Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille Pohjois- Pohjanmaalla?

Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille Pohjois- Pohjanmaalla?

UUDISTUNUT KOULUTERVEYSKYSELY Tuottaa seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta, osallisuudesta sekä avun saannista ja tarpeisiin vastaavuudesta Tietoa saadaan myös. ja. lk oppilailta ja heidän huoltajiltaan Kokonaistutkimus, joka toteutetaan joka toinen vuosi, seuraavan kerran 2019 Kyselyyn vastataan nimettömänä 2

TULOKSET MAKSUTTOMASTI SAATAVILLA TULOSPALVELUSSA www.thl.fi/kouluterveyskysely/tulokset

TULOKSIA VOI TARKASTELLA AIEMPAA LAAJEMMIN Tuloksia voi tarkastella tulospalvelussa sukupuolen, kouluasteen ja alueen mukaan tulosten tarkastelumahdollisuus taustamuuttujittain tulossa keväällä 2018 Palvelua kehitetään edelleen uudet indikaattorit, huoltajien tiedot Koulu- ja oppilaitoskohtaiset tulokset toimitettu vastanneille oppilaitoksille tammikuussa Seuranta vuodesta 200

KYSELYYN OSALLISTUI 2017 KEVÄÄLLÄ. ja. luokkien oppilaat 80 % (N = 9 72) 8. ja 9. luokkien oppilaat % (N = 7 80) Lukioiden 1. ja 2. v. opiskelijat 1 % (N = 91) Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. v. opiskelijat 9 %(N = 1 188). ja. luokkien oppilaiden huoltajat 0% (N= 2) Vastausaktiivisuus vaihtelee oppilaitoksittain, kunnittain ja kysymyksittäin Tyttöjen ja poikien vastausaktiivisuudessa ei suuria eroja

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 POHJOIS-POHJANMAALLA 8 71 perusopetuksen. ja. luokkalaista 7 218 perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaista 2 72 lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijaa 2 97 ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijaa

TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Kouluterveyskyselyn tuloksia voidaan hyödyntää osana toiminnan suunnittelua ja päätöksentekoa Lasten, nuorten ja vanhempien kanssa Kouluissa ja oppilaitoksissa Kunnissa Maakunnissa 7

Esimerkki Turusta 8

Arviointikohde 1: Tarve tunne- ja vuorovaikutustaitojen ja mielenterveyden edistämiseen oppilaitoksessa 9

Mielialaan liittyviä ongelmia. ja. luokkalaisilla. ja. luokkalaisista pojista 11 % (koko maassa 12 %) ja tytöistä 12 % (koko maassa 1 %) ollut mielialaan liittyviä ongelmia kahden viime viikon aikana Alle murrosikäisistä koululaisista noin 2 % on masennus. Masennus voi vaikeuttaa lapsen kehitystä ja oppimista sekä kaverisuhteita. Ilman hoitoa masennus usein toistuu aikuisuuteen. Lapsi, jolla epäillään olevan mielialaongelma, tulisi ohjata perusterveydenhuollon arvioon. Indikaattori muodostuu kuudesta osiosta: 1) olin epätoivoinen tai onneton, 2) en nauttinut mistään, ) olin niin väsynyt, että istuin vaan paikallani tekemättä mitään, ) oli vaikeaa ajatella kunnolla tai keskittyä, ) ajattelin, että kukaan ei pidä minusta, ) ajattelin, että en voi koskaan olla yhtä hyvä kuin muut lapset. Tarkastelussa ovat mukana vähintään yhden pisteen saaneet vastaajat. Indikaattori perustuu MFQ-kyselylomakkeen (Moods and Feelings Questionnaire) kysymyksiin

Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus (%) Koko maa Pohjois-Pohjanmaa Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Kuusamo Nivala Oulainen Oulu Pudasjärvi Pyhäjärvi 2 Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus (%) 12 11 11 11 11 9 8 7 9 7 12 9 12 12 12 1 1 1 1 1 1 1 1 Ahdistuneisuus ja uupumus yleistä: - Tytöillä - Nuorilla, joiden äideillä matala koulutus - Toimintarajoitteisilla - Sijoitetuilla - Ulkomailla syntyneillä, ulkomaista syntyperää olevilla 8. ja 9. lk Lukio AOL Raahe Ylivieska 8 11 17 0 2 8 12 THL: Kouluterveyskysely 1 1 2017 18 11

