KUUSAMON KAUPUNKI KESÄNIEMEN KYLÄ

KUUSAMON KAUPUNKI KESÄNIEMEN KYLÄ AHON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA KUMOA- MINEN LUONNOS 10.12.2014

2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 4 2. TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2. Asemakaava... 5 2.3. Asemakaavan toteuttaminen... 5 3. LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 3.1.2 Luonnonympäristö... 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 11 3.1.4 Maanomistus... 12 3.2. Suunnittelutilanne... 12 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 12 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 16 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve... 16 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 17 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö... 17 4.3.1. Osalliset... 17 4.3.2. Vireilletulo... 17 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 17 4.3.4. Viranomaisyhteistyö... 17 4.4. Asemakaavan tavoitteet... 18 4.4.1. Lähtökohtatavoitteet... 18 4.4.2. Työn aikana syntyneet tavoitteet... 20 4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 20 4.5.1. Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi... 20 4.5.2. Ratkaisun valinta ja perusteet... 20 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 20 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 21 Vaikutukset talouteen... 22 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen... 22 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin... 24 Vaikutukset kulttuuriin... 24 Muut kaavan merkittävät vaikutukset... 24 4.5.3. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 24 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 24 5.1. Kaavan rakenne... 24 5.1.1. Mitoitus... 24 5.1.2 Palvelut... 26 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 26 5.3. Aluevaraukset... 26 5.3.1. Korttelialueet... 27 5.3.2. Muut alueet... 28 5.4. Kaavan vaikutukset... 29 5.5. Ympäristön häiriötekijät... 29 5.6. Kaavamerkinnät ja määräykset... 29 5.7. Nimistö... 29 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 29 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 29 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus... 30 6.3. Toteutuksen seuranta... 30

3 Kuva 1 Kaava-alueen osien sijainti satelliittikuvalla Kuva 2 Kaava-alueen sijainti perinteisellä kartalla

4 KAAVA-ALUE JA KAAVOITUKSEN TARKOITUS: - KUUSAMON KAUPUNKI (305) - KESÄNIEMEN KYLÄ (409) AHON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA KUMOAMINEN SISÄMAAN RAKENNUSPAIKKOJA VÄHENNETÄÄN, RANTAAN LISÄTÄÄN PAIK- KOJA JA HIEMAN SIIRRETÄÄN MIEHINKISAARESSA, RAKENNUSPAIKKAKOH- TAISTA RAKENNUSOIKEUTTA JA RAKENNUSPAIKKOJEN KOKOA KASVATE- TAAN, KAAVAMÄÄRÄYKSET SAATETAAN AJAN TASALLE JA TEHDÄÄN MUUT TARPEELLISET MUUTOKSET. RANTAVYÖHYKKEEN ULKOPUOLELLA OLEVAT KAAVAN OSAT KUMOTAAN KAAVAN LAATIJA: DI (MAANMITTAUS, YKS 124) KIMMO MUSTONEN KIMMOKAAVA OS. KITKANTIE 34 F 40, 93600 KUUSAMO 0400 703 521 kimmo.mustonen@kimmokaava.fi www.kimmokaava.fi KAAVAN VIREILLETULO: - VIREILLETULOILMOITUS..2014 - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NÄHTÄVILLÄ..2014 ALKAEN KAAVAN KÄSITTELY: - KAAVAN VALMISTELUAINEISTO ELI KAAVALUONNOS NÄHTÄVILLÄ 2014 - YHDYSKUNTATEKNIIKAN LAUTAKUNNAN PÄÄTÖS KAAVAN JATKOKÄSIT- TELYSTÄ 201.... - KAAVAEHDOTUS NÄHTÄVILLÄ. Kuvat: Kimmo Mustonen 30.10.2014 ja Taivallahden lomamökit

5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan muuttaminen on lähtenyt liikkeelle alueen maanomistajien aloitteesta v. 2014 syksyllä. Kaavan luonnostelu alkoi vuoden 2014 syksyllä kartta-aineiston ajantasalle laiton ja kaupungin kanssa käytyjen ensimmäisten neuvottelujen jälkeen. Pohjakartan täydennys tehtiin lokakuussa 2014. Viranomaisneuvottelu pidettiin 13.11.2014. Kaavan vireilletuloilmoitus on julkaistu.2014. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä em. päivästä alkaen. Kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä 2014 välisen ajan. Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti kaavaehdotuksen laadinnassa noudatettavista periaatteista 201..... 2.2. Asemakaava Ranta-asemakaavan rakennusoikeus kasvaa, koska rakennuspaikkojen rakennusoikeus muutetaan nykyisen käytännön mukaiseksi. Rakennuspaikkojen määrää kuitenkin vähennetään hieman. Voimassa olevan kaavan toteutumattomat yhteisrantaiset matkailurakentamisen ja lomarakennusten rakennuspaikat osittain poistetaan, koska sentyyppiselle rakentamiselle ei ole kysyntää tällä etäisyydellä Rukasta. Rannan lähellä olevia toteutuneita paikkoja muutetaan nykyhetken tilanteen mukaisesti omarantaisiksi. Miehinkisaaren korttelia siirretään hieman kauemmaksi toteutuneesta naapuritilasta. Alueelle on yrityksen oma vesijohtoverkosto toteutettu ja viemäriverkosto suunnitteilla. Ulkoinen ja sisäinen tieverkko on rakennettu. 2.3. Asemakaavan toteuttaminen Maanomistajat vastaavat kaavan toteuttamisesta rakentamisen osalta. Caruna Oy vastaa sähköhuollosta ja perustettava vesiosuuskunta vesi- ja viemärihuollosta. Alueella on pitkään toiminnassa ollut matkailuyritys. Alue on suuren Kitka järven rannalla ja varsin lähellä Rukan matkailukeskusta, joten tämän tyyppiselle yritykselle on jatkossakin tarvetta. Yrityksessä on menossa sukupolven vaihdos, joten kaavan saattaminen ajan tasalle on ajoitukseltaan hyvä.

