Henkilöstökertomus 2013 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
Eviran henkilöstökertomus 2013 Sisällys 1 Pääjohtajan katsaus... 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne... 4 2.1 Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet... 4 2.2 Henkilöstö sukupuolen mukaan... 4 2.3 Henkilöstön ikärakenne... 5 2.4 Palvelussuhteiden luonne... 6 2.5 Vaihtuvuus... 8 2.6 Koulutustaso... 8 3 Evira työnantajana...10 3.1 Työtyytyväisyys... 10 3.2 Vaikuttavuus ja tuloksellisuus... 11 3.3 Palkkaus ja rahallinen palkitseminen... 12 3.4 Ei-rahallinen palkitseminen... 13 3.5 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus... 14 4 Yhteistoiminta Evirassa...15 5 Henkilöstön toimintakyky ja työyhteisön hyvinvointi...16 5.1 Työhyvinvoinnin johtaminen ja tukeminen Evirassa... 16 5.2 Työsuojelu... 17 5.3 Työterveyshuollon toiminta... 17 5.4 Strategisen hyvinvoinnin johtamisen hanke Evire... 17 5.5 Työhyvinvoinnin seuraaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä tiedolla johtaminen...19 5.6 Sairauspoissaolot ja työtapaturmista johtuvat poissaolot... 20 6 Henkilöstön osaaminen ja kehittymisen tuki... 23 7 Lopuksi... 28 Kuvat: Kansikuva A. Kivilahti (kuvassa Marko Pirinen), Evira/Eviran kuvapankki ja Scanstockphoto Toimitus: Evira, henkilöstöyksikkö Taitto: Evira, virastopalveluyksikkö
Eviran henkilöstökertomus 2013 3 1 Pääjohtajan katsaus Uudistetun strategian 2014 2020 valmistuminen ja sen toteuttamisen tueksi valmistellun uuden johtamisjärjestelmän käyttöönotto ryhdistivät Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran johtamista. Uudessa johtamisjärjestelmässä viraston toimintaa tarkastellaan kokonaisvaltaisesti prosesseittain ja sen tavoitteena on viraston toiminnan tehostaminen, päätöksenteon madaltaminen ja asiakasnäkökulman vahvistaminen. Johtamisjärjestelmässä osastojen ja toimintakokonaisuuksien vastuun- ja työnjakoa selkeytettiin siten, että päävastuu operatiivisesta toiminnasta on yksiköillä ja toimintakokonaisuuksilla ja resursseista, toiminnan yhteisistä linjauksista ja kehittämishankkeista vastaavat osastot. Lihantarkastuksen aluejohtajajärjestelmä vakiintui. Vuodelle 2013 asetetut tulostavoitteet saavutettiin, TRACES-koordinaation 1 toteutumattomuus jäi poikkeukseksi. Elintarvike- ja eläinlääkintätoimisto FVO:lta saatiin tarkastuksista uusia havaintoja, mutta valvontaketju on pääosin EU-lainsäädännön edellyttämässä kunnossa. Täydentävien ehtojen valvonnasta on tulossa rahoituskorjauksia. Valtion sekä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan IT-toimintojen organisoinneista tehdyt päätökset selkeyttivät tietohallinnon tilannetta, vaikka vaikutukset näkyvätkin täysimääräisesti vasta vuonna 2015. Valtion henkilöstö- ja taloushallinnon prosesseja yhtenäistävä KIEKU-hanke sai uuden aikataulun ja hankkeen esivalmistelut jatkuivat. Työtyytyväisyyskyselyssä saavutettiin Eviran historian paras tulos. Yksiköiden väliset erot ovat vähentyneet. Evira.fi-verkkosivuston käynnit ovat lisääntyneet 2 158 351 kävijään vuodessa (2012: 1 700 530). Eviran toimialan viranomaisten ja vastaavien tahojen käyttöön loppuvuodesta 2012 julkaistu ekstranet-palvelu, Eviranet, on otettu laajasti käyttöön. Vuonna 2013 Eviranetissä käytiin 34 455 kertaa (10-12/2012: 2 787). Vuoden 2013 lopussa palvelulla oli, eviralaisten lisäksi, 1 329 viraston ulkopuolista käyttäjää. Tilinpäätös osoittaa, että Eviran rahoitusasema on heikentynyt. Vaikka tuottavuusindeksi jäi arvoon 99, taloudellisuusindeksi parani arvoon 102,6 maksullisen palvelutoiminnan tuottojen kasvun myötä. Toimintakyky on säilynyt hyvällä tai erinomaisella tasolla. Maksullisen palvelutoiminnan yleinen kustannusvastaavuus parani vuodesta 2012 arvoon 94 %, mutta edellyttää edelleen työtä. Käynnistetty talouden sopeutus 2014 yhdistettynä johtamisjärjestelmän uudistumiseen avaa hyvän mahdollisuuden prosessien tehostamiseen. Pääjohtaja Matti Aho 1 TRACES on lyhenne sanoista Trade Control and Expert System. TRACES on kehitetty varmentamaan elävien eläinten ja eläintuotteiden jäljitettävyys ja valvonta niin EU maiden välisessä sisämarkkinakaupassa kuin tuonnissa EU:n ulkopuolisista maista. TRACES on laajentumassa myös vientiin siten, että joihinkin maihin vietävien elävien eläinten ja eläimistä saatavien tuotteiden terveystodistukset laaditaan TRACESin avulla.
