Tekninen lautakunta /

Tekninen lautakunta / 19.12. 1

SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo... 2 Tekninen lautakunta... 3 Toiminta-ajatus... 3 Yhdyskuntatekniikka... 3 Kunnallistekniikan suunnittelu (yhdyskuntatekniikan päällikkö)... 4 Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa... 4 Riskiarvio... 4 Henkilöstösuunnitelma 2018... 5 Investoinnit... 5 Tunnusluvut... 6 Tavoitteet ja mittarit... 6 Kunnallistekniikan rakentaminen (työpäällikö)... 7 Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa... 7 Riskiarvio... 7 Henkilöstösuunnitelma 2018... 7 Investoinnit... 7 Tavoitteet ja mittarit (vuositavoitetaulukko)... 8 Kunnossapito ja viheralueet (kunnossapitopäällikkö)... 8 Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa... 8 Riskiarvio... 9 Henkilöstösuunnitelma 2018... 9 Investoinnit... 9 Tavoitteet ja mittarit... 10 Joukkoliikenne (liikenneinsinööri)... 12 Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa... 12 Riskiarvio... 12 Henkilöstösuunnitelma 2018... 13 Investoinnit... 13 Tavoitteet ja mittarit... 13 Tilakeskus... 14 KIINTEISTÖJOHTAMINEN / Tilahallinta ja suunnittelu (tilakeskuksen päällikkö)... 14 Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa... 14 Riskiarvio... 15 Henkilöstösuunnitelma 2018... 15 Investoinnit... 15 Tunnusluvut... 15 Tavoitteet ja mittarit... 16 Rakentaminen (rakennuspäällikkö)... 16 Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa... 16 Riskiarvio... 17 Henkilöstösuunnitelma 2018... 17 Investoinnit... 17 Tunnusluvut... 17 Tavoitteet ja mittarit... 17 Kiinteistöjen ylläpito (kiinteistönhoitopäällikkö)... 18 Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa... 18 Energiatehokkuustoiminta v. 2018... 18 Riskiarvio... 19 Henkilöstösuunnitelma 2018... 19 Investoinnit... 19 Tavoitteet ja mittarit... 20 2

3 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tulosalueet Toiminta-ajatus Yhdyskuntatekniikka Tilakeskus Teknisen lautakunnan tehtävänä on tuottaa kuntalaisille yhdyskuntatekniikan palveluja, huolehtia kunnan omasta toimitilatarpeesta ja huolehtia terveellisestä ja turvallisesta ympäristöstä yhdessä kunnan muiden sidosryhmien kanssa. Lautakunnan tavoitteena on luoda ja ylläpitää kuntalaisia ja sen työntekijöitä varten turvallinen ja viihtyisä asuin-, työ-, liikenne- ja vapaa-ajan ympäristö sekä edistää ja ylläpitää kunnassa laadukkaita joukkoliikennepalveluja. Budjettiyhteenveto/ TEKNINEN LAUTAKUNTA Selite TP 2015 TA 2016 MTA2016 TAE TAE KJ TS2018 TS2019 TS2020 TS2021 TOIMINTATUOTOT YHT. 25 744 474 24 886 264 24 858 264 23 135 653 23 229 120 23 345 23 462 23 579 23 815 TOIMINTAKULUT YHT. S* -19 272 212-20 566 233-19 904 548-18 517 773-18 495 331-18 588-18 681-18 774-18 962 TOIMINTAKATE 6 472 262 4 320 031 4 953 716 4 617 880 4 733 789 4 757 4 781 4 805 4 853 Tili Tilin nimi TP 2016 Muutettu TA Muutettu KS Toteuma 1-10/ Syötettävä kausi Muutos % ED TA / Syöt. kausi 18351 TEKNINEN LAUTAKUNTA 10 30 TOIMINTATUOTOT 25 436 354 23 221 026 23 221 026 19 645 296 23 086 582-0,58% 300 Myyntituotot 5 484 355 3 864 100 3 864 100 3 401 959 3 534 500-8,53% 321 Maksutuotot 86 567 60 000 60 000 82 525 60 000 0,00% 330 Tuet ja avustukset 335 625 72 727 72 727 25 668 72 727 0,00% 340 Muut toimintatuotot 19 529 807 19 224 199 19 224 199 16 135 144 19 419 355 1,02% 37 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 85 582 67 882 40 TOIMINTAKULUT -19 992 430-18 720 331-18 720 331-14 430 482-20 367 010 8,80% 400 Henkilöstökulut -4 728 614-4 886 152-4 886 152-3 780 292-4 846 350-0,81% 430 Palvelujen ostot -10 175 603-8 517 874-8 517 874-6 864 549-9 843 606 15,56% 450 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 609 730-4 868 900-4 868 900-3 417 734-5 226 000 7,33% 470 Avustukset -76 517-76 500-76 500-77 110-76 500 0,00% 480 Muut toimintakulut -401 967-370 905-370 905-290 796-374 554 0,98% 5 TOIMINTAKATE 5 529 506 4 500 695 4 500 695 5 282 696 2 719 572-39,57% Hallintopalvelut-tulosalue on vuoden 2016 alusta siirretty Kuntakehityslautakunnan alle nimellä Hallinto- ja asiakaspalvelu. YHDYSKUNTATEKNIIKKA Yhdyskuntatekniikka-tulosalue sisältää seuraavat tulosyksiköt, joissa työskentelee yhteensä 44,5 henkilöä: kunnallistekniikan suunnittelu kunnallistekniikan rakentaminen kunnossapito ja viheralueet joukkoliikenne

