Kulttuuri asukkaiden hyvinvoinnin tukena ja osana palvelurakennetta Työpaja Leppävirralla 1.11.2018 Mervi Lehmusaho ja Tiina Riekkinen Kulttuurisote-hanke
Taiteen ja kulttuurin myönteisiä vaikutuksia Mielen hyvinvointiin ja yleiseen elämän tyytyväisyyteen (1) Mielenterveyteen ja mielen sairauksista paranemiseen Sosiaaliseen osallisuuteen, vuorovaikutukseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn Hyviä kokemuksia ja näyttöjä: Nuorilla (2) Ikääntyneillä (3) Maahanmuuttajilla ja turvapaikanhakijoilla (4) Vammaisilla ja erityistä tukea tarvitsevilla (5) (Lähteitä: 1) Laitinen 2017a, 2) Laitinen 2017b, 3) Malmivirta 2017, 4) Vanhanen 2017, 5) Sutela 2017)
Kulttuuriset oikeudet Perusteita: Suomen perustuslaki (731/1999, 12, 16, 17 ) YK:n ihmisoikeuksien julistus (1948) ja monet Suomea sitovat kansainväliset ihmisoikeussopimukset Laki kuntien kulttuuritoiminnasta (728/1992); HE 195/2018 vp. HE 15/2017 Järjestämislakiesitys ja muu valmistelussa oleva lainsäädäntö maakunnille kulttuurihyvinvoinnin osalta mahdollistava Huolehdittava kulttuuristen oikeuksien toteutumisesta erityisesti niillä ihmisillä, joiden toimintakyky ja mahdollisuudet hakeutua itse palveluihin on rajoittunutta. Tulossa loppuvuodesta STM:n ja OKM:n ministereiden yhteinen suositus maakunnille 3
HE 195/2018 vp kuntien kulttuuritoiminnasta; tavoitteista ja tehtävistä Tukea ihmisten mahdollisuuksia luovaan ilmaisuun ja toimintaan sekä kulttuurin ja taiteen tekemiseen ja kokemiseen (2 ) Edistää kaikkien väestöryhmien yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja osallistumista kulttuuriin, taiteeseen ja sivistykseen (2 ) Vahvistaa väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä kulttuurin ja taiteen keinoin (2 ) edistää paikallista ja alueellista elinvoimaa (3, 5 ) Edistää taiteen ja kulttuurin yhdenvertaista saatavuutta ja monipuolista käyttöä(3 ) Kehittämistehtävä (6 ) Kunnat toimivat yhteistyössä muiden kuntien, viranomaisten ja maakunnan sekä kulttuuri- ja taidealan ja muiden toimijoiden kanssa (7 ) Kulttuuritoiminnan toteutumisen arviointi ja seuranta (8 ) 4
Kulttuurihyvinvoinnin portaat 5. 1. Esiintymistoiminta, näyttelyt, taideinvestoinnit ja arkkitehtuuri (kokeminen) 2. Omaehtoinen harrastaminen (aktiivinen toiminta) 3. Osallistavat taiteilijavierailut (esim. yhteisömuusikot ja - taiteilijat) sekä taiteen soveltava käyttö 4. Eri alojen välinen yhteistyö koulutuksessa ja työelämässä yhteiskehittäminen uutta osaamista, hybridiset työnkuvat kuntoutumista edistävä toiminta erilaiset terapiat Pysyvä toiminta: kulttuuri osana sosiaali- ja terveysalan toimintaa Eeva Mäkinen & Tiina Riekkinen 5
Kulttuurihyvinvoinnin portaat palveluohjauksen työkaluna 5 Porras 5: Pysyvä toiminta: kulttuuri osana sosiaali- ja terveysalan toimintaa. Kaikille yhteinen tavoite! 4 Porras 4a: Asiakaslähtöistä kulttuurialavetoista toimintaa yhteistyössä sote-alan toimijoiden kanssa Porras 3a: Harrastajien ja/tai vapaaehtoisten toteuttama osallistava asiakaslähtöinen taideja kulttuuritoiminta, jossa asiakas vaikuttajana, kokijana ja/tai aktiivisena osallistujana. Porras 2a: Harrastajien ja vapaaehtoisten toteuttama taide- ja kulttuuritoiminta, jossa asiakas aktiivisena toimijana. Porras 1a: Harrastajien ja/tai vapaaehtoisten toteuttama taide- ja kulttuuritoiminta, jossa asiakas kokijana. 3 2 1 Porras 4b: Asiakaslähtöistä monialaista toimintaa, jossa sote- ja kulttuurialojen ammattilaiset aktiivisesti/tasavertaisesti mukana yhteiskehittämisessä ja palveluohjauksessa! Porras 3b: Taidealan ammattilaisten toteuttama osallistava asiakaslähtöinen taideja kulttuuritoiminta, jossa asiakas vaikuttajana, kokijana ja/tai aktiivisena osallistujana. Porras 2b: Ammattitaiteilijoiden ja taidepedagogien toteuttama toiminta, jossa asiakas aktiivisena toimijana. Porras 1b: Ammattitaiteilijoiden toteuttama taide- ja kulttuuritoiminta, jossa asiakas kokijana.