4 Eviran henkilöstökertomus 2013 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 2.1 Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet Evirassa työskenteli vuoden lopussa 750 henkilöä, joista pääkaupunkiseudulla 503 henkilöä ja alueellisissa toimipaikoissa ja teurastamoissa 247 henkilöä (TAHTI: 12/2013). Eviran henkilöstöstä 33 % työskenteli alueellisissa toimipaikoissa tai teurastamoissa eri puolilla Suomea. Eviran toimipaikkoja oli Helsingin lisäksi kahdeksalla paikkakunnalla: Joensuussa, Kouvolassa, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Loimaalla, Oulussa, Seinäjoella ja Turussa. Teurastamoita on eri puolella Suomea noin 70, joista pienteurastamoita on reilut 50. Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012 Vuosi 2013 Henkilöstömäärä vuoden lopussa 745 727 735 750 HTV* 699 691 696 712,1 HTV (Tahti) 708,1 705,7 715,1 732,8 2.2 Henkilöstö sukupuolen mukaan Eviran henkilöstöstä oli naisia 81,1 % ja miehiä 18,9 %. Valtiolla jakauma sukupuolten välillä on tasaisempi, naisia on 48,7 % ja miehiä 51,3 %. Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) hallinnonala kokonaisuudessaan on naisvoittoinen eli hallinnonalan henkilöstöstä naisia on 57,6 % ja miehiä 42,4 %. Kemian- ja toksikologian tutkimusyksikössä tehdään myös aistinvaraista analytiikkaa. Voin aistivaraisen laadunarvioinnin koulutustilaisuudessa etualalta Marjo Kolmonen, Marja Lahti, Tanja Nurmi, Ulla-Maija Rajala sekä Leena Lilleberg. Prosentti 90 80 70 60 50 40 Sukupuolijakauma Evira, valtio ja MMM:n hallinnonala 2013 81,1 57,6 51,3 48,7 42,4 miehet *Vertailtavuuden säilyttämiseksi henkilötyövuosien toteumassa ei ole huomioitu htv-kehyksen ulkopuolisia yli 64-vuotiaita ja yliopistoharjoittelijoita. 30 20 10 0 18,9 Evira Valtio MMM:n hallinnonala naiset
Eviran henkilöstökertomus 2013 5 2.3 Henkilöstön ikärakenne Eviran henkilöstö jakautui ikäryhmiin alla olevan taulukon mukaisesti. Suurin ikäryhmä oli 45 54-vuotiaat. Henkilöstön keski-ikä oli 47,4 vuotta, kun se vuonna 2012 oli 47,2 vuotta. Koko valtion henkilöstön keski-ikä vuonna 2013 oli 46,1 vuotta ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla 48,9 vuotta. 30 Eviralaisten ikäjakauma 12/2013 25 20 Prosentti 15 10 5 mies nainen 0-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65- Ikäryhmä 40 Ikärakenne Evira, valtio ja MMM:n hallinnonala 12/2013 35 30 Prosentti 25 20 15 10 5 Evira Valtio MMM:n hallinnonala 0-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65- Ikäryhmä
6 Eviran henkilöstökertomus 2013 2.4 Palvelussuhteiden luonne Eviran henkilöstöstä 92,4 % on virkasuhteisia. Työsopimussuhteisia ovat lähinnä eri puolilla Suomea teurastamoissa työskentelevät lihantarkastajat sekä osa tietohallinnon henkilöstöä. Vakinaisia henkilöstöstä oli 84,4 %. Osa-aikaisten osuus henkilöstöstä oli vuoden lopussa 9,6 % (koko valtio 6,0 % ja MMM:n hallinnonala 8,4 %). Määräaikaisessa palvelussuhteessa Evirassa oli vuoden lopussa 15,6 % (koko valtiolla 10,8 % ja MMM:n hallinnonalalla 12,5 %). Määräaikaisten osuus henkilöstöstä oli noussut 0,5 prosenttiyksikköä. Työnantaja- ja pääsopijajärjestöjen edustajat käsittelevät kaksi kertaa vuodessa määräaikaisten palvelussuhteiden perusteita. Äitiys- ja vanhempainvapaasijaisuudet muodostavat pääosan määräaikaisuuksista Eviran naisvaltaisessa organisaatiossa. Henkilöstöstä 90,4 % teki kokopäiväistä työtä. Osa-aikatyötä tekevien osuus on laskenut 0,1 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Osaaikaeläkkeelle siirtyneet ja osittaisella hoitovapaalla olevat muodostavat pääosan Eviran osa-aikaista työaikaa tekevästä henkilöstöstä. 90 Virka- ja työsuhteiset 2009-2013 Prosentti 80 70 60 50 40 30 20 10 työsuhteinen virkasuhteinen 0 mies nainen mies nainen mies nainen mies nainen mies nainen 2009 2010 2011 2012 2013 Rehu- ja lannoitevalvontayksikössä toimintansa aloitti uusi sivutuotejaosto. Jaosto vastaa eläimistä saatavan ihmisravinnoksi kelpaamattoman aineksen käytön ja hävittämisen valvonnasta ja valvonnan ohjauksesta. Jaostossa työskentelevät (vasemmalta) Sanna Maksimainen, Hanna Laatio, Taina Heimonen- Kauppi, Risto Retkin ja jaostopäällikkönä Olli Venelampi.
