Henkilöstöraportti 2017
SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖPOLIITTISET TAVOITTEET 4 3. HENKILÖSTÖ 4 3.1. Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne 5 3.2. Palvelussuhteiden pituudet 6 3.3. Eläkkeelle siirtyminen 6 4. HENKILÖSTÖMENOT 7 4.1. Henkilöstön muistamisen periaatteet 7 4.2. Kunnallinen palkkausjärjestelmä 8 5. TYÖAJAN JAKAUTUMINEN 9 6. TYÖTERVEYSHUOLTO JA HENKILÖSTÖN HYVINVOINTIA 10 EDISTÄVÄ TOIMINTA 7. HENKILÖSTÖN KOULUTUSTASO JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 11 8. TYÖNANTAJAN JA HENKILÖSTÖN YHTEISTOIMINTA 12 9. TYÖSUOJELUTOIMINTA 13 2
1. Johdanto Henkilöstöraportin tehtävänä on antaa tietoa organisaation henkilöstövoimavaroista, niiden käytöstä sekä henkilöstövoimavaroissa tapahtuneista muutoksista. Henkilöstöraportti on tärkeä johtamisen ja suunnittelun väline. Raportti antaa tietoa henkilöstön työhyvinvoinnin, työkyvyn ja pätevyyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Raportin avulla voidaan myös arvioida, miten asetetut tavoitteet henkilöstölle on saavutettu. Vuosi 2017 oli maakuntaliiton toiminnassa erittäin vilkas. Toiminnassa korostui vuoden 2016 lopussa hyväksytyn maakuntastrategian toimeenpano. Oman lisänsä liiton tehtäviin toi maakuntauudistuksen valmistelu, jonka koordinaatio kuuluu maakuntaliitoille. Maakuntaliiton henkilöstö on tiiviisti mukana uudistuksen valmistelussa ja henkilöstön muutosvalmennukseen otettiin ensimmäisiä askeleita syksyllä 2017. Oleellista on huolehtia henkilöstön jaksamisesta ja osaamisen kehittämisestä muutostilanteessa. Avoimesti asioista keskustelemalla ja tuomalla meneillään olevia muutoksia esille on omalta osalta pyritty varmistamaan se, että myös henkilöstöllä on riittävät ja ajantasaiset tiedot muutoksista. Liiton sairauspoissaolot ovat pysyneet kohtuullisella tasolla ja ovat selvästi alle kunta-alan keskiarvon. Maakuntaliiton henkilöstössä tapahtui vuonna 2017 vaihdoksia sekä liiton oman että maakuntauudististuksen osalta. Vuonna 2017 juhlistettiin sekä eläkkeelle että uusiin haasteisiin siirtyneitä työkavereita. Myös uusia osaajia aloitti vuonna 2017 maakuntaliiton palveluksessa. Tässä raportissa esitetään Etelä-Savon maakuntaliiton henkilöstöä kuvaavat keskeiset tunnusluvut vuodelta 2017. Etelä-Savon maakuntaliitossa henkilöstöraportti on laadittu vuodesta 2001 lähtien. Se noudattaa soveltuvin osin KT-Kuntatyönantajien suositusta henkilöraportiksi. 3
2. Henkilöstöpoliittiset tavoitteet Maakuntavaltuusto hyväksyi joulukuussa 2016 pidetyssä syyskokouksessa liiton toiminta- ja taloussuunnitelman vuodelle 2017. Virastolle asetettuja tavoitteita olivat: Hallinnon, taloushallinnon ja maksatuksen toimintaprosesseja sujuvoitetaan. Huolehditaan henkilöstön työhyvinvoinnista ja osaamisen varmistamisesta. Johtamisessa onnistutaan, mikä takaa laadukkaat palvelut virastossa sekä maakuntauudistuksen etenemisen annetussa aikataulussa. Johtoryhmä kokoontui vuoden 2017 aikana 37 (vuonna 2016 39 kertaa) kertaa. Johtoryhmä ja hallituksen puheenjohtajisto kokoontuivat yleensä viikkoa ennen hallituksen kokousta. Maakuntaliiton keskeinen tiedonvaihtokanavana ovat toimistopalaverit, joihin koko henkilöstön oli mahdollista osallistua. Vuonna 2017 toimistopalavereja