Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Vesistöpäivä 15.6 Haukivuori Pekka Sojakka
Kyyvesi Pinta-ala 129,9 km 2 Kokonaisrantaviiva 857,261 km Max syvyys 35,25 m Keskisyvyys 4,39 m Tilavuus n. 57 milj m 3 Keskivirtaama 13.4 m 3 /s Viipymä T 512 vrk Valuma-alueen koko 141 km 2
MATALUUS: -1865-7 toteutettu Kyyveden 1,8 m:nlasku - Alle 3 m syvyystasoa n. 5 % pinta-alasta - Alle 1 m syvyystasoa n. 2 % pinta-alasta >Rantavyöhykkeen osuus suuri Syvyys m Tilavuus 1³ m³ Pinta-ala ha Pinta-ala% 578 12994,8 1, 1 45565 1349,8 79,6 2 363119 8298,83 63,9 3 287756 6783,77 52,2 4 22729 544,58 41,6 5 178618 4298,62 33,1 6 14413 34,69 26,2 7 114 269,83 2,7 8 86161,2 217,5 16,2 9 67539,5 1635,77 12,6 1 5395,2 1272,99 9,8
Umpeenkasvulle herkät alueet (punainen)
Aluetyypin osuus koko valumaalueen pinta-alasta: Rakennettu alue 3 % Maatalousalueet 7 % Metsät, avoimet kankaat, kalliomaat 71 % Kosteikot, avosuot 3 % Vesistöt 16 % 5 Turvemaata n. 21 %, maapinta-alasta n. 25 % Lähes kaikki turvemaat ojitettu vaikutuksia mm. hydrologiaan ja vedenlaatuun Turvetuotantoa n. 45 ha (215) n.,4 % valuma-alueen maa-alasta. Eriyisesti. itäosissa (mm. Koiraselkä) Pääosa, n. 6 % Kyyveteen laskevista vesistä tulee järven koillisosaan Nykälänjoen valuma-alueelta sekä Härkäjärven valuma-alueelta Törmäjoen kautta Jänisselälle.
VEMALA-kuormitus fosfori (SYKE 214)
1976 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 22 2 18 Nykälänjoki 167 12 1 16 14 12 1 8 Väri Typpi / fosfori 8 6 4 6 4 2 2 Kok. P
2 4 6 8 1 12 14 16 18 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1969 197 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 198 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 Rauhasalmi 117 Väri Typpi / fosfori Kok. P
Veden happipitoisuus nykyinen (28 alk.) / aikaisempi Happipitoisuus pohjalla mg/l 12 1 TERVASKAARRE 4,4 / 3,7 5,8 / 6,2 6,9 / 7,9 6,6 / 7,3 8 6 4 2 14 12 KYYVESI 84 /,1 6,8 / 8,4 8,7 / 8,1 5,6 / 4,5 1 8 6 4 2 12 1 KOIRASELKÄ 8 6 3,5 / 4,5 4 2
Veden kok.fosfori nykyinen (28 alk.) / aikaisempi Fosforipitoisuus (1 m) µg/l 35 3 TERVASKAARRE 17 / 2 16 / 18 38 / 41 59 / 54 25 2 15 1 5 23 / 25 3 / 31 35 3 25 2 15 KYYVESI 84 9 / 1 11 / 12 1 5 16 / 2 4 35 3 25 2 15 1 5 KOIRASELKÄ
Veden kok. typpi nykyinen (28 alk.) / aikaisempi Typpipitoisuus (1 m) µg/l 12 TERVASKAARRE 1 568 / 61 51 / 575 934 / 767 8 6 4 15 / 768 798 / 681 393/ 443 56 / 489 193 / 86 2 7 6 5 4 3 2 1 9 8 KYYVESI 84 714 / 688 14 KOIRASELKÄ 12 1 8 6 4 2
Veden a-klorofyllipit. nykyinen (28 alk.) / aikaisempi Veden a-klorofylli (-2 m) µg/l 5 TERVASKAARRE 4 8, / 13,7 8,5 / 14,4 3 2 1 9,9 / 22,6 7,1 / 8,7 4 KYYVESI 84 35 3 25 2 15 1 5 11,1 / 13,8 4 KOIRASELKÄ 35 3 25 2 15 1 5
Veden väriarvo nykyinen (28 alk.) / aikaisempi Veden väri (1 m) 2 TERVASKAARRE 22 / 15 15 11 / 95 6 / 49 281 / 28 1 5 12 KYYVESI 84 178 / 135 28 / 8 1 8 6 4 27 / 18 66 / 49 2 4 KOIRASELKÄ 35 3 25 2 143 / 113 15 1 5
Näkösyvyys nykyinen (28 alk.) / aikaisempi 1,7 / 2, 2,3 / 2,4,7 /,9,8 / 1,1 Näkösyvyys (m) 3,5 TERVASKAARRE 3 2,5 2 1,5 1,5 7 6 KYYVESI 84 1, / 1, 5 4 3 2,5 / 3,1 2 1 2,5 2 1,5 3 KOIRASELKÄ 1,2 / 1,7 1,5
Veden sameus FNU (1 M) 5 4 3 2 1 PETÄJÄSELKÄ 2 SUOVUNSELKÄ 15 1 5 3,5 3 2,5 2 1,5 1,5 4 TERVASKAARRE 2,5 2 1,5 1,5 3 KYYVESI 84 4 NIITTULEVÄ 3,5 3 2,5 2 1,5 1,5 1,6 KOIRASELKÄ 1,4 1,2 1,8,6,4,2
Keskimäärin Kyyvettä voidaan luonnehtia keskiravinteikkaaksi eli mesotrofiseksi järveksi (kok. P 12-23 µg/l).