Eviran henkilöstökertomus 2013 7 Prosentti 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Osa-aikaiset mies nainen mies nainen mies nainen mies nainen mies nainen 2009 2010 2011 2012 2013 16,0 Määräaikaiset Prosentti 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 mies nainen mies nainen mies nainen mies nainen mies nainen 2009 2010 2011 2012 2013 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Muut Evira 2012 Evira 2013 Valtio 2013 MMM:n hallinnonala 2013 0 Virkasuhteiset % Työsuhteiset % Osa-aikaiset % Määräaikaiset %
8 Eviran henkilöstökertomus 2013 2.5 Vaihtuvuus Eviran henkilöstön vaihtuvuus laski kahdella prosenttiyksiköllä edelliseen vuoteen verrattuna ollen 10 % vuonna 2013. Vanhuuseläkkeelle jäi 19 henkilöä, työkyvyttömyyseläkkeelle neljä henkilöä. Vaihtuvuuteen vaikuttaa osaltaan naisvaltaisessa virastossa äitiys- ja hoitovapaasijaisuudet. Valtion kokonaisvaihtuvuutta ei ollut saatavilla. Eviran henkilöstön vaihtuvuudelle ei ole asetettu varsinaista tavoitearvoa. Valtion työtyytyväisyyskyselyssä (VMBaro) käytettävä indeksi työpaikan vaihtoaikeille sai Evirassa arvon 1,86 eli halu vaihtaa työnantajaa oli käytännössä yhtä vähäistä kuin edellisenä vuonna. Eviralaisten vaihtohalukkuus on lähellä valtion palveluksessa olevan henkilöstön vaihtohalukkuutta, jota kuvaava indeksiluku oli 1,84. MMM:n hallinnonalalla työpaikan vaihtohalukkuus oli pienempää ja indeksi sai arvon 1,89. 2.6 Koulutustaso Eviran koulutustasoindeksi 2 oli yhteensä 5,6, nousua edelliseen vuoteen 0,1 prosenttiyksikköä. Eviran indeksiluku oli koko valtion indeksilukua (5,2) korkeampi ja sama kuin MMM:n hallinnonalan koulutustasoindeksi. 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Koulutusaste Evirassa 12/2013 mies nainen 2 Koulutustasoindeksi saadaan laskemalla eri henkilöiden koulutustasoindeksien keskiarvo. Koulutustasoja ovat 1 alempi perusaste, (1,5 tuntematon), 2 ylempi perusaste, 3,5 keskiaste, 5 alin korkea-aste, 6 alempi korkeakouluaste, 7 ylempi korkeakouluaste ja 8 tutkijakoulutusaste.
Eviran henkilöstökertomus 2013 9 40 Koulutusaste Evira, valtio ja MMM:n hallinnonala 12/2013 35 30 25 20 15 10 5 0 Evira Valtio MMM:n hallinnonala Korkeakoulu- ja yliopistotason, ylemmän korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden määrä sekä tutkijakoulutuksen suorittaneiden osuudet nousivat edellisvuoteen verrattuna. 3 70 60 56,3 58,5 55,1 Prosentti 50 40 30 20 10 44,5 46,4 9,8 10 44,4 31,1 4,4 42,1 11,5 Korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden %- osuus vuoden lopussa Ylemmän korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden %-osuus vuoden lopussa Tutkijakoulutuksen (lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon) suorittaneiden %- osuus vuoden lopussa 0 Evira 2012 Evira 2013 Valtio 2013 MMM:n hallinnonala 2013 Koulutusaloittain eviralaiset jakautuvat alla olevan taulukon mukaisesti. 35 30 25 Koulutusalat Evirassa 12/2013 Prosentti 20 15 10 5 0 mies nainen yhteensä 3 Ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvat ammattikorkeakoulututkinnot ja yliopistojen ylemmät korkeakoulututkinnot sekä lääkäreiden erikoistumistutkinnot. Tutkijakoulutusasteen tutkinnot ovat tieteellisiä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja (Tilastokeskuksen koulutusasteluokitus).
10 Eviran henkilöstökertomus 2013 3 Evira työnantajana 3.1 Työtyytyväisyys Vuosittainen työtyytyväisyyskysely toteutettiin lokakuussa valtion yhteistä VMBaro-sovellusta käyttäen. Kyselyn vastausprosentti oli 72. Työtyytyväisyyskyselyn tulokset olivat kokonaisuutena Eviran historian parhaat ja yleistä työtyytyväisyyttä mittaava kokonaisindeksi saavutti arvon 3,5, joten viraston asettama indeksitavoite 3,3 ylitettiin. Eviran työtyytyväisyysindeksi oli hieman parempi kuin valtion keskiarvoindeksi 3,4 ja samaa tasoa kuin MMM:n hallinnonalalla keskimäärin. Eniten edelliseen vuoteen verrattuna parani työilmapiiriä ja yhteistyötä mittaava indeksi, joka ylsi jo arvoon 3,9. Muita korkean työtyytyväisyyden lähteitä olivat muun muassa työtilat ja työvälineet, työtovereilta ja lähiesimiehiltä saatu kohtelu ja tuki sekä ja työ- ja yksityiselämän yhteensovittamismahdollisuudet. Millään työtyytyväisyyden osa-alueella ei