Tilastoliite osaan 1 KOLMAS TALOUDELLISTA JA SOSIAALISTA YHTEENKUULUVUUTTA KOSKEVA KERTOMUS 65

Samankaltaiset tiedostot
Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

LIITTEET. asiakirjaan

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kartta 1: Asukas- ja aluekohtainen BKT (OVS), Index, EU-25 = 100 < >= 125 MT: Source: Eurostat.

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Suosituimmat kohdemaat

Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

Paneurooppalainen työterveyttä ja -hyvinvointia koskeva mielipidekysely

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 112 final LIITTEET 1 9.

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, Liisa Larja

ALV-yhteenvetoilmoitus

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Talous tutuksi - Tampere Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut

I. TIEDONSAANTIPYYNTÖ. joka koskee valtiosta toiseen tapahtuvaa työntekijöiden käyttöön asettamista palvelujen tarjoamisen yhteydessä

TAULUKKO I: EU:N JÄSENVALTIOIDEN KALASTUSLAIVASTOT VUONNA 2014 (EU28)

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee

I.4 Todellista yhdentymistä määräävät tekijät

Ruokamenot kuluttajan arjessa

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009

Kevät Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Suomalainen työelämä eurooppalaisessa vertailussa

MAAKOHTAINEN TIETOSIVU: SUOMI

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Mauri Pekkarinen. Jyväskylä

Suomen talouden näkymät ja haasteet

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

TAULUKKO I: YMP MONIVUOTISESSA RAHOITUSKEHYKSESSÄ (EU-28)

VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

Erasmus liikkuvuus Suomesta

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Suomen talous vahvistumassa

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET

EU:n energiapolitiikka työllistää operaatiotutkijoita. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

TAULUKKO I: YMP MONIVUOTISESSA RAHOITUSKEHYKSESSÄ (EU-28) (LUKUUN OTTAMATTA MUKAUTUKSIA)

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

EUROOPAN UNIONI. Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus. Yleistä tietoa. Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä.

SEPA-maksun esittely. Palvelun valuutat. Palvelun maat 1(5)

Ikääntymisen vaikutukset EU-maiden lakisääteisiin eläkejärjestelmiin

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Työmarkkinanäkemys. työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesnäkemys Suomen työmarkkinoista. Ylijohtaja Antti Neimala

Erasmus-liikkuvuuden tilastoja Anni Kallio

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa

Sidosryhmien kuuleminen pienyrityksiä koskevan politiikan muotoilussa kansallisella ja alueellisella tasolla

Kansainvälisen rekisteröinnin nro

U 55/2016 vp Ehdotus asetukseksi sitovista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa , taakanjakoehdotus

NURMISEMINAARI. Maidon markkinakatsaus

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

EMCS-prosessit ja aikataulu FS0 ja FS1-vaiheissa

Pandemia, -vaste ja jälkiviisaus

HAKEMUS YHTEISÖN TAVARAMERKIN JULISTAMISEKSI MITÄTTÖMÄKSI

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto (c) Juho Saari

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa Toimitusjohtaja Kari Aakula

LIITE. Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastoon liittyvät yhteisten indikaattoreiden arvot vuonna 2014.

Väestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Bruttokansantuotteen kasvu

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Eläkejärjestelmien rahoitus EUmaissa. Mika Vidlund

Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 404 final LIITE 1.

LIITTEET. asiakirjaan. Komission delegoitu asetus

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2015) 444 final LIITTEET 1 6.