6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue on hyvin matkailu- ja lomarakentamiseen soveltuvaa, hyväpuustoista kangasmaastoa. Alue on Kitkan suojaisan lahden rantaa ja Rukan matkailukeskuksen läheisyydessä. Muutos- ja kumoamisalueen ja sen lähistön kiinteistöjaotus on esitetty oheisella kartalla. Kuva 3 Kaava-alueen sijainti ja ympäristön kiinteistöjaotus 3.1.2 Luonnonympäristö Metsäalueet ovat pääosiltaan havupuuvaltaista, tuoretta tai kuivahkoa kangasta. Myös lehtipuustoa on jonkin verran pääasiassa rannoilla. Puusto on täysikasvuista eikä alueella ole taimikoita. Korkeuserot vaihtelevat Kitkajärven n. 240 m tasosta korkeimpien kumpareiden n. 250 m tasoon. Pinnanmuodostus on varsin loivaa. Miehinkisaaren eteläranta on hieman jyrkempää. Avokallioita tai erityisiä maastonmuotoja ei alueella ole. Taivallahden eteläpuolella oleva Kouvervaara ja siihen liittyvät muut vaarat muodostavat selvästi poikkeavan jakson. Korkeusvyöhykkeet ja rinnevalovarjostekuva on esitetty oheisilla kartoilla.

7 Kuva 4 Korkeusvyöhykkeet kaava-alueella ja sen ympäristössä Kuva 5 Rinnevalovarjostus Kuva 6 Muutosalueen länsireuna. Taustalla Kouvervaara

8 Kuva 7 Kuva Kouvervaaralta. Vasemmalta pistää Miehinkisaari ja oikealta Miikkulinniemi, keskellä Pyöreäsaari Kitkajärvien vedenlaatututkimuksia on tehty varsin paljon eri yhteyksissä. Järvien rannoilla on varsin paljon maataloutta, metsien ja soiden ojitusta sekä eri puolilla pysyvää asutusta tai loma-asutusta. Myös usean taajaman jätevedet johdetaan puhdistuksen jälkeen vesistöihin. Kaava-alueen kohdalla tilanne on keskimääräistä parempi. Suomen järvien tietokannan, Järviwikin, tiedot Yli-Kitkasta ovat seuraavat:

9 Kuva 8 Järviwikin tiedot Yli-Kitkasta Kuva 9 Kitkan Viisaita Luonnonympäristöä on kuvattu selostuksen valokuvilla ja kartoilla. Kuusamo-Rukan osayleiskaavoituksen yhteydessä on alueen luonnonympäristö, geomorfologia, suojelukohteet, muut rakentamista rajoittavat tekijät ja kasvillisuuden kulutuskestävyys myös tutkittu. Alueen luonnonolot on tarkasteltu lisäksi erikseen ja selvitys tulee liitteeksi. Muutosalue ei kuulu arvokkaisiin kallioalueisiin ( Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Pohjois-Pohjanmaalla, alueellinen ympäristöjulkaisu 203). Alueella ei ole kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita (Pohjois- Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993) tai perinnemaisema-alueita ( Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemat, alueellinen ympäristöjulkaisu 44) eikä arvokkaita maisema-alueita ( Pohjois-

10 Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet, P-P liitto). Alueelta ei ole aiemmin löydetty kiinteitä muinaisjäännöksiä (Pohjois-Pohjanmaan kiinteät muinaisjäännökset, Pohjois-Pohjanmaan liitto 2003, osayleiskaavoituksen selvitykset). Tarkempi tutkimus tehdään myöhemmin. Kuva 10 Paikkatietoikkunan ja muinaisjäännösrekisterin muinaisjäännöstiedot alueen lähistöltä

11 3.1.3 Rakennettu ympäristö Alueella on Taivallahden lomamökkien vuokrauskäytössä olevia loma- ja saunarakennuksia. Rakennuksilla ei ole rakennushistorian kannalta merkitystä. Taivallahden etelärannalla, Miikkulinniemessä ja muualla ympäristössä on varsin tiiviisti lomarakennuksia. Keräsniemessä ja Holtinniementien varrella on myös pysyvää asutusta. Pohjakartta ja oheinen kartta osoittavat tilanteen. Rukan matkailukeskus on alueen itäpuolella n. 15 km päässä. Alueelle on rakennettu vesijohdot. Viemäriverkosto on suunnitteilla. 20 kv sähkölinjat ovat alueen sisällä. Kuva 11 Rakennustilanne alueen lähellä. Kaikki rakennukset on esitetty Kuva 12 Vasemmalla korttelin 2 ja oikealla korttelin 4 majoitusrakennukset Kuva 13 Korttelien 5 ja 6 rakennukset

12 Kuva 14 Korttelin 9 mökki ja sen eteläpuoleinen sauna 3.1.4 Maanomistus Muutos- ja kumoamisalueen maanomistus on seuraava: Aho 305-409-36-6 Veikko ja Maire Keränen Taivalranta 305-409-36-5 - - 3.2. Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005. Alue ei kuulu varsinaisten aluevarausten sisälle. Kitkajärvi on SL aluetta, mutta aluerajaus ei koske kaava-aluetta. Miehinkisaaren länsiosa on varauksen sisällä. Ote maakuntakaavasta on ohessa. Kuva 15 Ote maakuntakaavasta

13 1.vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.12.2013. Siinä ei alueelle ole mitään merkintöjä. Ohessa on ote kaavasta. Siitä alueen sijainti suojelualueisiin selviää paremmin. Kouvervaarassa on lehtojensuojelualueita SL merkinnällä. 2. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman on ollut nähtävillä 27.3.-26.4.2013. Kuva 16 Ote 1. vaihemaakuntakaavasta Kuusamon kaupunginvaltuusto on 6.11.2008 44 hyväksynyt Kuusamon yleiskaavan. Se on varsin yleispiirteinen ja strateginen kaava, joka antaa yleiset puitteet rakentamiselle ja alueiden käytölle. Siinä ei ole esitetty varsinaisia varauksia rantaasemakaava-alueelle. Kuva 17 Ote Kuusamon yleiskaavasta. Punaiset ympyrät kuvaavat muutosalueen sijaintia

14 Ruka-Kuusamon matkailualueen osayleiskaavan ehdotus oli nähtävillä 12.6.- 31.7.2014. Siinä rantakaava-alue on rnak merkinnällä eli vahvistettu rantaasemakaava. Miehinkisaari ei kuulu osayleiskaava-alueeseen. Tässä kaavassa olemassa olevat rakennuspaikat ja Kitkajärvien paikat on RA tai RA-K merkinnöillä osoitettu. Kitkajärven osalta mitoituslaskelmissa on käytetty lukua 7 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri. Ote ehdotuksesta ja ehdotuksen merkinnöistä on ohessa.

