120 VUOTTA KALKKIA MEILTÄ MAAILMALLE

Samankaltaiset tiedostot
Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab

SSO-maatalous 2017 Viking Grace Jan Drugge. Nordkalk Member of Rettig Group

SjT Säkylä Jan Drugge. Nordkalk Member of Rettig Group

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Maanparannusaineet mitä maassa tapahtuu

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy

Maanparannusaineiden käyttö peltoviljelyssä mitä maassa tapahtuu

Maan kasvukunnon korjaaminen. Syksy 2013 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Kipsi vähentää peltomaan

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

AITO KALKKI ON VOITTAJAN VALINTA

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Säkylä Hermanni Lallukka Soilfood Oy

PELTOJEN KIPSIKÄSITTELY MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINONA

Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön

Kalkitus & rakennekalkitus sokerijuurikkaalla koetuloksia Ruotsista. Jens Blomquist, Agraria Ord & Jord

Biohiili ja ravinteet

Metsäteollisuuden sivutuotteita nonfood-tuotannon maanparannukseen

Nordkalk Aito KALKITUSOPAS. Nordkalk Aito Kalkitusopas

Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo

Maanparannusaineet mitä maassa tapahtuu. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Pellon kunnostus ja maanhoito

Vesiensuojelun tehostamisohjelma suunnitelmista toimintaan

Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä

Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009

Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI

Tilaaja: Maanmittauslaitos Pohjanmaan maanmittaustoimisto Ismo Mäki-Valkama PL LASKUT

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT

Maan happamuus ja kalkitus. Ravinnepiika, kevätinfo Helena Soinne

Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun

VILJELYSUUNNITELMA 2008

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI

Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja. Nordkalkin

Huittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Tukihaun aikatauluja keväällä 2019 Kipsiä Saaristomeren valuma-alueelle Itämeren tehostettu puhdistusohjelma

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero:

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero:

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Karjanlannan käyttö nurmelle

Kalkitusaineiden tuoteselosteohje

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

NORDKALK AITO KALKITUSOPAS

KALKKIA SAVUKAASUJEN PUHDISTUKSEEN

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen

Stödutbildning , Pemar

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa

Maan vesitalous millaisia kokemuksia eri olosuhteista ja vesitalouden hallinnasta Jaakolan tilalla? Sauli Jaakkola Kokemäki 20.3.

Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus

Osaamista maan kasvukunnon hoitoon - Avaus

Kotipuutarhan ravinneanalyysit

Puhtaamman Itämeren puolesta!

Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Kolari. Luulaja. Verdal Kokkola. Örnsköldsvik. Orsa. Tytyri. Parainen. Vasalemma. Köping Tukholma. Kurevere. Storugns. Ignaberga. Szczecin.

HIIDENVESI-ILTA Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus

Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Reaktiiviset suodinmassat Käyttö ja loppusijoitus

Maan kasvukunnon korjaaminen. Rokua Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

Jätevesilietteen fosforin liukoisuus ja. (PRecover) Kari Ylivainio ja Eila Turtola. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28.1.

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

1. Tuhkan koostumus. Kuva: J Issakainen / Metla

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Saaristomeren vedenlaatu hyvään tilaan: kipsikäsittely täydentämään maatalouden suojelutoimia

Pellot ja vedet kuntoon kannattavaa ja ympäristöystävällistä viljelyä vesienhoito huomioiden.

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

MegaLab tuloksia 2017

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet. Ympäristökuiskaaja , Turku Ympäristöjohtaja Liisa Pietola

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Transkriptio:

120 VUOTTA KALKKIA MEILTÄ MAAILMALLE Tilanomistaja ja kalkintuottaja Otto Moberg Paraisilta alkoi suunnitella 120 vuotta sitten miten kylän kalkkituotantoa voisi tehostaa ja keskittää. Sen suunnittelun tuloksena Nordkalk on tänään Pohjois-Euroopan johtava kalkkikivipohjaisten tuotteiden ja ratkaisujen toimittaja. Otto Moberg perusti yhtiön vuonna 1898 35-vuotiaana

Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin Jan Drugge / Nordkalk Oy Ab

Savimaiden sijainti Suomessa Lähde: MTT Reports 124, 2014

Mitä rakennekalkituksesta tiedetään? Tutkimustieto ensisijaisesti Ruotsista (SLU) Rakennekalkituksella on todettu olevan yksiselitteisen positiivinen vaikutus maan kemiaan (ph, emäskyllästysaste, fosfori) biologiaan (esim. lierot pitävät, sienet eivät) fysikaalisiin ominaisuuksiin (parantaa rakennetta ja vedenläpäisyä, vähentää kiintoaineen ja kiintoaineeseen sidotun fosforin huuhtoutumista)

Minimitekijä rajoittaa kasvua sadon suuruus riippuu ensi sijassa kulloinkin minimissä olevasta kasvutekijästä (kasvuketjun heikoin lenkki ) savimailla usein haasteena vesitalous ja ravinteiden huuhtoutuminen kasvutekijöiden optimoinnin merkitys! Mg Ca Vesi Fe P B Zn S N Lähde: Global Food Security

Mitä Nordkalk Fostop Rakennekalkki on? Kalkkituote, jotka sisältää vähintään 20 % reaktiivista (poltettua (CaO) tai sammutettua) Ca(OH)2 kalkkia ja kalkkikivijauhetta (CaCO 3 ) sisältävä hienojakoinen kuiva kalkkijauhe.