pidettiin 25 kertaa (vuonna 2016 31). Henkilöstöä pidettiin tietoisena maakuntauudistuksen etenemisestä myös henkilöstötilaisuusien kautta. Johtoryhmän ja toimistopalavereiden sihteerinä toimi maakuntajohtajan sihteeri Aino Salo/Taina Saahko. Molempien kokousten muistiot jaetiin koko henkilökunnalle. Henkilöstöä johtoryhmässä edusti Tiina Hämäläinen varallaan Tomi Heimonen. Henkilöstö valitsee keskuudestaan edustajansa ja hänen varahenkilönsä vuosittain. Vuosittaiset kehityskeskustelut käytiin loppuvuodesta 2017. Lisäksi maakuntajohtaja kävi henkilökohtaisen keskustelukierroksen henkilöstön kanssa alkuvuodesta 2017. Kehityskeskusteluissa esille nousseita kehittämisehdotuksia vietiin eteenpäin johtoryhmän toimesta. Taloussuunnitelmassa ennakoitiin henkilöstöresurssien jakautuminen henkilötyövuosittain tehtävittäin seuraavasti: Tehtävä TA 2017 Toteuma 2017 Luottamushenkilöhallinto 1,0 1,0 Virasto 20,1 20,0 Hankkeet 7,6 8,5 Yhteensä 28,7 29,5 3. Henkilöstö Maakuntaliiton palveluksessa oli vuoden 2017 lopussa 31 henkilöä. Toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa oli 25 (80,7 %) ja määräaikaisia oli 6 (19,4 %). Kunta-alalla määräaikaisia on keskimäärin 20,6 % (2016). Henkilöstö, henkilöä 2013 2014 2015 2016 2017 Vakinaiset 29 28 26 26 25 Määräaikaiset 7 5 9 8 6 4
YHTEENSÄ 36 33 35 34 31 Henkilöstö, htv 2013 2014 2015 2016 2017 29,2 29,8 29,5 29,2 29,5 Viranhaltijoita maakuntaliitossa on neljä, sillä vain maakuntajohtaja ja yksiköiden päälliköt ovat virkasuhteessa, muutoin henkilöstö on työsopimussuhteessa. Maakuntaliitossa virkoja oli 11,8 % palvelussuhteista. Kunta-alalla vuonna 2016 henkilöstöstä oli virkasuhteisia 26 % ja työsuhteisia 74 %. Vuoden vaihteessa kokoaikaisia maakuntaliiton henkilöstöstä oli 29 (93,5 %) ja osa-aikaisia kaksi (6,5 %). Henkilöstön sijoittuminen organisaatioon 31.12.2017 Hallinto- ja kehittämisyksikkö Aluesuunnitteluyksikkö Aluekehitysyksikkö Maakuntajohtajan esikunta 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % naiset miehet Vuoden 2017 aikana henkilöstössä tapahtui vaihtuvuutta. Kolme vakituista palvelussuhdetta päättyi ja yksi alkoi vuoden aikana. Lisäksi yksi määräaikainen palvelussuhde alkoi, yksi päättyi ja viisi määräaikaista työsuhdetta jatkui edellisestä vuodesta vuoden 2018 puolelle. Vuoden 2017 aikana toteutettiin useita rekrytointeja; hallinto- ja kehittämisjohtajan virka, kehittämispäällikön ja järjestelmäpäällikön vakinaiset toimet täytettiin. Lisäksi täytettiin kaksi määräaikaisen koordinaattorin tehtävää. Maakuntaliitto tarjosi vuonna 2017 kolmelle harjoittelijalle harjoittelupaikan. He sijoittuivat aluekehitys- ja hallintoyksikköön. Maakuntauudistuksen valmistelu on tuonut lisätehtäviä maakuntaliitoille ja vaikuttanut henkilöstön työnkuviin. Vuoden 2017 lopussa maakuntajohtaja toimi uudistuksen muutosjohtajana. Lisäksi maakuntaliiton henkilöstöön kuuluivat maakuntauudistuksen projektipäällikkö ja projektikoordinaattori. Lisäksi liiton henkilöstöä osallistui valmistelutehtäviin oman työnsä ohella. Maakuntauudistuksen tehtäviin oli loppuvuodesta käynnissä useita rekrytointeja valtion erillisrahoituksen vahvistuttua. 3.1. Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne Liiton henkilöstöstä 22 (71 %) oli naisia ja 9 (29 %) miehiä. Kunta-alalla naisia työskentelee keskimäärin 80 %. Maakuntaliiton henkilöstön keski-ikä vuoden 2017 lopussa oli 46,8 vuotta 5
