1/7 Paikka/Plats Seinäjoki Päiväys Datum PÄÄTÖS Dnro Dnr 9.6.2008 LSU 2008 R 23 (531) Asia Ärende PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVEL TAMISESTA BIOKAASULAITOKSEN RAKENTAMISHANKKEESEEN Lillby Biogas Ab, Pedersöre HANKKEESTA VASTAAVA Lillby Biogas Ab Lillbyntie 128 68940 Lillby HANKKEEN KUVAUS Kyseessä on luonnonkaasun tuottaminen biokaasureaktorissa Pedersören kunnan Överpurmon kylässä tilalla Villbacka RN:o 3:78. Asiaa koskeva lupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen 7.2.2008. Ympäristölupayksikkö on pyytänyt YVA menettelyn tarpeesta lausuntoa. Laitoksen toiminta Hankealueelle rakennetaan vastaanottohalli, noin 500 m 3 :n vastaanottoallas, noin 1 200 m 3 :n varastoallas, noin 3 000 m 3 :n biokaasureaktori, noin 8 000 m 3 :n välivarasto ja noin 8 000 m 3 :n loppuvarasto. Käsittelemättömän ja käsitellyn lannan varastointitilavuus tulee tilalla olemaan yhteensä 20 700 m 3. Tilalle rakennetaan myös halli mädätetyn massan erottelutoiminnalle. Kaikki altaat ja tuotantotilat katetaan. Toiminta aloitettaisiin elokuussa 2009. Biokaasulaitoksessa tullaan käsittelemään vuodessa noin 16 950 m 3 karjanlantaa, 500 m 3 kananlantaa, 2 000 m 3 turkiseläinlantaa ja 500 m 3 elintarviketeollisuuden jätettä (ks. alla). Käsiteltävän jätteen määrä on yhteensä noin 19 950 m 3 eli noin 18 500 tonnia vuodessa. Laatu Tilavuus m 3 Tilavuuspaino kg/m 3 Kokonaispaino Tonnia Naudan kuivalantaa 4500 900 4050 Naudan lietelantaa 12450 1000 12450 Kanan kuivalantaa 500 400 200 Turkiseläinten lantaa 2000 700 1400 Elintarviketeollisuuden 500 800 400 jätteitä Yhteensä 19950 18500 Biokaasulaitos tuottaa jatkuvassa käytössä vuodessa noin 250 kw sähköä, 450 kw lämmintä vettä, 800 tonnia rakeistettua fosforilannoitetta ja 17 000 m 3 nestemäistä typpilannoitetta. Biokaasuntuotanto tapahtuu biokaasureaktorissa suljetussa tilassa hapettomassa ympäristössä ohjatun mikrobiologisen prosessin avulla. Syntyvästä biokaasusta on metaania noin 60 70 % ja hiilidioksidia
2/7 30 40 %. Kaasu muutetaan turbiinien tai kaasumoottorin avulla sähköksi ja lämpöenergiaksi, joita käytetään laitoksen toimintaan (noin 20 %) ja johdetaan yleiseen sähkö ja kaukolämpöverkkoon (noin 80 %). Mahdollista on myös liikennepolttoaineen tuottaminen. Lietelannan tilavuus pysyy mädätysprosessin aikana samana, mutta sen kuiva ainepitoisuus laskee, lanta homogenisoituu ja 90 % pahanhajuisista ainesosista poistuu. Raaka aineet myös hygienisoidaan 70 ºC:ssa. Orgaanisen typen määrä vähenee ja ammoniumtypen määrä kasvaa, jolloin lanta on kasvien kannalta typpilannoitteena parempaa. Ylijäämäfosforin jalostus kauppakelpoiseksi lannoitteeksi tapahtuu lannan erottamisella, väkevöittämisellä sekä rakeistamisella. Hankkeen sijainti ja häiriintyvät kohteet Biokaasulaitos sijoittuu metsäalueelle noin 400 metriä Lillbyn taajamasta länteen ja noin 15 km Pedersören keskustasta kaakkoon. Vuonna 2006 Lillbyssä oli 464 asukasta. Lähimmät naapurien asuinrakennukset sijaitsevat noin 330 metrin, 390 metrin