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

8. maaliskuuta 2012: Kansainvälinen naistenpäivä Sukupuolten välinen epätasa-arvo Euroopan unionissa

Työmarkkinoiden sopeutumiskyky puntarissa

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Rahapolitiikka ja sen välittyminen talouteen

IP/09/1064. Bryssel 1. heinäkuuta 2009

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila

LIITTEET. asiakirjaan. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi

Transkriptio:

Tilastoliite osaan 1 65

A1.1 Työllisyys nykyisen EUn alueella, 1996 ja 2002 Työllisyysaste (% työikäisestä väestöstä) 1996 2002 EU15 59,9 64,2 Muut jäsenvaltiot 61,7 65,1 Koheesiomaat 51,5 60,2 Kreikka 54,9 56,9 Espanja 47,6 58,4 Irlanti 54,9 65,0 Portugali 62,3 68,6 Lähde Eurostat, LFS A1.2 BKTn, työllisyyden, tuottavuuden ja väestön muutokset Tavoite 1 alueilla, 1994-2001 Vuosittainen keskiarvo % muutos BKT Työlliset BKT/työlliset Väestö BKT henkeä kohden Kaikki Tavoite 1 -kohteet 3,0 1,4 1,6 0,0 2,8 PT ja EL 3,5 1,2 2,3 0,4 3,1 IE 9,3 5,1 4,0 1,0 8,2 ES Tavoite 1 3,4 2,9 0,5 0,4 3,0 ES Tavoite 1 n ulkopuolella 3,6 2,6 1,0 0,4 3,2 DE Tavoite 1 1,7-0,3 2,0-0,5 2,2 DE Tavoite 1 n ulkopuolella 1,6 0,8 0,8 0,3 1,3 IT Tavoite 1 1,9 0,3 1,6 0,0 1,9 IT Tavoite 1 n ulkopuolella 2,1 1,2 0,9 0,3 1,8 Muut Tavoite 1 -alueet 2,5 1,7 0,8 0,2 2,3 EU15 2,5 1,1 1,4 0,4 2,1 Lähde Eurostat, aluekirjanpito ja aluepolitiikan pääosaston laskelmat A1.3 Tilastolliset vaikutukset Tavoite 1 -alueilla (perustuu ostovoimana mitattuun bruttokansantuotteeseen henkeä kohden, keskiarvo 1999-2001) EUssa EUssa N10- maissa EUssa Kaikki muuttujat suhteessa keskimääräiseen BKThen henkeä kohden nykyisten 15 jäsenvaltion EUn alueella tai 25 jäsenvaltion EUssa (eritelty) EU15 EU25 EU25 EU25 Alueiden määrä, joiden BKT/henkilö alle 75% keskiarvosta 50 33 36 69 Näiden alueiden väestö (miljoonaa) 73 54 69 123 Väestö ( % nykyisen EU n jäsenvaltioista/n10 19,2 14,2 92,4 Väestö (% 25 jäsenvaltion EU sta) 11,9 15,2 27,1 Näiden alueiden keskimääräinen BKT/henkilö (ostovoima) (% EU15/EU25, keskiarvo) 65,1 69,3 46,0 56,2 N10 uudet jäsenvaltiot Lähde Eurostat, aluekirjanpito ja aluepolitiikan pääosaston laskelmat 66

A1.4 Työllisyyden rakenteet hakijamaissa ja EUssa, 2002 A. Hakijamaat B. Tavoite 1 alueet C. Tavoite 1 alueiden ulkop. Ero B-A % työväestöstä 15-64 v. Ero C-A Maatalous 10,7 5,2 1,9-5,5-8,8 Kaivostoiminta, kaasu, sähkö, vesi 1,9 0,7 0,7-1,2-1,2 Perusteollisuus 8,9 6,5 7,8-2,4-1,1 Kemikaalit ja öljynjalostusteollisuus 0,6 0,4 1,0-0,2 0,4 Koneenrakennus 2,8 1,7 4,5-1,1 1,7 Rakennustoiminta 3,4 6,4 4,8 3,0 1,4 Peruspalvelut 14,2 17,4 20,5 3,2 6,3 Asiantuntijapalvelut 3,3 4,3 9,1 1,0 5,8 Kunnallistoimi 6,9 7,4 11,4 0,5 4,5 Julkishallinto 3,4 4,8 4,9 1,4 1,5 Kokonaistyöllisyysaste 56,2 54,9 66,7-1,3 10,5 Maatalous 10,7 5,2 1,9-5,5-8,8 Teollisuus 17,7 15,8 18,8-1,9 1,1 Palvelut 27,8 34,0 45,9 6,2 18,1 Lähde Eurostat, LFS A1.5 Työttömyysasteet nykyisen EUn alueella, 1996 ja 2002 Työttömyysaste (% työvoimasta) 1996 2002 EU15 10,7 7,8 Muut jäsenvaltiot 9,5 7,5 Koheesiomaat 17,0 9,6 Kreikka 9,7 10,0 Espanja 22,3 11,4 Irlanti 11,9 4,3 Portugali 7,4 5,1 Lähde Eurostat, LFS 67