Henkilöä (vuonna 2016 46,5 vuotta). Vakinaisten keski-ikä oli 47,8 vuotta (48,3 vuotta vuonna 2016) ja määräaikaisten 43,0 vuotta (40,6 vuotta vuonna 2016). Kunta-alalla työskentelevän henkilöstön keski-ikä on korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Koko kunta-alan keski-ikä oli vuonna 2016 45,8 vuotta. Määräaikainen henkilöstö on vakituista henkilöstöä selkeästi nuorempaa. Määräaikaisten keski-ikä vuonna 2016 kunta-alalla oli 38,0 vuotta ja vakinaisten 47,9 vuotta. Ikäryhmittäin liiton henkilöstö jakautui vuonna 2017 seuraavasti (tilanne 31.12.2017): Alle 30-vuotiaat 0 30-39-vuotiaat 8 40-49-vuotiaat 12 50-60-vuotiaat 5 Yli 60-vuotiaat 6 3.2. Palvelussuhteiden pituudet Vakinaisten työtekijöiden keskimääräinen palvelusaika vuonna 2017 oli 13 vuotta ja määräaikaisten keskimäärin 2 vuotta. Määräaikaisuuden peruste on joko sijaisuus tai projektiluontoinen työ. Palvelusaikojen pituudet viittaavat siihen, että henkilöstö on sitoutunut työpaikkaansa. Palvelusuhteiden pituudet 31.12.2017 8 7 6 4 2 1 5 3 3 4 4 1 2 1 0 alle 2 vuotta 2-5 vuotta 5-10 vuotta 10-15 vuotta 15-20 vuotta 20-30 vuotta 30-40 vuotta Yli 40 vuotta vakinaiset määräaikaiset 3.3. Eläkkeelle siirtyminen Vuonna 2017 siirtyi yksi henkilö vanhuuseläkkeelle. Vuoden 2017 lopussa osa-aikaeläkkeellä oli yksi työntekijä 60 %:lla kokoaikaisen työajasta. Osa-aikaeläkkeiden aiheuttamat tehtäväjärjestelyt hoidettiin sisäisesti. Eläkepoistuman ennakointi on vaikeutunut eläkelainsäädännön muutosten kautta. Eläkeuudistus 1.1.2017 poisti mm. osa-aikaeläkemahdollisuuden. Uuden osittaisen varhennetun vanhuuseläkemuodon käytön määrää tulevaisuudessa on vaikea arvioida. Lisäksi eläkeuudistuksessa vanhuuseläkeikää korotettiin. Vuosien 2018 2019 aikana maakuntaliitossa arvioidaan tapahtuman muutamia eläköitymisiä. 6
4. Henkilöstömenot Maakuntaliiton henkilökustannukset vuonna 2017 käyvät ilmi alla olevasta taulukosta: 2017 2016 Menolaji Muutos-% Palkat ja palkkiot 1 622 439 1 593 968 1,8 - Palkat 1 558 098 1 515 280 2,8 - Viraston palkat 1 097 688 1 153 654-4,9 - Hankkeiden palkat 460 410 361 626 27,3 - Palkkiot (luottamushenkilöt, asiantuntijat) 64 341 78 688-18,2 Henkilösivukulut 362 567 411 922-12,0 - Eläkemenot 351 154 369 380-4,9 - Muut sivukulut 32 657 54 264-39,8 Henkilöstökorvaukset -21 244-11 722 81,2 Muut henkilöstömenot 51 442 52 986-2,9 - Työterveyshuolto 17 315 19 074-9,2 - Kela-korvaus työterveyshuoltoon -8 657-8 394 3,1 - Liikunnan tukeminen 2 483 2 993-17,0 - Työpaikkaruokailu 5 578 5 018 11,2 - Koulutus * 26 847 31 411-14,5 - Henkilöstön rekrytointikulut 7 876 2 884 173,1 * Yhteensä 2 036 448 2 058 876-1,1 Henkilöstömenot/vuosityöntekijä 29,5 / 31 69 032 70 509-2,1 Koulutusmenojen osuus henkilöstön palkkakustannuksista % 1,7 % 2,0 * Koulutusmenot eivät sisällä matkakustannuksia, bruttosumma, 2017 koulutuskorvausta 1087,5 ei ole vähennetty kokonaissummasta Kokonaismenot (ulkoiset) 3 352 915 2 994 955 12,0 Henkilöstömenojen osuus liiton kokonaismenoista % 60,7 % 68,7 4.1. Henkilöstön muistamisen periaatteet Pitkän palveluajan huomioiminen otettiin henkilöstön palkitsemisperiaatteissa käyttöön vuonna 2008. Samalla maakuntahallitus päivitti muita huomioimisen perusteita. Merkkipäivät 50 tai 60 vuotta Lahja 250 euroa Eläkkeelle jääminen Lahja 300 euroa Pitkä palvelus liitossa 10 vuotta Lahja 100 euroa 20 vuotta Lahja 200 euroa tai 3 palkallista vapaata 30 vuotta Lahja 300 euroa tai 5 palkallista vapaata 40 vuotta Lahja 400 euroa tai 5 palkallista vapaat 7
