SISÄLLYS VANHUSTYÖN ERIKOISAMMATTITUTKINTO, SYKSY 2015 Markus Mäkelä, markus.k.makela@tampere.fi Johdanto Ikääntyneen ihmisen fyysisen terveyden ja toimintakyvyn tukeminen Lihasvoiman ikääntymismuutokset Yleistä lihaskuntoharjoittelusta Tasapainon ikääntymismuutokset Yleistä tasapainoharjoittelusta IKINÄ- oppaan hyödyntäminen Kuva THL AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Itseäni en tunne vanhaksi tai vanhukseksi. Toivon, että saan vielä viivähtää tällä tasolla, jossa koen edelleen kasvukipuja, mutta jossa näköalat ovat uteliaisuutta kiihdyttäviä. Olen kuin tunturissa vaeltaja, joka haluaa kivuta aina uuden ja uuden tunturin laelle nähdäkseni mitä aukeaa tunturin tuolla puolen. Kaisu Heinonen 3 MADAME JEANNE-LOUISE CALMENT Lauri Tahko Pihkalan lausuma totuus pätee vielä tänäkin päivänä kun lakkaamme liikkumasta, se ei johdu siitä, että vanhenemme, vaan me vanhenemme sen takia, että lakkaamme liikkumasta 6 Kuvat: wikipedia 1
TERVEYS 2011 TERVEYS 2011 7 8 LÄHIHOITAJA ON AVAINASEMASSA FYYSISEN TOIMINTAKYVYN SEURAAMISESSA! LIHAKSISTON IKÄÄNTYMISMUUTOKSET Miten lähihoitaja arvioi asiakkaan fyysistä toimintakykyä? Keskustelemalla asiakkaan kanssa Havainnoimalla asiakasta tämän toimiessa omassa elinympäristössään tai laitoksessa Arvioimalla asiakkaan voimavaroja avustamis- ja hoitotilanteissa Selvittämällä asiakkaan kokemuksia ja arvioita omasta toimintakyvystään ja mahdollisista hankaluuksista Tekemällä erilaisia fyysistä toimintakykyä mittaavia testejä Pohdi parin kanssa miten lihaksiston ikääntymismuutokset näkyvät arjen eri toiminnoissa? Miten ikääntymismuutoksiin on pyritty vaikuttamaan työpaikassasi? 9 FYYSINEN VANHENEMINEN, LIHASTEN VANHENEMINEN Lihasvoima on suurimmillaan 20-30 vuoden iässä lihasvoima pysyy suhteellisen muuttumattomana aina 50. ikävuoteen saakka jos fyysisessä aktiivisuudessa ja elintavoissa ei tapahdu suuria muutoksia tämän jälkeen heikkenemistä tapahtuu noin 1% vuosivauhtia RESERVI- KAPASITEETTI! 65. ikävuoden jälkeen heikkeneminen kiihtyy noin 1,5-2% vuodessa Lihassäikeiden lukumäärän lasku Nopeiden lihassäikeiden koon pieneneminen Alaraajojen lihasvoiman heikkeneminen 11 2
LIHAKSEN SUPISTUMISTAVAT 1. Isometrinen eli staattinen 2. Dynaaminen a) Konsentrinen b) Eksentrinen VOIMAN LAJIT & MERKITYS ARJEN ERI TOIMINNOISSA Maksimivoima= Suurin yksilöllinen voimataso, jonka lihas tuottaa tahdonalaisessa kertasupistuksessa Esim. Tuolilta ylösnousu Nopeusvoima= Hermolihasjärjestelmän kyky tuottaa suurin mahdollinen voima lyhyimmässä mahdollisessa ajassa tai suurimmalla mahdollisella nopeudella Esim. Tien ylitys Kestovoima= Lihaksen kyky tehdä työtä matalalla kuormituksella pitkähkön ajan Esim. ostoskassin kantaminen kaupasta kotiin TEHTÄVIÄ Nouse tuolilta ylös ja istuudu. Missä vaiheessa ja missä lihaksissa toteutuu konsentrinen, eksentrinen ja isometrinen lihastyö? Keksi lisää arjen toimintoja, joissa lihaksen supistumistavat ovat edustettuina Keksi arkeen liittyviä tilanteita, joissa toteutuvat voiman eri lajit Pohdi, miten voisit avustaa niiden toteuttamisessa MILLAISIA HARJOITTEITA? +174% Fiatarone 3