PINTAVESIEN TILA EKOLOGINEN LUOKITTELU Muutokset biologisten laatutekijöiden osalta sekä havaitut levähaitat viittaavat osin hitaaseen rehevöitymiskehitykseen Kyyveden alueella. Nimi Ala [ha] Tyyppi 1. kausi - Ekologinen tila 2. kausi - Ekologinen tila 2. kausi - Kem.tila Kyyvesi kesk. 746 Sh Hyvä Hyvä Hyvä Jousvesi-Honkalah 2637 Kh Hyvä Tyydyttävä Hyvää huonompi Juurikkaselkä 1341 Kh Hyvä Hyvä Hyvää huonompi Suovunselkä 359 MRh Välttävä Tyydyttävä Hyvää huonompi Niittuleva 334 MRh Hyvä Hyvä Hyvää huonompi Koiraselkä 331 Rh Erinomainen Hyvä Hyvää huonompi Hirviselkä 29 MRh Tyydyttävä Tyydyttävä Hyvää huonompi Valkeajärvi 2 MVh Hyvä Erinomainen Hyvää huonompi Viikarinlahti 114 MRh Hyvä Hyvä Hyvää huonompi
Koekalastukset Petokalojen osuus kohtuullinen kaikilla tutkimusalueilla Särkikalojen osuus suurin pohjoisosissa >5 % Suovunselällä ja Hirviselällä Saalisbiomassa suurin pohjoisosissa Koiraselällä (217 NabLabs) biomassa vähäinen
Hoitokalastukset 211-217 kalastettu yhteensä n. 23 t Fosforia poistettu saaliin mukana tänä aikana yli 19 kg 217: Kapustasalmen molemmin puolin sekä Rauhajärvellä Saaliin hyödyntäminen biokaasuksi
Kyyvesi, seuranta Vuodet 1961-217 Havaintopaikkoja 361 kpl (va) Analyysejä n. 32 Mittaukset yli 1 kpl: Nykälänjoki Rauhasalmi Kyyvesi 84 Kyyvesi asemanselkä
Kyyvesi, seuranta Laatutekijä näytteenotto /v seurantajakso Kasviplanktonin koostumus, runsaussuhteet ja biomassa 1-2 3-6 v a-klorofylli 1-3 1-6 v Vesikasvit 1 12 Päälyslevät 1 6 Pohjaeläimet, syvänne / rantavyöhyke 1 6 Kalaston koostumus, runsaussuhteet ja ikärakenne 1 6 Virtauksen määrä ja dynamiikka joessa 1 Virtauksen määrä ja dynamiikka järvessä 1 Kemialliset ja fysikaalis-kemialliset yleiset laatutekijät 2-4 1-6 v Fysikaalis-kemiallinen näytteenotto Kasviplankton, piilevät,haittalevät Pohjaeläimet Makrofyytit
Ilmasto-olojen vaikutus Kyyveteen Ilman lämpötila noussee Etelä-Savossa keskimäärin n. 3-5 astetta vuosisadan loppuun mennessä. Yhdessä kasvukauden pitenemisen kanssa lämpötilan muutos lisää vesiekosysteemien perustuotantoa. Kyyveden alueelle vaikuttaa myös sateisuus, joka kasvanee 12-2 prosenttia ilmastoskenaariosta riippuen. Lisääntynyt sadanta ja rankkasateet lisäävät tulvaherkkyyttä ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin erityisesti leutoina talvina, jolloin kasvipeite ei sido ravinteita ja maa ei ole roudassa. Ravinteiden runsaus vesiekosysteemissä lisää kasvien kasvua ja kokonaisuudessaan ilmastonmuutoksen odotetaan voimistavan vesien rehevöitymistä.
KIITOS Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus