MAAKUNTAKAAVAN KAUPANRYHMÄ Aika: 29.8.2013 klo 13.07-15.13 Paikka: Päijät-Hämeen liitto, kokoushuone Vellamo Kutsut: (x) Aimo Bondén, Heinolan Kaupunki/Elinkeinotoimikunta (-) Harri Numminen, Trekki Oy (-) Isa Maunula, Asikkala (-) Jani Kasanen, K-supermarket Nastola (-) Janne Viitamies, Lahden keskustaeheytys ry. (x) Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto puheenjohtaja (poistui 14:05) (x) Johanna Palomäki, Lahti (poistui 14:57) (x) Juha Tähkänen, Heinolan Yrittäjät ry. (x) Ritva-Maija Kuuskoski, Heinola (x) Katariina Tuloisela, Hollola, varalla (-) Maria Vanhala, Hollola (-) Kirsi Aaltio, Hämeen kauppakamari (x) Kirsti Nieminen, Hämeen Ely-keskus (-) Outi Hongisto, Päijät-Hämeen yrittäjät (-) Pekka Leskinen, Suomen Lähikauppa Oy (x) Riitta Väänänen, Päijät-Hämeen liitto (-)Sari Kesäniemi, Ladec (x) Taavi Heikkilä, Osuuskauppa Hämeenmaa (poistui 15:04) (x) Tanja Gangsö, Päijät-Hämeen liitto siht. (x) Tiina Heikkilä, Orimattila (-) Tiina Oksala, Erikoiskaupan liitto ry (x) Timo Heikkilä, Kesko Oyj (poistui 14:39), varalla (-) Jari Harapainen, Kesko Oyj (-) Timo Taulo, Päijät-Hämeenkylät ry. (x) Ulla-Maija Kemppi, Citycon Oy (saapui 13:10, poistui 14:56), varalla (-) Rebecca Haaranen (-) Veli-Matti Sirkiä, M Itsenäiset kauppiaat Oy (x) Veli-Pekka Toivonen, Lahti, varalla Juha Helminen, Lahti Asialista 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avaa kokouksen. Todetaan läsnäolijat. Puheenjohtajana toimi Jari Parkkonen 14:05 asti, jonka jälkeen puheenjohtajana toimi Riitta Väänänen, ja sihteerinä toimi Tanja Gangsö. Puheenjohtaja avasi kokouksen 13:07. Osanottajat esittäytyivät. 2. Asialistan hyväksyminen
Hyväksytään asialista. Asialista hyväksyttiin. 3. Edellisten kokousten muistiot Edellisestä varsinaisesta kaupan ryhmän kokouksesta on reilusti yli vuosi ja kaupan ryhmä oli koolla yhdessä muiden teemaryhmien kanssa yhteiskokouksessa urheilukeskuksen auditoriossa syksyllä 2012. Asialistan liitteenä ovat molempien tilaisuuksien muistiot. Merkitään 24.4.2012 kaupanryhmän ja 31.10.2012 teemaryhmien yhteiskokouksen muistio tiedoksi Hyväksyttiin ehdotus. 4. Maakuntakaavatyön tilannekatsaus Maakuntakaavan tarkemmat tavoitteet hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 3.12.2012. Asiakirjat ovat nähtävissä liiton kotisivuilla osoitteessa: http://www.paijat-hame.fi/fi/tehtavat/ aluesuunnittelu/maakuntakaava_2014/maakuntakaavaan_liittyvat_dokumentit (Luonnos- ja tavoitevaiheen viimeinen eli 7. dokumentti). Yhteen dokumenttiin on koottu luonnosvaiheen selostus, saatu palaute ja siitä annetut vastineet sekä maakuntavaltuuston hyväksymät tarkemmat tavoitteet. Kaavatyöhön liittyvien selvitysten laatimista on jatkettu ja jo valmistuneet selvitykset löytyvät yllä olevasta osoitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma tarkistettiin alkuvuodesta 2013 ja se löytyy kotisivuilta mm. maakuntakaavan 2014 aloitusvaiheen välilehdeltä. Varsinaisen kaavakartan laatimista edeltävän sijoittumisen suunnittelun ensimmäinen vaihe on tehty. Sijoittumisen suunnittelu on samalla yhteistyötä käynnissä olevan liikennejärjestelmätyön kanssa. Karkeamman maankäytön sijoittumisen vaikutuksia liikenneverkkoon arvioidaan ns. liikennemalleilla. Lahden ja Heinolan kaupunkiseutujen liikennemallin käyttöä varten sijoitettiin asukkaat, työpaikat, päivittäistavarakaupan ja erikoistavarakaupan kerrosneliömäärät liikennemallin osa-alueille poikkileikkausvuosina 2025 ja 2035. Liikennemallin tuloksista ovat ensimmäiset alustavat kartat käytössä. Varsinaisen kaavakartan työstäminen on alkanut paikkatietoaineistoa hyödyntäen tehtävän karttatyön valmistelulla. Kaavaehdotuskarttaa työstetään syksyn ja talven aikana rinnakkain sidosryhmien kanssa käytävien neuvottelujen kanssa. Tavoitteena on, että kaavaehdotus saataisiin nähtäville alkukesään 2014 mennessä. Merkitään esittely tiedoksi. Riitta Väänäsen esittely merkittiin tiedoksi.