NIIN MINKÄLAISIA http://www.malike.fi/fi/valineet/helpostisovellettavat-pelit/ HARJOITTELUN SPESIFISYYS Harjoitteluvaikutus vain niissä rakenteissa ja toiminnoissa, joita kuormitetaan: lihasvoima ja kestävyys nivelten liikkuvuus hengitys- ja verenkiertoelimistön toiminta reaktio- ja liikenopeus HARJOITUSTERAPIALAITTEET KUNTOUTTAVAN HOITO-OTTEEN TUEKSI MOOTTORIAVUSTEINEN SIKSI, ETTÄ Ikääntymisen ja sairauksien tuoma heikkous vaatii avustetun liikkeen Polkuliikkeiden määrä saadaan riittävän suureksi Passiivinen jalkojen pyörittäminen on tehokasta kuntoutusta Harjoituslaitteen tuomat hyödyt Lihastasapaino Aikainen mobilisaatio Tromboosien ennaltaehkäisy Voima & kestävyys Nivelliikkuvuus (pre- ja postoperatiivisesti) Raajojen lämpötila nousee Spastisuus lievittyy Kivut vähenevät Vatsan toiminta paranee ummetuslääkkeiden käyttö vähenee tai poistuu kokonaan (Kustaankartano, Helsinki). Huom! Hoitoannos 20 min 3 krt/vko Ennaltaehkäisee ja mahdollisesti vaikuttaa parantavasti makuuhaavoihin (kokemusperäinen havainto, vuodeos. Järvenpää) 4
MUITA KOKEMUSPERÄISIÄ HAVAINTOJA Aktivoi toimimaan Mielekästä ajankäyttöä Rauhoittaa ylivilkkaita ja agressiivisia potilaita Hoitaa jäykkiä raajoja, lisää liikkuvuutta Helppo ottaa käyttöön kaikille potilaille Koko henkilökunta ja omaiset oppivat käyttämään laitetta.. jalat kyytiin ja menoksi! VOIMAHARJOITTELUN HYÖDYT IKÄIHMISELLE MOTOMED KOTIHOIDOSSA Imatralla vahvistetaan ikääntyneiden toimintakykyä Säännöllinen harjoittelu moottoroiduilla polkulaitteilla Suunniteltu kuntokortit, joiden avulla lihaskuntoharjoittelua seurataan Laite on 2-3 kk lainassa kunkin kotona Laitteen käyttötuntimäärällä seurataan aktiivisuutta Kuntokorttiin merkitään päivittäinen harjoittelu moottoriavusteinen määrä, itse poljettu määrä, poljennan teho jne. Kehon koostumuksen muutokset Lihasmassan määrä kasvaa Ihonalaisen ja vatsaontelon sisäisen rasvan määrä pienenee Suorituskyky Maksimivoiman ja räjähtävän voiman tuotto paranee Kestävyyskunto kohenee Kävelynopeus kasvaa Selviytyminen päivittäistoiminnoista paranee Kaatumisen riski vähenee Mieliala kohenee Metaboliset hyödyt Lievä edullinen vaikutus lipidiprofiiliin Tyypin 2 diabeteksen metabolinen tasapaino paranee Luun tiheys kasvaa: miehillä osoitettu, naisilla epävarma Lonkkamurtuman riski pienenee EI MAINITTAVIA HAITTOJA Kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelun vaikutukset Fyysiseen kuntoon ja terveyteen Loukkaantumisten ilmaantuvuudesta ei ole täsmällisiä tietoja 5
