Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. helmikuuta 2016 (OR. en) 6073/16 FIN 94 INST 51 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 5588/16 FIN 61 INST 20 PE-L 7 Asia: Varainhoitovuoden 2017 talousarvion suuntaviivat - Neuvoston päätelmät (12. helmikuuta 2016) Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston 3345. istunnossaan 12. helmikuuta 2016 hyväksymät päätelmät varainhoitovuoden 2017 talousarvion suuntaviivoista. 6073/16 team/ess/vb 1 DG G 2A FI
LIITE Neuvoston päätelmät varainhoitovuoden 2017 talousarvion suuntaviivoista Johdanto Neuvosto korostaa, että varainhoitovuoden 2017 talousarvion tulisi pystyä täyttämään kiireellisimmät tarpeet ja samalla sillä on edelleen keskeinen merkitys Euroopan unionin tavoitteiden ja painopisteiden kehittämisessä ja toteuttamisessa. Ennennäkemättömät ja peräkkäiset kriisit, joita EU on kohdannut vuonna 2015 muuttoliikkeen ja turvallisuuden kaltaisilla aloilla, ovat aiheuttaneet suuria paineita talousarviolle ja osoittaneet, että tavoitteet on pantava tärkeysjärjestykseen, jotta odottamattomiin tapahtumiin voidaan reagoida asianmukaisesti. Varainhoitovuoteen 2017, joka on meneillään olevan ohjelmakauden 2014 2020 puolivälissä, kohdistuu todennäköisesti samanlaisia rajoituksia ja epävarmuustekijöitä. Varainhoitovuoden 2017 talousarviomenettelyyn sovelletaan useissa jäsenvaltioissa edelleenkin budjettirajoitteita. Sen vuoksi neuvosto korostaa, että jäsenvaltioiden unionin talousarvioon maksamien rahoitusosuuksien ennustettavuutta on parannettava. Neuvosto viittaa yhteisvastuun periaatteeseen ja katsoo, että EU:n talousarvion tulisi vauhdittaa kasvua, edistää työllisyyttä ja luoda uusia työpaikkoja sekä tehostaa EU:n koheesiota ja lisätä kilpailukykyä samalla kun siinä olisi pidettävä kiinni talousarvion kurinalaisuudesta kaikilla tasoilla. Neuvosto katsoo, että julkisen talouden vakauttamisen ja kasvua tukevien investointien välillä on pyrittävä sopivaan tasapainoon. Tähän voidaan päästä erityisesti asettamalla tavoitteet tärkeysjärjestykseen ja ohjaamalla käytettävissä olevat varat niihin ohjelmiin ja toimiin, jotka parhaiten edistävät näitä tavoitteita. Varainhoitovuoden 2017 talousarviossa olisi oltava jo tehtyjen sitoumusten noudattamiseksi ja unionin toimintapoliittisten painopisteiden toteuttamiseksi tarvittavat varat. Neuvosto pyytää komissiota esittämään talousarvion, jossa otetaan huomioon edellä mainitut tavoitteet ja keskitytään aloihin, jotka tuottavat EU:n tasolla suuren lisäarvon. 6073/16 team/ess/vb 2
Vuoden 2017 talousarvion pääkohdat Neuvosto toistaa, että talousarvio on laadittava realistiseksi moitteettoman varainhoidon periaatetta noudattaen. Sekä maksusitoumus- että maksumäärärahat olisi pidettävä tiukasti hallinnassa ja niiden olisi perustuttava todellisiin tarpeisiin. Määrärahojen määrän olisi oltava riittävä 1 ja sen olisi vastattava ohjelmien maksuprofiileja, mikä koskee myös edellisen ohjelmakauden (2007 2013) aikana tehtyjä sitoumuksia. Siinä olisi selkeästi otettava huomioon kaudella 2014 2020 odotettavissa olevat tarpeet. Neuvosto korostaa, että varainhoitovuoden 2017 talousarvion ja korjaavien budjettivälineiden on pysyttävä tiukasti asiaankuuluvien, vuosiksi 2014 2020 vahvistettua monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen 2 mukaisten enimmäismäärien rajoissa. Lisäksi neuvosto toteaa jälleen, että enimmäismääriin on jätettävä riittävästi liikkumavaraa ennakoimattomia tilanteita varten. Neuvosto odottaa komission tekevän kaikkensa, jotta talousarvion toteutuksessa pysytään vuosittaisessa talousarviossa hyväksyttyjen määrärahojen rajoissa, myös niissä tilanteissa, joissa määrärahoja joudutaan kohdentamaan uudelleen. Lisätalousarvioiden kaltaisten korjaavien budjettivälineiden käyttö olisi minimoitava, ja niitä olisi käytettävä varainhoitoasetuksen 3 mukaisesti. Neuvosto pyytää komissiota yksinkertaistamaan ja järkeistämään lisätalousarvioesitysten antamista ja näin lisäämään ennustettavuutta talousarviosyklin aikana. Jos korjaavat toimenpiteet osoittautuvat tarpeellisiksi, neuvosto vahvistaa olevansa sitoutunut muodostamaan lisätalousarvioesityksiä koskevan kantansa mahdollisimman nopeasti. 