menty huonompaan suuntaan. Laajimman tyytymättömyyden lähteet liittyivät yhä palkkaukseen. Eniten tyytymättömyyttä aiheutti palkkauksen muuttuminen työsuorituksen muutoksen myötä, missä indeksi jäi arvoon 2,5. Työtyytyväisyyden myönteinen kokonaiskehitys näkyi myös siten, että yhdessäkään viraston yksikössä yleinen tyytyväisyysindeksin arvo ei enää jäänyt alle kolmen ja yhdessä yksikössä indeksiarvo ylitti jo neljän. Molempien sukupuolten työtyytyväisyys oli käytännössä samaa 3,5 indeksitasoa. Vakiintuneeseen tapaan osastot ja yksiköt käsittelivät omat tuloksensa keskuudessaan. Kehittämistoimenpiteet toteutetaan työyhteisöissä ja parhaita käytäntöjä jaetaan myös koko Eviran käyttöön. 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Eviran työtyytyväisyysindeksi 2009 2013 2009 2010 2011 2012 2013
Eviran henkilöstökertomus 2013 11 3.2 Vaikuttavuus ja tuloksellisuus Vuonna 2012 alettiin valtiolla tuottaa kolmea aikaansaannoskyvyn indeksiä, joilla pääosin seurataan valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman (VATU) ja sen hankkeiden onnistumista aikaansaannoskyvyn osalta. Eviran VATU-indeksien sisältämät yksittäiset arvot, tavoitteet ja toteutumat on esitetty alla olevassa taulukossa. Eniten kehittämisen tarvetta oli tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuudessa. Esimiesten ja johdon asettamia mahdollisuuksia uudistua työssä mitattiin nyt ensimmäistä kertaa, mistä syystä vertailutietoa ei ole. 3,80 3,70 3,60 3,50 3,40 3,30 3,20 3,10 3,41 3,38 3,31 VATU aikaansaannoskyvyn indeksit Evirassa 2010-2013 3,74 3,65 3,60 3,51 3,53 3,45 3,40 3,44 3,35 Evira 2010 Evira 2011 Evira 2012 Evira 2013 3,00 Osaamisen kehittyminen ja uudistuminen (OKU) Motivaatio ja työn imu (MTI) Johtaminen ja työyhteisön vuorovaikutus (JTV) Eviran VATU-indeksit Toteutunut 2012 Tavoite 2013 Toteutunut 2013 Henkinen, fyysinen, sosiaalinen ja eettinen työkyky (VM/Baro): Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa 3,17 3,2 3,24 Työn innostavuus ja työssä koettu työnilo 3,51 3,55 3,64 Innostava johtaminen ja esimiestyö (VM/Baro): Johdon toiminta esimerkkinä ja uunnannäyttäjänä 3,12 3,2 3,14 Töiden yleinen organisointi työyhteisössä 3,2 3,25 3,37 Osaamisen kehittyminen ja uudistuminen (VM/Baro): Tulos- ja kehityskeskustelun toimivuus 2,94 3 2,98 Esimiesten ja johdon asettamat mahdollisuudet uudistua työssä 3,32
12 Eviran henkilöstökertomus 2013 Eviran indeksiluvut poikkeavat valtion kokonaisindeksistä, mutta seuraavat pitkälti MMM:n hallinnonalan indeksitasoa. Kaikilla alueilla kokonaisindeksin kehitys on ollut positiivista. 3,80 3,70 VATU aikaansaannoskyvyn indeksit: Evira, valtio, MMM:n hallinnonala 2013 3,74 3,70 3,66 3,60 3,53 3,57 3,50 3,40 3,45 3,42 3,46 3,46 Evira 2013 Valtio 2013 MMM:n hallinnonala 2013 3,30 3,20 Osaamisen kehittyminen ja uudistuminen (OKU) Motivaatio ja työn imu (MTI) Johtaminen ja työyhteisön vuorovaikutus (JTV) 3.3 Palkkaus ja rahallinen palkitseminen Kehityskeskusteluja on Evirassa käyty kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Keväällä on käyty tulos- ja tavoitekeskustelut, joissa on arvioitu edellisen vuoden tulokset ja asetettu kuluvan vuoden tulostavoitteet. Henkilökohtainen suoriutuvuus (HEKO) nousi euromääräisesti 83 henkilöllä. Syksyn kehityskeskustelut ovat painottuneet osaamisen kehittämiseen. Keskusteluja uudistettiin siten, että syksyllä asetettiin myös alustavat tulostavoitteet vuodelle 2014. Palkkoja korotettiin valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisella 1,40 % yleiskorotuksella 1.4.2013 lukien. Paikallisesti sovittavan 0,5 %:n suuruisen virastoerän Evira kohdensi tehtäväkohtaiseen palkanosaan 1.4.2013 lukien. Eviran arviointi- ja kehittämisryhmä kokoontui 10 kertaa ja arvioi 14 esitystä tehtävien sijoittamisesta viitetehtäviin. Kaikkiaan vaativuustaso muuttui 51 virassa, joista 11 muutosta kohdistui miehiin. Palkkauksen määräytymisen prosessia kehitettiin tarkentavan virkaehtosopimuksen ja sähköisen asioinnin tuella siten, että vain pieni osa vaativuuden arvioinneista menee ryhmän käsittelyyn. Tällä tavoin arviointi- ja kehittämisryhmälle vapautui enemmän aikaa palkkausjärjestelmän kehittämistehtäviin. Palkkauksen käsikirja uudistettiin sähköisenä.