4 KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU (YHDYSKUNTATEKNIIKAN PÄÄLLIKKÖ) Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa Kunnallistekniikan suunnittelun tulosyksikkö tuottaa kunnallistekniset suunnitelmat ja mittaukset, vastaa vesistöjen kunnostushankkeiden suunnittelusta sekä pilaantuneiden alueiden kunnostamisesta. Tulosyksikkö avustaa maankäytön suunnittelua tuottamalla tarvittavaa tietoa mm. kaava-alueen rakennettavuudesta, kunnallistekniikan tarvitsemista tilavarauksista ja sen rakentamiskustannuksista kaavahankkeissa. Tehtävämäärä kasvaa edelleen: uusia asemakaavoja on valmistunut ja valmistuu lähiaikoina useita erityisesti Etelä-Tuusulaan. Samalla myös vanhojen katujen saneeraustarve kasvaa. Liikenneturvallisuus- ja meluntorjuntahankkeisiin on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota. Rajalliset taloudelliset ja henkilöresurssit pakottavat priorisoimaan hankkeita entistä enemmän. Kunnan kustannusosuus valtion maanteihin kohdistuvissa rakennushankkeissa kasvaa jatkuvasti, jonka vuoksi näihin hankkeisiin tulee ryhtyä harkiten. Osallistavaa suunnittelua asukkaiden kanssa kehitetään saneerattavissa kohteissa. Hulevesien hallinta ja pohjavesien suojaus nousee esille entistä voimakkaammin. Tällä on investointeja kasvattava vaikutus. Uutena toiminta on esitetty, että kunnallistekniikan suunnittelu vastaa pysäköinninvalvonnasta yhteistyössä joukkoliikennetulosyksikön ja Keravan kaupungin kanssa. Riskiarvio Samanaikaisesti käynnissä olevat ja vuoden 2018 aikana käynnistettävät aluerakennus- ja liikenneväylähankkeet vaativat henkilöstöresursseja siinä määrin, että jo yhden henkilön vajaus sairasloman tms. syyn vuoksi vaikuttaa heti prosessin aikatauluun. Useiden suunnitteluhankkeiden aikataulu on erinäisten rahoitus-, maankäyttö- tai muiden sopimusten vuoksi erittäin kireä. Tästä johtuen saneeraushakkeiden määrä on rajoitettava minimiin noin vuoteen 2020 asti. Kireät hankeaikataulut estävät taloudellisimpien toteutusvaihtojen käytön eräissä kohteissa ja uusien toimintatapojen kehittämisen. Samoin kireistä aikatauluista ja vajaista henkilöresursseista johtuen työn ohjaus ja laadun varmistaminen vaarantuvat. Resurssipulaa esiintyy myös konsulttipuolella, mikä näkyy aikatauluissa ja hinnoissa sekä ajoittain myös työn laadussa ja konsultin heikossa sitoutumisessa pitkäkestoisen hankkeen loppuun saattamisessa. Pysäköinninvalvonnan toteutus saattaa lykkääntyä alkuvuodesta, koska hankkeen valmisteluun ei riitä riittävästi resursseja kunnassa ja neuvottelut sopimuksesta Keravan kanssa ovat viivästyneet.

5 Henkilöstösuunnitelma 2018 Investoinnit Kunnallistekniikan suunnittelun resurssien suhde kaavoituksen suunnitteluresursseihin on pahasti vinoutunut. Tämä näkyy siinä, että kaikkea suunnittelutukea yhteistyökumppaneille ei voida antaa pyydetyssä aikataulussa, mikä heijastuu mm. huonoihin kaavaratkaisuihin kunnallistekniikan kannalta. Lisäresurssin palkkaaminen on todennäköisesti tarpeen lähiaikoina, jos uusien suunnittelu- ja rakentamiskohteiden avaamisessa ei kyetä malttiin ja hallittuun kasvuun. Suunnittelutyön painopiste on siirtymässä voimakkaasti tilaajaorganisaation suuntaan, mikä pitkällä tähtäimellä heikentää valmiutta omaan suunnitteluun ja hidastaa reagointimahdollisuutta tehdä suunnitelmiin muutoksia nopealla aikataululla. Suunnitteluhenkilöstön osaamista on kehitettävä tilaaja- ja valvontaorganisaation suuntaan. Mittaus- ja pohjatutkimuspalveluiden työmäärään vaikuttaa osittain rakentamisen intensiteetti eri vuodenaikoina. Työn kausivaihtelun vuoksi on mittaustekniikassa ollut neljän vuoden ajan käytössä menetelmä, jossa kesäajalla on ollut useampi työntekijä ja talvikaudella työt on tehty pienemmällä henkilömäärällä. Hyvien tulosten ansiosta menettelyä jatketaan toistaiseksi. Pohjatutkimuksessa haetaan lisää joustoa ja kapasiteettia kouluttamalla omaa henkilöstöä pohjatutkimuskaluston käyttöön. suunnittelu: yhdyskuntatekniikan päällikkö, 3 suunnittelijaa, liikennesuunnittelija, 2 teknistä avustajaa + 1 projektipäällikkö Rykmentinpuiston kehittämiseen= 6 +1 henkilöä. mittauspalvelut: mittausteknikko, 2 mittaustyönjohtajaa, 2 mittausmiestä ja kairausmies = 6 henkilöä Suunnittelu- ja maastomittaushenkilöstön lisätarve määräytyy suunnittelun ja rakentamisen volyymin kehityksestä. Pysäköinninvalvontaa varten on perustettava kaksi pysäköinnintarkastajan virkaa ja virat on täytettävä. Ei merkittäviä.

6 Tunnusluvut Tili Tilin nimi TP 2016 Muutettu TA Muutettu KS Toteuma 1-10/ Syötettävä kausi 1835300 Kunnallistekniikan suunnittelu 10 30 TOIMINTATUOTOT 66 254 67 000 67 000 52 399 67 000 300 Myyntituotot 51 210 57 000 57 000 52 399 57 000 321 Maksutuotot 10 000 10 000 10 000 340 Muut toimintatuotot 15 044 40 TOIMINTAKULUT -1 266 656-1 007 576-1 007 576-817 855-1 164 273 400 Henkilöstökulut -585 678-619 228-619 228-476 066-699 112 430 Palvelujen ostot -615 435-301 924-301 924-279 879-376 985 450 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -10 887-20 850-20 850-6 059-25 850 480 Muut toimintakulut -54 656-65 574-65 574-55 852-62 326 5 TOIMINTAKATE -1 200 402-940 576-940 576-765 457-1 097 273 Tavoitteet ja mittarit Tavoite : Edistämme Hyrylän keskustan kehittämistä ja Rykmentinpuiston asuntomessujen toteutusta Mittari: Kunnallistekniikan suunnittelun valmiustilanne vuoden 2018 lopussa Tavoite : Edistämme suunnitteluratkaisussa jalankulkua ja pyörällä liikkumista. Mittari: Valmistuneiden kevytväyläsuunnitelmien määrä (väyläpituus) Tavoite : Panostamme kevyen liikenteen turvallisuuteen. Mittari: Valmistuneiden erillisten liikenneturvallisuussuunnitteluhankkeiden lukumäärä ja suunnitelmissa esitetyt esttoimenpiteet. Tavoite : Kiinnitämme suunnittelussa entistä enemmän huomiota esteettömyyteen. Mittari: Suunnitellut kohteet ja niissä esitetyt toimenpiteet. Tavoite : Kunnassa on aloitettu pysäköinnin valvonta alkuvuodesta 2018. Mittari: Pysäköinninvalvonnan aloitushetki.