Keskustelussa nousi esille: - Riitta Väänänen totesi, että kaupan ratkaisuissa varaudutaan maakuntasuunnitelman tavoitteiden mukaisesti palvelemaan yli maakunnan oman väestöpohjan. - Nostettiin esiin ympäristöministeriön huoli kaupan hankkeiden ylimitoituksen vaarasta, jota ei pidetty realistisena. Väänänen totesi, että maakuntavaltuuston hyväksymä ohjausvaikutustavoitteen avulla pyritään hallitsemaan ylimitoitusta. - Todettiin tällä kaavakierroksella olevan paljon tarkennettavaa, koska kyse on kokonaismaakuntakaavasta. Ympäristöministeriö on kuitenkin hyväksynyt passiivisen-aktiivisen otteen kaavatyöhön, jolloin joitakin asioita siirretään suoraan voimassaolevasta kaavasta. - Tiedusteltiin, onko maakuntakaavatyön osalta yleisesti oltu kiinnostuneita antamaan palautetta. Väänänen totesi, että liiton puolelta on toivottu enemmän tahoja paikalle, mutta pääosin on saatu hyvää keskustelua ja hyviä asioita pohdittaviksi. - Tiedusteltiin, onko mikään työryhmä pohtinut maakuntakaavan dynaamisuutta; valmiuksien luomista ja seurantaa, joilla nopeutettaisiin kaavatyötä. Kerrottiin, että Lahden yleiskaavallisia selvityksiä pidetään ajan tasalla ja samanlaista logiikkaa olisi mahdollista pitää myös maakuntakaavassa. Väänänen totesi käynnissä olevan maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarvioinnin, jolloin osana sitä myös kaavojen nopeuttaminen noussee esiin. Liiton seuranta tapahtuu valtuustokauden lopussa; seurantaraportit nähtävillä liiton kotisivuilla 5. Alustava keskustelu kaupan ratkaisuista maakuntakaavassa Kaavaehdotuskartan työstämisen valmistelu on liitossa käynnissä. Kaavatyön aikana tehtäviä työvaiheita ja niihin liittyviä asioita on tarkoitus koota kaupan osalta työraporttiin. Työraportin kokoaminen hyvin alkuvaiheessa, mutta tähän mennessä luonnosteltu raportti on jo tämän asialistan liitteenä. Raporttiluonnokseen on tässä vaiheessa kirjoitettu keskeiset mitoitukseen liittyvät ratkaisuehdotukset ja vähän muuta taustaa asiassa. Tekstissä on ensin sisennettynä ja kursivoituna maankäyttö- ja rakennuslaista tuleva velvoite ja sitten tummennettuna kaavaehdotuksessa esitettäväksi ehdotettu ratkaisu. Näille jatkona on perustelutekstiä ja taustoitusta, miksi esitetään ko. ratkaisua. Loppuosa tekstistä on vielä jäsentymätöntä, mutta perusajatuksena on koota taustoja mm. kaupan nykytilasta (tiivistettynä Päijät-Hämeen kaupan palvelurakenne raportista, yms.) niiltä osin, joilla on vaikutusta ratkaisun tekemiseen, liiton tekemistä rakennetarkasteluista kauppaa koskien ja liikennejärjestelmätyössä tehdystä ns. MALPE-yhteistyöstä. Tämä osion on liitteenä olevassa luonnoksessa työnimellä Kaavaprosessin aikana kaupan ratkaisuun vaikuttaneita selvityksiä ja työvaiheita. Vuonna 2012 valmistunut Päijät-Hämeen kaupan palvelurakenneselvitys on käyttökelpoinen pohja kaavaehdotuksen valmistelulle. Kaupan osalta tarvitaan kuitenkin vielä tehdä arviointia kaavaehdotuksessa esitettävien ratkaisujen vaikutuksista sitten, kun sellainen on syntynyt. Toisaalta myös keskustojen ulkopuolisten vähittäiskaupan suuryksikköjen alueiden kaupan kerrosalat on selvitettävä. Käydään alustavaa keskustelua ainakin seuraavista asioista: - onko työraportissa esitettyjen lisäksi muita perusteluja, joita voisi esittää suuryksikön koon 3000 k-m 2 alarajalle?