Eviran henkilöstökertomus 2013 13 Tehtävien sijoittuminen eri vaativuustasoille vuosina 2009-2013 käy selville alla olevasta taulukosta. 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 2009 2010 2011 2012 2013 5,0 % 0,0 % EE02 EE03 EE04 EE05 EE06 EE07 EE08 EE09 EE10 EE11 EE12 3.4 Ei-rahallinen palkitseminen Eviran sisäinen vuosittain myönnettävä laatupalkinto on kunniamaininta, jonka saajasta päättää pääjohtaja. Evira haluaa laatupalkinnolla tukea uudistusmielisyyttä ja oma-aloitteista toimintaa sekä kiinnittää eviralaisten huomiota vastuullisen työn merkitykseen ja innostaa kaikkia kehittämään työtään sujuvammaksi. Vuonna 2013 laatupalkinnon perusteluissa korostettiin erityisesti asiakasnäkökulman huomioimista ja palkinto myönnettiin elintarvikevalvonnan tarkastustietojen julkistamisjärjestelmän eli Oiva-projektin ensimmäisen vaiheen työryhmien vetäjille ja heidän kollegoilleen. Perusteluissa korostettiin Oivan luomaa vahvaa yhteishenkeä yli yksikkörajojen ja parantanutta vuoropuhelua Eviran asiakkuustahojen kanssa. Eviran Oivahymy-nettipalvelulle myönnettiin myös Tutkivan journalismin yhdistyksen Jääraappa-palkinto. Nettipalvelussa kuka tahansa voi perehtyä kuntien elintarvikevalvonnan raportteihin. Täydentyvä ja laajentuva Oiva-palvelu on palkinnon myöntäneen yhdistyksen mukaan erinomainen esimerkki viranomaistoiminnan avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämisestä ja edistämisestä yhteiskunnassa. Projektipäällikkö Marina Häggmanin vetämän Oiva-projektin työryhmien palkitut vetäjät Miia Piipari, Kirsi-Helena Kanninen sekä Katri Klingberg kollegoineen. Evira muistaa henkilökuntaansa pienin huomionosoituksin 50- ja 60-vuotispäivinä sekä henkilöiden lähtiessä eläkkeelle. Evira tekee vuosittain maa- ja metsätalousministeriölle kunniamerkkiesitykset ansioituneista virkamiehistä. Ministeriö toimittaa hallinnonalan esitykset Ritarikuntien käsiteltäväksi. Kunniamerkkiesityksillä Evira
14 Eviran henkilöstökertomus 2013 haluaa huomioida ja antaa julkista tunnustusta niille virkamiehille, jotka ovat tehtäviensä suorittamisessa osoittaneet erityistä ansioitumista. Tasavallan presidentti myönsi kunniamerkit viidelle eviralaiselle: Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnasta I luokan ritarimerkkejä myönnettiin yksi, ritarimerkkejä kolme ja I luokan mitaleja yksi. Evira hakee henkilöstölle vuosittain myös valtion virka-ansiomerkkejä. Tasavallan presidentti myöntää virka-ansiomerkit tunnustukseksi virassa tai toimessa valtion hyväksi suoritetusta pitkäaikaisesta palveluksesta. Vuonna 2013 tunnustus myönnettiin kahdelle eviralaiselle. Punaisella ruusulla onniteltiin Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkin ja valtion virka-ansiomerkin saajia. Kuvassa vasemmalta Tuula Honkanen-Buzalski, Leena Saari, Leena Oivanen, Marjatta Pöyhönen, Arja Vuorinen, Leena Lilleberg ja Irmeli Sippola. 3.5 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmä valmisteli ja toteutti tasa-arvoja yhdenvertaisuusasioita kartoittavan kyselyn. Kyselyn vastausprosentti jäi 23:een, minkä vuoksi kyselytulosten tilastolliseen edustavuuteen on suhtauduttava varauksella. Yleinen tasa-arvotilanne sai kyselyyn vastanneilta 1 5-asteikolla yleisarvosanan 3,7. Eri-ikäisten yhdenvertaisuus sai yleisarvon 3,5, vähemmistöjen yhdenvertaisuus arvon 3,6 ja alueellinen yhdenvertaisuus 3,4. Sekä tasa-arvo- että yhdenvertaisuustilanne koettiin miesvastaajien joukossa hieman naisvastaajia paremmaksi. Valtion yleisellä vaativuusluokituksella Eviran samapalkkaindeksi oli joulukuussa 2013 100,8, kun valtion indeksi oli 97,8. Sekä tilastollisen tasa-arvoselvityksen vuosittaista päivitystä arvioitaessa että paikalliseräneuvotteluissa todettiin, ettei Evirassa ole havaittavissa palkkausjärjestelmästä ja sen soveltamisesta johtuvaa miesten ja naisten välistä palkkaeriarvoisuutta. Eroavuuksia syntyy lähinnä sukupuolten hakeutuessa alun perin eri tehtäviin. Eviran toimintatavan uudistuksiin liittyen erillinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmä lakkautettiin vuoden lopussa ja sen tehtävät siirrettiin työsuojelutoimikunnalle. Päättyneellä työryhmäkaudella tasaarvo- ja yhdenvertaisuusasioita integroitiin luontevammaksi osaksi viraston toimintaa ja mm. kaikki henkilöstötieto tuotetaan nykyisin myös sukupuolen mukaan jaoteltuna. Keskeinen tehtävä oli myös häirintään ja muuhun epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumisen ja ennaltaehkäisyn ohjeistaminen. Lisäksi koulutuksen ja uuden teknologian avulla parannettiin esimiesten ja henkilöstön valmiuksia toimia Eviran alueellisesti monipaikkaisessa organisaatiossa ja edistettiin yhdenvertaisuuden ja yhteisen eviralaisuuden kokemista Eviran sisällä.