15 Kuva 18 Ote Ruka-Kuusamon matkailualueen osayleiskaavan ehdotuksesta merkintöineen

16 Kuusamon kunnanvaltuusto on 15.12.1986 hyväksynyt alkuperäisen Ahon rantaasemakaavan. Oulun lääninhallitus vahvisti päätöksen 10.12.1987. Koko kaavaa koskeva kaavanmuutos ja Miehinkisaarta koskeva laajennus on hyväksytty Kuusamon kunnanvaltuustossa 26.10.1999 ja vahvistettu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa 27.6.2000. Kuusamon kunnanvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen 3.4.2007 15. Alue ei ole rakennuskiellossa. Pohjakartta on laadittu mittakaavassa 1:2000. Kartta on hyväksytty alun perin 14.6.1985. Se on täydennetty uusien kiinteistörajojen, rakennusten, teiden jne osalta 2014. Kartan täydennyksen on yhdyskuntajohtaja Mika Mankinen hyväksynyt viranhaltijapäätöksellä 201..... Ranta-asemakaavoja Kitkajärvellä lähistöllä on Keräsniemen kaava alueen länsipuolella ja Halkaisijan kaava pohjoispuolella. Muiden lähimpien kaavojen sijainti on esitetty oheisella kuvalla. Etenkin Rukan lähistöllä kaavoja on huomattava määrä. Tekeillä olevien kaavojen (Jauranen, Jokoslahti) alue on oranssilla värillä. Kuva 19 Lähialueen kaavatilanne 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Rantakaava on ollut vahvistettuna lähes kolmekymmentä vuotta ja aiemmasta muutoksestakin on jo noin 15 vuotta. Kulunut aika on osoittanut sen, ettei rantavyöhykkeen ulkopuolella näillä alueilla ole loma- ja matkailurakennuspaikoille kysyntää eikä tarvetta. Kaikkea sisämaan rakennusoikeutta ei kuitenkaan ole tarkoitus poistaa. Toteutuneet vuokramökit ovat jo nyt käytännössä omarantaisia, joten tilanne on syytä kaavallisesti virallistaa ainakin osittain. Mitoituksessa ja rakennusoikeuden määrässä

17 noudatetaan Kuusamon yleiskaavoituksessa ja ranta-asemakaavoituksessa hyväksyttyjä periaatteita. 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavan muuttaminen on lähtenyt liikkeelle maanomistajien aloitteesta v. 2014 syksyllä. Muutoksen, laajennuksen ja kumoamisen vireilletulosta tiedotettiin.2014, mistä lähtien osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä. 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1. Osalliset Osallisia ovat ainakin seuraavat tahot: - maanomistajat ja asukkaat - kaava-alueen ja lähialueiden maanomistajat - lähialueiden asukkaat ja loma-asukkaat - vesistöissä ja retkeilyreiteillä liikkuvat matkailijat, veneilijät, hiihtäjät, moottorikelkkailijat jne - kaupungin hallintokunnat - maankäyttö - rakennusvalvonta - ympäristötoimi - elinkeinotoimi - tekninen toimi - yhdyskuntatekniikka - Caruna Oy - Kitkan Vesihuolto-osuuskunta - viranomaiset - Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Pohjois-Pohjanmaan liitto - Pohjois-Pohjanmaan museo - Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos - kuusamolaiset ja alueelliset seurat ja yhdistykset 4.3.2. Vireilletulo Uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty alun perin 5.11.2014 ja se on nähtävillä..2014 alkaen. 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavan laatimisen yhteydessä on käyty mm. seuraavia neuvotteluja: - Kuusamon kaupungin (Vuokko Panula-Ontto, Pekka Räisänen), maanomistajien ja kaavoittajan välillä on pidetty palavereja kaavanmuutoksen periaatteista ja mitoituksesta. Kaupungin virkamiehet ovat tutustuneet alueeseen paikan päällä - useita pienempiä palavereja, keskusteluja ja sähköpostivaihtoa maanomistajien, kaupungin ja kaavoittajan välillä 4.3.4. Viranomaisyhteistyö Eri viranomaisten kanssa on käyty seuraavia neuvotteluja: - 13.11.2014 pidettiin viranomaisneuvottelu, jonka muistio on ohessa: *********** AHON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN JA KUMOAMISEN VIRANOMAISNEUVOTTELU 13.11.2014 KLO 13.30-14.25

