaikat sijaitsevat metron liityntäpysäköinnistä yli jäävillä autopaikoilla sekä maantasopysäköinnissä itäisen metrosisäänkäynnin vierellä. PALVELUTALO Palvelutalon lähtökohtana on pidetty Espoon sosiaali- ja terveystoimelta saatua 22.5.2006 päivättyä tilaohjelmaa, joka käsittää erityyppistä asumista samassa yksikössä. Palvelutalo on sijoitettu metroaseman läheisyyteen puistoalueen äärelle. Ajoneuvoliikenne tontille on metroaseman liittymän kautta. Palvelutalon pysäköinti on järjestetty maantasoon. Mikäli palvelutalohanke ei toteudu Jousenpuistoon, tontilla voidaan jatkaa asuinrakentamista muun korttelin tapaan. LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI Ajoneuvoliittymät alueelle oli ohjeistettu Koivu-Mankkaantien keskivaiheelta. Tämän lisäksi kortteliin muodostuu pohjoiseen reunaan metron liityntäliikenteelle uusi liittymä, jota voidaan hyödyntää myös korttelin tarpeisiin. Kevyen liikenteen pääreitit kiertävät korttelia kaikilta sivuilta. Niiltä on suorat yhteydet metron molemmille sisäänkäynneille. Suunnitelmassa on esitetty korttelin läpi vihervyöhykkeeseen liittyvä kevyen liikenteen yhteys kaakosta luoteeseen. Asuinkorttelin pysäköinti on sijoitettu nykyiseen maantasoon n. + 3.0, jolloin vesipaine-eristettyjä rakenteita ei tarvita. Autopaikat on kätketty pihakansien alle niiden pinta-ala minimoiden. Pysäköintinormit: asunnot 1 ap / 100 kem2 toimitila 1 ap / 70 kem2 Palvelutalo 1 ap / 250 kem2 KAUKOLÄMPÖ JA PURO Alueen halkaiseva kaukolämpöputki puretaan huonokuntoisena: Uusi linjaus Koivu-Mankkaantien varressa. Nykyisellään korttelin halki avo-ojana virtaava puron linjausta siirretään kiertämään kortteli, mutta puro säilytetään avo-ojana.