Eviran henkilöstökertomus 2013 15 4 Yhteistoiminta Evirassa Koko Eviran tasolla toimiva yhteistyötoimikunta kokoontui aktiivisesti yhteensä kymmenen kertaa. Yhteistyötoimikunta käsitteli sekä yhteistoiminnan vuosikelloon merkityt säännönmukaiset asiat että ajankohtaiset järjestöjen tai työnantajan toimikuntaan tuomat asiat. Käsiteltäviä asioita olivat toiminnanohjaukseen liittyvien asioiden ohella mm. valtion virastojen ja laitoksien yhteistoimintaa koskevan lain uudistus, osaamisen kehittämisen linjaukset, koulutus- ja kehittämissuunnitelma, Eviran strategia, toimintatavat, arvot ja uusi johtamisjärjestelmä, etätyökäytäntöjen uudistus, virkanimikkeet, työterveyshuollon kilpailutus, työtyytyväisyyskyselyn tulokset, valtion yhteisen tietoliikenneverkon laajentaminen, ajankohtaiset tilakysymykset ja muut toimintaympäristön muutokset. Yhteistoiminnan kytkentää muuhun arkeen jatkettiin mm. pitämällä työsuojelutoimikunnan ja yhteistyötoimikunnan yhteiskokous. Yhteistyötoimikunnan kokouksissa käsiteltyjen asioiden viestintään panostettiin entisestään. Osastotasoista yhteistoimintaa jatkettiin edelleen osastojen johtoryhmissä. Vuotta 2013 koskevassa Eviran yhteistoiminnan itsearvioinnissa yhteistyötoimikunta nosti esiin isojen ja valtion yhteisten hankkeiden viestinnän edelleen kehittämisen sekä osastotasoisen ja välittömän yhteistoiminnan vakiinnuttamisen. Arjen yhteistoimintaa yksikkö- ja jaostotasolla kehitetään edelleen. Esimiehille ja henkilöstölle suunnatut keskusteluja infotilaisuudet saivat kiitosta ja käytäntöä jatketaan.
16 Eviran henkilöstökertomus 2013 5 Henkilöstön toimintakyky ja työyhteisön hyvinvointi 5.1 Työhyvinvoinnin johtaminen Evirassa Työhyvinvoinnin johtaminen on organisaation menestystekijöitä. Työhyvinvointi syntyy työstä ja työtä tekemällä monien tekijöiden summana. Siihen vaikuttavat osaaminen, vuorovaikutus, selkeät työn tekemisen rakenteet ja hyvä johtaminen. Työhyvinvoinnilla on suora yhteys aikaansaavuuteen, tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen. Yksilötasolla työhyvinvointi tuottaa tyytyväisyyttä, motivaatiota ja arvostuksen kokemista. Henkilöstön työkykyä ylläpidetään, edistetään ja tuetaan tekemällä yhteistyötä eri verkostoissa, kuten työsuojelun, työterveyden, henkilöstöhallinnon, esimiesten ja ylimmän johdon kanssa. Työkaluja ovat esimerkiksi varhaisen tuen keskustelut ja kehityskeskustelut, työsuojeluohjelmat ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma sekä työpaikkaselvitykset. Painopiste on ennaltaehkäisevässä toiminnassa: henkilöstövoimavarojen johtamisessa, riskien hallinnassa, osaamisen ylläpitämisessä ja kehittämisessä sekä esimiestyön viemisessä eteenpäin. Varhaisen tuen malli Toimintaohje 1109/2 Varhaisen keskustelun ja tuen malli Eviran varhaisen keskustelun ja tuen malli tukee yksilön työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia sekä lisää koko työyhteisön toimivuutta ja toisista välittämistä. Työyhteisön toimivuuden ja työkyvyn ylläpitämisen kannalta on tärkeää ottaa yhteiset asiat keskusteltavaksi ja sovittavaksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ja tähän pyritään uudistetun varhaisen keskustelun ja tuen mallin avulla. Varhaisen keskustelun ja tuen mallissa ja prosessissa eri toimijoilla on kullakin omat roolinsa, mikä auttaa hahmottamaan yhteiseen tavoitteeseen pääsemistä. Esimies voi aina ottaa keskusteltavaksi minkä tahansa asian, joka vaikuttaa työyhteisössä työn sujumiseen. Lisäksi varhainen keskustelu käydään aina, kun saldo- tai poissaolorajat ylittyvät ja keskustelu kirjataan puheeksiottolomakkeeseen. Yhteistyökumppanina toimii tarvittaessa henkilöstöyksikkö ja työterveyshuolto. Varhaisen keskustelun ja tuen mallin mukaisesti henkilöstöyksikkö ottaa esimiehiin yhteyttä kolme kertaa vuodessa, jos määritellyt saldo- tai poissaolorajat ylittyvät. Vuoden 2013 aikana varhaisen keskustelun ja tuen puheeksiotto rajaarvojen ylittymisestä koski 222 eri henkilöä. Jokainen tapaus on aina henkilökohtainen ja yksilöllinen, ja ratkaisuja etsitään laaja-alaisesti työkyvyn tukemiseksi.
