Päiväkirurgian koulutuspäivä / Pori Satu Rauta, perioperatiivisen hoitotyön kliininen asiantuntija Hus, Hyks Operatiivinen tulosyksikkö
Esityksen sisältö Mitä ohjaus on? Miten ohjausta on hoitotieteessä tutkittu? Millaista on hyvä ohjaus? Miksi se ei toteudu? Muutama esimerkki ohjaustutkimuksista Johtopäätökset 2
Mitä on ohjaus? Ammatillista toimintaa, jonka tavoitteena on tiedon ja tuen avulla auttaa potilasta itsenäiseksi ja selviytyväksi (Soohbany 1999) Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa, joka on sidoksissa ohjaajan ja ohjattavan kontekstiin ja jossa ohjaaja ja ohjattava ovat keskenään vuorovaikutteisessa ohjaussuhteessa (Kääriäinen & Kyngäs 2005) 3
Potilaiden ohjaus hoitotieteellisissä tutkimuksissa Kääriäinen & Kyngäs (2005) analysoivat 96 ohjausta käsittelevää artikkelia: 1. Potilaiden käsitykset ohjauksesta 2. Ohjauksen toteutuminen 3. Ohjauksen vaikutukset 4
1) Potilaiden käsitykset ohjauksesta Tyytyväisyys ohjaukseen Potilaat tyytyväisiä, kun saavat riittävästi tietoa Ohjaustarpeet ja niiden arviointi Liittyvät tietoon ja tukeen Tunnistaminen vaativaa, koska tarpeet ovat yksilöllisiä ja taustatekijät saattavat vaikuttaa 5
1) Potilaiden käsitykset ohjauksesta Ohjauksen riittävyys Potilaat eivät aina saa riittävästi tietoa sairaudestaan ja sen hoidosta Omaisten rooli ohjauksessa Omaisten haluttiin osallistuvan ohjaukseen (auttoi tiedon tulkinnassa ja käytössä, väärinkäsitysten estämisessä ja lisäkysymysten esittämisessä) Omaiset saavat puutteellisesti tietoa 6
2) Ohjauksen toteuttaminen Suullinen ohjaus Vuorovaikutus Yksilö tai ryhmäohjaus Demonstraatiot / harjoittelu Kirjallinen ohjausmateriaali Tarpeellinen tiedonlähde; tieto säilyy, siihen voidaan palata, myös omaiset Hyvä kirjallinen ohje: selkeä, sisällöllisesti potilaiden näkökulmasta lähtevä, ajan tasalla oleva ja tunteisiin vetoamaton, kuvallinen Yhdistetään usein suulliseen ohjaukseen 7
2) Ohjauksen toteuttaminen Audiovisuaalinen ohjaus Käytettiin vähiten Videot, äänikasetit, tietokoneohjelmat, puhelin Kehittäminen ja käyttö edellyttävät henkilöstö, aika ja laiteresursseja Pidettiin vähiten vaikuttavana Potilaat ja omaiset toivoivat sen käyttöä suullisen ohjauksen lisäksi 8
3) Ohjauksen vaikutukset Interventiotutkimusten ongelmat Pienet otoskoot Raportointi riittämätöntä; millainen ohjausinterventio on ollut, mitä on ollut kontrolliryhmän saama normaaliohjaus, käytetyt mittarit ja niiden luotettavuus? 9
Interventioiden hyödyt Ohjaukselliset interventiot hyödyllisiä elämänlaatu (Leino Kilpi ym. 2005), hoitoon sitoutuminen, hyvinvointi (Shuldham 1999), tieto sairaudesta ja sen hoidosta (Johansson ym. 2005), sairaudesta selviytyminen, mieliala, tyytyväisyys (Lookinland & Pool 1998, Allard 2007), turvallisuudentunne, toimintakyky sairauden aiheuttama ahdistus (esim. Sjöling ym. 2003), hoitokäynnit, sairauspäivät, lääkkeiden käyttö (Marcum ym. 2002, Perneger ym. 2002) omaisten tiedonsaanti, yhteydenotot 10
Hyvälle ohjaukselle ominaista: Potilaan kohtaaminen, läsnäoleminen, asiantuntijuus ja potilaan tukeminen sekä turvallisuudesta huolehtiminen Ohjaajan vahva tietämys ohjattavasta asiasta, hyvät opetus, ohjaus ja vuorovaikutustaidot Vastavuoroinen keskustelu, potilaan rohkaisu ilmaisemaan ja käsittelemään tuntemuksiaan Ohjattavan asian ymmärtämisen tarkastus Jaarsma ym. 1999, 2000 11