Muissa tilanteissa muistetaan harkinnan mukaan tapauskohtaisesti. Vuonna 2017 virastossa juhlittiin maakuntajohtajan täyttäessä tasavuosia. Virastossa vietettiin kahden pitkäaikaisen työntekijän läksiäisiä. Järjestelmäpäällikkö Vesa Huttunen siirtyi toisiin tehtäviin ja paikkatietokäsittelijä Riitta Torniainen ansaituille eläkepäiville. Kuva Vesa Huttusen läksiäisistä, mitä vietimme keilauksen merkeissä. 4.2 Kunnallinen palkkausjärjestelmä Kunta-alan palkkausjärjestelmän uudistamisessa on ollut kaksi vaihetta: 1) Tehtävien keskinäisen vaativuuden arviointi 2) Henkilökohtaisen työnsuorituksen arviointi Etelä-Savon maakuntaliitossa käytiin 2015 tehtävän vaativuuden arviointi (TVA) osana palkkausjärjestelmän kehittämisprosessia. KVTESin mukaisesti tehtäväkohtainen palkkaus määrittyy tehtävän vaativuuden mukaisesti, jossa otetaan huomioon vaativuustekijöinä 1) työn edellyttämä koulutus ja kokemus 2) osaamisvaatimuksen laaja-alaisuus tai syvyys 3) työn ohjeistus ja harkinnan itsenäisyys 4) vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaidot 5) vastuu ja vaikuttavuus. Prosessin tuloksena maakuntajohtaja hyväksyi tammikuussa 2016 mm. maakuntaliitossa käytössä olevat nimikkeet ja niiden sijoittuminen TVA ryhmittelyn mukaisiin vaativuusryhmiin, joita on kaikkiaan 4. Uudistus tuli voimaan 1.2.2016. Kehityskeskustelujen yhteydessä loppuvuodesta 2017 päivitettiin tehtävänkuvia, jotka noudattivat voimassa olevaa tehtävien vaativuuden arviointia. Henkilökohtaisen työnsuorituksen paikallisesti sovittuja arviointikriteerejä sovellettiin käytäntöön esimiesten toimesta ensimmäisen kerran syksyllä 2004. Arviointikriteerejä on tarkistettu paikallisesti syksyllä 2010 ja 2015. Niiden todettiin olevan edelleen soveltuvia. 8
Teknisten sopimuksen piirissä on maakuntaliitossa neljä henkilöä. Muihin sovelletaan KVTESin määräyksiä. 5. Työajan jakautuminen Etelä-Savon maakuntaliiton henkilöstön työaikamuoto on KVTESn mukainen toimistotyöaika (36,75 t/vko). Maakuntaliiton henkilöstöllä on mahdollisuus etätyöpäiviin. Etätyöstä tulee sopia kirjallisesti esimiehen kanssa ja etätyötä voi tehdä enintään 8 pv / kk. Useat liiton työtekijät käyttävät tämä mahdollisuutta hyväkseen ja se on ollut omiaan lisäämään joustavuutta työn tekemisessä. Teknisesti kaikilla on mahdollisuus etätyön tekemiseen ja siihen on myös pyritty kannustamaan henkilöstöä. Vuonna 2017 etätyöpäiviä teki 8 henkilöä, keskimäärin 17 päivää/henkilö. Etelä-Savon maakuntaliitossa on käytössä tasoittumaton liukuva työaika. Kertynyttä työaikasaldoa voi hakea saldovapaaksi. Vuonna 2017 pidettiin yhteensä 100 saldovapaapäivää eli noin 3 päivää/työntekijä. Sairauspoissaoloja oli 222 päivää vuonna 2017. Lukumääräisesti eniten (75 %) oli 1 3 päivän sairaustapauksia. Sairauspäivien vaihtelu vuosittain on suurta, sillä