Itä-Suomen Hyvinvointivoimala 1. Moniammatillinen yhteistyöverkosto 2. Työelämän ja koulutuksen kehittäjä 3. Terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen osallisuuden edistäjä EEVA MÄKINEN & TIINA RIEKKINEN 8
Eeva Mäkinen & Tiina Riekkinen 9
Lähteitä: Laitinen, L. 2017a. Taide, taiteellinen toiminta ja mielenterveys. Teoksessa Lehikoinen, K. & Vanhanen, E. (toim.). Taide ja hyvinvointi: Katsauksia kansainväliseen tutkimukseen. Kokos 1/2017. Helsinki: Taideyliopisto. Laitinen, L. 2017b. Taide, taiteellinen toiminta ja nuorten hyvinvointi. Teoksessa Lehikoinen, K. & Vanhanen, E. (toim.). Taide ja hyvinvointi: Katsauksia kansainväliseen tutkimukseen. Kokos 1/2017. Helsinki: Taideyliopisto. Malmivirta, H. 2017. Taide, taidetoiminta ja niiden vaikutukset ikääntyneiden hyvinvointiin. Teoksessa Lehikoinen, K. & Vanhanen, E. (toim.). Taide ja hyvinvointi: Katsauksia kansainväliseen tutkimukseen. Kokos 1/2017. Helsinki: Taideyliopisto. Sutela, K. 2017. Taide, taiteellinen toiminta ja vammaisten henkilöiden ja erityistä tukea tarvitsevien hyvinvointi. Teoksessa Lehikoinen, K. & Vanhanen, E. (toim.). Taide ja hyvinvointi: Katsauksia kansainväliseen tutkimukseen. Kokos 1/2017. Helsinki: Taideyliopisto.
Kulttuuri asukkaiden hyvinvoinnin tukena ja osana palvelurakennetta - työskentelyosuus Työpaja Leppävirralla 1.11.2018 Mervi Lehmusaho ja Tiina Riekkinen Kulttuurisote-hanke
Työpajassa Pajaan osallistuvien esittäytyminen Alustukset (Mervi + Tiina) Työpajaosuus, vaiheet 1-2: kirjataan kahdessa ryhmässä vapaasti ideoita (yksi idea / liimalappu) 1. Miten järjestötoimijoina tuemme kulttuurin saatavuutta/ saavutettavuutta kunnassa/ maakunnassa? 2. Miten järjestöt voivat olla tukena asiakkaan kulttuuristen oikeuksien huomioimiseksi sotepalveluissa? (Kuvaile mahdollisuudet hyödyntäen Kulttuurihyvinvoinnin portaita) -> kootaan fläppitaululle Fasilitaattorijohtoisesti tehdään tarvittavat ideoiden yhdistämiset Teemojen käsittely ja jatkoesitykset
Yhteenveto käydyistä keskusteluista 1(2) Kulttuurihyvinvointi kirjoitetaan mukaan (auki) hyvinvointikertomukseen/ maakuntaohjelmaan 1) Miten järjestötoimijoina tuemme kulttuurin saatavuutta/saavutettavuutta kunnassa/maakunnassa? - Tekemällä yhteistyötä alueen kulttuuritoimijoiden kanssa, tukemalla kulttuurin ja taidetoiminnan näkyvyyttä - Viemällä ja tuottamalla alueelle kulttuurisia sisältöjä - Toimia sekä rahoituksen hakijoina että palvelujen myyjinä (esim. taidejärjestöt) - Kehittämällä ja kokoamalla osaamista ja palveluja - Järjestöjen vahvuuksia: paljon osaamista paikallisuus, asiakkaita lähellä verkostoituneisuus muuntautuvuus ja ketteryys neutraalius
Yhteenveto käydyistä keskusteluista 2(2) Kulttuurihyvinvointi kirjoitetaan mukaan (auki) hyvinvointikertomukseen/ maakuntaohjelmaan 2) Miten järjestöt voivat olla tukena asiakkaan kulttuuristen oikeuksien huomioimiseksi sote-palveluissa? Paikallinen toimija -> tunnistaa alueen asiakkaiden/asukkaiden tarpeita ja toimijoita Järjestöt palvelutuottajina ja taidealan työn välittäjinä ja organosoijina Yhteistyöllä sekä kuntien/maakuntien toimijoiden kanssa sekä eri järjestöjen kesken (esim. sote-alan järjestöt ja kulttuurialan järjestöt voisivat lisätä yhteistyötä) Kulttuurijärjestöjen edustusta mukaan HYTE- ja SOTE-työhön, työryhmiin, valmisteluun, dokumentoimiseen (sisällön tuottaminen) Järjestöjen vahvuutena: Helposti lähestyttävä ja ihmisiä kuunteleva foorumi Kiitos työpajaan osallistuneet!