1 2 3 Kuten liitteen kuvio osoittaa, vuonna 2015 maksumäärärahoja on alustavasti käytetty lähes sen verran kuin niitä oli alunperin otettu hyväksyttyyn talousarvioon. Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014 2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884). Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1). 6073/16 team/ess/vb 3
Neuvosto kannustaa komissiota laatimaan korkealaatuisia sekä tuloja että menoja koskevia ennusteita talousarvioesityksessään ja koko talousarviomenettelyn ajan sekä toimittamaan ajankohtaisia, selkeitä ja avoimia tietoja talousarviossa esitetyistä luvuista ja lukujen perusteena olevista olettamuksista. Luotettavat ja tarkat ennusteet kaikista tulolähteistä ja talousarviomäärärahojen aikaisemmasta ja tulevasta käytöstä ovat keskeisessä asemassa talousarvion tarkan toteuttamisen varmistamisessa ja ylibudjetoinnin sekä seuraavalle varainhoitovuodelle tehtävien perusteettomien ja liiallisten siirtojen välttämisessä. Se auttaa myös Euroopan parlamenttia ja neuvostoa arvioimaan mahdollisia pyyntöjä lisämäärärahoista tai jo myönnettyjen budjettivarojen uudelleenkohdentamisesta. Talousarvioesityksen täsmällisyys on olennaisen tärkeää, jotta jäsenvaltiot pystyvät tarkasti ennakoimaan maksuosuutensa unionin talousarvioon. Tältä osin neuvosto kehottaa kaikkia toimijoita ja etenkin komissiota toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä välttääkseen jäsenvaltioiden lisärahoitusta koskevat odottamattomat vaatimukset erityisesti, kun niiden vaikutus kansallisiin talousarvioihin voisi olla suuri. Neuvosto uskoo, että moitteeton unionin varojen hoito edellyttää täyttä avoimuutta käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen osalta. Se kehottaa kaikkia toimielimiä, virastoja ja muita elimiä toimittamaan edelleenkin kaikki asiaankuuluvat tiedot täsmällisesti ja säännöllisesti. Neuvosto pitää jatkossakin silmällä maksamatta olevien sitoumusten määrää 1. Se pyytää komissiota seuraamaan edelleen säännöllisesti niiden määrässä tapahtuvaa kehitystä otsake- ja ohjelmakohtaisesti ja maksamaan tai vapauttamaan tällaiset sitoumukset nopeasti ja asiaa koskevien sääntöjen mukaisesti. Talousarvioesitystä laatiessaan komission olisi otettava huomioon maksusitoumus- ja maksumäärärahojen välinen läheinen suhde, maksamatta olevien sitoumusten määrä, tarve noudattaa monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääriä, tukien vastaanottokyky ja määrärahojen aikaisemmin toteutunut käyttö. 1 Talousarvion toteuttamisesta 11. tammikuuta 2016 annetun komission selvityksen mukaan komission maksamatta olevien sitoumusten määrä oli vuoden 2015 lopussa 217 miljardia euroa. 6073/16 team/ess/vb 4