ja 460 metrin etäisyydellä hankealueesta. Asuinrakennusten ja alueen välissä on peltoa ja laitos sijaitsee maastollisesti asutusta korkeammalla. Lähialueen muita häiriintyviä kohteita ovat koulu noin 800 metrin, urheilukenttä noin 900 metrin, rivitalo noin 900 metrin, vanhainkoti noin 1000 metrin, elintarvikeliike noin 800 metrin sekä tanssipaviljonki noin 800 metrin etäisyydellä biokaasulaitosalueesta. Alueella on useita eläinsuojia: lypsykarjanavetoita, lihanautakasvattamoja, sikaloita, kanaloita ja turkistarhoja. Noin 100 metrin etäisyydellä suunnitellusta biokaasulaitoksesta on noin 2 500 m 3 lietesäiliö ja noin 300 metrin etäisyydellä suuri navetta 3 500 m 3 :n lietesäiliöineen. Suurin osa lähialueen eläinsuojien lannasta tullaan suunnitelmien mukaan käsittelemään Lillby Biogas Ab:n biokaasulaitoksessa. Maankäyttö ja luonnonolosuhteet Biokaasulaitos sijaitsee maa ja metsätalousvaltaisella haja asutusalueella, jolla ei ole voimassa olevaa asema tai yleiskaavaa. Lillbyn alueella on käynnissä osayleiskaavoitus. Osayleiskaava alue alkaa noin 320 metrin etäisyydellä hankealueesta. Lähimpänä sijaitseva kaava alue on merkitty maatalousalueeksi. Erillispientalojen alueiksi kaavoitettuja AO 1 ja AO 2 alueita on noin 340 metrin etäisyydellä laitosalueesta. Pohjanmaan maakuntakaavassa alue sijaitsee matkailun vetovoima alueella / matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueella (mv 9 Pietarsaaren seutu) ja jokilaaksojen kehittämisalueella (mk 4 Ähtävän ja Purmonjokilaaksot). Lillbyn alueella on inventoitu kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia vuonna 2006. Laitosalueella tai sen lähialueella (alle 300 metriä) ei kuitenkaan ole rakennuksia. Biokaasulaitoksen suunnittelualue sijaitsee moreenirinteellä, jolla on hakemuksen mukaan tällä hetkellä eri ikäistä talousmetsää. Alueen ympärillä on metsä aluetta ja peltoa. Osayleiskaavoitukseen liittyen on mm. biokaasulaitosalueen pohjoisosaan rajoittavalta alueelta tehty luontoinventointi vuonna 2006, jonka mukaan alueella on ojitettua korpea ja noin 70 80 vuotiasta kuusimetsää. Kenttäkerroksen kasveina dominoivat mustikka, puolukka ja metsätähti, paikoin on paljon rahkaturvetta. Hankealueella ei ole tiedossa luontoarvoiltaan herkkiä kohteita, eläimistöä tai linnustoa. Lähin luonnonsuojelualue, Natura 2000 verkostoon kuuluva Angjärvmossen, sijaitsee yli 8 km:n etäisyydellä. Hankealue sijaitsee Purmonjoen päävesistöalueella Purmonjoen osavaluma alueella (46.021). Alueen pintavedet kulkeutuvat kahta laskuojaa, Storkampbäcken luoteessa ja Björkholmsdiken kaakossa, pitkin Purmonjokeen. Purmonjoki virtaa noin 950 metrin etäisyydellä hankealueelta itään. Purmonjoen vesi on ajoittain hyvin hapanta johtuen valuma alueen rikkipitoisista sulfaattimaista sekä humus ja rautapitoista. Typpi ja fosforipitoisuudet ovat suhteellisen korkeita ja suurin osa ravinnekuormituksesta tulee maataloudesta. Veden happamuus voi vaikeuttaa kalojen lisääntymistä ja kalastus on vähäistä kotitarvekalastusta.