7 KUNNALLISTEKNIIKAN RAKENTAMINEN (TYÖPÄÄLLIKÖ) Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa Kunnallistekniikan rakentamisyksikkö vastaa kunnallistekniikan rakentamisesta ja vesistöjen kunnostushankkeista. Riskiarvio Useat samanaikaisesti käynnistyvät isot rakennushankkeet taitorakennekohteineen vaativat panostusta urakoiden kilpailuttamiseen sekä työmaiden rakennuttajatehtäviin ja valvontaan. Työnjohtoresurssit suhteessa työmaiden kokoon, määrään ja aikatauluun ovat pienet ja riskialttiin mm. sairaslomien vuoksi, mikä tuo taloudellisia ja työsuojelullisia riskejä hankkeille. Rakentamisohjelman sivusta tuotavat hankkeet kasvattavat em. riskejä ja vaarantavat sellaisten hankkeiden kulun, joissa kunnalla on sopimuksiin tai muihin sitoumuksiin perustuva aikataulu. Henkilöstösuunnitelma 2018 Henkilöresurssitilanne kasvaviin investointeihin nähden ratkaistaan osin lisäämällä ulkopuolisilla teetettäviä töitä ja käyttämällä puitesopimusta rakennuttamistehtävissä. Henkilöstön osaamista on kehitettävä tilaaja- ja valvontaorganisaation suuntaan. Henkilöstö: Työpäällikkö, maarakennusmestari, työnjohtaja, 4 kunnallistekniikan työntekijää. Investoinnit Kunnallistekniikan investoinnit ovat vuonna 2018 arviolta noin 14,5 M. Vuosina 2019-2022 niiden on arvioitu olevan tasoa 7,3-14,1 M. Näiden lisäksi rakennusyksikkö toteuttaa vesilaitosinvestointirahoilla vesihuoltoa vuosittain 3-4,5 M :lla. Investoinnit kohdistuvat Kt45 saneerausta lukuun ottamatta lähes kokonaan uusiin asemakaava-alueisiin. Tämä merkitsee, että kunta joutuu tinkimään katujen saneerauksista. Kadut säilyvät liikennöintikuntoisina, mutta niiden palvelutaso laskee ja korjausvelka kasvaa. Merkittävimpiä investointikohteita kaudelle 2018-2022 ovat: - Puustellinmetsä - Rykmentipuisto keskusta - Monio - Anttilanranta I - Aropelto - Lahelanpelto II - Kartano I - Linjapuisto II - Häriskivi - Focus-liikekeskus - Koskenmäki-Vaunukangas kiertoliittymät (kt 45-mt139) - Järvenpääntien saneeraus kiertoliittymien välillä (mt 145)

8 Tunnusluvut Tili Tilin nimi TP 2016 Muutettu TA Muutettu KS Toteuma 1-10/ Syötettävä kausi 1835330 Kunnallistekniikan rakentaminen 10 30 TOIMINTATUOTOT 104 317 58 000 58 000 44 483 58 000 300 Myyntituotot 104 317 58 000 58 000 44 483 58 000 37 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 51 173 67 882 40 TOIMINTAKULUT -554 208-205 645-205 645-229 957-283 286 400 Henkilöstökulut -162 942-179 301-179 301-131 334-254 159 430 Palvelujen ostot -363 464-10 300-10 300-46 618-13 300 450 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -18 018-4 900-4 900-42 302-4 900 480 Muut toimintakulut -9 783-11 144-11 144-9 703-10 927 5 TOIMINTAKATE -398 718-147 645-147 645-117 592-225 286 Tavoitteet ja mittarit (vuositavoitetaulukko) Tavoite: Kehitämme investointikohteiden kustannusseurantaa. Mittari: Kustannusseurannan valmiustilanne vuoden 2018 lopussa. Tavoite: Töiden tehostaminen hankintamenettelyä kehittämällä koko Puustellinmetsän kaapelointien yhteiskilpailutuksen kautta. Mittari: Asuntomessualueen kaapelointitöiden aikataulun pitäminen ja kustannusten minimoinnissa onnistuminen. KUNNOSSAPITO JA VIHERALUEET (KUNNOSSAPITOPÄÄLLIKKÖ) Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa Katujen ja viheralueiden kunnossapidossa tarkennetaan kunnossapitoluokituksia ja kiinnitetään entistä enemmän huomioita luokituksen mukaiseen ylläpitoon, näillä toimilla pyritään hillitsemään kunnossapitokustannusten nousua Kevytliikenneväyläverkoston kuntokartoituksen käynnistäminen, minkä pohjalta aloitetaan saneeraussuunnittelu Leikkipaikkojen määrää hallitaan poistamalla vähäisellä käytöllä olevia huonokuntoisia puistoja, sekä suosimalla suurempien taajamaleikkipuistojen rakentamista Katujen sekä aktiivikäytössä olevien puistojen perusparannukset tehdään erillisen saneeraussuunnitelman mukaisesti. Kuntalaisia kannustetaan osallistumaan katuympäristön sekä viheralueiden hoitoon Tehtävämäärä kasvaa: Etelä-Tuusulaan on avattu useita laajoja kaava-alueita, joiden viheralueet vaativat suunnitteluttamista ja rakennuttamista. Samanaikaisesti on tavoitteena saneerata vanhoja puistoja erityisesti Tuusulanjärven eteläosan ympäristössä. Jokelassa Peltokaaren alueen puistojen rakentaminen on saatettava loppuun alueen vetovoimaisuuden kasvattamiseksi. Talkoo-