Neuvosto panee merkille, että komissio on ilmoittanut vuoden 2015 lopussa maksamattomien maksujen määrän pienentyneen otaksuttua nopeammin 1, ja panee tyytyväisenä merkille, että edellisellä ohjelmakaudella maksamatta jääneiden laskujen suuren määrän odotetaan vähenevän vuonna 2016. Erityiskysymykset Kattavat budjettiasiakirjat Neuvosto toteaa, että komissio on edistynyt viimeisen talousarviosyklin aikana budjettiasiakirjojen laadun parantamisessa ja oikea-aikaisessa toimittamisessa. Se kehottaa komissiota parantamaan entisestään budjettiasiakirjojensa sisältöä, jotta ne olisivat avoimempia, yksinkertaisempia ja tiiviimpiä ja jotta niissä esitettäisiin selkeästi pyydettyjen määrärahojen perustelut ja niiden vaikutus seuraavien vuosien maksuprofiileihin. Tältä osin neuvosto pyytää komissiota liittämään kaikkiin maksusitoumusmäärärahojen sovittua määrää koskeviin muutosehdotuksiin selvityksen siitä, miten ne vaikuttavat ohjelmakauden maksuihin. Neuvosto katsoo, että talousarvion toteutuksen aktiivista seurantaa ja ennakointia koskeva komission järjestelmä on hyödyllinen muun muassa siinä, että sen avulla voidaan estää mahdollisesti syntyvä kohtuuton suma. Se muistuttaa, että kyseiseen raportointimenettelyyn olisi kuuluttava säännöllisesti ajantasaistetut maksuennusteet, jotka perustuvat hyväksyttyihin budjettipäätöksiin sekä kaikkeen ohjelmien maksuprofiileihin vaikuttavaan merkitykselliseen kehitykseen 2. Sen avulla määrärahojen määrää voidaan tarvittaessa mukauttaa realistisesti ja täsmällisesti talousarviomenettelyn eri vaiheissa. 1 2 Komission 20. tammikuuta 2016 antaman, välimaksujen suorittamista ja maksatushakemusten esittämistä otsakkeen 1 b (ohjelmakausi 2007 2013) osalta koskevan selvityksen mukaan käsittelyä odottavien maksupyyntöjen määrä oli vuoden 2015 lopussa 8,2 miljardia euroa, kun se vuoden 2014 lopussa oli 24,7 miljardia euroa. Yhteinen lausuma maksusuunnitelmasta 2015 2016 (asiak. 9115/15). 6073/16 team/ess/vb 5
Neuvosto panee tyytyväisenä merkille hyvän käytännön, jonka mukaan kaikkiin Euroopan globalisaatiorahastoon liittyvien määrärahojen siirtoa koskeviin ehdotuksiin liitetään varainhoitovuonna erityisvälineelle osoitetun vuosittaisen enimmäismäärän käyttöastetta koskeva tarkistus. Neuvosto pyytää komissiota ulottamaan edellä mainitun hyvän käytännön kaikkiin tuleviin eritysvälineiden käyttöönottoa koskeviin ehdotuksiin (esim. hätäapuvaraus, Euroopan unionin solidaarisuusrahasto ja joustoväline) ja lisäksi tarvittaessa sisällyttämään siihen takaisinperittävät varat ja aiemmilta vuosilta käyttämättä jääneet määrät. Neuvosto korostaa, että korkealaatuiset ohjelmaselvitykset ja oikea-aikaiset tiedot määrärahaehdotusten rahoituksesta ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat laatia, vahvistaa tai mukauttaa talousarvion prioriteetteja. Ohjelmaselvityksissä olisi keskityttävä erityisesti tulostietoihin, kuten saavutettuihin tuloksiin, määrärahojen vaaditun määrän perustelemiseen sekä EU:n toimien lisäarvoon, ja siihen, miten niitä voidaan parantaa. Talousarviota koskevan päätöksenteon tukemiseksi tällaisessa analyysissä olisi esitettävä selvästi, mihin budjettikohtiin kukin asia liittyy. Toimielinten yhteistyö talousarviomenettelyn aikana Neuvosto kehottaa kaikkia toimielimiä tekemään tehokasta ja rakentavaa yhteistyötä, jotta talousarviomenettely saadaan toteutettua sujuvasti ja varainhoitovuoden 2017 talousarvio vahvistettua Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (SEUT) asetetuissa määräajoissa ja talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 1 määräysten mukaisesti. Neuvosto korostaa, että talousarviomenettelyn vuotuinen luonne on säilytettävä ja vältettävä keskusteluja kysymyksistä, jotka eivät liity suoraan vuotuista talousarviota koskeviin neuvotteluihin. Se muistuttaa, että SEUT 314 artiklan mukaisesti koolle kutsutun sovittelukomitean tarkoituksena on vahvistaa varainhoitovuoden 2017 talousarvio. 1 Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välinen toimielinten sopimus, tehty 2 päivänä joulukuuta 2013, talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta (EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1). 6073/16 team/ess/vb 6