Rakennekalkitus toimii erityisesti SAVIMAILLA Rakennekalkittua savimaata (savespitoisuus 50 %) Ei rakennekalkkia

Rakennekalkki vähentää sameutta ja kokonaisfosforia Sadetussimulaation suodosvesi vasemmalta: näytteet 1-3: rakennekalkittuja maanäytteitä, näyte 4 käsittelemätön kontrolli. (MTT: Uusitalo 2012) 8

Savimaan rakennekalkitus Savihiukkanen on pienin partikkeli savessa ENNEN SAVI- HIUKKANEN VESI SAVI- HIUKKANEN SAVI- HIUKKANEN Vetyionin ja positiivisesti varautunut metalliioneja ryhmittyvä savihiukkasten ympäri H H H + SAVI- HIUKKANEN H H + H H H SAVI- HIUKKANEN Kun kalkkia lisätään, metalli-ionit korvaantuvat kalsium- Ioneilla, jotka sitovat vähemmän vettä Ja fosforin saatavuus paranee JÄLKEEN Sammutettu kalkki Ca(OH) 2, lisätään VESI SAVI- HIUKKANEN 07/02/2018 9

Vasen kuva huono rakenne, oikea hyvä ja luja rakenne

Yhteenveto rakennekalkituksen hyödyistä Savimaiden rakenne paranee merkittävästi Kuorettuminen, vetovastus ja polttoaineen kulutus vähenee Vedenläpäisykyky paranee ja pintavalumien vaara pienenee Kiintoaineen ja kiintoaineeseen sidotun fosforin huuhtoutuminen vähenee: fosfori jää peltoon kasvien käyttöön Kokonaisfosforin huuhtoutuminen vähentyy parhaimmillaan jopa 50 % (Ulén 2010) Jopa 15 % suurempia satoja Vähentää vesistöjen rehevöitymistä

Rakennekalkituksen käytännön toteutus Rakennekalkitus soveltuu savimaille, maalajitunnisteessa S Rakennekalkki tulee levittää kesällä kesannolle tai syksyllä sänkeen, ei liian märkään maahan! Muokkaus mahdollisimman pian levityksen jälkeen, viimeistään 48 h levityksestä! Huolellinen muokkaus välttämätön; ennemmin huolellisesti pintakerrokseen kuin hutiloiden ja karkeasti syvään Paras hyöty, kun korkea savespitoisuus, rakenneongelmia korkea fosforipitoisuus vesistön äärellä sijaitseva kalteva pelto

Rakennekalkituksen kustannukset Rakennekalkin levityskustannus on 50 /tonni Suositeltava levitysmäärä on 8 tonnia/hehtaari Hehtaarikustannus 400 /hehtaari Kriittisillä ja herkimmillä alueilla rakennekalkkimäärä voi olla tätä suurempi aina 15 ton/ha asti.

TUOTEPALETTI HUOMIOITAVAA: LAIVAUKSET RAKENNEKALKKI

Usein kysytyt kysymykset rakennekalkista Kuinka paljon Fostop rakennekalkkia tulisi levittää? Sopiva annos on vähintään 7 tonnia/hehtaari riippuen pellon ph:sta, fostoriluvusta, savespitoisuudesta ja rakenneongelmasta. Miten ja milloin rakennekalkkia levitetään? Rakennekalkkia levitetään samalla kalustolla kuin tavallista maanparannuskalkkia. Rakennevaikutuksen varmistamiseksi rakennekalkki tulee levittää kesällä tai syksyllä kuivaan maahan. Mitä muuta huomioitavaa rakennekalkkikäsittelyssä on muistettava? Pelto tulee muokata kahden vuorokauden (48 h) kuluessa levityksestä. Näin varmistetaan paras tulos rakennevaikutuksen kannalta. Mistä Fostop-rakennekalkkia saa? Rakennekalkkia myyvät maatalouskaupat. Nordkalk valmistaa Fostop Rakennekalkkia Tytyrin ja Sipoon tuotantolaitoksilla.

AtriGran rakeistettu kalkki Erittäin nopeavaikutteinen rakeistettu kalkkituote Helppo levittää itse pintalevittimellä Soveltuu erityisesti happamien ongelmakohtien täsmäkalkitukseen ja nopeavaikutteisuutensa ansiosta pelloille, joissa ph halutaan nopeasti kuntoon. Tuote on valmistettu Nordkalkin Puolan tehtaalla. Saatavana 500 kg:n suursäkeissä. Raekoko: 1-4 mm. Lisätietoja: nordkalk.fi/atrigran ja youtubesta

OLEMME MYÖS FACEBOOKISSA! Seuraa ja tykkää Nordkalk Maatalous Nordkalk member Member of of the of Rettig Group

Kiitos ja eiku koneet levittämään! 07/02/2018 18

Kalkituksen ja kipsin erot KALKKI JA RAKENNEKALKKI Nostaa ph:ta Rakennekalkki nostaa johtolukua, mutta maltillisesti Parantaa ravinteiden käyttökelpoisuutta ja pienentää savimaiden eroosiota Edistää juurten kasvua Parantaa maan rakennetta Toimii Ca/Mg lannoitteena Nostaa satoa ph:sta riippuen yli 15 % Ei vesistörajoituksia Ei nosta ph:ta KIPSI Nostaa maan johtolukua jopa haitallisen korkeaksi maan faunalle Vähentää fosforin huuhtoitumista ja pienentää savimaiden eroosiota Parantaa maan rakennetta, mutta vaikutus on lyhytaikainen Toimii Ca/ S lannoitteena Ei sovellu järvien rantapelloille sulfaatin vuoksi

Halkeama