9 toiminnan järjestelyt ja kunnan metsäomaisuuden hoito vaativat oman työpanoksensa. Riskiarvio - Normaalista poikkeavat sääolosuhteet aiheuttavat taloudellisen riskin - Laaja palveluverkko ja hajanainen yhdyskuntarakenne on riski - Määrärahojen niukkuus lisää infraomaisuuden korjausvelan kasvua - Tiemestarin puute hidastaa tai jopa siirtää kuntokartoitusten sekä saneeraussuunnitelmien tekemistä, koska yksikön kaikki käytettävissä olevat esimiesresurssit menee toiminnan ylläpitämiseen sekä urakoiden valvontaan. Toiminnan kehittämiselle ja suunnittelulle ei juurikaan jää aikaa. - Saneeraustarpeessa olevien katujen ja kevyen liikenteen väylien määrä kasvaa vuosi vuodelta. Saneerausmäärärahojen lisäksi tulee varata riittäväsi henkilöstöresursseja myös kohteiden suunnitteluun sekä toteuttamiseen. - Viherrakennushankkeiden määrää on kasvatettu merkittävästi jo ensi vuodeksi. Nykyiset henkilöresurssit eivät riitä metsäomaisuuden hallintaan, puistojen ja leikkipaikkojen ylläpidon organisointiin ja valvontaan sekä samanaikaisesti tapahtuvaan uusien kohteiden suunnitteluttamiseen ja rakennuttamiseen. Rakentamisohjelman sivusta tuotavat hankkeet kasvattavat taloudellisia, aikataulullisia, laadullisia ja työsuojelullisia riskejä ja vaarantavat sellaisten hankkeiden kulun, joissa kunnalla on sopimuksiin tai muihin sitoumuksiin perustuva aikataulu. - Kunnan puistopinta-ala kasvaa merkittävästi seuraavan kahden vuoden sisällä. Investointimäärärahojen lisäksi on varattava riittävät resurssit käyttötalouteen, jotta rakennettua omaisuutta voidaan myös hoitaa. Henkilöstösuunnitelma 2018 Investoinnit Kunnossapito ja viheralueet -tulosyksikössä on yhteensä 21,5 henkilöä seuraavasti: Kunnossapitopäällikkö, tiemestari, kunnanpuutarhuri, 3 työnjohtaja, 2 kuormaautonkuljettajaa, tiehöylän kuljettaja, 4 koneenkuljettajaa, koneasentaja, siivooja, kiinteistönhoitaja, 5.5 viheraluehoitajaa. Yksi viheraluehoitaja tekee 50 % töitä liikuntatoimelle. Nykyresursseilla ei kyetä hoitamaan riittävällä huolellisuudella kaikkia odotettavissa olevia viherrakennuskohteita. Kunnossapito ja viheralueet yksikköön tullaan ensimmäisen osavuosikatsauksen yhteydessä esittämään uuden viran perustamista, jonka tehtävänkuvaan kuuluu viheralueiden suunnitteluttamisen ohjaaminen ja rakennuttamisen valmistelutyöt, sekä muut tarvittavat toimistotyöt. Puistorakentamisen suurimpia kohteita ovat: - -Peltokaaren alue - -Rykmentinpuisto/ Puustellinmetsä - Tuusulanjärven eteläosan useat kohteet

10 Tunnusluvut Tili Tilin nimi TP 2016 Muutettu TA Muutettu KS Toteuma 1-10/ Syötettävä kausi 1835400 Kunnossapito ja viheralueet 10 30 TOIMINTATUOTOT 2 602 986 793 000 793 000 966 853 422 900 300 Myyntituotot 2 283 891 632 100 632 100 710 758 262 000 321 Maksutuotot 86 567 50 000 50 000 82 525 50 000 330 Tuet ja avustukset 6 088 0 340 Muut toimintatuotot 226 440 110 900 110 900 173 570 110 900 40 TOIMINTAKULUT -5 961 621-4 391 224-4 391 224-3 763 265-3 892 499 400 Henkilöstökulut -987 324-960 414-960 414-727 545-923 047 430 Palvelujen ostot -3 667 414-2 197 900-2 197 900-2 179 908-1 735 262 450 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 094 538-1 048 850-1 048 850-712 747-1 048 850 470 Avustukset -76 517-76 500-76 500-77 110-76 500 480 Muut toimintakulut -135 827-107 560-107 560-65 955-108 840 5 TOIMINTAKATE -3 358 635-3 598 224-3 598 224-2 796 412-3 469 599 Tavoitteet ja mittarit Tavoite: Kuntalaisten aktivointi lähiympäristönsä hoitoon Mittari: Kohteiden määrän kehitys Tavoite: Teemme palveluverkon pitkän aikavälin linjaukset (yhdessä kaavoituksen kanssa) optimoidaksemme palveluverkon ja alentaaksemme investointitasoa Leikkipuistojen määrän hallinta/ Aktiivikäytössä olevien perusparannus Mittari: Leikkipuistojen määrän muutos/ Perusparannettujen kohteiden määrä Tavoite: Pitkän aikavälin katuverkon saneeraussuunnitelman tekeminen ja toteuttaminen. Mittari: Toteutuneet kohteet / saneerattavien kohteiden kokonaismäärä Tavoite : Kehitämme omaisuuden hoidon laadun valvontaa pilotoimalla urakanhallintajärjestelmää. Järjestelmä tarjoaa yhteisen tilannekuvan sekä keskitetyn säilytyspaikan eri urakoitsijoiden tuottamalle hoidon ja kunnossapidon tiedolle huomioiden vaaditun palvelutason. Jatkotavoitteena on, että järjestelmä tarjoaa karttanäkymän oleellisen laadunseurannan tiedon katseluun sekä mahdollistaa keskitetyn työsuoritetiedon välittämisen eteenpäin esim. kuntalaisten käyttöön. Mittari: Toteutunut / ei Tavoite : Elinkaarikustannusten huomioiminen hankinnoissa. Mittari: Toteutuneet hankinnat. Tavoite : Viheralueet-yksikön projekteja toteutetaan palvelumuotoilun keinoin Päiväkotien leikkipihojen saneerauksissa käyttäjien toiveet huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa Mittari: Toteutuneet kohteet

11 Tavoite: Kuntalaisten aktivointi lähiympäristönsä hoitoon Mittari: Kohteiden määrän kehitys Tavoite: Teemme palveluverkon pitkän aikavälin linjaukset optimoidaksemme palveluverkon ja alentaaksemme investointitasoa Tiivistämällä palveluverkkoa supistamme korjausvelkaa ja alennamme kustannus- ja investointikuormaa - Leikkipuistojen määrän hallinta/ Aktiivikäytössä olevien perusparannus Mittari: Leikkipuistojen määrän muutos/ Perusparannettujen määrä Tavoite : Tehostamme toimintatapoja digitalisaation avulla Luomme tuottavuutta digitalisaation keinoin Mittari: Toteutuneet muutokset verrattuna nykytoimintaan Tavoite: Käymme läpi kunnan laiteinfrastruktuurin ja tuemme työskentelyä mobiiliratkaisuilla ja etätyömahdollisuuksilla Mittari: Toteutuneet muutokset verrattuna nykytoimintaan Tavoite : Kehitämme omaisuuden hoidon laadun valvontaa pilotoimalla LASSO - urakanhallintajärjestelmää talvella 2016. Lasso tarjoaa yhteisen tilannekuvan sekä keskitetyn säilytyspaikan eri urakoitsijoiden tuottamalle talvihoidon ja muunkin hoidon ja kunnossapidon tiedolle (reitit, työsuoritteet) huomioiden vaaditun palvelutason (hoitoluokat toimenpideaikoineen). Jatkotavoitteena on, että Lasso tarjoaa karttanäkymän oleellisen laadunseurannan tiedon katseluun sekä mahdollistaa keskitetyn työsuoritetiedon välittämisen eteenpäin esim. kuntalaisten käyttöön. Mittari: Toteutunut / ei Tavoite : Parannamme tuottavuutta hankintoja tehostamalla Cloudia hankintajärjestelmää hyväksi käyttäen Mittari: Järjestelmän avulla tehdyt hankinnat Tavoite : Elinkaarikustannusten huomioiminen hankinnoissa valintakriteerinä energiatehokkuus (katuvalojen saneeraus) Mittari: Laskennallinen energiansäästö