pienessä työyhteisössä pidemmät sairauslomat vaikuttavat merkittävästi keskiarvoon. Keskimääräinen sairauspäivien määrä oli 7,2 pv työntekijää kohti vuonna 2017. Kunta-alan keskimääräinen sairauspoissaolojen määrä oli 16,7 pv vuonna 2016. Työntekijällä on mahdollisuus olla esimiehen luvalla poissa työstä 1-5 peräkkäistä päivää. Työterveyshoitaja voi jatkaa sairauslomaa kausi-influenssaepidemia-aikaan kahdella päivällä. Tämän jälkeen työnantaja edellyttää työterveyslääkärin kirjoittamaa sairauslomatodistusta. On huomioitavaa, että 25 % maakuntaliiton henkilöstöstä ei ole terveysperusteisia poissaoloja. Sairauspäivien kehitys 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 2017 yhteensä 116 140 117 148 206 222 Vuoden aikana pidemmillä palkattomilla työ/virkavapailla oli kaksi henkilöä. Sairauslomat *) Tilapäinen hoitovapaa Tapaturma Äitiysvapaa Isyysvapaa Palvelusvuosivapaat Muu Yhteensä palkalliset 222 74 13 1 310 Vanh. Vapaa Äitiysvapaa Hoitovapaa Isyysvapaa Opintovapaa Vuorotteluvapaa Muu **) Yhteensä palkattomat 76 353 109 538 *) Sairauslomissa yhdistettynä palkalliset ja palkattomat sairauspäivät, kalenteripäivinä. Tapaturmat ja tilapäiset hoitovapaat eivät sis. lukuun 9
**) Palkattomat muut poissaolot ovat palkattomia lomia ja virka/työvapaita. 6. Työterveyshuolto ja henkilöstön hyvinvointia edistävä toiminta Maakuntaliitolla on sopimus työterveyshuollon järjestämisestä Etelä-Savon työterveyden kanssa. Sopimus kattaa ennaltaehkäisevän työterveyshuollon ja yleislääkäritasoisen sairaanhoidon. Sopimukseen sisältyy myös yksi työterveyslääkärin määräämä hoitosarja/vuosi Mikkelin Fysikaalinen Hoitolaitos Ky:llä. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset ovat vuonna 2017 laskeneet noin 9 % edellisestä vuodesta. Keskimäärin Kela korvaa työterveyshuollon kustannuksista noin 50 %. Kokonaiskustannuksiin sisältyvät myös fysikaalisen hoidon menot. Työterveyshuollon kustannukset vuosina 2011-2017: 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kustannukset 16 379 13 257 16 368 16 178 12 080 19 074 17 315 Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa ajalle 1.1.2017 31.12.2018 päivitettiin loppuvuodesta. Työterveyshuollon tavoitteissa huomioitiin maakuntauudistukseen liittyvät henkiset kuormitukset. Tavoitteena on tukea henkilöstöä muutosvaiheessa ja ennaltaehkäistä henkistä kuormitusta sekä työuupumusta sekä rajata jatkuvaa ylityön määrää. Seuraava henkilöstön työyhteisökysely laaditaan 2018 2019. Henkilöstön fyysiseen työkykyyn on pyritty pääasiassa tukemalla henkilöstön vapaaehtoista liikuntaa. Työnantajan tuki kulttuuri- ja liikuntaseteleiden hankintaan on 50 %, maksimituki vuonna 2017 oli 130 euroa/henkilö. Henkilöstö on hyödyntänyt niitä aktiivisesti. Henkilöstön osuus seteleiden kustannuksista vuonna 2017 oli 2483 euroa. Itä-Suomen maakuntaliittojen virkistyspäiviä vietettiin Pohjois-Karjalassa 8.6. 9.6.2017. Mikkelin asuntomessuilla vierailtiin kesän aikana. Koordinaattori Anu-Anette Varho organisoi lukuisia tapahtumia Etelä-Savossa Suomi 100- juhlavuoden kunniaksi. Maakuntaliiton väkeä osallistui mm. Tuntematon Sotilas -elokuvan kutsuvierasnäytökseen ja Maakuntapäiviin. Viraston väki pääsi tutustumaan myös Mölnlycke -tehtaan toimintaan. Pikkujouluissa osallistuttiin Hope ry:n hyväntekeväisyysaskarteluun ja ruokailtiin ohjelmallisen illanvieton merkeissä Rokkalan tallilla. Joulun viettoon siirryttiin yhteisen joululounaan myötä. 