Meluntorjunta ratahankkeessa Case Luumäki Imatra Oikeusyksikön päällikkö Jaakko Knuutila Projektipäällikkö Maija Salonen
130 Meur 27 Meur 23.1.2018 Jaakko Knuutila 2
RATALAIN LÄHTÖKOHDAT Rautatie on rakennettava siten, että rautatien tarkoitus saavutetaan mahdollisimman edullisesti ja tuottamatta kenellekään enempää vahinkoa tai haittaa kuin tarve vaatii (RataL 6 ) Rautatien rakentamisessa on erityisesti otettava huomioon junaliikenteen ja muun liikenteen turvallisuus, radan liikenteellinen ja tekninen toimivuus, alueen nykyinen ja suunniteltu maankäyttö sekä ympäristönäkökohdat. Yhteiskuntataloudellinen tehokkuus: rakentamistoimet kohdennettava ja mitoitettava mahdollisimman tehokkaiksi ja taloudellisiksi Haitallisten vaikutusten vähentäminen 23.1.2018 Jaakko Knuutila 3
LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ Ratalaki (110/2007) Ympäristönäkökohdat (kuten melu) huomioitava Yleissuunnitelman ja ratasuunnitelman tulee perustua MRL:n mukaiseen oikeusvaikutteiseen kaavaan, jossa maantien sijainti ja suhde muuhun alueiden käyttöön on selvitetty Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) Asema- ja yleiskaavan sisältövaatimukset: edellytysten luominen terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin Ympäristönsuojelulaki (527/2014) Melu = vaarallinen tai haitallinen ääni, viittaus erityisesti terveyshaittaan (142 ), mutta sisältyy jo päästön ja ympäristön pilaantumisen määritelmään (5 ). 23.1.2018 Jaakko Knuutila 4
RATASUUNNITELMAN SISÄLLÖSTÄ Suunnitelmassa tulisi esittää luotettavalla tavalla ja tarvittaessa tutkimuksiin perustuen kaikki radan arvioidut vaikutukset (RataL 15 ) Esitettävä selvitys rautatiealueen ja rautatieliikenteen arvioiduista vaikutuksista..ympäristöön sekä ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen. Suunnitelmassa on lisäksi esitettävä mahdollisuudet haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä alustava kustannusarvio. Toimenpiteet, kuten melu- ja tärinäesteiden tai näkösuojien rakentaminen osoitettaisiin tarkemmin ratasuunnitelmassa. Valittava keino vaikuttaa aluetarpeisiin ja kustannusarvioon 23.1.2018 Jaakko Knuutila 5
MELUTASON OHJEARVOT Edelleen voimassa VNp 993/1992 melutason ohjearvoista Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä Päätös perustuu tutkimuksiin ja selvityksiin melutasoista, jotka yleensä alentavat ympäristön viihtyisyyttä ja saattavat aiheuttaa terveyshaittaa Ohjearvot huomioidaan väyläsuunnittelussa yleisenä lähtökohtana Päiväohjearvo (klo 7-22) 55 db (tietyillä alueilla 45 db) Yöohjearvo (klo 22-7) 50 db (tietyillä alueilla 45 db) Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db 23.1.2018 Jaakko Knuutila 6
KÄYTÄNNÖN HAASTEET Rakennettu ympäristö, jossa olemassa olevakin (väylän) nykymelutaso ylittää melutason ohjearvot. Ratasuunnitelman mukainen hanke ei välttämättä lisää meluvaikutusta nykytasoon nähden lainkaan. Hankkeen vaikutukset on kuitenkin ratalain nojalla arvioitava, ja sen perusteella on valittava oikeasuhtaiset torjuntakeinot. Näkemyserot ohjearvojen sitovuudesta ja soveltamisesta hankkeilla Ohjearvot eivät ole oikeudellisesti sitovia Ohjearvojen ehdoton soveltaminen voi johtaa epätarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin eri intressien yhteensovittamista tarvitaan! Meluntorjunnan kustannusjako Tavoitteena win-win (taloudellisuus, vaikuttavuus, mahdollistaminen) Oikeudelliset riskit Suunnitelman hyväksymispäätöksen kumoaminen valitusten johdosta Hankkeiden viivästyminen + kustannusten nousu 23.1.2018 Jaakko Knuutila 7