LIHASKUNTOHARJOITTELUN TERVEYSLIIKUNTASUOSITUS Tavoitteet Lihasmassa Lihaskestävyys Lihasvoima Turvallinen ja tehokas aikuisten lihasvoimaharjoittelu Sopiva vastus 50-90% yhden toiston maksimisuorituksesta (1-RM) Mieluiten 2 kertaa viikossa (erityisesti naisilla) 8-10 liikettä kutakin liikettä 1 sarja, jossa on 8-15 toistoa <50-vuotiaat 8-12 toistoa >50-vuotiaat 10-15 toistoa Huom! Yhdellä sarjalla saadaan noin 80% vaikutukset vrt. 2-3 sarjaa UKK-instituutti/Suni & Taulaniemi 2002 HARJOITETTAVAT LIHASRYHMÄT Liikkumisen ja tasapainon kannalta tärkeät lihakset Lonkan ojentajat ja loitontajat Polven ojentajat & koukistajat Nilkan ojentajat & koukistajat Kyynärvarren ojentajat & koukistajat Hartiaseudun lihakset Selän ojentajat Vatsalihakset ERITYISTILANTEITA; MS JA LIHASKUNTOHARJOITTELU Fatiikki Suuria lihasryhmiä kuormittava voimaharjoittelu on hyvää fatiikin hoitoa Hyvä lähtökohta on kaksi viikottaista voimaharjoittelukertaa Tavoitteena siirtovaikutus eri toimintoihin! Lihasheikkous Johtuu keskushermoston ylemmän liikehermon toimintahäiriöstä Liikkumisen vähentyminen on myös keskeisessä roolissa Ilmenee ensimmäiseksi alaraajoissa Nilkan koukistajat Polven ja lonkan koukistajat Kävelykyky rajoittuu ja askeleista tulee laahaavia Yläraajoissa ja vartalossa heikkous on harvinaisempaa kuin alaraajoissa Ilmenee vasta sairauden myöhäisemmissä vaiheissa Eksentrinen lihastyö säilyy hyvin suhteessa konsentriseen lihastyöhön Nopeiden lihassolujen lukumäärä vähenee enemmän suhteessa hitaisiin lihassoluihin 6
Harjoitteiden muuntelu Välillä harjoittelu voi kohdistua lihasten maksimi ja nopeusvoimaominaisuuksiin Käytännössä harjoitteet tehdään tavallista suuremmilla kuormilla ja nopeammilla toistoilla Esim. pyörätuolilla liikkuvan siirtymiset Spastisuus Voimaharjoittelua on pidetty vasta-aiheisena, koska sen on oletettu lisäävän spastisuutta On mahdollista, että spastisuus lisääntyy hetkellisesti (ohimenevää) Spastinen lihas hyötyy erityisesti eksentrisestä voimaharjoittelusta ERITYISTILANTEITA; PARKINSSON AJANKOHTAISTA Kts. Parkinsonliitto http://www.parkinson.fi/julkaisut/tulostettavatoppaat Liikunta ja Parkinsonin tauti Painoharjoittelu lievittää tehokkaasti Parkinsonin taudin oireita N=48 Parkinson-potilasta, jotka olivat sairastaneet tautia keskimäärin 7 vuotta. Keski-ikä 59 vuotta. Potilaat jaettiin kahteen ryhmään, joista toisessa keskityttiin painoharjoitteluun ja toisessa venyttelyyn ja tasapainoharjoituksiin. Molemmat ryhmät toteuttivat tunnin kestävää harjoitusohjelmaa kahdesti viikossa kahden vuoden ajan. Harjoitusjakson aikana tutkijat mittasivat tasaisin väliajoin potilaiden motoristen oireiden vakavuutta UPDRS-asteikolla. Mittaukset toteutettiin 6, 12, 18 ja 24 kuukauden jälkeen. Tutkimuksen lopulliset tulokset osoittivat, että kaikki mukana olleet potilaat hyötyivät harjoitusohjelmasta ensimmäisen kuuden kuukauden jälkeen. Heidän oireensa olivat vähentyneet lähtötilanteeseen verrattuna. Selkeitä eroja ryhmien välille syntyi vasta, kun harjoitusohjelmasta saatuja hyötyjä tarkasteltiin kahden vuoden jälkeen. Corcos D. et al (2012) 24 Months of Exercise Improves the Motor Smptoms in Parkinson's Disease TURVALLINEN JA AKTIIVINEN ELÄMÄ HARJOITTELUSSA HUOMIOITAVAA Alkukartoitus Esim. UKK:n terveysseula (http://www.ukkinstituutti.fi) Toimintakykytesti Lihasvoiman lähtötason selvittäminen Yksilöllisen harjoitusohjelman laatiminen Back extension; lihastasapainon ylläpito/hyvä ryhti Leg extension; tuolilta ylös nousu Abdominal; selän hyvinvointi 7