10
Kuva vierailulta Mölnlycken tehtaalta Mikkelissä. 7. Henkilöstön koulutustaso ja osaamisen kehittäminen Liiton henkilöstöstä 65 %:lla on ylempi korkeakoulututkinto, 16 %:lla alempi korkeakoulututkinto ja 6 %:lla keskiasteen tutkinto. Yleisimmin tutkinto on suoritettu kaupallisella- ja yhteiskuntatieteellisellä alalla. Henkilöstön koulutustausta on huomattavasti korkeampi kuin kuntaalalla keskimäärin. Henkilöstön pohjakoulutus 31.12.2017 16% 65% 6% 6% 6% keskiaste alempi korkeakouluaste alin korkea-aste ylempi korkeakouluaste 11
Maakuntaliitto on kannustanut henkilöstöään osaamisen kehittämiseen. Lähtökohtana on, että jokainen voi harkintansa mukaan esittää esimiehelleen halukkuutensa osallistua koulutuksiin. Vuosittain järjestetään myös talon omaa koulutusta, johon halukkaat voivat osallistua. Vuonna 2017 koulutusmenojen osuus henkilöstökustannuksista oli 1,7 % (2,0 % 2016). Vuodesta 2003 lähtien työnantajan ostamaan tai järjestämään työajalla tapahtuvaa koulutusta on seurattu erillisen koulutuskortin avulla. Vuoden 2013 lopulla hyväksyttiin laki ammatillisen koulutuksen kehittämisestä. Vuoden 2014 alusta työnantajan on mahdollista saada työntekijän koulutuksesta koulutuskorvausta. Koulutuskorvauksen saaminen edellyttää työnantaja etukäteen laatimaa koulutussuunnitelmaa. Koulutuskorvaus vähennetään työnantajan työttömyysvakuutusmaksusta. Maakuntaliitossa ko. koulutussuunnitelma laadittiin vuonna 2014. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma päivitettiin vuonna 2017. 8. Työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminta Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa on perusta yhteistoiminnan järjestämiselle. Yhteistoiminnan osapuolia ovat kunta/kuntayhtymä työnantajana ja sen palveluksessa oleva henkilöstö. Henkilöstöä voi yhteistoimintaneuvottelussa edustaa työ- tai virkaehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu tai muu henkilöstön nimeämä edustaja. Yhteistoiminnan tavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisuus yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa osallistua kunnan toiminnan kehittämiseen ja antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun sekä samalla edistää kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuutta. Maakuntaliitossa toimii työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain (449/2007) mukainen yhteistoimintaryhmä. Ammattijärjestöjen edustajina yhteistoimintaryhmässä toimikaudella 2013-2016 toimivat Eveliina Pekkanen Akava, Raili Repo Jyty ry ja Riitta Torniainen, JHL, teknisen sopimuksen edustaja ja työsuojeluvaltuutettu. Henkilövaihdosten johdosta henkilöstöryhmän kokoonpanoa päivitettiin 21.6.2017 henkilöstön kokouksen päätöksellä niin, että henkilöstön edustajina toimivat Jutta Kiiskinen, Eveliina Pekkanen ja Marko Tanttu, joka edustaa teknisen sopimusta. Yhteistoimintaryhmän puheenjohtajana kaudella 2016 2017 toimi Eveliina Pekkanen ja varapuheenjohtajana maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen. Ryhmä kokoontui vuonna 2017 kolme kertaa. Ryhmä käsitteli mm. työsuojeluohjelman vuosille 2018-2020, henkilöstö- ja koulutussuunnitelman 2018 ja maakuntauudistuksen tilannetta. Maakuntahallitus valitsi syksyn 2017 kokouksessa työnantajan edustajina yhteistoimintaryhmässä jatkamaan maakuntajohtajan, hallinto- ja kehittämisjohtajan ja maakuntahallituksen puheenjohtajiston. Yhteistoimintaryhmässä ovat vuonna 2017 olleet: 12