ONGELMIA OPPIMISYHTEISÖN ILMAPIIRISSÄ (%) Indikaattori kuvaa nuorten osuutta, jotka eri mieltä siitä, että luokassani on hyvä työrauha, ilmapiiri on sellainen, että uskallan vapaasti ilmaista mielipiteeni ja luokkani oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä Tytöt kokevat poikia enemmän ongelmia oppimisyhteisön ilmapirissä kaikilla kouluasteilla Perusopetus 8. ja 9. luokka Lukio 1. ja 2. vuosi AOL 1. ja 2. vuosi POHJOIS- POHJANMAA 7 % 2 % % KOKO MAA 7 % 2 % % 12

Arviointikohde 2: Tarve kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ehkäiseville ja vähentäville toimintatavoille oppilaitoksessa 1

Koulukiusaaminen Kiusaamiseksi määriteltiin Epämiellyttävien asioiden sanominen tai tekeminen Toistuvasti kiusoittelu tavalla, josta kohde ei pidä Koulukiusaamisen ulkopuolelle määriteltiin se, jos kaksi suunnilleen samanvahvuista oppilasta riitelee Koulukiusaaminen lisää lapsen ja nuoren turvattomuuden tunnetta ja on vakava uhka terveydelle, hyvinvoinnille ja koulumotivaatiolle Kiusaaminen vaikuttaa kouluviihtyvyyteen, heikentää koulu- ja opintosuorituksia sekä aiheuttaa poissaoloja Koulukiusatuilla on keskimääräistä enemmän mielenterveyden häiriöitä. Kiusatuilla esiintyy erilaisia psyykkisiä ongelmia, itsetunto-ongelmia ja ihmissuhdeongelmia Koulukiusatut kärsivät samanaikaisesti usein yksinäisyydestä sekä erilaisesta oireilusta, kuten masentuneisuudesta ja ahdistuneisuudesta 1 Esityksen nimi / Tekijä

Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa (%) Poikia kiusataan tyttöjä enemmän Kiusaaminen vähentyy iän myötä eniten kiusaamista on alaluokilla Pohjois-Pohjanmaa: Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa (%).-. lk 7 8.-9 lk Lukio 1 1 pojat tytöt AOL 2 0 1 2 7 8 1

Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa (%) Toistuvaa koulukiusaamista esiintyy Pohjois-Pohjanmaalla yhtä paljon kuin maassa keskimäärin, erot kaupunkien välillä kuitenkin suuria Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa (%) Koko maa Pohjois-Pohjanmaa Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Kuusamo Nivala Oulainen Oulu Pudasjärvi Pyhäjärvi Raahe Ylivieska 1 7 1 7 2 1 9 11 7 7 2 2 1 1 2 1 9 9 2 1 0 2 8 THL: Kouluterveyskysely 2017 12. ja. lk 8. ja 9. lk Lukio AOL 1

Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa (%) Koulukiusaaminen vähentynyt vuodesta 200 etenkin yläluokkien pojilla ja ammattiin opiskelevilla pojilla Pohjois-Pohjanmaa: pojat Pohjois-Pohjanmaa: tytöt 9 8 7 2 1 0 8 9 7 2 2 2 200-2007 2008-2009 7 7 20-2011 7 1 1 201 2017.-. lk 8.-9. lk Lukio Aol 12 8 2 0 1 1 1 1 1 2 1 200-2007 2008-2009 20-2011 201 2017.-. lk 8.-9. lk Lukio Aol 17

Toistuva koulukiusaaminen näyttäisi kohdentuvan joihinkin nuoriin (koko maa) 18

KIUSAAMINEN JA POISSAOLOT Vähintään kerran viikossa koulukiusaamista kokevilla nuorilla on huomattavasti enemmän luvattomia poissaoloja Koko maassa: 8. ja 9. luokkalaisilla koulukiusatuilla 2 % luvattomia poissaoloja kuukausittain, muilla nuorilla 8 % Lukiolaisilla koulukiusatuilla 29 % luvattomia poissaoloja kuukausittain, muilla nuorilla 1 % Ammattiin opiskelevilla koulukiusatuilla 9 % luvattomia poissaoloja kuukausittain, muilla nuorilla 2 % 19

Kiusaamisesta ei aina kerrota - Kiusaamisen päättyminen on varmistettava Pohjois-Pohjanmaan alaluokkalaisista % oli kertonut kiusaamisesta koulun aikuiselle. Heistä % koki, että kiusaaminen oli loppunut tai vähentynyt tämän jälkeen. 1 % koki, että kiusaaminen oli jatkunut tai jopa pahentunut kertomisen jälkeen. 8. ja 9. luokkalaisista vain 27 % oli kertonut kiusaamisesta koulun aikuiselle. Kertomisen jälkeen 8 prosentilla kiusaaminen oli loppunut tai vähentynyt, mutta 2 prosentilla jatkunut ja pahentunut 20