Biokaasulaitos ei sijaitse pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet, Storkampin (10 599 05) ja Härmäläbackenin (10 599 01) I luokan pohjavesialue sijaitsevat noin 1,4 km:n etäisyydellä biokaasulaitoksesta. Noin 700 m etäisyydellä on tiedossa yksi porakaivo, josta otetaan juomavettä karjalle. Ympäristökuormitus ja riskit Normaalitoiminnasta ei aiheudu hakemuksen mukaan päästöjä vesistöihin, ilmaan, maaperään tai pohjaveteen. Laitos liitetään kunnalliseen vesijohtoverkostoon. Sosiaalitilojen vedenkulutus on noin 100 m 3 ja vastaanotto ja huoltohallien noin 300 500 m 3 vuodessa. Lisäksi mädätettävän massan laimennukseen käytetään vettä vaihtelevia määriä riippuen sen kuiva ainepitoisuudesta. Prosessissa voidaan käyttää pinta tai jokivettä. Sosiaalitiloissa on suljettu jätevesijärjestelmä ja syntyvät talousjätteet erotellaan ja toimitetaan Ekoroskille. Tontti asfaltoidaan maaperään joutuvien päästöjen ehkäisemiseksi. Jos biokaasua käytetään ajoneuvojen polttoaineena, se on ensin puhdistettava. Tähän käytettävä menetelmä ja kemikaalit eivät selviä hakemuksesta. Huoltotoimenpiteissä tarvitaan voiteluöljyjä yms. ja pesutoimenpiteissä pesuaineita. Polttoöljyä käytetään noin 1 500 litraa vuodessa, se säilytetään kiinteällä alustalla, keräilyaltaalla ja katoksella varustetussa säiliössä. Alueella syntyy tällä hetkellä melua lähinnä maa ja metsätalouteen liittyvästä liikenteestä. Biokaasulaitoksen toimintaan liittyvät meluvaikutukset ovat vähäisiä, mutta laitos lisäisi raskaan liikenteen määrää alueella noin 3 kuormalla ja henkilöautoliikenteen määrä noin 6 matkalla päivässä. Liikennöinti alueelle tapahtuu pääosin Purmontieltä (741) Lustgårdsvägeniä ja omaa liittymätietä pitkin. Raaka aineen kuljetukset tapahtuvat 1 2 kertaa viikossa klo 6 22 välisenä aikana. Lannoitekuljetukset keskittyvät neljälle ajanjaksolle: 1.5. 10.6., 20.6. 10.7., 20.7. 15.8. ja 1.9. 15.10. Noin 25 30 % lietelannasta pumpataan laitokselle putkia pitkin. Kuormat lastataan ja puretaan vastaanottohallissa, joka on varustettu biosuodattimella ja alipaineilmastoinnilla hajupäästöjen vähentämiseksi. Kuljetusajoneuvojen pesu, huoltotoimet ja pysäköinti tapahtuvat hallitiloissa. Hakemuksen mukaan hankkeeseen liittyviä ympäristö ja onnettomuusriskejä ovat mädätettävän aineksen vuotaminen lietelantavarastosta, biokaasureaktorista tai puskurialtaista, kaasuvuodot ja hajuhaitat sekä ylipaineen syntyminen, tulipalot ja kaasun pääsy tuotantotiloihin. Näitä ehkäistään eri toimenpiteillä kuten hyvällä suunnittelulla, varastojen kaksoispohjilla, tarkkailulla, hälytysjärjestelmillä, alipaineilmastoinnilla, poistoilman biosuodattimilla ja sammutuskalustolla. Häiriötilanteissa biokaasua voidaan polttaa soihtuna tai varastoida kaasunpitäviin lietealtaisiin. KUULEMINEN Hankkeesta vastaava on 7.2.2008 toimittanut ympäristölupahakemuksen Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Ympäristökeskuksen ympäristölupayksikkö on pyytänyt ympäristökeskuksen YVAyhdyshenkilöltä lausuntoa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeesta hankkeen kohdalla kirjeellä 7.4.2008. Pyyntö on kirjattu YVA asiana 16.4.2008. Hankkeesta vastaavalle on ilmoitettu YVA harkinnasta 17.4.2008 kirjeellä. Hankevastaava on vastannut tähän 22.4.2008 saapuneella kirjeellä, jossa täydennetään ympäristölupahakemuksen tietoja käsiteltävien jätteiden tilavuuspainojen ja kokonaismäärän osalta sekä tiedoilla lietettä luovuttavien eläintilojen sekä talousvesikaivojen sijainnista. Pedersören kunnan ympäristöviranomaiselle on ilmoitettu YVA harkinnasta sähköpostilla 17.4.2008. Ympäristönsuojelusihteeri on vastannut tähän 28.4.2008 saapuneella kirjeellä, jossa todetaan, että Lillbyn alueella on käynnissä osayleiskaavoitus ja Lillby Biogas Ab:n toiminta sijoittuisi noin 320 metrin etäisyydelle kaava alueelta. Kaavoituksen yhteydessä on toteutettu luontoinventointi alueella. 3/7