HARJOITTELUN ANNOSTELU Ympäristötekijöiden huomioiminen Harjoittelun spesifisyys Hyödynnä koetun kuormittavuuden (RPE) asteikkoa Esim. RPE 16 vastaa 80% yhdestä RM:stä Sepelvaltimotauti, kohonnut verenpaine RPE ei saisi ylittää lukua 13 Jatkuvuus & säännöllisyys Ryhmän merkitys Kuljetuspalvelut Harjoituksen/harjoituskerran kesto Harjoituksen / harjoituskerran kesto n. tunnin mittainen harjoitus hyvä voidaan pitää riittävän pitkät palautumisajat Harjoituskerran rakenne harjoitteiden määrä 8-10 harjoitusliikettä/tunti HARJOITTELUN ETENEMINEN progressiivisuus! voiman kasvattaminen edellyttää tarpeeksi suuria harjoitusvastuksia nivelten koko liikeradan käyttö harjoituksissa lihasten venyvyys + kimmo-ominaisuudet paranevat hengityksen tasaisuus Alkuverrryttely Harjoitusosa Lihasvoima, tasapaino, toiminnalliset harjoitteet Jäähdyttely Huomioi harjoittelussa myös Vaatetus Riittävä energian saanti KAATUMISTEN ENNALTAEHKÄISY TASAPAINON HEIKKENEMISEN TAVALLISIMMAT TAUSTATEKIJÄT Vanheneminen Erilaiset neurologiset sairaudet ja ja niiden jälkitilat: Parkinsonin tauti, aivohalvaus, MS, perifeerinen polyneuropatia Tuki- ja liikuntaelimistön oireet ja vaivat, esim. selkävaivat Sisäkorvan tasapainoelimen häiriöt ja oireet Altistuminen neurotoksisille yhdisteille, esim. etanoli, lyijy 8
ASENNONHALLINTAJÄRJESTELMÄ Minkälaisia muutoksia ikääntyessä tapahtuu ja miten ne näkyvät arjen eri tilanteissa? FYYSISET IKÄÄNTYMISMUUTOKSET; ASENNONHALLINTAJÄRJESTELMÄ TASAPAINOHARJOITTELU Tasapainoharjoittelu Yksilöllisten rajoitteiden ja taitotason huomioiminen Tasapainon ylläpitoon osallistuvien elinjärjestelmien monipuolinen harjoittaminen Eri aistikanavien hyödyntäminen, vaihtelevat ympäristöolosuhteet (erilaiset alustat, välineiden käyttö), huomion jakamista vaativat tehtävät. Kehon hahmottamisen, koordinaation ja reaktionopeuden parantaminen esimerkiksi sisältäen painonsiirtoja, kurkotteluja, askelsarjoja, käännöksiä, liikkumista eri suunnissa, yhdellä jalalla tasapainottelua. Maastossa liikkuminen, tanssiminen, pyöräily, hiihto. Tasapainoharjoittelu osana päivittäistä toimintaa Kuvat THL KAATUMISTEN ILMAANTUVUUS Kaatumiset ovat iäkkäiden suomalaisten yleisin tapaturmaryhmä Tapaturmista 80 % on kaatumisia ja matalalta putoamisia Kaatumistapaturmat sitovat runsaasti sosiaali- ja terveydenhuollon voimavaroja ja voivat heikentää kaatuneen henkilön elämänlaatua monin tavoin 2500 Koti- ja vapaa-ajan 2250 tapaturmat 2000 1750 Tieliikenne 1500 onnettomuuksissa 1250 kuolleet 1000 Työpaikalla tai 750 työmatkalla kuolleet palkansaajat ja 500 maatalousyrittäjät 250 0 53 1986 1991 1996 2001 54 9