18 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS 1 AVAUS JA JÄRJESTÄYTYMINEN - puheenjohtaja Antti Huttunen P-P ely -keskus - muistion laatija Kimmo Mustonen KimmoKaava - muut läsnäolijat Markku Siira P-P ely -keskus Mika Sarkkinen P-P museo Pekka Räisänen Kuusamon kaupunki 2 RANTA-ASEMAKAAVATILANNE - vireilletulosta ei vielä ole ilmoitettu 3 KAAVALUONNOS - kaavaluonnos 5.11.2014 on toimitettu osallistujille kokouskutsun yhteydessä - alueen valo- ja ilmakuvat, kartat, selvitykset jne esiteltiin 4 KAUPUNGIN, ELY KESKUKSEN JA MUIDEN VIRANOMAISTEN NÄKEMYKSET - Mika Sarkkinen totesi, että muinaisjäännöksiä ei ole tarkemmin tutkittu osayleiskaavoituksen yhteydessä, joten alue on tutkittava. Lausuntojen antaminen on siirtymässä P-P museolle, joten Museovirastoa ei tarvitse jatkossa kuulla. - Pekka Räisänen katsoi, että jos Miehinkisaareen ei tule viemäriverkostoa, tulisi vesikäymälän rakentaminen siellä olla kielletty. Mitoituksen tulee olla yleiskaavan mukainen eli 7 rp/muunnettu rv-km. Kouverpuron osalta määrä on pienempi. Sisämaan rakentaminen on otettava huomioon. Pohjakartta on hyväksytettävä - Markku Siira totesi, että laskennallinen mitoitus on yhteensä 9 rantarakennuspaikkaa, kun mantereen ja Miehinkisaaren määrä on 7 rp/muunnettu rv-km ja Kouverpuron osalta pienempi. Saaren koko johtaa siihen, että laskenta tehdään rantaviivan mukaan. - Antti Huttunen katsoi, ettei uusia rantarakennuspaikkoja tulisi merkitä, koska vapaan rantaviivan määrä ei toteudu. Kortteli 1 tulee siirtää irti rannasta jopa tien taakse (siellä maaperä on pehmeää, joten sitä ei voida tehdä). Muutoin toteutunut rakentaminen voidaan merkitä omarantaiseksi, kuitenkin lahden pohjukan yhteiskäyttö tulee huomioida. Korttelin 6 rakentaminen on niin kaukana rannasta, jotta sitä ei ole syytä merkitä rantaan asti. Myös em. mitoitus on kokonaisuutena otettava huomioon. Rakennuspaikat voivat olla RA merkinnällä, vaikka ovatkin vuokrakäytössä 5 TYÖN JATKOKÄSITTELY - em. tarkennukset - luonnos nähtäville MUISTION VAKUUDEKSI Kimmo Mustonen JAKELU: - osallistujat sähköpostilla 4.4. Asemakaavan tavoitteet 4.4.1. Lähtökohtatavoitteet *********** Valtioneuvosto on 30.11.2000 antanut päätöksensä maankäyttö- ja rakennuslain 22 mukaisista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Ne tulivat voimaan 1.6.2001. Tavoitteet on vähäisillä tarkistuksilla uudistettu 13.11.2008 tullen voimaan 1.3.2009. Tavoitteiden tehtävänä on varmistaa: valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen suunnitelmallisuutta ja yhtenäisyyttä edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle Valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: toimiva aluerakenne

19 eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Kaavan vaikutusta tavoitteisiin tai erityistavoitteisiin sekä niiden edistämistä on kuvattu seuraavassa taulukossa. Tavoite Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Kaavan vaikutus ja tavoitteen edistäminen Kaava-alue on olemassa olevien kylien, asuinryhmien ja toteutuneen loma-asutuksen tuntumassa, joten lisärakentaminen tukee aluerakennetta ja tavoitetta edistetään. Kuusamon ja lähikuntien osalta asukkaat ja työpaikat ovat vähentyneet, joten pienikin toimeliaisuuden lisäys on tervetullutta Yhdyskuntarakenteeseen ei ole merkittävää vaikutusta. Rakentaminen tulee pieneltä osalta lähikylien ja Rukan palveluja. Alueella on jo pitkään toiminut matkailuyritys. Tulvan vaikutus on kaavamääräyksissä huomioitu. Lähistöllä ei ole melua tai muuta häiriötä aiheuttavaa toimintaa. Tavoitetta edistetään täten vähäisessä määrin. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole merkittävää kulttuuriympäristöä tai rakennusperintökohteita, joten niihin ei ole vaikutusta eikä niitä edistetä. Mahdolliset muinaismuistot inventoidaan ja otetaan huomioon. Rukan, Kitkajärvien, muiden lähivesien ja lähialueiden virkistyskäyttömahdollisuuksia voidaan hyödyntää, mutta suurta lisäpainetta niihin ei suuntaudu. Jätevesien käsittely hoidetaan nykyisten määräysten mukaisesti, joten pinta- tai pohjaveden tila ei heikenny. Luontoarvoiltaan merkittävimmät alueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Tavoitetta edistetään. Nykyiset verkostot riittävät alueen liikennöintiin ja tekniseen huoltoon eikä suurta lisäkuormitusta aiheudu. Vesija viemäriverkostot ovat osittain kesken ja suunnitteilla, joten kaikki lisärakentaminen tukee niiden saamista käyttöön. Tavoitteeseen ei ole suurta vaikutusta. Kaavalla ei ole näihin minkäänlaista vaikutusta eikä tavoitetta edistetä Rannikkoalueen, Lapin tunturialueen tai Vuoksen vesistöalueen erityispiirteiden säilymiseen ei kaavalla ole vaikutusta, joten tavoitetta ei edistetä Maakuntakaavassa Rukan ja Kuusamon matkailukaupungin luominen on tullut uutena ajatuksena mukaan. Vaihemaakuntakaavoitus ei alueelle vaikuta. Kuusamon yleiskaavassa ja Ruka-Kuusamon matkailualueen osayleiskaavaehdotuksessa alueelle ei ole erityisiä varauksia.