4/7 Lähialueella sijaitsee koulu (> 800 m), radhus (> 900 m), vanhainkoti (> 1 000 m) ja elintarvikeliike (> 800 m). Muutoin lähialueella ei ole häiriintyviä kohteita. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lillby Biogas Ab:n uuteen biokaasulaitoshankkeeseen Pedersören kunnan Överpurmon kylässä tilalla Villbacka RN:o 3:78 ei tule soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994, muutokset 267/1999 ja 458/2006) mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä tulee soveltaa hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Valtioneuvoston asetuksen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 6 :n hankeluettelon alakohdan 11b) (jätehuolto) mukaan YVA arviointimenettelyä sovelletaan biologisiin käsittelylaitoksiin, jotka on mitoitettu vähintään 20 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle. Lillby Biogas Ab suunnittelemassa biokaasulaitoksessa käsiteltäisiin vuodessa yhteensä noin 19 950 m 3 tai noin 18 500 tonnia jätteitä. Tämä alittaa YVA asetuksen mukaisen jätemäärän noin 1 500 tonnilla ollen noin 93 % siitä. YVA lain 4 :n mukaan arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankeluettelon hankkeita pienempään hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Yksittäistapauksessa arviointimenettelyn soveltamisesta päättää alueellinen ympäristökeskus. YVA asetuksen 7 :n mukaan harkinnassa tarkastellaan tällöin ympäristövaikutusten merkittävyyttä ottaen huomioon 1. hankkeen ominaisuudet kuten a) hankkeen koko; b) yhteisvaikutus muiden hankkeiden kanssa; c) luonnonvarojen käyttö; d) jätteiden muodostuminen; e) pilaantuminen ja muut haitat; f) onnettomuusriskit ottaen erityisesti huomioon käytettävät aineet ja tekniikat; 2. hankkeen sijainti kuten a) nykyinen maankäyttö; b) alueen luonnonvarojen suhteellinen runsaus, laatu ja uudistumiskyky; c) luonnon sietokyky (esim. kosteikot, luonnon ja maisemansuojelualueet, alueet joilla ympäristön tilaa kuvaavat ohjearvot on jo ylitetty, tiheään asutut alueet, historiallisesti, kulttuurisesti tai arkeologisesti merkittävät alueet) ja 3. vaikutusten luonne kuten a) vaikutusalueen laajuus ottaen huomioon vaikutuksen kohteena olevan väestön määrä; b) valtioiden rajat ylittävä vaikutus; c) vaikutuksen suuruus ja monitahoisuus; d) vaikutuksen todennäköisyys; e) vaikutuksen kesto, toistuvuus ja palautuvuus. Hankkeen todennäköiset keskeiset ympäristövaikutukset Biokaasulaitosten kielteiset ja myönteiset ympäristövaikutukset liittyvät aikaisempien selvitysten mukaan (esim. Biokaasulaitoksen rakennushanke, ympäristövaikutusten arviointiselostus. Watrec Oy 2007) mahdollisiin hajupäästöihin; ravinnepäästöihin pohjavesiin, vesistöön ja maaperään; liikenteen melu ja pakokaasupäästöihin; kasvihuonekaasupäästöihin; maisemaan, yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön; luontoon, luonnonvarojen käyttöön sekä kaasuihin, kemikaaleihin ja mikrobeihin liittyviin riskeihin. Haju. Biokaasulaitoksen toimintaan saattaa liittyä haisevien yhdisteiden syntymistä ja leviämistä asutukseen asti. Hajua voi aiheutua biokaasulaitoksen toiminnasta ja ilmanvaihdosta, jätteiden kuljetuksista ja varastoinnista sekä lopputuotteen levityksestä pelloille lannoitteeksi. Normaalitoiminnassa laitoksen toiminnan aiheuttamat hajupäästöt lienevät melko vähäisiä. Heikas Oy:n biokaasulaitoksen YVA menettelyssä arvioitiin havaittavaa hajua leviävän normaalitoiminnassa tuulennopeudesta riippuen noin 59 192 metrin etäisyydelle ja häiriötilanteissa noin 208 416 metrin etäisyydelle. Häiritsevää hajua arvioitiin leviävän vastaavasti noin 43 86 ja 93 185 metrin etäisyydelle. (Watrec Oy