ILMAANTUVUUS Länsimaissa joka kolmas yli 65-vuotias kotona asuva henkilö kaatuu kerran vuodessa ja laitoksissa asuvista jopa yli puolet Naiset kaatuvat noin kaksi kertaa miehiä useammin ja kaatuneista ikäihmisistä noin puolet kaatuu toistuvasti Minkälaisissa tilanteissa asukkaat/asiakkaat ovat kaatuneet? Miten seuranta on toteutettu? 56 SEURAUKSET; KAATUMISVAMMAT Kaatumisista n. 50 % johtaa erilaisiin pehmytkudosvammoihin n. 5 % erilaisiin murtumiin ja n. 5-10 % muihin vakaviin vammoihin Vaikka vain pieni osa kaatumisista(1-2%) johtaa lonkkamurtumiin, yli 90 % lonkkamurtumista syntyy kaatumisten seurauksena Yli tuhat 50 vuotiasta tai sitä vanhempaa suomalaista kuolee kaatumistapaturman seurauksena vuosittain Lonkkamurtumat Suomessa 50- vuotiailla vv. 1970 2004 ja ennuste vuoteen 2030. Kuvaaja A: Ilmaantuvuuden kehitys jatkuu nousevana kuten keskimäärin v. 1970-2004; Kuvaaja B: Ilmaantuvuus vakioitu v. 2004 tasoon. Kannus P et al. Submitted for publication, 2006 Lukumäärä 22000 20000 LONKKAMURTUMAT 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 Väestön muutos 1.1 milj. 2.4 milj. 0 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 Vuosi A B SEURAUKSET KUSTANNUKSET Vuonna 2000 yli 64 vuotiaiden kaatumisvammojen kustannukset olivat Suomessa yhteensä 39 miljoonaa euroa, joista lonkkamurtumien osuus oli 82 %. Reisiluun yläosan murtuman hoidon keskimääräiset kustannukset potilasta kohden ensimmäisen vammanjälkeisen vuoden aikana ovat noin 18 400 Kotona asuvan ikäihmisen joutuessa lonkkamurtuman takia pysyvään laitoshoitoon, kustannukset ensimmäisenä vuonna 45 300 10
Kuvio 8. Murtumavaaraan vaikuttavat tekijat. (Lahde: Karinkanta ym., 201022). LÄHTEET Earles D, James O, Judge MD. 2001. Velocity Training Induces Power-Spesific Adaptations in Highly Functioning Older Adults. Arch Phys Med Rehabil Vol 82. Heikkinen E, Rantanen T. 2003. Gerontologia. Duodecim. Tammer-Paino Hellsten, J. 2013. "Kun on hyvässä kunnossa jaksaa paljon paremmin. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Lima, O. ym. 2013. Progressive resistance exercise improves strenght and physical performance in people with mild to moderate Parkinson s disease: a systematic review. Journal of Physiotherapy. Vol.59. Mänty, M. ym. 2007. Iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmat. Opas kaatumisten ja murtumien ehkäisyyn. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja. 29/2007. Pajala, S. 2012. Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Romberg, A. 2005. MS ja liikunta. Edita. Sakari-Rantala, R. 2003. Iäkkäiden ihmisten liikunta- ja kuntosaliharjoittelu. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 142.LIKES.Jyväskylä Sarin, j. 2005. Hyötyykö vanhus voimaharjoittelusta? Suomen lääkärilehti. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2005. Arkea helpottavat välineet. Opas ikäihmisille. Vuori, I. 2010. Ikääntymiseen liittyviä fysiologisia muutoksia ja liikunta. Käypä hoito. 11