20 Kaupungilla ei ole erikseen alueelle annettuja tavoitteita. Ranta-asemakaava pyritään muuttamaan siten, että kaava olisi entistä toteuttamiskelpoisempi ja nykytilannetta vastaava. Rakennusoikeudet muutetaan tämän hetken tarpeita vastaaviksi yrityksen toiminnan turvaamiseksi. Turhan laajat sisämaan kaavan osat kumotaan, jotta mm. metsien käsittely ei olisi turhan byrokraattista. Alueella voidaan yhdistää suuren järven salliman kesäaikaisen käytön mahdollisuudet ja samalla lisätä talviaikaista käyttöä mm. moottorikelkka-, hiihto-, koiravaljakko- yms. reittien kulkiessa lähellä ja alueen sisällä. 4.4.2. Työn aikana syntyneet tavoitteet Työn aikana on tavoitteita tullut esille käydyissä neuvotteluissa ja keskusteluissa. Ne on selostettu muualla ja on pystytty varsin hyvin ottamaan huomioon. 4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1. Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi Tässä yhteydessä ei vaihtoehtoja ole laadittu, koska muutoksella ei muuteta kaavan rakennetta olennaisesti. Kaava on suurelta osin jo toteutunut. Eri aikoina muutoksesta keskusteltaessa on myös muita ratkaisuvaihtoehtoja ollut esillä, joista on neuvoteltu mm. Kuusamon kaupungin kanssa. Kaavan sisältö on muotoutunut näiden keskustelujen ja laatimistyön perusteella. Samoin 13.11.2014 pidetty viranomaisneuvottelu vaikutti kaavan sisältöön. 4.5.2. Ratkaisun valinta ja perusteet Kaupungin, ely keskuksen ja muiden viranomaisten kanssa käytyjen neuvottelujen, maanomistajien toiveiden ja yleiskaavoituksen perusteella päädyttiin esillä olleeseen ratkaisuun. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava-alueella rakentamisyksiköiden määrä vähenee hieman vahvistettuun kaavaan nähden. Nykyinen rakentaminen on jo ollut käytännössä omarantaista. Kuitenkin yleiset ja yhteiset uimarannat, venevalkamat, nuotiopaikat yms. voidaan säilyttää. Vähäistä rakennuspaikkojen siirtoa tehdään Miehinkisaaressa. Rannan lähellä lomarakennuksen ja talousrakennusten suurin sallittu koko on 120+50 k-m2 Kuusamon nykyisen suurten järvien käytännön mukaisesti. Kauempana rannasta rakennukset ovat pienempiä, koska mm. erillisiä rantasaunoja ei tarvita. Kokonaisrakennusoikeus hieman kasvaa. Rakentaminen liittyy olevaan kylä- ja loma-asutukseen ja Rukan matkailupalveluihin ja tukee osaltaan pysyvän asutuksen säilymistä ja lisääntymistä alueella. Alueen matkailuyritys on toiminut jo kymmeniä vuosia. Alue on reittien ja sijaintinsa puolesta erinomaisesti liittyneenä lähistön reitistöihin.

21 Kuva 20 Korttelin 2 majoitusrakennus ja rannan rakenteita Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Rakentaminen muuttaa hieman alueensa maa- ja kallioperän pintakerroksia, mutta hyvin rajoitetuissa kohdissa. Vesistöön ei ole vaikutuksia, koska vesihuolto hoidetaan viranomaisten vaatimuksia vastaavasti ja rakentaminen liittyy ennemmin tai myöhemmin yleiseen viemäriverkostoon. Alueen metsät ovat käsiteltyjä talousmetsiä, joskin käsittely on ollut varsin varovaista, koska matkailuyritys on toiminut kymmeniä vuosia. Alueella ei ole erityisen arvokkaiksi katsottavia luonto- ja maisemakohteita Kouverpuron sisämaan osia lukuunottamatta. Alue ei ole pohjavesialuetta. Rakentamisalueiden pintakasvillisuus poistuu ja saattaa lähialueilla muuttua. Rakentamisalueilla ei ole merkittävää kasvillisuutta. Samantyyppistä aluetta jää myös rakentamisen ulkopuolelle. Kaava-alueen lähivesistö on erittäin suuri järvi. Alue on suojaisan lahden pohjukassa. Maaston kasvillisuus on peittävää, joten rakentaminen vaikuttaa varsin vähän kaukomaisemiin. Lähempää tarkastellen maisemakuva muuttuu, mutta muutos ei ole kovin merkittävä, koska rakentamisen määrä on vähäinen ja alue on jo rakentamiskäytössä lähes kaikilla järven osa-alueilla. Rakentamisen sopeutumiseen maisemaan kiinnitetään rakennus- ja tiesuunnittelussa erityistä huomiota. Osa rakentamisesta sijoittuu välittömän rantavyöhykkeen ulkopuolelle sisämaahan.

22 Kuva 21 Alueen eteläreunan Kouverpuro on suuosaltaan kaivetun kanavan tapainen, mutta kauempana järvestä luonnontilaisen oloinen Vaikutukset talouteen Ulkoinen tiestö on toteutettu alueelle vaatien kuitenkin paikoin parantamista rakentamisen lisääntyessä. Lähes kaikki rakentamattomat rakennuspaikat ovat myös olemassa olevien teiden varsilla. Sähköhuolto on helposti toteutettavissa koko alueelle. Vesihuolto toteutetaan liittymällä vesiosuuskunnan viemäriverkostoon erikseen laadittavien tarkempien suunnitelmien mukaisesti. Alueella on oma vesijohtoverkosto jo nyt. Rakentaminen ei aiheuta maanomistajille, rakentajille tai yhteiskunnalle suuria kustannuksia. Kuva 22 Alueen tiestö on valaistu. Samoin latureitti on valaistu Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Jätevesien ja muiden jätteiden käsittely hoidetaan määräysten mukaisesti. Terveysriskejä ei aiheudu. Ulkoinen tiestö on rakennettu siten, että hälytysajoneuvoilla on kohtuullinen pääsy alueelle. Ulkoista ja sisäistä tiestöä on parannettava jonkin verran rakentamisen edistymisen mukaan. Tiestö toteutetaan vaatimukset täyttävällä tavalla. Alueen viitoitus suoritetaan toteutumisen yhteydessä. Alueella tai sen lähellä ei ole melua aiheuttavaa toimintaa.

23 Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä Vapaa liikkumismahdollisuus vähenee hieman kaavan toteuduttua, ei kuitenkaan merkittävästi. Kulkeminen on syytä ohjata oleville poluille ja reiteille. Rakentamisen myötä alueelle tulee uusia teitä, polkuja, vesi- ja viemärijohtoaukkoja jne, jotka parantavat myös ulkopuolisten liikkumismahdollisuuksia. Vesillä liikkuvien maihinnousumahdollisuudet eivät heikkene, koska rantarakentaminen on jo käytännössä toteutunut. Kuva 23 Alueen reitistöä. Sinisellä latureitti ja punaisella kelkkaura. Reitit eivät ole yleisessä kunnossapidossa

24 Kuva 24 Taivallahden pohjukan laituria ja rantaa Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Rakentaminen, rakennusten ja alueiden kunnossapito sekä matkailutoiminta tarjoavat alueelle hieman työmahdollisuuksia, joten sosiaaliset vaikutukset ovat myönteisiä. Alue on joka tapauksessa vilkkaassa käytössä olevan Rukan matkailukeskuksen läheisyydessä ja suuren järven rantaa. Vaikutukset kulttuuriin Alue on jo kaavoitettu ja tiestön osalta pääosin rakentunut. Metsät ovat varovasti käsiteltyjä talousmetsiä. Muutos ei aiheuta merkittäviä muutoksia rantamaisemaan. Rakentaminen tukee ja täydentää ympäristön asutusta ja loma-asutusta. Alueella ei ole tiedossa muinaismuistoja tai kulttuurihistoriallisia kohteita. Muut kaavan merkittävät vaikutukset Kaavalla eikä kaavanmuutoksella ei ole merkittäviä muita vaikutuksia. 4.5.3. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset - kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä.2014 alkaen. Kaavaluonnos oli nähtävillä. 2014. Huomautusten ja lausuntojen sisältö ja niistä annettu kaavoittajan vastine oli seuraava: 5.1. Kaavan rakenne 5.1.1. Mitoitus

25 Muutosalueeseen kuuluu Kitkajärven rantaviivaa n. mantereella n. 695 m, Miehinkisaaren etelärantaa n. 320 m ja pohjoisrantaa n. 260 m. Rannat ovat suoria, joten ns. muuntaminen ei vaikuta niihin. Miehinkisaaren pinta-ala on n. 45 ha, joten se mitoitetaan rantaviivan pituuden mukaan. Kouverpuron alkuosasta voidaan muunnetuksi rantaviivaksi laskea n. 90 m. Yhteensä muunnettua rantaa kaavaan kuuluu n. 1365 m. Kuusamo-Ruka osayleiskaavan mitoitus 7 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviiva-km, tarkoittaa alueelle 9,6 rakennuspaikkaa. Kouverpuroa ei kuitenkaan em. mitoituksella voida laskea, joten laskennallinen määrä on käytännössä 9 rakennuspaikkaa. Rantaviivan määrä eri kohdissa on esitetty oheisella kartalla. Kuva 25 Rantaviivan määrä ja muuntaminen Voimassa olevan kaavan kortteli- ja aluekohtaiset tiedot ovat seuraavat: KÄYTTÖT KORTTELI PINTA-ALA RAK.PAIKKOJA RAK.OIKEUS RA-1 1 5130 3 300 RA-2 2 1015 1 80 RA-1 3 7243 4 400 RA-1 4 1756 1 100 RA-1 5 1124 1 100 RA-1 6 4742 3 300 RM-2 7 5495 1 300 RM-1 8 3898 1 200 RA-3 9 1617 1 80 RA (saari) 1 10131 2 240 LV 673 VV 1116 LV 497 vu-p 711 vu-t 746 120 VV 1268 VL 306965 VL 53523

26 YHTEENSÄ RA* 32758 16 1600 RM* 9393 2 500 VL 360488 VV 2384 LV 1170 vu* 1457 120 YHT. 407650 18 2100 Kaavaluonnoksen 10.12.2014 vastaavat tiedot ovat: KÄYTTÖT KORTTELI PINTA- ALA RAK.PAIKKOJA RAK.OIKEUS RA 1 7194 3 510 RA 2 2623 1 170 RA 3 12000 4 520 RA 4 3313 1 170 RA 5 2009 1 170 RA 6 5627 3 430 RA 7 11968 2 340 RM 8 3160 1 200 RA 9 4679 2 340 VL 105241 330 VL 51486 YHTEENSÄ RA 49413 17 2650 RM 3160 1 200 VL 156727 330 YHT. 209300 18 3180 Kumottavan kaavan pinta-ala on n. 19,8350 ha. Kaavaehdotuksen. 201.. tiedot ovat: 5.1.2 Palvelut Palvelut ovat pääasiassa Rukan matkailutaajamassa, jossa on erittäin monipuoliset ja jatkuvasti laajenevat matkailua, pysyvää asumista ja muuta tarvetta palvelevat mahdollisuudet. Lähikylissä on jonkin verran palveluja jäljellä. 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Muutoksen johdosta ympäristön laatu voi parantua, koska rakentaminen myötä alueen hoito saadaan koskemaan koko aluetta, reitit voidaan toteuttaa taloudellisemmin, rakennuksille voidaan etsiä luonnon ja kasvillisuuden piirteet parhaiten huomioon ottavat paikat jne. Entistä hieman suurempi ja yhtenäisempi osa alueesta jää kokonaan rakentamisen ulkopuolelle. Kaavatyön ja aiempien suunnitelmien yhteydessä on luontokohteet inventoitu eikä merkittäviä kohteita löytynyt Kouverpuron vartta lukuunottamatta. Tarkempi inventointi tehdään myöhemmin.

27 5.3. Aluevaraukset 5.3.1. Korttelialueet - korttelin 1 rajoja muutetaan hieman - kortteli 2 muuttuu omarantaiseksi - korttelin 3 rakennuspaikkoja kasvatetaan hieman - kortteli 4 muuttuu omarantaiseksi - kortteli 5 muuttuu hieman - korttelin 6 muuttuu hieman - kortteli 7 poistuu mantereella ja numero otetaan Miehinkisaaressa käyttöön - kortteli 8 säilyy suunnilleen ennallaan supistuen hieman - kortteli 9 muuttuu omarantaiseksi ja sen eteläpuolella jo rakennettujen saunojen alue muutetaan rakennuspaikaksi Tilastotiedot selviävät tilastolomakkeelta ja edeltä. Kuva 26 Taivallahden pohjukka. Laitureita tehty kuvan oton jälkeen