A1.6 Köyhyysriskistä kärsivät, 2000* BE DK DE EL ES FR Lapsettomat Yksineläjät 30-64 14,6 35,0 18,8 15,0 21,0 17,7 Yksineläjät >64 27,0 40,0 19,0 38,0 43,0 27,0 Parit väh. toinen >64 26,0 22,0 7,0 36,0 24,0 16,0 Parit - kummatkin <65 8,0 5,0 8,0 17,0 14,0 11,0 3 aikuista 8,0 7,0 5,0 18,0 8,0 12,0 Lapsiperheet Yksineläjä 25,0 10,0 36,0 37,0 42,0 35,0 Pari 8,9 4,9 11,0 14,0 24,7 14,4 3 aikuista 15,0 4,0 11,0 23,0 18,0 14,0 Kaikki kotitaloudet 13,0 11,0 11,0 20,0 19,0 15,0 * Kotitaloudet, joiden tulot henkeä kohden ovat alle 60% kotitalouksien kyseisen maan mediaanista. Lähde Eurostat, ECHP, marraskuu 2003 IE 33,0 79,0 37,0 14,0 8,0 42,0 26,2 10,0 21,0 IT 16,0 29,0 14,0 12,0 15,0 23,0 21,7 24,0 19,0 LU 10,2 7,0 8,0 6,0 5,0 35,0 16,2 26,0 12,0 NL 18,9 3,0 5,0 4,0 9,0 45,0 11,2 18,0 11,0 AT 12,7 35,0 18,0 10,0 7,0 23,0 10,2 9,0 12,0 PT 28,0 46,0 32,0 13,0 10,0 39,0 20,2 23,0 20,0 % kunkin tyypin kotitalouksista FI SE UK EU15 30,7 24,1 21,2 17,8 45,0 17,0 35,0 29,0 8,0 4,0 17,0 16,0 5,0 5,0 9,0 10,0 10,0 5,0 9,0 11,0 16,0 50,0 35,0 5,0 7,2 15,8 15,7 7,0 13,0 16,0 11,0 10,0 17,0 15,0 68

A1.7 Köyhyysriskissä olevat kotitaloustyypeittäin, 2000* BE DK DE EL ES FR Köyhyysriskissä olevat kotitaloudet Lapsettomat Yksineläjät 30-64 5,0 19,8 16,0 2,0 3,0 6,9 Yksineläjät >64 11,0 16,8 13,0 8,8 6,0 7,8 Parit väh. toinen >64 7,0 9,9 8,0 5,9 5,0 7,8 Parit - molemmat <65 24,0 24,8 6,0 20,6 11,0 11,8 3 aikuista 7,0 5,0 8,0 18,6 9,0 8,8 Lapsiperheet Yksineläjä 6,0 2,0 7,0 2,9 3,0 7,8 Pari 30,0 18,8 29,0 24,5 37,0 41,2 3 aikuista 10,0 3,0 13,0 16,7 26,0 7,8 Kaikki kotitaloudet 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 * Kotitaloudet, joiden tulot henkeä kohden ovat alle 60% kotitalouksien kyseisen maan mediaanista, Lähde Eurostat, ECHP, marraskuu 2003 IE 6,0 14,0 3,0 9,0 5,0 5,0 45,0 13,0 100,0 IT 2,0 7,1 4,0 7,1 19,2 1,0 38,4 21,2 100,0 LU 5,0 3,0 7,0 6,0 7,0 4,0 43,0 25,0 100,0 NL 15,0 2,0 7,0 4,0 7,0 15,0 39,0 11,0 100,0 AT 8,0 17,0 9,0 10,0 10,0 5,0 26,0 15,0 100,0 PT 1,0 6,1 4,0 12,1 10,1 3,0 32,3 31,3 100,0 % of all Köyhyysriskin kotitaloudet FI SE UK EU15 33,0 32,7 8,2 9,0 23,0 10,9 14,3 10,0 6,0 7,9 8,2 7,0 6,0 4,0 11,2 10,0 7,0 0,0 4,1 9,0 3,0 12,9 17,3 7,0 18,0 31,7 29,6 34,0 4,0 0,0 7,1 14,0 100,0 100,0 100,0 100,0 69