Työnantajan edustajina: Jarkko Wuorinen, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen Pekka Selenius Pentti Mäkinen, maakuntajohtaja Hanna Makkula, hallinto- ja kehittämisjohtaja/anita Hahl-Weckström vs. hallinto- ja kehittämisjohtaja Työntekijöiden edustajina: Eveliina Pekkanen, Akava JS, puheenjohtaja, Riitta Torniainen, JHL, työsuojeluvaltuutettu 31.8.2017 asti, varavaltuutettu Kirsi Kovanen Marko Tanttu, TS Jutta Kiiskinen, Jyty Yhteistoimintaryhmän valmistelijana ja esittelijänä toimii hallinto- ja kehittämisjohtaja Hanna Makkula/Anita Hahl-Weckström. Hallintosihteeri Tiina Hämäläinen toimii työryhmän sihteerinä. Lisäksi maakuntaliitossa toimii teknisten sopimuksen kehittämistyöryhmä. TS-ryhmään kuuluvat JUKO:a maakuntaliitossa edustava pääluottamusmies Eveliina Pekkanen ja varaluottamusmies Marko Tanttu ja kuntayhtymän puolelta hallinto- ja kehittämisjohtaja Hanna Makkula ja hallintosihteeri Tiina Hämäläinen. Kehittämisryhmän toimikausi kestää vuoden 2019 loppuun. 9. Työsuojelutoiminta Työsuojelutoiminnan 2. varavaltuutettu Kirsi Kovanen edusti työsuojeluhenkilöstöä loppuvuoden 2017 varsinaisen ja 1. varavaltuutetun työsuhteiden päätyttyä. Työsuojeluhenkilöstön vaali uudelle toimikaudelle toimitettiin 20.11.2017. Työsuojelun vastuuhenkilöt toimikaudella 2018-2021 ovat: Työsuojeluvaltuutettu Eveliina Pekkanen 1. varavaltuutettu Aino Salo 2. varavaltuutettu Tiina Hämäläinen Työsuojelupäällikkönä toimii hallinto- ja kehittämisjohtaja Hanna Makkula. Fyysinen työympäristö Viime vuosina on uudistettu työpisteiden kalusteita. Sähköpöydät ovat käytössä suurimmalla osalla työntekijöistä, mikä on parantanut työergonomiaa. Työterveyshuollon fysioterapeutti käy tarvittaessa uusien ja talossa jo olevien kanssa läpi työpisteen ergonomian työntekijöiden halukkuuden mukaisesti. Vuonna 2017 tarkastuksia on tehty kaikille halukkaille. Työterveyshuolto Työterveyshuollon toimintasuunnitelma vuosille 2017 2018 päivitettiin loppuvuodesta 2017. Työsuojeluohjeisto Liiton työsuojeluohjelma vuosille 2018-2020 on käsitelty yhteistoimintaryhmän kokouksessa 4.12.2017. Vuosittain on hyväksytty työsuojelun toimintasuunnitelma. 13
Päihteiden käytön hoitoonohjausmalli on otettu käyttöön vuonna 2004. Työsuojeluohje Häirintä tai muu epäasiallinen kohtelu eivät kuulu hyvään työyhteisöön hyväksyttiin vuonna 2007. Viraston turvallisuussuunnitelma ja lakisääteinen pelastussuunnitelma päivitettiin vuonna 2017. Työsuojeluohjeistoa on lisäksi täydennetty työssä jaksamiseen liittyvillä varhaisen puuttumisen käytännöillä. Yhteistoimintaryhmässä 12.12.2011 käsitelty "Työkyvyn hallintamalli" antaa välineitä varhaiseen puuttumiseen. Etätyö Etätyöohjeistus päivitettiin marraskuussa 2014. Riskien kartoitus ja tuvallisuussuunnitelma Riskien kartoitus ja turvallisuussuunnitelma on laadittu vuonna 2015. 14