12 JOUKKOLIIKENNE (LIIKENNEINSINÖÖRI) Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa Joukkoliikenneyksikkö vastaa yhteistyössä Tuusulan toimivaltaisen joukkoliikenneviranomaisen 1.1.2018 alkaen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) kanssa seudullisen liikenteen suunnittelussa ja hankinnassa. Yksikkö tekee yhteistyötä myös muiden toimivaltaisten joukkoliikenneviranomaisten kanssa kunnan raja-alueiden liikennetarjonnan sekä joukkoliikenteen lippuyhteistyön osalta. Yksikkö hoitaa kunnan edunvalvontaa joukkoliikenteen järjestämiseen liittyvissä asioissa. Kunnan liittyminen HSL:een 1.1.2018 muuttaa yksikön toiminnan painotusta ja tehtäviä. Vuonna 2018 selvitetään miten HSL-jäsenkunta käytännössä toimii osana kuntayhtymää. HSL -kuntaosuus on joukkoliikenneyksikön vuosibudjetissa. Vuonna 2018 HSL-kuntaosuuden lisäksi joukkoliikenneyksikön budjetista tullaan maksamaan mm. Tuusulalipun, Järvenpää-Tuusula -lipun sekä Keski- Uudenmaan seutulipun lippusubventiot. Tuusulalipun ja Järvenpää-Tuusula - lipun myynti päättyy vuoden loppuun, mutta käyttö jatkuu vielä helmikuun 2018 loppuun. Keski-Uudenmaan seutulippu jätetään toistaiseksi HSLlipputuotteiden rinnalla lipputuotevalikoimaan. Keski-Uudenmaan seutulippu perustuu ennen HSL-jäsenyyttä voimassa olevaan kunnan ja Uudenmaan ELY-keskuksen yhteistyöhön. HSL:n laatima Tuusulan linjastosuunnitelma sekä joukkoliikenteen palvelutasomäärittely saatetaan syksyn työn jälkeen loppuun vuoden 2018 alussa. Valmistellaan suunnitelmat kunnan lausuntoa varten. Siirretään painopistettä päivittäisestä joukkoliikennejärjestelmän ja operoinnin toiminnan tukemisesta joukkoliikenteen käytön seurantaan sekä tulevien tarpeiden tutkimiseen. Osallistutaan tarpeen mukaan yhteistyöhön ja maankäytön, asumisen ja liikennejärjestelmän kehitystyöhön Tuusulan ja muiden kehyskuntien välillä sekä HSL:n ja kehyskuntien välillä. Riskiarvio Joukkoliikenteen palvelutason turvaaminen Riskinä on liikennehankintojen kustannustason ennakoimaton nousu, jolloin liikenteen palvelutason ylläpito synnyttää lisämäärärahan tarpeen. Kustannustason noustessa palvelutasolinjauksesta ei voida pitää täysin kiinni ja liikenteen toteutuksessa tarjontaa joudutaan supistamaan tai määrärahan käyttöä priorisoimaan merkitykseltään vähäisempien liikennehankintojen kustannuksella.

13 Joukkoliikennepalvelun, lippujärjestelmän tai asiakashintojen haitalliset muutokset, joihin kunta ei voi vaikuttaa koskien LVM:n hallinnoimaa rataliikennettä, palvelua naapurikunnissa tai HSL-alueella. Organisaation ohuus ja kehittämispanosten vähäisyys Varamiesjärjestelyjen puute/nimellisyys Henkilöstösuunnitelma 2018 Joukkoliikenteessä on yksi henkilö: liikenneinsinööri. HSL-lipunmyyntipisteen henkilöstökulut hoidetaan vuonna 2018 noin kolme kuukautta joukkoliikenneyksikön budjetista. Investoinnit Ei merkittäviä Tunnusluvut Tili Tilin nimi TP 2016 Muutettu TA Muutettu KS Toteuma 1-10/ Syötettävä kausi 1835200 Joukkoliikenne 10 30 TOIMINTATUOTOT 298 313 72 727 72 727 13 978 72 727 330 Tuet ja avustukset 298 313 72 727 72 727 13 978 72 727 40 TOIMINTAKULUT -1 832 920-2 016 224-2 016 224-1 227 199-3 187 323 400 Henkilöstökulut -71 749-68 482-68 482-55 969-66 212 430 Palvelujen ostot -1 753 628-1 939 015-1 939 015-1 165 398-3 112 050 450 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 981-3 200-3 200-1 360-3 200 480 Muut toimintakulut -4 562-5 527-5 527-4 472-5 861 5 TOIMINTAKATE -1 534 607-1 943 497-1 943 497-1 213 222-3 114 596 Tavoitteet ja mittarit Tavoite : Yksikön ja tulosalueen toimintaa mukautetaan HSL:n päätöksentekokäytäntöihin ja rytmiin sekä kehitetään kunnan ja yksikön kykyä toimia HSLyhteistyötä seuraavissa ja ohjaavissa toimielimissä. Mittari: Prosessin eteneminen Tavoite : Joukkoliikenteen käyttö lisääntyy vuoteen verrattuna. Mittari: Joukkoliikennematkojen/nousujen määrä Tavoite : Joukkoliikenneyhteydet kunnan päätaajamien ja Tuusulan aluetta merkittävästi palvelevien juna-asemien välillä paranevat vuoden tasosta. Suorat bussiyhteydet työmatka-aikaan Helsinkiin turvataan vuoden tasoisina. Vuonna 2018 tavoite ohjaa vuonna 2019 syyskaudella aloitettavan liikenteen linjastosuunnittelutyötä sekä nykyisen liikenteen kehittämistä vuoden 2018 aikana. Mittari: Toteutunut tarjonnan palvelutaso