SEKSUAALINEN HÄIRINTÄ KOULUSSA Pojista 0,- % (koko maassa 1- %) ja tytöistä 1-% (koko maassa 1- %) kouluasteesta riippuen kokenut seksuaalista häirintää koulussa tai oppilaitoksessa viimeisen 12 kk aikana Keskusteluvaikeudet ovat yhteydessä mm. lisääntyneeseen ahdistuneisuuteen ja näkyvät esim. MLL Lasten ja nuorten puhelimessa 21

Arviointikohde : Tarve opintojen edistämiseen poissaoloja ehkäisemällä 22

LUVATTOMIA POISSAOLOJA LUKUVUODEN AIKANA VIIKOITTAIN Ei suuria eroja tyttöjen ja poikien välillä luvattomien poissaolojen esiintymisessä Perusopetus 8. ja 9. luokka Lukio 1. ja 2. vuosi AOL 1. ja 2. vuosi POJAT % % % TYTÖT % % 9 % 2

Luvattomia poissaoloja lukuvuoden aikana viikoittain (%) Koko maa Pohjois-Pohjanmaa Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Kuusamo Nivala Oulainen Oulu Pudasjärvi Pyhäjärvi 1 1 2 2 2 Luvattomia poissaoloja lukuvuoden aikana viikottain (%) 9,0 11 8 11 8 Pieniä eroja maakunnan sisällä kaupunkien välillä etenkin 2. asteella opiskelevien välillä 1 8. ja 9. lk Lukio AOL Raahe Ylivieska 1 1 2 8 1 0 2 8 12 1 1 THL: Kouluterveyskysely 2017 2

Arviointikohde : Tarve terveellisten elintapojen edistämiselle 2

Koulu-uupumus Koulu-uupumuksessa ei suuria muutoksia. Koulu-uupumusta enemmän tytöillä kuin pojilla: 8. ja 9. luokkalaisista tytöistä 1 %, lukiolaistytöistä 1 % ja ammattiin opiskelevista tytöistä 9 % koulu-uupuneita Pohjois-Pohjanmaa: Koulu-uupumus (%) 2

EI SYÖ KOULULOUNASTA PÄIVITTÄIN. ja lk oppilaista 1 % (koko maassa 1 %) syö kaikki kouluruoan aterianosat kaikkina koulupäivinä 8. ja 9. luokkalaisista noin neljännes ei syö koululounasta päivittäin (koko maassa 0 %), määrä pienenee toiselle asteelle siirryttäessä Perusopetus 8. ja 9. luokka Lukio 1. ja 2. vuosi AOL 1. ja 2. vuosi POJAT 2 % 21 % 22 % TYTÖT 28 % 21 % 21% 27

YLIPAINO Ylipainoisten nuorten osuus kasvanut Vuonna 2017 Pohjois-Pohjanmaan 8. ja 9. luokkalaisista 17 %, lukiolaisista 1 % ja ammattiin opiskelevista 2 % ylipainoisia Ylipainoisuus on yleisempää pojilla, nuorilla joiden äideillä matala koulutus, toimintarajoitteisilla, sijoitetuilla, ulkomaista syntyperää olevilla Pohjois-Pohjanmaa: Ylipaino (%) 28

PÄIHDEKOKEILUT JA ASENTEET Humalahakuisesti tai säännöllisesti juovien määrä on vähentynyt etenkin ammatillisissa oppilaitoksissa Vuonna 2017 perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaisista raittiita oli 8 % (koko maassa 2 %), lukiolaisista % (koko maassa %) ja ammattiin opiskelevista % (koko maassa 2 %) Pohjois-Pohjanmaa: Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa (%) Pohjois-Pohjanmaa: Käyttää alkoholia viikoittain(%) 29

PÄIHDEKOKEILUT JA ASENTEET Nuorten tupakointi on vähentynyt huomattavasti. Ammattiin opiskelevista vuonna 201 tupakoi päivittäin 8 % (koko maassa %), vuonna 2017 enää 2 % (koko maassa 2 %). Lukiolaisista päivittäin tupakoi % ja yläluokkalaisista päivittäin tupakoi 7 % (koko maassa lukiolaisista % ja yläluokkalaisista 7 %) Nuuskan käyttö on lisääntymässä etenkin ammattiin opiskelevilla. ja. lk tytöistä % ja pojista % kokeillut jotain tupakkatuotetta Pohjois-Pohjanmaa: Tupakoi päivittäin (%) Pohjois-Pohjanmaa: Nuuskaa päivittäin (%) 0