Eviran henkilöstökertomus 2013 17 5.2 Työsuojelu Työsuojelun riskinarviointi valmistui koko Evirassa. Kokonaisuutena riskitasot ovat pääosin joko vähäisiä tai kohtalaisia käytössä olevien suojaustoimenpiteiden ansiosta. Tulosten perusteella fyysinen työsuojelu on virastossa korkealla tasolla ja tarvittavat korjaavat toimenpiteet luonteeltaan yksittäisiä. Henkisen kuormittumisen hallinnan osalta toimenpiteitä suunnitellaan osana Eviran uuden strategian mukaista toimintatapaa. Lihantarkastusyksikkö laati työsuojeluriskien arvioinnin pohjalta oman työsuojelun toimintaohjelmansa, jossa painottuvat työergonomian parantaminen, tapaturmavaarojen hallinta sekä yhteisen työpaikan käytännöt teurastamoissa. Viikin laboratorioiden vaakapalkkipöytien kolmivuotiseen korvaushankkeeseen liittyen korvattiin puolet vanhoista atk-pöydistä uusilla ergonomisilla pöydillä. Loimaan toimipaikan koko työpistevalaistus uusittiin. Henkisen asiakasväkivallan kohtaamisesta työssä pidettiin kaksi koulutustilaisuutta. Eviran Seinäjoen toimipaikassa vuokranantajan viimeiset sisäilmaongelmien vuoksi tekemät kiinteistöremontit valmistuivat. Otettujen kuitu- ja mikrobinäytteiden tulokset osoittivat tilanteen parantuneen ja henkilöstölle vuoden lopulla tehdystä sisäilmakyselystä saatiin hyvät tulokset. Osa henkilöstöstä jatkaa edelleen työskentelyään väistötiloissa. Työterveyshuollot tukivat työsuojelua tekemällä useita työpaikkaselvityksiä ja erillisiä ergonomiaselvityksiä Eviran eri toimipaikoissa. Vuonna 2013 toimipaikoissa tehtyjen työsuojelun vaaratilanneilmoitusten määrä puolittui edelliseen vuoteen verrattuna. Tehdyistä 24 ilmoituksesta 11 liittyi teurastamoissa tehtävän lihantarkastuksen läheltä piti -tilanteisiin. Ensiapukoulutuksiin osallistuminen on tärkeä osa arjen työsuojeluvalmiuden ylläpitoa. Ensiapukurssi 1:lle osallistui 25 eviralaista ja ensiapukurssi 2:lle yksi eviralainen. Ensiapuvalmiuden ylläpitokurssin kävi 12 eviralaista ja hätäensiapuvalmiuden hankki kahdeksan eviralaista. 5.3 Työterveyshuollon toiminta Työterveyshuollon tehtävänä on ylläpitää, tukea ja edistää työntekijän työkykyä, vähentää työkyvyn menettämisen vaaraa, toteuttaa osaltaan varhaisen tuen mallia ja sairauspoissaolojen hallintaa sekä olla mukana kehittämässä työyhteisöjä ja sovittaa yhteen yksittäisten henkilöiden työtä ja työkykyä. Työterveyshuolto on esimiesten, johdon ja henkilöstöhallinnon kumppani tiedon tuottajana, toimenpiteiden ehdottajana ja toteuttajana sekä yhteistyökumppani monissa yhteistyöverkostoissa. Ensiapukurssilla osaamistaan päivitti myös työsuojelupäällikkö Marianne Turja.
18 Eviran henkilöstökertomus 2013 Jokaisessa Eviran toimipaikassa on eviralaisille nimetty työterveyshuollon tiimi (lääkäri, hoitaja, fysioterapeutti ja psykologi), johon henkilöstö, esimiehet ja henkilöstöhallinto ovat tarvittaessa yhteydessä. Työterveyshuoltojen toiminnan painopiste tulisi olla ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Tähän ei aivan päästy, sillä työterveyshuollon kustannusten jakaantuminen ennaltaehkäisevään toimintaan (Kelan korvausluokka I) ja sairaanhoitoon (Kelan korvausluokka II) jakaantui seuraavasti: Kela I 46 % ja Kela II 54 %. Evirassa työterveyshuollon kustannukset olivat 872,90 euroa/henkilötyövuosi, kun MMM:n hallinnonalalla kustannukset olivat 540 euroa/ henkilötyövuosi. Työterveyshuollon kustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta 9,1 prosenttiyksikköä. Työterveyshuollon kustannukset olivat valtion yleiseen kustannustasoon nähden lähes kaksinkertaiset. Sairauksista johtuvien käyntien määrä työterveyshuollossa/henkilötyövuosi puolestaan laski 8,4 käynnistä 8,0 käyntiin. 1000 Työterveyspalvelujen kustannukset nettona, /htv /HTV 900 800 700 600 500 400 599 335,4 443,5 661,8 410,6 436,8 872,9 800,1 707,3 492,2 501,1 540 467,3 456,3 435,5 Evira Valtio 300 200 MMM:n hallinonala 100 0 2009 2010 2011 2012 2013 5.4 Strategisen hyvinvoinnin johtamisen hanke Evire Fysioterapeutti Maija Häärä kertoi Evire-luennolla kivunhallinnasta. Nelivuotinen strategisen hyvinvoinnin johtamisen Evire-hanke jatkui yhteistyössä Pohjola Terveyden kanssa. Hankkeen tavoitteena on tukea henkilöstön työkykyä, antaa esimiehille, johdolle ja henkilöstöhallinnolle työkaluja hyvinvoinnin johtamiseen sekä tuottaa tietoa hyvinvointityön seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Osana hanketta järjestettiin neljä teemaluentoa, joissa käsiteltiin henkistä jaksamista, ikäjohtamista, työn imua sekä kivun hallintaa. Luennot olivat erittäin suosittuja ja niistä tehtiin koosteet ja videotallenteet intranetin Evire-osioon. Sivuille on koottu myös muuta luentoihin liittyvää tai niitä täydentävää materiaalia.