Lisäksi neuvosto pyytää komissiota varmistamaan avointen ja puolueettomien tietojen ja asiakirjojen oikea-aikaisen ja tasapuolisen saannin kaikissa sovitteluneuvottelujen vaiheissa. Hallintomenot Kun jäsenvaltioissa pyritään vakauttamaan julkista taloutta, kansallisten hallintojen on optimoitava rajallisten resurssien käyttö. Myös EU:n hallintomenoja on tarpeen järkeistää. Tästä syystä neuvosto kehottaa kaikkia toimielimiä, elimiä ja virastoja vähentämään mahdollisuuksien mukaan hallintomenojaan tai jäädyttämään ne ja pyytämään rahoitusta vain perusteltuihin tarpeisiin. Neuvosto pyytää kaikkia toimielimiä ja EU:n elimiä toimittamaan komissiolle ajoissa selkeät ja kattavat yhteen kootut tiedot hallintomenoistaan. Varainhoitoasetuksen mukaisesti komissio liittää talousarvioesitykseen asiakirjat, joiden avulla Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat arvioida tilanteen ja tehdä perusteltuja päätöksiä varojen kohdentamisesta ja käyttämisestä. Toimielinten olisi kiinnitettävä asianmukaista huomiota siihen, että toimitetut tiedot ovat ymmärrettäviä ja vertailtavia ajallisesti ja toimielinten välillä. Neuvosto palauttaa mieleen, että viimeistään vuonna 2017 on saavutettava toimielinten välisen sopimuksen 27 kohdassa mainittu tavoite, jonka mukaan kaikkien toimielinten, elinten ja virastojen henkilöstöä vähennetään asteittain 5 prosentilla vuosina 2013 2017. Tässä yhteydessä neuvosto kehottaa kaikkia toimielimiä, elimiä ja virastoja raportoimaan asianmukaisesti henkilöstönsä vähentämisessä saavutetusta kehityksestä, sopimussuhteinen henkilöstö mukaan lukien. Lisäksi neuvosto kehottaa komissiota kokoamaan kaikki saamansa tiedot kattavaan taulukkoon ja seuraamaan 5 prosentin tavoitteen toteutumista. Lopuksi neuvosto pyytää neuvostoa aloittamaan tämän menettelyn tulosten arvioinnin, jotta saaduista kokemuksista voidaan ottaa oppia tulevaisuuden varalle. 6073/16 team/ess/vb 7
Erillisvirastot Samalla kun neuvosto tunnustaa joidenkin erillisvirastojen toteuttamien toimien monivuotisen luonteen, se muistuttaa, että ylibudjetointi on usein johtanut seuraavalle varainhoitovuodelle tehtyjen siirtojen merkittävään ja perusteettomaan määrään. Se toteaa jälleen, että on tärkeää pitää virastojen rahoitus tiukassa hallinnassa rajaten se vain perusteltuihin tarpeisiin. Neuvosto kehottaa komissiota varainhoitovuoden 2017 talousarvioesitystä laatiessaan ottamaan edelleen huomioon käyttämättömät määrärahat ja kohtuuttoman suuriksi kertyneet kassavarat, jotta virastojen vuosittaisia ylijäämiä voidaan pienentää. Se pyytää lisäksi komissiota sekä tarkistamaan huolellisesti että tarvittaessa oikaisemaan varoja ja virkoja koskevat virastojen pyynnöt ottaen huomioon talousarvion tähänastisen toteuttamisen, täyttämättömien toimien määrän sekä henkilöstöä koskevan 5 prosentin vähennystavoitteen noudattamisen. Neuvosto odottaa komission edelleen toimittavan Euroopan parlamentille ja neuvostolle kattavan kuvan virastoista, myös niiden kiinteistöpolitiikasta, varainhoitovuoden 2017 talousarvioesityksen mukana. Tässä yhteydessä neuvosto panee merkille toimielinten välisessä työryhmässä tehdyn työn, jonka tavoitteena on valvoa tiiviimmin ja säännöllisemmin erillisvirastojen kehitystä. Päätelmä Neuvosto katsoo, että EU:n talousarviosta olisi osoitettava varoja nykyisen taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen kielteisten vaikutusten lieventämiseen erityisesti aikaansaamalla tuottavia investointeja ja myöntämällä asianmukaiset varat kasvun ja työllisyyden edistämiseen sekä vastaamalla tehokkaasti muun muassa muuttoliikkeestä tällä hetkellä ja