PÄIHDEKOKEILUT JA ASENTEET Vuonna 2017 Pohjois-Pohjanmaalla 8.- ja 9.-luokkalaisista % oli kokeillut kannabista, lukiolaisista 8 % ja ammattiin opiskelevista 1 % Kokeillut kannabista ainakin kerran (%) Koko maa Pohjois-Pohjanmaa Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Kuusamo Nivala Oulainen Oulu Pudasjärvi Pyhäjärvi Raahe Ylivieska 8 12 21 8 1 1 1 11 1 11 11 17 1 19 12 1 8 18 0 1 20 2 THL: Kouluterveyskysely 2017 2017 8. ja 9. lk 2017 Lukio 2017 AOL 1

PÄIHDEKOKEILUT JA ASENTEET Pohjois-Pohjanmaalaisista 8. ja 9. luokkalaisista % (koko maassa 9 %), lukiolaisista 1 % (koko maassa %) ja ammattiin opiskelevista % (koko maassa %) arvioi, että omalta paikkakunnalta on helppo hankkia huumeita 2

Arviointikohde : Tarve oppilaitoksen työskentelyolosuhteiden parantamiselle

Seuraavat asiat häirinneet vuoden aikana paljon koulussa Seuraavat asiat häirinneet vuoden aikana paljon koulussa Huonot WC-, pukeutumis- ja peseytymistilat Epämukavat työtuolit, työpöydät tai muut kalusteet Liian kirkas tai hämärä valaistus Melu Luokkahuoneen tai opiskelutilojen ahtaus Epämiellyttävä haju Tunkkainen ilma Liika kylmyys Liika kuumuus 8 8 9 7 8 9 8 12 1 1 1 1 1 1 1 19 21 2 2 28.-.lk Perusopetus 8. ja 9. lk Lukio 1. ja 2. vuosi Ammatillinen oppilaitos 0 1 20 2 0 THL: Kouluterveyskysely 2017

TAPATURMA KOULUSSA TAI KOULUMATKALLA (%) Koulutapaturmat vähenevät merkittävästi toiselle asteelle siirryttäessä Perusopetus. ja. luokka Perusopetus 8. ja 9. luokka Lukio 1. ja 2. vuosi AOL 1. ja 2. vuosi POJAT 1 % 22 % 7 % 9 % TYTÖT 1 % 21 % 8 % 7 %

Arviointikohde : Tarve osallisuutta edistävien toimintatapojen kehittämiselle oppilaitoksessa

Ei koe olevansa tärkeä osa koulu- eikä luokkayhteisöä (%) Koko maa Pohjois-Pohjanmaa Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Kuusamo Nivala Oulainen Oulu Pudasjärvi Pyhäjärvi Raahe Ylivieska 1 1 Ei koe olevansa tärkeä osa koulu- eikä luokkayhteisöä (%) 2 2 2 2 7 0 2 8 THL: Kouluterveyskysely 12 1 2017 1 8 8 9 9 9 9 9 11 11 11 11 11 11 12 12 Toimintarajoitteiset, ulkomaista syntyperää olevat, kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret kokevat enemmän irrallisuutta ja kiinnittyvät huonommin koulu- ja luokkayhteisöön 1 1. ja. lk 8. ja 9. lk Lukio AOL 7

VUOROVAIKUTUS OPETTAJIEN KANSSA PARANTUNUT Opettajien ja oppilaiden suhde kehittynyt myönteisesti myönteinen kehityskulku jatkuu edelleen Opettajat eivät ole kiinnostuneet oppilaan kuulumista (%) 8

KENENKÄÄN EI TULISI OLLA YKSIN YKSINÄISYYS KOSKETTAA LIIAN MONTAA LASTA JA NUORTA Tyttöjen yksinäisyys lisääntyy yläluokille siirryttäessä Pohjois-Pohjanmaa: Kokee itsensä yksinäiseksi (%) Yksinäisyys on yhteydessä ahdistuneisuuteen yläluokilla ja toisella asteella.-. lk 2 8.-9 lk 1 Lukio 7 1 pojat tytöt AOL 7 17 0 1 20 THL: Kouluterveyskysely 2017 9