A1.8 Luonnonhaitta-alueet pääindikaattorit, 2001 Saaret (1) Kaukaisimmat alueet Harvaan asutut alueet (2) EU 15 keskiarvo (2) Tavoite 1 -alueet (2) Kokonaisväestömäärä (1000 as.) 9423 3943 2122 379604 82912 Alue (km²) 94466 99638 424022 3243415 1027018 Väestön tiheys (as./km²) Keskiarvo 99,8 39,6 5,0 117,0 80,7 Vähintään 8,5 2,0 3,3 2,0 2,0 Enintään 336,5 343,3 9,7 8648,1 4571,0 BKT henkeä kohden (ostovoimana) (EU-15=100) Keskiarvo 71,7 68,4 87,6 100,0 67,1 Vähintään 60,0 48,2 75,7 48,2 48,2 Enintään 141,6 78,4 98,8 263,4 94,7 Työttömyysaste (%) Keskiarvo 16,1 16,1 10,4 7,8 14,2 Vähintään 2,9 2,5 5,9 2,5 2,5 Enintään 20,1 29,3 14,1 29,3 29,3 Alakohtainen työllisyys (% työllisistä) Maatalous 10,5 5,3 6,4 4,0 9,0 Teollisuus 20,8 19,4 24,6 28,2 28,2 Palvelut 68,7 75,3 69,0 67,7 62,8 (1) NUTS 2 - tai NUTS 3 -saarialueet (2) määritelty NUTS 2 -tasolla (3) Työttömyyslukuihin ei sisälly Kreikkaa, työllisyyslukuihin ei sisälly Espanjaa ja Kreikkaa (4) Työllisyyslukuihin ei sisälly Ranskan merten takaisia departementteja (5) työttömyys- ja työllisyyslukuihin sisältyvät vain Bulgaria, Tsekin tasavalta, Unkari, Romania, Slovenia, Slovakia Lähde kaikki tiedot EUROSTATista, paitsi vuoristoalueet Vuoristoaluetutkimuksesta, (kehitetty NUTS 5 -tasolla) mukautettu Eurostatin tietoihin Vuoristoalueet (3) EU 15 (3, 4) N12 (5) 66789 18541 1322910 240960 50,5 76,9 8,9 12,1 5,6 15,8 34,3 37,2 60,1 47,0 70