SUUNTAA OIKEUSKÄYTÄNNÖSTÄ Meluntorjuntatoimenpiteet ja niillä saavutettava suojauksen taso ovat osa tie- tai ratasuunnitelmaa. Väylänpitäjän velvollisuus korvauskynnyksen ylittävän meluhaitan rahalla korvaamiseen ei poista velvollisuutta vähentää meluhaittaa sellaiselle tasolle, ettei kenellekään aiheudu enempää haittaa kuin tarve vaatii ja että väylän ja liikenteen ympäristölle aiheuttamat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Jos meluntorjuntatoimenpiteiden kustannukset paikallisista olosuhteista johtuen olisivat kohtuuttoman suuria suhteessa niillä saavutettavaan hyötyyn, ei meluntorjuntatoimenpiteitä voida edellyttää suunniteltavan ja toteutettavan siten, että melutason ohjearvot koko suunnittelualueella saavutetaan 23.1.2018 Jaakko Knuutila 8
OHJEARVOISTA JOUSTAMINEN Melutason ohjearvot ylittyvät monin paikoin jo nykytilanteessa (rakennettu ympäristö, olemassa oleva väylälinjaus, meluntorjunnan riittävyyden arviointi) Kokonaisvaikutus, ei lisätä melulle altistumista ja haittoja Lisääkö suunnitelman mukainen hanke meluvaikutuksia vaikutusalueella? Aikaprioriteetti (rata maankäyttö) Kunkin melualueen tai kiinteistön osalta on erikseen arvioitava, voidaanko suunnitelmassa esitettyjä meluntorjuntatoimenpiteitä pitää riittävänä. Arvioinnissa huomioon kustannukset, jotka aiheutuisivat melutason ohjearvojen saavuttamisesta alueella / kiinteistöllä (hyöty kustannusvertailu) Kiinteistön melusuojauksen kustannusten on voitu arvioida olevan kohtuuttomia, jos ne ylittävät kiinteistön käyvän arvon. Kustannusten kohtuullisuutta voidaan arvioida erikseen yhtäältä asuinrakennusten ja niiden välittömässä läheisyydessä olevan oleskelualueen ja toisaalta muussa käytössä olevien alueiden osalta. Perustelut esitetään ratasuunnitelmassa! 23.1.2018 Jaakko Knuutila 9
Case Luumäki Imatra Maija Salonen 23.1.2018 Maija Salonen 10
Meluntorjunnan suunnitteluperusteet Ratasuunnitelmassa esitetään ratalain mukaisesti toimenpiteet junaliikenteen haitallisten vaikutusten vähentämiseksi samalla huomioiden yhteiskuntataloudellinen tehokkuus niin, etteivät ratasuunnitelman toimenpiteet kuitenkaan lisää meluhaittaa (ohjearvot ylittyvät monin paikoin jo nykyisessä tilanteessa) Kuntaliiton suositus kunnan ja Ratahallintokeskuksen yhteistyön periaatteista ja kustannusvastuista vuonna 2008. Vastaavanlainen menettely on käytössä tiehankkeiden osalta. Liikenneviraston esitys meluntorjunnan kustannusten jakamisesta (Liikennevirasto 75% ja kaupunki 25% nykymelun torjunnasta ja Liikennevirasto 100 % arvioidusta uuden melun torjunnasta) Melukustannukset Lappeenrannan kaupungin alueella 24,78 milj. MAKU 2010=100, 130 ( livi 21,14 milj., kaupunki 3,65 milj. ) 23.1.2018 Maija Salonen 11
Meluntorjunnan suunnitteluperusteet Valtioneuvoston päätös 993/1992 ohjearvot Yöajan korkeille melutasoille (Laeq >60 db) altistuvien määrä pienenee ennustetilanteessa Päivä- ja yöaikaiselle, ohjearvot ylittävälle, melutasoille altistuvien kokonaismäärä pienenee ennustetilanteessa 23.1.2018 Maija Salonen 12
Yleiskartta, yksiraiteinen osuus, lehti 1 kilometriväli 252+000 305+400, pituus n. 35 km. 23.1.2018 Maija Salonen 13
Yleiskartta, yksiraiteinen osuus, lehti 2 kilometriväli 252+000 305+400, pituus n. 35 km. 2.2.2018 14
Yleiskartta, Kaksiraiteinen osuus, kilometriväli 305+400 326+542, pituus n. 21 km. 2.2.2018 15
MELUESTEET Suunniteltuja uusia meluesteitä yhteensä 12,3 km (11,4 km LPR / 0,9 km Imatra) Tavoitteena melualtistumisen ja meluvyöhykkeiden pienentäminen Esteiden tyypit: Melukaide (kv+0,8m kv+1,2m): yhteispituus 6,3 km Meluaita (kv+1,5 kv+2,5m): yhteispituus 5,3 km Meluaita (kv+3,0m): yhteispituus 0,7 km Kokonaiskustannus n. 27 Meur. 2.2.2018 16
Kiitos mielenkiinnosta! Maija.Salonen@Liikennevirasto.fi Jaakko.Knuutila@Liikennevirasto.fi