14 TILAKESKUS Tilakeskus-tulosalue sisältää seuraavat tulosyksiköt, joissa työskentelee yhteensä 75 henkilöä: tilahallinta ja suunnittelu rakentaminen kiinteistöjen ylläpito ja siivous Tili Tilin nimi TP 2016 Muutettu TA Muutettu KS Toteuma 1-10/ Syötettävä kausi 183550 Tilakeskus (taseyksikkö) 10 30 TOIMINTATUOTOT 22 364 486 22 230 299 22 230 299 18 567 583 22 465 955 300 Myyntituotot 3 044 938 3 117 000 3 117 000 2 594 319 3 157 500 330 Tuet ja avustukset 31 224 11 690 340 Muut toimintatuotot 19 288 324 19 113 299 19 113 299 15 961 574 19 308 455 37 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 34 408 40 TOIMINTAKULUT -10 377 026-11 099 662-11 099 662-8 392 204-11 839 628 400 Henkilöstökulut -2 920 921-3 058 727-3 058 727-2 389 378-2 903 819 430 Palvelujen ostot -3 775 662-4 068 735-4 068 735-3 192 746-4 606 009 450 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 483 305-3 791 100-3 791 100-2 655 265-4 143 200 480 Muut toimintakulut -197 138-181 100-181 100-154 815-186 600 5 TOIMINTAKATE 12 021 868 11 130 637 11 130 637 10 175 379 10 626 327 KIINTEISTÖJOHTAMINEN / TILAHALLINTA JA SUUNNITTELU (TILAKESKUKSEN PÄÄLLIKKÖ) Kiinteistöjohtaminen pitää sisällään Tuusulan kunnan omistaminen ja käyttämien kiinteistöjen strategisen kehittämisen, omistajan edunvalvonnan ja hallinnollisen johtamisen. Tilahallinnan perustehtäviä ovat toimitilojen sopimuksellinen hallinnointi ja vuokraustoiminnasta vastaaminen kunnan omille toimialoille sekä mahdollisuuksien mukaan ulkopuolisille vuokralaisille. Kunnan toimitilatarpeiden esi-, tarve- ja hankesuunnittelu hoidetaan yhteistyössä käyttäjätoimialojen kanssa. Suunnittelun keskeinen perustehtävä on selvittää ja määritellä kuntakäyttäjien toimitilatarpeita sekä tuottaa peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeiden investointipäätöksiä varten hankesuunnitelmia. Hyväksyntäpäätöksen saaneiden hankkeiden toteutussuunnittelu tilataan pääsääntöisesti ulkopuolisilta alan asiantuntijoilta, joten varsinaisen suunnitteluvaiheen keskeisin tilaajavastuu on suunnittelun sisällöllinen, toiminnallinen ja tekninen ohjaus sekä laadun, aikataulujen ja kustannusten hallinta. Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa Palveluverkkoon liittyen laadintaan kunnan kiinteistöstrategia ja sen osana kiinteistöjen salkutus. Jatkossa kiinteistöstrategiaa päivitetään yhteistyössä muiden toimialojen kanssa siten, että sillä taataan kiinteistöomaisuuden arvon säilyttäminen ja kehittäminen, toiminnallinen tehokkuus ja tekninen laatutaso sekä korjausvelan hallinta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Budjetointiin liittyvää vuosikorjausohjelmaa pyritään kehittämään siten, että vuokrissa kerätty korjausvastike voitaisiin hyödyntää täysimääräisenä kiinteistöjen ly-

hyen ja keskipitkän aikavälin vuosikorjauksiin, ja näin vähentää suunnitelmallisesti korjausvelan määrää ja ehkäistä sisäilmaongelmien syntymistä. Esi-, tarve- ja hankesuunnitelmien laadinnassa tavoitteena on toiminnallisesti tarkoituksenmukaisten tilojen määrittely ja tehokas mitoitus yhteistyössä käyttäjien kanssa. Varsinaisen toteutussuunnittelun ohjauksessa painopisteenä ovat elinkaarikustannukset, energiatehokkuuden optimointi (lämmöntuotto, sähköjärjestelmät) ja teknisesti korkealaatuiset, kestävät rakennustavat. 15 Riskiarvio Palveluverkon perusteella tehtävien linjauspäätösten aikataulu, kuntaliittymien tulevaisuus ja sote-alueiden tilantarpeiden määrittelyt aiheuttavat epävarmuutta kiinteistöjen kunnossapidossa lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä sekä haittaavat systemaattisen peruskorjaus- ja uudisrakennusohjelman laadintaa. Kiinteistöomaisuuden strategiset kehittämistarpeet, useat samanaikaiset hankkeet, suunnittelutarpeiden ja konkreettisen rakennuttamisen kumuloituminen saattavat muodostaa aikataulullisia, laadullisia ja kustannusriskejä, joiden ohjaus ja hallinta nykyisin henkilöresurssein voi osoittautua hyvinkin haasteelliseksi. Henkilöstösuunnitelma 2018 Kiinteistöjohtamisessa on 1,5 henkilövuotta (tilakeskuksen päällikkö, hankesuunnittelija ja suunnitteluarkkitehti), tilahallinnassa on 1 henkilövuosi (kiinteistötaloussuunnittelija) ja suunnittelussa on 1,5 henkilötyövuotta (hankesuunnittelija ja suunnitteluarkkitehti), yhteensä 4 henkilötyövuotta. Henkilöstösuunnitelmaan 2018 esitettiin toimistoarkkitehdin ja sisäilma-asiantuntijan rekrytointia, yhteensä 1,5 henkilötyövuotta (0,5 htv sijoittuisi HR:n), joiden puuttuminen tullaan korvaamaan ulkoistamalla ko.tehtäviä. Investoinnit Ei merkittäviä investointeja. Tunnusluvut 1835500 Kiinteistöjohtaminen 10 30 TOIMINTATUOTOT 11 619 723 19 077 299 19 077 299 15 694 315 19 308 455 330 Tuet ja avustukset 3 974 340 Muut toimintatuotot 11 615 750 19 077 299 19 077 299 15 694 315 19 308 455 40 TOIMINTAKULUT -521 952-603 965-603 965-439 841-772 750 400 Henkilöstökulut -283 731-338 730-338 730-221 982-280 242 430 Palvelujen ostot -73 488-117 935-117 935-81 497-342 708 450 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -12 512-8 000-8 000-11 066-8 000 480 Muut toimintakulut -152 222-139 300-139 300-125 296-141 800 5 TOIMINTAKATE 11 097 771 18 473 334 18 473 334 15 254 475 18 535 705

16 Tavoitteet ja mittarit Tavoite: Esitämme palveluverkon pitkän aikavälin linjaukset optimoidaksemme kunnan käyttäjien tarvitsemat ja toiminnan edellyttämät toimitilat. Luopumalla alhaisella käyttöasteella olevista tai vuokratuloa tuottamattomista toimitiloista supistamme kunnan korjausvelkaa ja tämän seurauksena vähennämme korjausten kustannusvaikutusta. Mittari: Tehdään esityksiä toimitiloista ja rakennuksista luopumiseksi sekä pyritään nopeuttamaan päätöksentekoa. Tavoite: Osallistumme palveluverkon keskipitkän ja pitkän aikavälin linjauksien laadintaan. Toteutamme sitä osaltamme tehtyjen päätösten mukaisesti. Mittari: Kiinteistöstrategian määrittely ja kiinteistösalkutus osana arkkitehtuuripoliittisen ohjelman laadintaa. Tavoite: Laadimme päiväkoti- ja kouluverkon laajennus- ja perusparannuskohteiden esi-, tarve- ja hankesuunnitelmia yhdessä käyttäjien kanssa Mittari: Hyväksytyt tarve- ja hankesuunnitelmat Tavoite: Laadimme käyttäjien ja toiminnan tarvitsemia toimitilojen muutos- ja kehittämissuunnitelmia yhdessä käyttäjien kanssa. Mittari: Toteutuneet pienet remontti- ja muutoshankkeet. RAKENTAMINEN (RAKENNUSPÄÄLLIKKÖ) Rakennuttamisen tulosyksikkö hoitaa talonrakentamiseen liittyvät investointiprojektit suunnitteluvaiheesta käyttöönottoon kustannustehokkaasti ja yhteistyössä käyttäjätoimialojen kanssa. Yksikön päätehtävä on kunnan talonrakennushankkeiden rakennuttaminen, rakentaminen ja rakennustöiden valvonta. Investointihankkeiden ohella rakennuttamisen yksikkö tekee omana työnä vuosikorjauksia käyttötalouden määrärahoilla sekä hoitaa muiden toimialojen rakennusteknisten muutostyötarpeiden ja -toiveiden toteuttamisen hallintokunnan varaamilla käyttövaroilla. Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa Suunnitelmakauden painopistealueena on pitkän tähtäimen suunnitelmien (PTS) ohjelmoinnin kehittäminen sekä peruskorjaus- ja vuosikorjaustöiden toteuttaminen laadittujen PTS-suunnitelmien mukaisesti. Em. liittyvän jälkilaskennan ja raportoinnin kehittäminen on jatkuvaa. Tavoitteena on edellä mainituin keinoin hallita rakennusten korjausvelan määrää. Rakentamisyksikkö osallistuu sisäilmatyöryhmän toimintaan. Tavoitteena on huolehtia tilojen terveellisyydestä ja hoitaa välttämättömät tilojen sisäilmaan kohdistuvat korjaustyöt sisäilmatyöryhmässä tehtyjen priorisointien mukaisesti.

Keskeisimpiä tavoitteita on rakennushankkeiden onnistunut läpivienti vuorovaikutuksessa käyttäjätoimialojen kanssa kaikkia osapuolia tyydyttävään lopputulokseen. Tavoitteen ohjaamisessa on toimialojen vuosikorjaus- sekä muutostöiden ja toimenpiteiden hallintaa siirtämällä korjauspyynnöt sähköiseen huoltokirjaan. 17 Riskiarvio Korjaus- ja perusparannushankkeisiin osoitetut määrärahat ovat tällä hetkellä kohtalaisen hyvällä tasolla, mutta henkilöstöresurssien riittämättömyys aiheuttaa merkittävän pullonkaulan toteutukselle. Tämä muodostaa riskin kunnan omistaman rakennuskannan tarkoituksenmukaiselle ja suunnitelmalliselle korjaamiselle ja ylläpidolle sekä kustannusten tarkalle seuraamiselle. Myös sisäilmaongelmaisten kohteiden esiinnousu tämän seurauksena todennäköisesti jatkuu. Henkilöstösuunnitelma 2018 Investoinnit Tunnusluvut Puitesopimustöinä toteutettavien kohteiden määrä on kasvanut siinä määrin, että oman työnjohdon resursseja sitoutuu yhä enemmän näihin kohteisiin. Puitesopimuksilla toteutetaan mm. pieniä investointikohteita, korjaustöitä sekä sisäilmakorjauksiin liittyviä toimenpiteitä, mistä seuraa tarve käyttää rakennuttamistehtävien puitesopimusta lisääntyvässä määrin paikkaamaan henkilöstöresurssien tarvetta. Rakennuttaminen-tulosyksikössä, joka jakaantuu rakentaminen ja korjaustyöt kustannuspaikkoihin, on yhteensä 11 henkilövuotta: rakennuspäällikkö, rakennusmestari, sähköteknikko, lvi-teknikko, talonrakennusmestari, 5 kirvesmiestä ja sähköasentaja. Talonrakennuksen työohjelman mukaiset kohteet ja PTS-töiden toteutus erillisen ohjelman mukaisesti. Tili Tilin nimi TP 2016 1835520 Rakennuttaminen 10 37 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 34 408 Muutettu TA Muutettu KS Toteuma 1-10/ Syötettävä kausi 40 TOIMINTAKULUT -1 047 457-1 323 059-1 323 059-739 832-1 395 422 400 Henkilöstökulut -411 507-453 459-453 459-315 297-426 296 430 Palvelujen ostot -516 419-745 600-745 600-358 011-845 126 450 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -87 305-112 300-112 300-51 535-112 300 480 Muut toimintakulut -32 225-11 700-11 700-14 990-11 700 5 TOIMINTAKATE -1 013 049-1 323 059-1 323 059-739 832-1 395 422 Tavoitteet ja mittarit Tavoite: Käytöstä poistuneiden, ei-korjattavissa olevien toimitilojen ja rakennusten purkaminen. Mittari: 1-3 kohdetta / vuosi ja/tai poistunut brm 2 -määrä