5/7 2007.) Koska sen suunnittelukapasiteetti (120 000 tn) on Lillby Biogas Ab:n suunnittelemaa kapasiteettia huomattavasti suurempi, lienee melko epätodennäköistä, että Lillbyn laitoksesta leviäisi hajupäästöjä noin 330 metrin etäisyydellä sijaitsevaan asutukseen. Hankealueen lähimetsien virkistyskäyttöön hajuhaitoilla voi olla vaikutusta. Hajuhaittoja voidaan vähentää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöllä kuten biosuodattimilla ja varastoaltaiden kattamisella. Toisaalta lannan varastointi hajuhaittoineen todennäköisesti vähenee läheisillä eläintiloilla, jotka alkavat toimittaa lantaa biokaasulaitokselle. Lisäksi biokaasulaitoksen lannoitetuotteiden levittämisestä pelloille aiheutuu huomattavasti vähemmän hajuhaittoja kuin raakalietteen levittämisestä. Ravinnepäästöt. Biokaasulaitoksen normaaleista toiminnoista ei aiheutune päästöjä, sillä tuotanto tapahtuu suljetussa tilassa ja varastointitilat rakennetaan tiiviiksi. Päästöjä voi aiheutua häiriötilanteissa esimerkiksi jäte ja jätevesivarastojen vuodoista tai jätteiden epäasianmukaisesta kuljetuksesta. Päästöjä voidaan ehkäistä jatkuvalla tarkkailulla, varastoimalla jätteet ja jätevedet asianmukaisesti tiiviissä ja riittävän tilavissa varastoissa sekä varautumalla onnettomuustilanteisiin esimerkiksi automaattisilla hälytysjärjestelmillä. Laitoksen ravinnekuormitus liittyy lähinnä pelloille levitettävien lannoitetuotteiden aiheuttamaan hajakuormitukseen. Verrattuna raakalietteeseen laitoksessa syntyvä lopputuote on kuitenkin kasvien ravinteidenoton kannalta edullisemmassa muodossa, mikä vähentää ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. Biokaasulaitoksella ei liene etäisyyksiä tarkastellen merkittäviä vaikutuksia pohjavesiin tai tiedossa olevan talousvesikaivon vedenlaatuun. Toiminnassa ei käytetä merkittäviä määriä kemikaaleja ja mikrobien aiheuttamia riskejä ehkäistään jätteen hygienisoinnilla kuumakäsittelyllä. Muut ympäristövaikutukset. Biokaasulaitoksen toimintaan liittyvät kuljetukset lisäävät jonkin verran alueen liikennettä ja siihen liittyviä melu ja pakokaasupäästöjä. Suurin osa jätteistä tulee kuitenkin lähialueilta, jolloin kuljetusmatkat ovat kohtuullisia. Laitoksen rakentamistoimet lisäävät lyhytaikaisesti liikenteen ja melun määrää alueella. Itse toiminnasta ei kuitenkaan aiheutune asutukseen asti ulottuvia meluvaikutuksia. Laitoksen toimintaan ei liittyne merkittävää vedenkulutusta. Sähkö ja lämmitysenergian suhteen laitos on omavarainen ja niitä riittää myös jakeluverkkoon toimitettavaksi. Kasvihuonekaasupäästöjen suhteen laitoksella on merkittäviä positiivisia vaikutuksia, jos sen avulla voidaan vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä lämmön ja sähköntuotannossa ja ajoneuvojen polttoaineena. Käyttämällä lannoitteena jätteitä, lietettä ja lantaa kemiallisten lannoitteiden sijaan säästetään uusiutumattomia luonnonvaroja. Biokaasulaitoksella ei sijaintinsa puolesta todennäköisesti ole merkittäviä luontovaikutuksia lähiympäristössä eikä lähistöllä ole suojelualueita. Nykyinen metsämaisema muuttuu. Maisemavaikutuksia ja samalla myös