- voisivatko työraportissa esitetyt vyöhykkeiden poikkeukselliset suuryksikköjen alarajat ja vyöhykerajaukset olla esitetyn suuntaiset? - voisivatko keskustatoimintojen alueille esitettävät enimmäismitoitukset olla työraportin taulukossa esitettyjen kaltaiset? - onko tarvetta kutsua aiemmin kaupan selvitystä pohtineen työryhmän kaltainen pienempi työryhmä kaupan jatkoselvityksiä varten? Pohdittiin, onko työraportissa esitettyjen lisäksi muita perusteluja, joita voisi esittää suuryksikön koon 3000 k-m 2 alarajalle. - Ymmärretään kaupan sijoittumisen ohjaus, mutta nähdään riski kuitenkin pienenä. Kilpailulliset näkökulmat, verkkokauppa ym. kehittyminen; enemmänkin kyse, mistä saadaan investointeja alueelle - Muistutettiin maakuntakaavan luonteesta ympäristöministeriön hyväksymänä (vahvistusmenettely) ja heidän näkemyksistään. Pidettiin tärkeänä rakentaa kaava, johon pystytään antamaan hyvät perusteet, ei voida ratkaista asioita kaikkien tahojen mieliksi. - On tärkeää, että maakuntakaavassa määritellään, mikä on seudullisesti merkittävää. - Tiedusteltiin muiden maakuntaliittojen tekemisistä ratkaisuista. Väänänen totesi, että naapuriliittojen kaavoista on tietoa, mutta ei ehtinyt vielä koota niistä yhteenvetoa. - Pidettiin yleisellä tasolla hyvänä käyttää samanlaisia rajoja kuin muissa maakunnissa. - Tiedusteltiin, onko suuryksikön määritelmä muuttunut, tulkitaanko vierekkäiset kaupat yhdeksi kokonaisuudeksi. Väänänen lupasi selvittää määritelmiä (muistion liitteenä ote ympäristöministeriön vanhasta kaupan oppaasta). Muistutettiin, että on tärkeää ymmärtää miten asia käsitetään. Mikäli samalla alueella olevat kaupat ovat samaa yksikköä, raja tulee äkkiä täyteen. Pohdittiin, voisivatko työraportissa esitetyt vyöhykkeiden poikkeukselliset suuryksikköjen alarajat ja vyöhykerajaukset olla esitetyn suuntaiset? - Kysyttiin, miten vyöhykkeiden rajojen määrittely hoidetaan? Väänänen ja Parkkonen toivat esille, että matkan varrella rajoja tarkistetaan ja tästä ryhmästä toivotaan palautetta ja saataisiin yleinen taso määritettyä. - Riitta Väänänen toi esille alueiden erilaisuuden, jota SYKE:n aluetypologian käytöllä kuvataan. Hollola jää aluetypologiassa Lahden kaupunkiseudun rajauksen sisään. Muistutettiin, että kaavaa tehdään tulevaisuutta varten, jota silmällä pitäen vyöhykerajat pitäisi tehdä. Pohdittiin, voisivatko keskustatoimintojen alueille esitettävät enimmäismitoitukset olla työraportin taulukossa esitettyjen kaltaiset? - Nostettiin esiin merkittävä loma- ja kakkosasumisen määrä sekä matkailun merkitys (esim. Vierumäki). Näitä ei ole otettu huomioon asukasmäärissä, mutta laskelmissa on ylimitoitusta. Kerrottiin, että Ladec:n toimesta on tehty 2011 matkailutulotutkimus. - Mitoituksen todettiin tuntuvan pieneltä. Hollolassa on paljon seudullisia palveluja, myös kaupan palvelut lisääntyvät tulevaisuudessa, kun kuntaan on tulossa kaksi seudullista yksikköä; kaupanpalvelut ovat hyvin pienellä alueella. Etäisyys Lahden suuryksikköihin on merkittävä ja väestöpohja on kunnassa vahva. Taulukossa esitetty keskusta-alueiden enimmäismitoitus Hollolan osalta näyttää pieneltä. Ehdotettiin, että Hollolassakin jätettäisiin yläraja pois. Väänänen totesi, että voidaan olla määrittämättä enimmäismitoitusta, mikäli perustellaan hyvin. - Lahden lausunnossa esitetyt korotukset kerrosalamäärään johtuivat siitä, että lähtötiedot olivat jo virheellisiä, kerrosalaa on jo enemmän lähtötilanteessa.