Tavoite: Rakennushankkeiden oikea-aikainen ja kustannustehokas toteuttaminen. Mittari: Toteutuneet ja rakenteilla olevat laajennus- ja peruskorjaushankkeet: kpl ja m 2 -määrät Tavoite: Työturvallisuuteen panostaminen ja ennaltaehkäisy, tavoitteena nollatoleranssi työtapaturmissa. Mittari: työtapaturmien määrä 18 KIINTEISTÖJEN YLLÄPITO (KIINTEISTÖNHOITOPÄÄLLIKKÖ) Suunnitelmallisella, ennakoivalla kiinteistöjen ylläpidolla huolehditaan Tuusulan kunnan omistamien kiinteistöjen elinkaariystävällisestä ja turvallisesta toiminnasta ja käytöstä. Kiinteistöjen ylläpidon tavoitteena on tuottaa palvelumääritysten mukaisia kiinteistöjen ylläpitopalveluita sekä huolehtia kaikista niistä asiakokonaisuuksista, joilla saavutetaan rakennusten elinkaaritehokas käyttö. Kiinteistöjen ylläpito sisältää turvallisuus-, puhtaanapito- ja kiinteistönhoitopalveluita sekä energia-asiantuntijapalveluita. Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa Kiinteistöjen ylläpito tuottaa palveluja omana työnä ja ostopalveluina. Seuraamme jatkuvasti yksikkömme tarjoamien palvelujen ja yksityisten palveluntarjoajien kustannuksia ja laatua. Tavoitteena on suunnitelmakaudella (2018 2021) kiinteistöjen sähköisen huoltokirjan aktiivinen käyttö sekä kehittäminen kiinteistöjen käyttäjien ja ylläpitoorganisaation tehokkaaksi päivittäiseksi työkaluksi. Huoltokirja tulee toimimaan kiinteistön ylläpitoa ja huoltoa ohjaavana sekä seuraavana työkaluna. Kiinteistöjen hoitotyötä kehitetään suunnitelmakaudella. Kehittämistä edistetään työmäärälaskennalla ja siihen liittyvällä kiinteistöhoitotyön kiinteistökohtaisella mitoituksella. Laskennallisen mitoituksen perusteella kiinteistöhoitotyöhön liittyviä tehtäväkokonaisuuksia ja resursointia tarkennetaan. Kiinteistöjen ylläpitoon on liitetty uutena kokonaisuutena kiinteistöjen turvallisuustekniikan kartoitus, suunnittelu ja ylläpito. Tuloksena on tuottaa laadukkaita kulunvalvonta-, rikosilmoitin- ja kamerajärjestelmäratkaisuja. Energiatehokkuustoiminta v. 2018 Energiatehokkuus on suunnitelmakauden pääteemoja. Yksikkö jatkaa työtä Tuusulan kunnan ja Työ- ja elinkeinoministeriön välillä solmitun uuden kuntien energiatehokkuussopimuksen (KETS) mukaisesti sopimuksen päätavoitteen saavuttamiseksi (10,5 % energiansäästön saavuttaminen vuoden 2015 energiankulutuksesta vuoden 2025 loppuun mennessä).

19 Toimintasuunnitelma on hyväksytty kunnanhallituksessa syksyllä ja sen jalkauttamista jatketaan vuonna 2018. Energiatehokkuustyöryhmän toimintaa kehitetään edelleen yhä monimuotoisemmaksi. Jatketaan energiakatselmusten mukaisten toimenpiteiden toteuttamista. Riskiarvio Talvikunnossapidon tarvetta ja kustannuksia ei voida ennakoida, koska ne ovat sääriippuvaisia. Budjetointi lasketaan perustuen keskimääräisiin, toteutuneisiin vuotuisiin sääoloihin ja kustannuksiin. Lämmityskustannukset seuraavat maailmanmarkkinahintoja (erityisesi öljy) ja ovat lisäksi sääriippuvaisia. Kiinteistöjen ilmanvaihtokoneiden käyntiajat muutettiin 7.11. toimimaan siten, että varsinaisen käytön ulkopuolisena aikana ne käyvät puoliteholla. Edellä mainittu toimenpide nostaa sähkön ja lämmön käyttökustannuksia vuositasolla noin 20 prosenttia. Vanhenevat öljylämmityskohteet muodostavat taloudellisia ja ympäristöllisiä riskejä Tuusulan kunnalle mm. öljyn hinnan ei-ennakoitavissa olevan nousun takia, lämmityslaitteiden ja putkistojen rikkoutumisen johdosta sekä siitä seuraavien mahdollisten öljyvahinkojen aiheuttamien maaperän saastumisten muodossa. Henkilöstösuunnitelma 2018 Investoinnit Toimitaan nykyisellä henkilöstömäärällä ja mahdollisesti tarvittavat lisäresurssit harkitaan tapauskohtaisesti erikseen. Työntekijät toimivat joustavasti toistensa sijaisina. Kunnan oman henkilöstön ammattitaitoa ylläpidetään koulutuksilla. Tavoitteena on, että jokaisella työntekijällä on oman ammattialan ammattitutkinto, mikä suoritetaan oppisopimuskoulutuksena. Henkilöstö: Kiinteistönhoitopäällikkö, siivouspäällikkö, siivoustyönjohtaja, kiinteistötyönjohtaja, siivoustyönohjaaja, projektipäällikkö, turvallisuussuunnittelija, 15 kiinteistönhoitajaa, 34 laitoshuoltajaa ja 3 siivoojaa, yhteensä 59 henkilötyövuotta. Toiminnan kehittämiseksi ylläpitoyksikkö on esittänyt seuraavat nimikemuutokset: Siivouspäällikkö => kiinteistöhoidon suunnittelija Siivoustyönjohtaja => kiinteistöhoidon esimies Kiinteistötyönjohtaja => kiinteistöhoidon esimies Siivoustyönohjaaja => kiinteistöhoidon ohjaaja Nimikemuutoksien yhteydessä edellä mainittujen henkilöiden virka- ja työnkuvat saadaan selkeytymään ja ne muuttuvat sisällöltään koko ylläpitoyksikön toimintaa tukeviksi. Rakennusautomaation modernisointi jatkuvat 2018 Moppiputsarit 7 kpl

20 Kuivausrummut 5 kpl Tunnusluvut Tilin nimi TP 2016 Muutettu TA Muutettu KS Toteuma 1-10/ Syötettävä kausi 1835530 Kiinteistöjen ylläpito 10 30 TOIMINTATUOTOT 10 744 762 3 153 000 3 153 000 2 873 268 3 157 500 300 Myyntituotot 3 044 938 3 117 000 3 117 000 2 594 319 3 157 500 330 Tuet ja avustukset 27 250 11 690 340 Muut toimintatuotot 7 672 574 36 000 36 000 267 259 0 40 TOIMINTAKULUT -8 807 616-9 172 639-9 172 639-7 212 531-9 671 456 400 Henkilöstökulut -2 225 682-2 266 539-2 266 539-1 852 099-2 197 281 430 Palvelujen ostot -3 185 755-3 205 200-3 205 200-2 753 239-3 418 175 450 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 383 488-3 670 800-3 670 800-2 592 665-4 022 900 480 Muut toimintakulut -12 691-30 100-30 100-14 529-33 100 5 TOIMINTAKATE 1 937 146-6 019 639-6 019 639-4 339 264-6 513 956 Tavoitteet ja mittarit Tavoite: Tehostamme sähköisen huoltokirjan käyttöä Mittari: Huolto- ja puhtaanapitotehtävien (xx kpl/vuosi) suorittaminen ja kuittaaminen Vikailmoitusten ja palvelupyyntöjen läpimenoaikojen (xx päivää?) lyhentäminen Tavoite: Siirrymme energiasäästöstä energiatehokkuustoimintaan investoimalla suunnitelmallisesti energiatehokkuutta parantaviin ratkaisuihin. Mittari: Suunnitelmat kiinteistön kokonaisvaltaisesta energiatehokkuuden parantamiseksi Pilotin käynnistäminen