hajupäästöjen leviämistä voitaisiin lieventää jättämällä alueen reunoille suojapuustoa. Yhteisvaikutukset. Lähistöllä on useita eläinsuojia liete ja lantavarastoineen ja näiden mahdolliset ympäristövaikutukset voivat kohdistua samoille alueille ja ihmisiin kuin biokaasulaitoksen. Yhteisvaikutuksen merkittävyyttä on vaikea arvioida. YHTEENVETO Lillby Biogas Ab:n suunnittelemassa biokaasulaitoksessa käsiteltäisiin vuodessa yhteensä noin 19 950 m 3 tai noin 18 500 tonnia jätteitä. Tämä alittaa YVA asetuksen mukaisen jätemäärän noin 1 500 tonnilla. Hankkeen ympäristövaikutusten merkittävyyden arviointi ei perustu vain hankkeen kokoon. Arvioinnissa on otettu huomioon myös muut hankkeen ominaisuudet kuten yhteisvaikutukset, pilaantumisriskit, hankkeen sijainti kuten etäisyydet lähiasutukseen, maankäyttö ja ympäröivä luonto; sekä vaiku
6/7 tusten luonne. Hankkeen merkittävimpiä todennäköisiä haitallisia ympäristövaikutuksia ovat hajupäästöjen vaikutukset lähiasutukseen tai alueen virkistyskäyttöön etenkin häiriötilanteissa, lannoitekäytöstä aiheutuvat ravinnepäästöt vesistöihin ja liikenteelliset vaikutukset. Hankkeeseen ei liity merkittäviä onnettomuusriskejä eikä se todennäköisesti vaikuta alueen luonnonvaroihin tai luonnon sietokykyyn. Etäisyydet biokaasulaitoksesta lähimpiin asuinrakennuksiin vaikuttavat riittäviltä, joten häiritsevien haju tai meluhaittojen esiintyminen jäänee todennäköisesti satunnaiseksi. Kaiken kaikkiaan toiminnan vaikutukset kohdistuvat melko suppealle alueelle ja pieneen väestömäärään ja ovat todennäköisesti kausittaisia ja lyhytkestoisia. Hankkeella on myös merkittäviä positiivisia ympäristövaikutuksia: se voi vähentää ravinteiden huuhtoutumista, eläinsuojien lantavarastoista ja lannanlevityksestä aiheutuvia hajuhaittoja, säästää uusiutumattomia luonnonvaroja sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Huomioon ottaen hankkeen ominaisuudet, sijoittuminen ja vaikutusten luonne, yhteysviranomainen katsoo, että Lillby Biogas Ab:n biokaasulaitoshankkeeseen ei tule soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, koska siitä ei todennäköisesti aiheudu sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka ovat laajuudeltaan rinnasteisia YVA lain 4 :n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994, muutokset 267/1999 ja 458/2006) 4, 6 ja 19 Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 4, 6 ja 7 MUUTOKSENHAKU Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava Vaasan hallinto oikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun hankkeesta vastaava on saanut tiedon päätöksestä. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea valittamalla muutosta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 :n 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa asian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan (YVA lain 19 :n 3 momentti). PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Maksu Hankkeesta vastaava, saantitodistuksin Päätöksestä ei peritä maksua Päätöksen jäljennös Pedersören kunta Länsi Suomen ympäristölupavirasto Ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus Pohjanmaan liitto Länsi Suomen ympäristökeskus/ympäristönsuojeluosasto/ms
Päätöksen nähtävillä olo 7/7 Kuulutus ja päätös ovat nähtävillä Pedersören kunnan ilmoitustaululla 14 päivän ajan ja sähköisesti ympäristöhallinnon internet sivuilla www.ymparisto.fi > Länsi Suomi > Ympäristönsuojelu > Ympäristövaikutusten arviointi YVA ja SOVA > YVA päätökset. Johtaja Pertti Sevola Ylitarkastaja Anu Lillunen LIITE Valitusosoitus