- Uhkakuva voisi olla esimerkiksi, että kahden keskusta-alueen välille rakentuisi iso kaupan keskittymä, joka veisi ostovoiman keskustoista. Keskustan ulkopuolelle sijoittuvat marketit vievät ohikulkevat pois keskustoista. Keskustaankin halutaan autoilevia asiakkaita, mikä pitää ottaa huomioon. - Ohjausmekanismi on tarpeen keskustan ulkopuolisilla kaupan alueilla; onko pelkästään tivaa vai sallitaanko päivittäistavarakauppaa. Lahdessa nähdään tarpeelliseksi rajoittaa päivittäistavarakauppaa, jotta saataisiin asuntoalueille myös kauppaa. - Mitoituksessa on lähdetty olettamasta, että 2/3 liiketilatarpeesta kohdentuisi keskustan alueelle ja siitä 40 % sijoittuisi suuryksiköihin. - Pidettiin toimivana esittää alakeskuksia ca-merkinnällä ja niille omat kaupanmäärät. - Väänänen totesi, että on olemassa kauppaa, joka ei mahdu keskustatoimintojen alueelle, eivätkä nykyiset maakuntakaavamerkinnät ole enää lainmukaisia tällaisten aluevarausten osalta. Pohdittiin tilannetta Salpakankaan TP-alueella, joka liittyy keskusta-alueeseen. Väänänen totesi, että vaikka alueet ovat vierekkäin, jostain keskustan alueen on loputtava. TPalue voisi olla tilaa vaativan kaupan aluetta. Kukonkoivun risteysalueelle olisi hyvä sijoittua joku tilaa vaativan kaupan yksikkö, alueelle on rakentumassa asuntoalue viiden vuoden kuluessa. Liikenteellisesti alue olisi myös hyvä hyödyntää. - Väänänen kertoi, että kaupan kehittämisen vyöhykettä on käytetty merkintänä muissa liitoissa, ja on ohjeistettu mitä kauppa on laadultaan eri alueilla. - Korostettiin tilaa vaativan kaupan vaativan ison keskittymän, jos halutaan imua. Pitäisi ottaa huomioon myös ostoskäyttäytymisen muuttuminen nettikaupan suuntaan. Pohdittiin, onko tarvetta kutsua aiemmin kaupan selvitystä pohtineen työryhmän kaltainen pienempi työryhmä kaupan jatkoselvityksiä varten? - Tiedusteltiin, miten työ kaupan osalta etenee ja miten päästään kommentoimaan tehtyjä päätöksiä? Väänänen totesi osia selvittelystä vielä tekemättä, ja nykyisen kaupan palvelurakenneselvityksen tulos ei vielä riitä. Keskusta-alueiden ulkopuoliset alueet, jossa tiukemmat säännöt, on vielä selvittämättä. Kuntiin lähetetään liikennemallia varten tehty ensimmäinen sijoittumisen suunnittelu (kaupan sijoittuminen mukana) tarkistettavaksi/korjattavaksi. Väänänen lupasi tulla kutsuttaessa selostamaan tilannetta halukkaille. - Todettiin, että kutsutaan tämä koko ryhmä koolle, kun saadaan työtä vietyä eteenpäin. 6. Muut asiat Käydään keskustelu muista esille nostetuista asioista Ei noussut muita asioita esille. 7. Seuraava kokous Seuraava kokous olisi hyvä pitää siinä vaiheessa, kun ehdotuskartasta, merkinnöistä ja määräyksistä ovat ensimmäiset luonnokset käytettävissä. Ilmoitetaan ajankohdasta hyvissä ajoin ennakkoon.
Ehdotus hyväksyttiin. Jari Parkkonen puheenjohtaja Tanja Gangsö sihteeri