tulevaisuudessa aiheutuviin haasteisiin. Se korostaa, että unionin varojen täsmällinen ja luotettava käyttö on olennaisimpia keinoja, joilla voidaan vahvistaa EU:n kansalaisten luottamusta. Neuvosto tukee varainhoitovuodeksi 2017 laadittavaa realistista talousarviota, jossa löydetään sopiva tasapaino varovaisen finanssipolitiikan ja uusien, kasvua ja työllisyyttä tukevien investointien välillä. Se korostaa, että tarpeiden oikea-aikainen, ennustettava, avoin ja tarkka arviointi, joka perustuu kattaviin talousarviota koskeviin tietoihin, on olennainen keino tämän tavoitteen saavuttamiseksi. 6073/16 team/ess/vb 8
Neuvosto toteaa jälleen, että enimmäismääriin on jätettävä riittävästi liikkumavaraa ennakoimattomia tilanteita varten samalla kun huolehditaan rahoituksen riittävyydestä ja tähän mennessä tehtyjen sitoumusten noudattamisesta. Lisäksi neuvosto korostaa, että on tärkeää minimoida lisätalousarvioiden käyttö ja antaa luotettavat ja tarkat tuloennusteet, joiden avulla jäsenvaltiot voivat hyvissä ajoin arvioida rahoitusosuudet, jotka niiden on suoritettava EU:n talousarvioon. Neuvosto toteaa uudelleen pitävänsä näitä suuntaviivoja erittäin tärkeinä, ja se edellyttää, että suuntaviivat otetaan asianmukaisesti huomioon laadittaessa varainhoitovuoden 2017 talousarvioesitystä. Nämä suuntaviivat toimitetaan Euroopan parlamentille ja komissiolle sekä muille toimielimille. 6073/16 team/ess/vb 9
LIITTEEN liite 6073/16 team/ess/vb 10 LIITTEEN liite DG G 2A FI
Talousarviomenettely (Alustava) Talousarvioesitys (Alustava) talousarvioesitys (sis. oikaisukirjelmät) MAKSUMÄÄRÄRAHOJEN KEHITYS (2007-2015) Neuvoston kanta (ilman käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja) Parlamentin kanta Hyväksytty talousarvio Lopullinen talousarvio (sis. lisätalousarviot ja nettomääräiset määrärahasiirrot) 2 Toteuttaminen 3 Lopullinen talousarvio toteuttaminen (luvut) Lopullinen talousarvio toteuttaminen (%) (milj. euroa) 1 Toteuttaminen / (alustava) talousarvioesitys (sis. oikaisukirjelmät) (%) 1 2 3 4 5 6 (= 4-5) 7 (= 6/4) 8 (= 5/2) 2007 116 370 115 531 114 613 122 016 115 497 113 835 112 377 1 458 1,28 % 97,27 % 2008 121 533 120 347 119 410 124 196 120 347 114 835 113 070 1 765 1,54 % 93,95 % 2009 116 744 116 546 114 972 124 488 116 096 113 395 112 107 1 288 1,14 % 96,19 % 2010 122 316 123 061 120 521 127 526 122 937 123 203 120 490 2 713 2,20 % 97,91 % 2011 126 527 4 126 527 126 527 126 527 126 527 127 219 126 497 722 0,57 % 99,98 % 2012 132 739 132 668 129 088 133 139 129 088 135 842 135 602 240 0,18 % 102,21 % 2013 137 798 5 137 798 132 837 132 837 132 837 144 057 143 785 272 0,19 % 104,34 % 2014 136 066 136 061 135 005 136 444 135 505 138 577 138 440 137 0,10 % 101,75 % 2015 141 337 6 141 337 141 214 141 214 141 214 141 775 7 141 595 7 179 0,13 % 100,18 % Yhteensä 1 151 430 1 149 877 1 134 187 1 168 388 1 140 048 1 152 737 1 143 963 8 774 0,76 % 99,49 % 1 Kaikki absoluuttiset luvut nimellishintoina. 2 Sisältää hyväksytyn talousarvion korjattuna ja varainhoitovuodelta N-1 siirretyt määrärahat ilman vuodelle N+1 siirrettyjä määrärahoja. 3 Korjatun lopullisen talousarvion toteuttaminen määrärahasiirrot mukaan lukien. 4 Varainhoitovuoden 2011 alkuperäinen talousarvioesitys oli 130 136 miljoonaa euroa. Komissio esitti uuden talousarvioesityksen marraskuussa 2010. 5 Varainhoitovuoden 2013 alkuperäinen talousarvioesitys oli 137 924 miljoonaa euroa. Komissio esitti uuden talousarvioesityksen marraskuussa 2012. 6 Varainhoitovuoden 2015 alkuperäinen talousarvioesitys oli 142 137 miljoonaa euroa. Komissio esitti uuden talousarvioesityksen marraskuussa 2014. 7 Alustavat luvut. 6073/16 team/ess/vb 11 LIITTEEN liite DG G 2A FI