A1.9 T&K valtiontuki ja teollisuus, keskiarvo 1999-2001 Teollisuuden valtiontuki T&K valtiontuki teollisuudelle Teollisuuden työpaikat miljoonaa euroa miljoonaa euroa 1000 EU15 23460 4513 30077 BE 639 152 652 DK 770 81 436 DE 8733 1500 8105 EL 490 7 605 ES 1100 286 2914 FR 3898 830 3779 IE 498 18 302 IT 3842 710 5161 LU 35 7 33 NL 651 176 1059 AT 454 219 672 PT 231 27 966 FI 391 154 452 SE 405 67 768 UK 1323 279 4173 Lähde Kilpailupolitiikan pääosasto, Valtiontukien tarakstuslautakunta Teollisuuden valtiontuet alan työllistä kohden EUR/työntekijä Indeksi, EU15=100 780 100 979 125 1766 226 1077 138 809 104 378 48 1032 132 1650 212 745 95 1066 137 615 79 676 87 239 31 865 111 527 68 317 41 T&K valtiontuki teollisuuden työntekijää kohden EUR/työntekijä Indeksi, EU15=100 150 100 234 156 186 124 185 123 12 8 98 65 220 146 59 40 138 92 225 150 166 111 326 217 28 19 341 228 87 58 67 45 Valtion T&K tuki % koko teollisuuden valtiontuesta % 19,2 23,9 10,5 17,2 1,4 25,9 21,3 3,6 18,5 21,1 27,0 48,2 11,7 39,5 16,5 21,1 71

A1.10 Kasvihuonekaasupäästöt, 2000 Indeksi, perusvuosi 1990=100* Kioton tavoite EU15 96,0 92,0 BE 106,0 92,5 DK 99,0 79,0 DE 81,0 79,0 EL 124,0 125,0 ES 135,0 115,0 FR 98,0 100,0 IE 124,0 113,0 IT 104,0 93,5 LU 55,0 72,0 NL 103,0 94,0 AT 103,0 87,0 PT 130,0 127,0 FI 96,0 100,0 SE 98,0 104,0 UK 87,0 87,5 N10 69,0 BG 49,4 92,0 CY 140,0 CZ 76,4 92,0 EE 45,4 92,0 HU 82,4 92,0 LT 46,3 92,0 LV 34,1 92,0 MT 129,0 PL 68,1 92,0 RO 61,9 94,0 SI 99,3 94,0 SK 66,9 92,0 A1.11 Kasvihuonekaasupäästöt aloittain, 2001 % kaikista päästöistä N10 Koheesio-maat EU15 Energia jne. 53,0 31,0 29,0 Teollisuus 17,0 21,0 21,0 Liikenne 8,0 21,0 21,0 Maatalous 9,0 13,0 10,0 Jäte 4,0 4,0 3,0 Muut 9,0 10,0 16,0 Lähde Euroopan ympäristövirasto (EEA) *Perustuu hiilidioksidi 2 ekvivalentteihin; kursiiviluvut ovat Eurostatin väliaikaisia arvioita Lähde Euroopan ympäristövirasto (EEA) ja Eurostat 72

% kaikista työpaikoista < 1,97 1,97-3,18 3,18-5,28 5,28-9,96 >= 9,96 Ei tietoja A1.1 Työllisyys aloittain, 2002 Maatalous Teollisuus Palvelut % kaikista työpaikoista % kaikista työpaikoista EU27 = 7,0 < 22,73 22,73-26,49 EU27 = 28,9 < 56,2 56,2-62,44 EU27 = 64,1 26,49-30,58 62,44-67,89 30,58-33,85 67,89-73,54 >=33,85 >= 73,54 Lähde Eurostat Ei tietoja Ei tietoja 250 1250 km EuroGeographics hallinnollisten rajojen yhdistys 73

Canarias (E) Guadeloupe Martinique Réunion Guyane (F) Açores (P) Madeira A1.2 Bruttokansantuote työntekijää kohden (EUR), 2001 Indeksi, EU25 = 100 <25 25-50 50-100 100-120 120-130 >= 130 Ei tietoja BE, NL NUTS0 Lähde Eurostat ja kansalliset tilastokeskukset 0 100 500 km EuroGeographics hallinnollisten rajojen yhdistys 74

Canarias (E) Guadeloupe Martinique Réunion Guyane (F) Açores (P) Madeira A1.3 Työikäisen väestön määrän muutokset (15-64), 2000-2025 Kokonaismuutosprosentti % < -8,1-8,1-3,42-3,42 0,48 0,48 3,97 >= 3,97 Ei tietoja EU27 = -3,5 BG, CZ, HU, PL, RO, SK NUTS0 Lähde Eurostat, UN 0 100 500 km EuroGeographics hallinnollisten rajojen yhdistys 75