28 Kuva 27 Majoitusrakennus korttelissa 9 5.3.2. Muut alueet Kortteleiden ulkopuolelle jääneet alueet on merkitty lähivirkistysalueeksi VL, jonka toteuttamisesta vastaa maanomistaja. Niille voidaan sijoittaa retkeilyreittejä, polkuja ja niitä palvelevia pienehköjä rakennelmia ja laitteita. Merkittyjen ohjeellisten teiden ohella myös vesi- ja viemärilinjat ja muut rakentamisen yhteydessä syntyvät aukot mahdollistavat kävelyn, sauvakävelyn, hiihtämisen, lumikenkäilyn ja muun luonnossa liikkumisen. Uimaranta-alueet merkitään ohjeellisilla merkinnöillä. Alueet, joille voi rakentaa venevajan, kelkkavaraston tai tanssilavan merkitään sitovilla rakennusalan rajoilla. Kuva 28 Venevaja, jossa pidetään nuottaveneitä

29 5.4. Kaavan vaikutukset Kaavan vaikutukset on selostettu kappaleessa 4.5.2 ratkaisun valinnan yhteydessä. 5.5. Ympäristön häiriötekijät Alue on pitkähkön sivutien päässä, joten ulkopuolista autoliikennettä ei ole. Samoin alue on kapeahkon lahden pohjukassa, joten myös ulkopuolinen veneily on vähäistä. Kelkkailun lisääntyminen saattaa aiheuttaa vähäistä melua reiteillä ja järvillä, mutta ohjattuna ja reiteillä pysyvänä vaikutus on vähäistä. 5.6. Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset ovat kaavakartalla. Kaavassa on käytetty ympäristöministeriön 1.5.2000 voimaan astuneen asetuksen mukaisia merkintöjä. 5.7. Nimistö Kaavatiet nimetään rakentamisen yhteydessä. 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Rakentamisen sijoittuminen on osoitettu oheisilla ortokuvilla.

30 Kuva 29 Kaavaluonnos ortokuvilla 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus Maanomistajat vastaavat rakentamisen toteuttamisesta. Caruna Oy toteuttaa sähköhuollon maanomistajan tilausten mukaisesti ja todennäköisesti Kitkan Vesihuoltoosuuskunta vastaa vesi- ja viemärihuollosta samojen periaatteiden mukaisesti. Alueen lähellä kulkevat yleiset latu- ym. reitit ovat latupoolin vastuulla tai alueen matkailuyrittäjän hoidossa. Matkailurakennusten uusimisen osalta rakentamistarpeita on alueella välittömästi. Lähinnä alue toteutuu sen omistajien yrityksen käytössä. Alue on ominaisuuksiltaan hyvin matkailu- ja lomarakentamiseen soveltuvaa, luonnoltaan ja maisemiltaan kaunista aluetta, joten toteutus on varsin nopeaa. Alueen sijainti suuren järven rannalla ja Rukan matkailukeskuksen läheisyydessä on erittäin hyvä. Kaikilta rakennuspaikoilta päästään koskemattomille ja rauhallisille alueille välittömästi. Maanomistajilla on laajat alueet, joilla voi tarjota metsästys-, retkeily-, marjastus- yms. mahdollisuuksia omilla mailla. 6.3. Toteutuksen seuranta Kaupungin ja valtion viranomaiset seuraavat lupakäsittelyn yhteydessä ja muutoin alueen rakennuskannan yhtenäisyyttä, luonnon ja vesistöjen laatumuutoksia, liikennettä jne ja tekevät niiden perusteella johtopäätöksiä kaavan toteuttamisesta. Kuusamossa, 10.12.2014 DI (maanmittaus, YKS 124) Kimmo Mustonen

31 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 305 Kuusamo Täyttämispvm 10.12.2014 Kaavan nimi Hyväksymispvm Hyväksyjä Hyväksymispykälä Generoitu kaavatunnus KERÄSNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA KUMOAMI- NEN Ehdotuspvm Vireilletulosta ilm. pvm Kunnan kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 20,9300 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] -19,8350 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 1,37 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 6 Ei-omarantaiset 12 Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 6 Ei-omarantaiset 12 Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 40,7650 Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 20,9300 100,0 3180 0,02-19,8350 630 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 15,6727 74,9 330 0,00-20,7602-120 R yhteensä 5,2573 25,1 2850 0,05 1,0422 750 L yhteensä -0,1170 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]

32 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 20,9300 100,0 3180 0,02-19,8350 630 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 15,6727 74,9 330 0,00-20,7602-120 VL 15,6727 100,0 330 0,00-20,3761 VU -0,1457-120 VV -0,2384 R yhteensä 5,2573 25,1 2850 0,05 1,0422 750 RA 4,9413 94,0 2650 0,05 1,6655 1050 RM 0,3160 6,0 200 0,06-0,6233-300 L yhteensä -0,1170 LV -0,1170 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

33 SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE AHON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA KUMOAMINEN KUUSAMON KAUPUNKI (305) KESÄNIEMEN KYLÄ (409) TILAT OMISTAJAT Aho 305-409-36-6 Veikko ja Maire Keränen Taivalranta 305-409-36-5 - - SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET Kaavoitustyön tarkoituksena on muuttaa kaavaa siten, että rannan välittömässä läheisyydessä olevat rakennuspaikat muutetaan omarantaisiksi, rakennusoikeudet muutetaan nykyhetken vaatimuksia vastaaviksi, sisämaan RM kortteli 7 poistetaan kokonaan, tiet, latu- ja kelkkareitit, venevalkamat, uimarannat yms. muutetaan ohjeellisiksi ja tehdään muut tarpeelliset muutokset. Rantavyöhykkeen ja rakentamisen ulkopuolella olevien alueiden osalta kaava kumotaan kokonaan. Alueen sijaintikartta on ohessa ja muutettava ja kumottava kaava on lopussa. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT, TEHDYT SELVITYKSET JA AIEMMAT SUUNNITEL- MAT Kuusamon kunnanvaltuusto on 15.12.1986 hyväksynyt alkuperäisen Ahon rantaasemakaavan. Oulun lääninhallitus vahvisti päätöksen 10.12.1987. Koko kaavaa koskeva kaavanmuutos ja Miehinkisaarta koskeva laajennus on hyväksytty Kuusamon kunnanvaltuustossa 26.10.1999 ja vahvistettu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa 27.6.2000.