Tuntee itsensä yksinäiseksi (%) Koko maa Pohjois-Pohjanmaa 2 Pohjois-Pohjanmaa: Tuntee itsensä yksinäiseksi (%) 9 12 11 Eroja maakunnan kaupunkien välillä Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Kuusamo Nivala Oulainen Oulu Pudasjärvi Pyhäjärvi 1 1 2 2 7 7 7 8 8 8 8 9 9 11 11 11 11 12 1 1 17 18 22. ja. lk 8. ja 9. lk Lukio AOL Raahe Ylivieska 7 8 11 1 1 0 1 THL: Kouluterveyskysely 20 2017 2 0

Yksinäisyydessä suuria eroja taustatekijöiden suhteen Koko maa: Tuntee itsensä yksinäiseksi (%).-. lk 8.-9 lk Lukio 7 7 1 17 18 21 2 2 2 21 yhteensä äidin koulutustaso matala ulkomainen syntyperä, syntynyt ulkomailla toimintarajoite AOL 1 1 1 2 sijoitettu kodin ulkopuolelle 0 20 0 0 0 THL: Kouluterveyskysely 1

Arviointikohde : Avun ja tuen saannin varmistaminen 2

Ei ole saanut tukea ja apua hyvinvointiinsa vuoden aikana, vaikka olisi tarvinnut (%) Eniten apua ja tukea erilaisiin ongelmiin on saatu kouluterveydenhoitajilta, opettajilta ja koululääkäriltä Pohjois-Pohjanmaa: Ei ole saanut tukea ja apua hyvinvointiin vuoden aikana, vaikka olisi tarvinnut (%) Tyydyttymätöntä tuen tarvetta esiintyy enemmän tytöillä kuin pojilla. Tukea olisi tarvittu enemmän psykologilta ja kuraattorilta kouluterveydenhoitajalta 9, 9, 9,9 koululääkäriltä 1,1 1,8 1,9 koulupsykologilta koulukuraattorilta 21, 27,2 1,1 0, 1,1 1, 8.-9 lk Lukio AOL opettajalta 17,0 1, 1,0 0,0,0,0 1,0 20,0 2,0 0,0,0 0,0,0

JOKAISELLA LAPSELLA JA NUORELLA TULISI OLLA JOKU, JONKA KANSSA KESKUSTELLA MIELTÄ PAINAVISTA ASIOISTA Mahdollisuus keskustella koulun aikuisen tai muun ammattihenkilön kanssa mieltä painavista asioista 18 % perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaista 9 % lukiolaisista % ammattiin opiskelevista Nuorilla oli useammin mahdollisuus keskustella ystävien kuin vanhempien tai ammattihenkilön kanssa. ja. lk oppilaista vajaalla puolella (8 %) oli mahdollisuus keskustella koulussa aikuisen kanssa mieltä painavista asioista. Tämä toteutuu kuten Suomessa keskimäärin (9 %)

Lopuksi

ERIARVOISUUS HYVINVOINNISSA ON HUOMATTAVAA, MUTTA SIIHEN VOIDAAN PUUTTUA Suurin osa Pohjois-Pohjanmaan lapsista ja nuorista voi hyvin Siitä huolimatta esimerkiksi yksinäisyyttä, väsymystä, kouluuupumusta, ahdistuneisuutta ja epäterveellisiä elintapoja, esiintyy monella lapsella ja nuorella Osallisuus ja yhteisöllisyys kouluissa ja oppilaitoksissa on parantunut edelleen kuitenkin liian moni lapsi ja nuori ei koe olevansa osa luokka- ja kouluyhteisöä Iso osa nuorista voi keskustella mieltä painavista asioista jonkun kanssa Tukea ja apua hyvinvointiin saadaan oppilaitoksen ammattilaisilta kohtuullisen hyvin

ERIARVOISUUS HYVINVOINNISSA ON HUOMATTAVAA, MUTTA SIIHEN VOIDAAN PUUTTUA Asioita voidaan parantaa oppilaitoksissa, kunnissa ja maakunnassa monin keinoin Lisäämällä edelleen osallisuutta ja yhteisöllisyyttä Huolehtimalla, että kiusaamiseen puututaan heti Kehittämällä tuen tarpeen varhaista tunnistamista Vahvistamalla oppilaiden ja opiskelijoiden voimavaroja Apua täytyy olla helposti saatavilla mielen hyvinvointiin ja jaksamiseen Huolehtimalla tuen ja palvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta Kohtaamalla lapsi ja nuori yksilönä Opiskeluhuollolla on tärkeä tehtävä terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisessa Tarve monialaiselle yhteistoiminnalle sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämiselle kokonaisuutena 7

NINA HALME nina.halme@thl.fi stm.fi/hankkeet/terveys ja hyvinvointi #lapemuutos #kärkihanke 8