Eviran henkilöstökertomus 2013 19 Vuoden alussa noin 30 eviralaista aloitti Eviren yksilökohtaisessa hyvinvointivalmennuksessa. Samalla saatettiin loppuun asiantuntijoille tarkoitettu Aslak-kuntoutus osana Evire-hanketta. Työterveyshuollot ovat olleet Evire-hankkeessa tiiviisti mukana. Yhteistyössä henkilöstöhallinnon ja työterveyshuoltojen kesken haettiin noin vuoden kestävää Kelan lääkinnällistä niska-selkä -kuntoutusta yhteensä 36 työntekijälle. Kaikkiaan hyvinvointivalmennuksissa ja kuntoutuksissa on Evire-hankkeen aikana ollut yli sata työntekijää. Evire on myös Eviran ja Valtiokonttorin yhteinen Kaiku-hanke 4, johon Evira on saanut tukea Valtiokonttorilta. 5.5 Työhyvinvoinnin seuraaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä tiedolla johtaminen Työhyvinvointiin liittyviä raportteja, mittareita ja tunnuslukuja kerätään ja seurataan systemaattisesti. Tietoa hyödynnetään osana työhyvinvoinnin johtamista. Työhyvinvoinnin tunnuslukuja ovat mm. terveysprosentti, sairauspoissaolot, työtapaturmat, eläköitymistiedot sekä työhyvinvoinnin indeksit, kuten VMBaron ja VATUn inhimillisen pääoman (IPO) indeksit. Työhyvinvoinnin toimintakenttään voidaan katsoa laajasti kuuluvan useita eri toimintoja ja palveluja. Lisäksi siihen voidaan katsoa kuuluvan myös organisaation yhteiset hyvinvointihankkeet, varhainen tuki, esimiestyö ja johtaminen sekä osaamisen kehittäminen. Oleellista on myös se, miten kukin palveluja käyttää. Vastuu oman työhyvinvoinnin ylläpitämisestä on viime kädessä henkilöllä itsellään, ja häntä voidaan eri palveluin ja toiminnoin tukea. Jokavuotisia virkistyspäiviä vietettiin Kaisankodissa, ohjelmassa mm. frisbeegolf. Kuva: Hilpi Jenu Eviran terveysprosentti eli kokonaan ilman sairauspoissaoloja oleva henkilöstön osuus säilyi edellisvuoteen nähden samana ja pysyi 31 prosentissa. Valtion yleisellä tasolla vastaava tunnusluku on 39,4 % ja MMM:n hallinnonalan vastaava tunnusluku on 39,3 %. Tyky-toimintaa toteutettiin toimintasuunnitelman mukaisesti kaikilla Eviran toimipaikoilla. Tavoitteena on tuottaa ja järjestää Evirassa sellaisia tyky-toimintoja, jotka sopivat mahdollisimman monelle eviralaiselle. Tyky-toiminta koostui erilaisista liikunnallisista harrastuksista ja retkistä, kerhotoiminnasta, liikunta- ja virkistyspäivistä, teema-, kunto- ja kulttuurikampanjoista sekä kädentaitojen harrastuksista. Lisäksi eviralaisilla on mahdollisuus lunastaa työnantajan tukemia liikunta- ja kulttuuriseteleitä. Tyky-toiminnan tanssituntia vetämässä Silva Mertsola. 4 Kaiku-työelämänpalvelu on Valtiokonttorin valtion organisaatioille tuottama palvelu, jonka tavoitteena on tukea ja kehittää organisaatioita ja työyhteisöjä toimiviksi ja hyvinvoiviksi.
20 Eviran henkilöstökertomus 2013 Kuntoutus Kela myönsi Eviralle yksilöllisiä kuntoutuksia vuosille 2012-2013, niihin osallistui 46 henkilöä, asiantuntijoiden Aslak-kuntoutukseen osallistui 10 henkilöä ja yksilöllisiin työkykyä ylläpitäviin kuntoutuksiin 36 henkilöä. Osana Evire-hanketta työterveyshuollot valitsivat 30 eviralaista yksilövalmennuksiin. Ammatillisessa uudelleenkoulutuksessa oli yksi eviralainen. Määräaikainen työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki myönnettiin neljälle eviralaiselle, määräaikainen osatyökyvyttömyyseläke tai osakuntoutustuki neljälle ja toistaiseksi voimassaoleva osatyökyvyttömyyseläke neljälle eviralaiselle. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi yhteensä neljä henkilöä. Työpaikkaruokailu Viikissä ja Eviran alueellisissa toimipaikoissa on mahdollisuus ruokailla toimipaikassa tai sen läheisyydessä sijaitsevissa henkilöstöravintoloissa työnantajan tukemaan hintaan. Toimipaikoissa on huomioitu myös mahdollisuus nauttia eväitä ja viettää kahvitaukoja. Itsepuolustuskurssin harjoitustilanteessa Mirja Hokkanen on onnistuneesti torjunut hyökkääjän eli kurssin kouluttajan Tommi Nyströmin. Viikissä toimii Eviran ja Amican yhteinen henkilöstöruokailun työryhmä, jonka tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman korkea asiakastyytyväisyys mm. palautteiden ja yhteistyön avulla. Eviran Viikin henkilöstöruokailun työryhmällä on oma sivustonsa viraston intranet-sivuilla. 5.6 Sairauspoissaolot ja työtapaturmista johtuvat poissaolot Sairauspoissaolojen määrä laski edellisvuoteen nähden ollen 10,1 päivää/henkilötyövuosi, kun edellisvuonna määrä oli 10,9 päivää/henkilötyövuosi. Määrä on laskusta huolimatta korkeampi kuin MMM:n hallinnonalalla ja valtion yleisellä tasolla. Sairaustapausten määrä kasvoi 1 674:ään. Edellisenä vuonna sairaustapauksia oli 1 656. Viikissä henkilöstöravintolan kalusteet ja tekstiilit uusimalla onnistuttiin parantamaan työpaikkaruokailun viihtyvyyttä. Sairauspäiviä kertyi tarkasteluvuonna hieman edellisvuotta vähemmän, yhteensä 7 379 päivää. Vastaava luku oli edellisenä vuonna 7 773. Valtiovarainministeriö on arvioinut sairauspoissaolopäivän keskimääräiseksi kustannukseksi valtiolla 350 euroa/päivä. Tällä kaavalla laskien Eviran sairauspäivien aiheuttama kustannus on 2,6 miljoonaa euroa. Sairauspäiviä kertyi yhdessä sairaustapauksessa keskimäärin 4,4 päivää ja 12,5 päivää/edunsaaja. Nämä luvut eivät juuri poikenneet MMM:n hallinnonalan ja valtion yleisen tason vastaavista luvuista.