Canarias (E) Guadeloupe Martinique Réunion Guyane (F) Açores (P) Madeira A1.4 Vanhusten määrän muutokset (65+), 2000-2025 Kokonaismuutosprosentti % < 27,41 27,41-36,9 36,9-44,97 44,97-57,49 >= 57,49 Ei tietoja EU27 = 40,5 BG, CZ, HU, PL, RO, SK NUTS 0 Lähde Eurostat, UN 0 100 500 km EuroGeographics hallinnollisten rajojen yhdistys 76

Osa 1 Yhteenkuuluvuus, kilpailukyky, työllisyys ja kasvu Tilanne ja suuntaukset EUROPEAN SPATIAL PLANNING OBSERVATION NETWORK A1.5 Yhteydet maanteitse, 2001 Yhteysindeksi, EU27=100 0 < 20 20 < 40 40 < 60 60 < 80 80 < 100 100 < 120 120 < 140 140 < 160 160 < 180 Vähintään 180 Lähde ESPON database Tietojen alkuperä Spiekermann & Wegener (S&W) Tämä kartta ei ole välttämättä ESPON-seurantakomitean näkemyksen mukainen 0 100 500 km EuroGeographics hallinnollisten rajojen yhdistys 77

Osa 1 Yhteenkuuluvuus, kilpailukyky, työllisyys ja kasvu Tilanne ja suuntaukset EUROPEAN SPATIAL PLANNING OBSERVATION NETWORK A1.6 Yhteydet rautateitse, 2001 Yhteysindeksi, EU27=100 0 < 20 20 < 40 40 < 60 60 < 80 80 < 100 100 < 120 120 < 140 140 < 160 160 < 180 Vähintään 180 Lähde ESPON database Tietojen alkuperä Spiekermann & Wegener (S&W) Tämä kartta ei ole välttämättä ESPON-seurantakomitean näkemyksen mukainen 0 100 500 km EuroGeographics hallinnollisten rajojen yhdistys 78

Osa 1 Yhteenkuuluvuus, kilpailukyky, työllisyys ja kasvu Tilanne ja suuntaukset EUROPEAN SPATIAL PLANNING OBSERVATION NETWORK A1.7 Yhteydet lentoteitse, 2001 Yhteysindeksi, EU27=100 0 < 20 20 < 40 40 < 60 60 < 80 80 < 100 100 < 120 120 < 140 140 < 160 160 < 180 Vähintään 180 Lähde ESPON database Tietojen alkuperä Spiekermann & Wegener (S&W) Tämä kartta ei ole välttämättä ESPON-seurantakomitean näkemyksen mukainen 0 100 500 km EuroGeographics hallinnollisten rajojen yhdistys 79

Canarias (E) Guadeloupe Martinique Réunion Guyane (F) Açores (P) Madeira A1.8 Varhain koulunkäynnin lopettaneet, 2002 % 18-24-vuotiaasta väestöstä < 7,7 7,7-11,1 11,1-14,3 14,3-21 >= 21 Ei tietoja EU27 = 16,4 Varhain koulunkäynnin lopettaneet 18-24-vuotias väestö, jolla alempi keskiasteen koulutus, ei koulutuksessa Lähde Eurostat 0 100 500 km EuroGeographics hallinnollisten rajojen yhdistys 80

Canarias (E) Guadeloupe Martinique Réunion Guyane (F) Açores (P) Madeira Re R g e giogi S io GI S A1.9 EPO patentti hakemukset, keskiarvo 1999-2001 Hakemuksia miljoonaa asukasta kohden < 10,89 10,89-63,28 63,28-111,29 111,29-200,24 >= 200,24 EU27 = 120, 5 BG, CZ, HU, PL, RO, SK NUTS0 EPO Euroopan patenttitoimisto Lähde Eurostat 0 100 500 km EuroGeographics hallinnollisten rajojen yhdistys 81

82