34 Kuusamon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kuusamon yleiskaavan 6.11.2008 44. Ruka-Kuusamo matkailualueen osayleiskaavan ehdotus on ollut nähtävillä 12.6.- 31.7.2014. VAIKUTUSALUE Kaavan välitön vaikutusalue on varsinainen kaava-alue. Välillisiä vaikutuksia on lähialueen maanomistajille, asukkaille, lomanviettäjille, retkeilijöille jne. OSALLISET - maanomistajat ja asukkaat kaava-alueen ja lähialueiden maanomistajat lähialueiden loma-asukkaat matkailijat, kalastajat, veneilijät, hiihtäjät, moottorikelkkailijat jne - kaupungin hallintokunnat maankäyttö rakennusvalvonta ympäristötoimi tekninen toimi elinkeinotoimi - yhdyskuntatekniikka Caruna Oy Kitkan Vesihuolto-osuuskunta - viranomaiset Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan museo Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos - kuusamolaiset ja alueelliset seurat ja yhdistykset TIEDOTTAMINEN Muutoksen vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan kirjeillä lähialueen maanomistajille, kuulutuksella ja informaatiolla muille osallisille. Kaavan valmisteluaineisto pidetään nähtävillä samalla tavalla tiedottaen. Pyydetään tarvittavat lausunnot. Kaava-aineisto pidetään koko ajan nähtävillä kaavan laatijan kotisivuilla www.kimmokaava.fi. Kaavaehdotuksesta tiedotetaan samalla tavalla. OSALLISTUMINEN Osallistuminen hoidetaan lähinnä neuvotteluilla, keskusteluilla ja lausuntopyynnöillä kaavoittajan ja osallisten kanssa. Kaavoittajan yhteystiedot toimitetaan kaikille osallisille eri vaiheissa ja kehotetaan olemaan yhteydessä. VIRANOMAISYHTEISTYÖ Osallistuminen hoidetaan lähinnä neuvotteluilla, keskusteluilla ja lausuntopyynnöillä kaavoittajan ja viranomaisten kanssa. SELVITETTÄVÄT VAIKUTUKSET - vaikutukset rakennettuun ympäristöön - palveluihin - virkistykseen ja matkailuun - liikenteeseen - tekniseen huoltoon - vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön. Luontoselvitykset tarkistetaan aiem-

35 mista kaavoista ja laitetaan ajan tasalle - maisemaan - luonnonoloihin (kasvillisuus, eläimistö, luontotyypit) - luonnon monimuotoisuuteen - pinta- ja pohjavesiin - maa- ja metsätalouteen - vaikutukset talouteen - valtion ja kaupungin talouteen - yksityistaloudellisiin kustannuksiin - vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen - liikenneturvallisuuteen - ihmisten elinoloihin - ympäristön puhtauteen - vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä - vaikutukset sosiaalisiin oloihin - vaikutukset kulttuuriin - muut merkittävät vaikutukset VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN MENETELMÄT Kaavan laatija suorittaa vaikutusten arvioinnin. Niitä tarkastellaan työn kuluessa kaavoittajan, kaupungin ja viranomaisten välisissä palavereissa. Työssä käytetään tarvittaessa asiantuntija-apua luonnonoloihin ja mahdollisiin muinaisjäännöksiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa ja tarvittaessa muilla osasektoreilla. VAIHTOEHDOT Muutoksen ja kumoamisen alustava sisältö on esitelty edellä ja on varsin selvä. Varsinaisia vaihtoehtoja ei laadita alueen ollessa jo osittain rakentunut. Työn kuluessa käydyissä neuvotteluissa ja keskusteluissa edetään kohti lopullista kaavavaihtoehtoa. KAAVOITUKSEN KULKU, AIKATAULU JA PÄÄTÖKSENTEKO Pohjakartan ajantasaistus 10 / 2014 Viranomaisneuvottelu 13.11.2014 Muutoksen vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan kirjeillä lähialueen maanomistajille, lehtikuulutuksella ja informaatiolla osallisille 12 / 2014 Alustavat luonnokset pidetään nähtävillä. Pyydetään tarvittavat lausunnot. Suunnitelmia tarkennetaan saadun palautteen perusteella 12 / 2014 01 / 2015 Kaavaehdotus, asiakirjojen viimeistely, havainnollistamisen parantaminen ja mahdolliset erillisselvitykset 02-03 / 2015 Mahdolliset luonto-, muinaismuisto- yms. selvitysten tarkennukset. Kaavaehdotus nähtävillä maankäyttö- ja rakennuslain 65 mukaisesti. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä (muistutus). Pyydetään tarvittavat lausunnot 04-06 / 2015 Kaavanmuutoksen hyväksyminen 06-08 / 2015 Suunnitelmia ja asiakirjoja tarkennetaan jatkuvasti työn kuluessa. Neuvotteluista ja osallistumisesta pidetään pöytäkirjaa. Tärkeimmät asiat dokumentoidaan kaavaselostuksessa. YHTEYSTIEDOT

KAAVOITTAJA: Kimmo Mustonen KimmoKaava DI (maanmittaus, YKS 124) Kitkantie 34 F 40 0400 703 521 93600 KUUSAMO kimmo.mustonen@kimmokaava.fi www.kimmokaava.fi KAUPUNKI: Pekka Räisänen Kuusamon kaupunki kaavoitusteknikko Maankäyttö 040 756 7881 Kaiterantie 22 pekka.raisanen@kuusamo.fi 93600 KUUSAMO www.kuusamo.fi 36 PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi esittää kunnan virkamiehille tai kaavoittajalle. Maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n mukaan osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suunnitelman täydennystarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun on kutsuttava esityksen tehnyt osallinen ja tarpeen mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy. Kuusamossa, 5.11.2014, täydennetty 10.12.2014 DI (maanmittaus, YKS 124) Kimmo Mustonen

37