Voimaannuttavan ohjauksen tunnuspiirteitä Ohjaajan rooli on tukea potilaan omaa kykyä selviytyä tarjoamalla hänelle tietoa Ohjaus etenee potilaan ja hänen tarpeidensa tuntemisen varassa Ohjaajan ja ohjattavan suhde on tasapainoinen ja kunnioittava, jatkuvaa vuoropuhelua toistensa asiantuntijuutta kunnioittaen Potilaan rooli on olla tasavertainen osallistuja Äänensävy rauhallinen ja luottamusta herättävä; rohkaisee potilasta osallistumaan Potilasta kannustetaan osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon 12
Jatkuu Annetaan potilaalle aitoa kiinnostusta osoittavaa palautetta, jota on saatu kuuntelemalla Ohjaaja analysoi ja arvioi omaa toimintaansa Annetaan potilaalle mahdollisuus omiin tulkintoihin Esitetään päämäärä, mutta annetaan potilaalle mahdollisuus yksilölliseen harkintaan omassa terveysongelmassaan ja tilanteessaan Molemmat osallistuvat aktiivisesti keskusteluun Potilas pohtii ja arvioi omaa tilannettaan Ohjaajan ja ohjattavan välillä on empaattinen yhteys Virtanen & Leino Kilpi 2007 13
Esteitä ohjauksen onnistumiselle Välttely, unohtelu, kieltäminen Tilannetta ei tunnisteta ohjaukselliseksi Ohjaus annetaan välikäden kautta Oppimistarpeita ei huomioida Kiire, henkilöstön vähyys, tiedon puute Ristiriitaiset käsitykset ohjauksen sisällöstä Hoitajien taito huomioida omaiset osana hoitoprosessia voi olla heikko ja tunteista puhuminen vaikeaa Tilojen epäasianmukaisuus ja puutteellinen välineistö (McCabe 2004, Kääriäinen 2007) 14
O Connor Von, S. 2008 Tarkoituksena verrata kahta eri ohjausmenetelmää päiväkirurgiseen tonsillektomiaan tulevilla nuorilla (10 16v.) Koeryhmä: Internet ohjaus Kontrolliryhmä: tavallinen ohjaus Mitattiin ahdistusta, tiedonsaantia, postoperatiivista kipua ja tyytyväisyyttä preoperatiiviseen toimenpiteeseen valmentamiseen Lisäksi mitattiin vanhempien ahdistusta ja tyytyväisyyttä lastensa toimenpiteeseen valmentamiseen 15
Tulokset: Internet ryhmä merkitsevästi tyytyväisempi siihen, miten heidät oli valmennettu toimenpiteeseen, ja he olivat saaneet enemmän tietoa kuin kontrolliryhmä Internet ryhmän vanhemmat tyytyväisempiä siihen, miten heidän lapsensa oli valmennettu toimenpiteeseen Kivussa erot kliinisesti merkittäviä (2h 4,18 vs. 4,71 ja 24h 4.25 vs. 6.09) 16
Heikkinen, K. 2008 (ei vielä julkaistu) Koeryhmä: päiväkirurgisille ortopedisille potilaille kehitetty Internet ohjaussivusto Kontrolliryhmä: sairaanhoitajan ohjauskäynti Viitekehyksenä voimaannuttava potilasohjaus Tulokset: koeryhmän voimaantuminen merkitsevästi parempaa etenkin tiedollisella ja kokemuksellisella osaalueella 17
Chen, ym. 2007 arvioivat päiväkirurgisille potilaille suunnattua puhelinohjauspalvelua sekä potilaiden että hoitajien näkökulmasta 1)Potilaat olivat tyytyväisiä ja kokivat puhelinpalvelun tarpeellisena ja positiivisena 2)Hoitajien mielestä suurin vaikeus puhelinohjauspalvelun toteuttamisessa oli se, että heillä ei ollut tarpeeksi tietoa vastata potilaiden kysymyksiin 18
Kääriäinen ym. 2006 Tutkivat terveydenhuoltohenkilöstön käsityksiä ohjauksesta Ohjauksen resurssit kohtalaiset; Ohjausvalmiudet (tiedot, taidot, asenteet), ohjausmenetelmien hallinta ja ohjauksen puitteet Ohjaustoiminta useimmiten potilaslähtöistä kehittämishaasteet 19
Gilmartin 2007 keskeistä päiväkirurgisen sairaanhoitajan työssä potilaan valmentaminen toimenpiteeseen riittävän ohjauksen antaminen jatkuva psyykkinen tukeminen potilaiden mielestä näiden toteutuminen auttaa heitä selviytymään tilanteesta 20
Johtopäätökset: Ohjaustietojen ja taitojen kehittäminen ja päivitys Näyttöön perustuva toiminta Potilaiden oppimistarpeet huomioitava Potilaan rooli aktiiviseksi Suullisen ohjauksen lisäksi kirjallista materiaalia Innovatiiviset ohjausmenetelmät, Internet Ohjauksen arviointi Omaisten rooli 21
KIITOS! KIITOS! 22