Kevään 2018 muokkaus vaikean syksyn jälkeen Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteen laitos 26.1.2018 1
Värälän kylä, Elimäki o Suomen kyntämättä viljelyn historiassa Värälän kylä Elimellä on alan pioneereja. o Savisten maiden kyntö oli työlästä 70-80-luvuilla. o Käytännössä todettiin, että tarkoituksella tai olosuhteiden pakosta syksyllä kyntämättä jätetty pelto antoi hyvän sadon, kun oljet poltettiin ja maa kylvömuokattiin ja kylvettiin. o Tätä oppia alettiin noudattaa savialueilla laajemminkin. 26.1.2018 2
Vettä on tullut ennenkin, kuvia vuodelta 2004 26.1.2018 3
26.1.2018 4
26.1.2018 5
Mahdollisia kevään 2018 muokkausongelmia o Syvät pyöränjäljet o Jäljet pitää tasoittaa muokkaamalla ennen kylvöä. o Jos pyöränjälkiä on vain osalla aluetta, koko peltoa ei ole välttämätöntä muokata. o Puitu tai puimaton olki o Sateinen syksy on tehokkaasti lahottanut olkea. Oljen ei pitäisi haitata muokkausta eikä kylvöä. Paksu olkikerros voi kuitenkin hidastaa maan sulamista ja kuivumista, jos alkukevät on vähäsateinen. o Jotkut kokeilivat syksyllä pakkasmuokkausta silloin, kun maa oli liian märkää syyskyntöön tai syyssänkimuokkaukseen. 26.1.2018 6
Pakkasmuokkaus o Matala syyssänkimuokkaus syksyllä, kun pintamaa on kohmeessa. o Tavoitteena on kasvinjätteiden multaaminen. Matalia pyöränjälkiä voi myös tasata. o Matala muokkaus 5-6 cm:n syvyyteen. o Aikaikkuna muokkaukseen voi olla vain muutamia tunteja tai sitä ei ole lainkaan, mutta tilaisuus muokkaamiseen voi tarjoutua montakin kertaa. o Juuso Joonan kokemusten mukaan lautasmuokkari toimii pakkasmuokkauksessa paremmin kuin kultivaattori. 26.1.2018 7
Peltojen maalajit, Kanta-Häme ja lähiseutu Lähde: Taloustohtori, https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/ maannostieto/vakioraportit/maalajitiedot_wrb_luokitus/maalajit_maakunnittain Kanta- Häme Päijät- Häme Uusimaa Itä- Uusimaa Satakunta Pirkanmaa Varsinais- Suomi Peltoala, ha 108.974 88.549 125.910 67.988 174.079 149.640 304.361 KIVENNÄISMAAT 102.513 85.269 122.892 66.295 164.311 137.798 298.944 Kivennäismaiden osuus peltoalasta % 94,1 96,3 97,6 97,5 94,4 92,1 98,2 Karkeat kivennäismaat 44.936 40.735 30.543 5.755 66.259 72.563 60.363 Karkeat kivennäismaat peltoalasta % 41,2 46 24,3 8,5 38,1 48,5 19,8 Moreeni ja kalliomaat 4.851 11.265 14.177 4.278 20.904 22.491 49.612 Karkearakeiset lajittuneet 16.342 11.757 7.188 1.412 10.267 15.126 7.353 Hienorakeiset lajittuneet 23.743 17.714 9.179 65 35.089 34.946 3.398 Savimaat 57.577 44.533 92.349 60.541 98.052 65.235 238.581 Savimaiden osuus peltoalasta % 52,8 50,3 73,3 89 56,3 43,6 78,4 ELOPERÄISET MAAT 6.461 3.281 3.018 1.692 9.768 11.843 5.417 Eloperäisten maiden osuus peltoalasta, % 5,9 3,7 2,4 2,5 5,6 7,9 1,8 Multamaat 56 75 132 14 143 452 385 Turvemaat 6.405 3.206 2.886 1.678 9.624 11.391 5.032 26.1.2018 8
Ei kevätkyntöä savimaalle! Mikkola, H. & Pitkänen, J. 1989. Syyskyntöä korvaavien muokkausmenetelmien vaikutus kevätvehnän satoon. Vakolan tutkimusselostus 54. 26.1.2018 9
Kevätsänkimuokkaus verrattuna syyskyntöön ja syyssänkimuokkaukseen Pitkänen, J. 1994. A long term comparison of ploughing and shallow tillage on the yield of spring cereals in Finland. In: Soil tillage for production and protection of the environment. Proceedings of the 13th international conference, Vol. II. International soil tillage research organization. Koepaikka ja maalaji Koevuosien lukumäärä Muokkaus Keskisato kg/ha, kun juolavehnän torjunta Vain kerran tai ei lainkaan Joka 3-4 vuosi Keskisato, kg/ha Jokioinen Syyskyntö 4060a 3970a 4010a hiuesavi 13 Syyssänkimuokkaus 4040a 4110a 4080a Kevätsänkimuokkaus 3810b 4160a 3990a Pälkäne 10 Syyskyntö 3760a 3780a 3770a karkea hieta Syyssänkimuokkaus 3350b 3670ab 3510b Kevätsänkimuokkaus 2760c 3610b 3190c Anjalankoski 12 Syyskyntö 2390a --- 2390a hiesusavi Syyssänkimuokkaus 2300a --- 2300a Kevätsänkimuokkaus 2490a --- 2490a Kokemäki 13 Syyskyntö 3920a 3900a 3910a savinen hiue, hiesusavi Syyssänkimuokkaus 3930a 3960a 3950a Kevätsänkimuokkaus 3860a 3970a 3910a Mouhijärvi 13 Syyskyntö 3110a 2970a 3040a savinen hiue, hiesusavi Syyssänkimuokkaus 2930a 3060a 2990a Kevätsänkimuokkaus 3080a 3180a 3130a Mietoinen 12 Syyskyntö 3350a 3430a 3390a aitosavi Syyssänkimuokkaus 3270a 3490a 3380a 26.1.2018 10 Kevätsänkimuokkaus 3270a 3630a 3450a
Kevätsänkimuokkaus o 1970-1980 lukujen kokeissa käytettiin sänkimuokkaukseen kultivaattoreita ja lapiorullaäkeitä, joiden työsyvyyttä oli vaikeaa säätää. Muokkaussyvyys oli 8-12 cm. o Matalampi muokkaus (6-8 cm) kylvösyvyyteen voisi kuitenkin olla perusteltua ja se onnistuu nykyisillä muokkauskoneilla paremmin. o Keväällä sänkimuokattu pelto pitää kylvää saman päivän aikana kuin se on sänkimuokattu. Muokkauspohja ei saa päästä kuivumaan, eivätkä savikokkareet kovettumaan. Siemenen päälle pitää saada hienoa maata (1 4 mm muruja). o Kylvömuokkauksen tarve pitää harkita maan murustumisen ja käytettävissä olevan kylvökoneen mukaan. 26.1.2018 11
Saven murustumista pitää seurata muokkauksen ja suorakylvön yhteydessä. Kuvassa savi ei ole murustunut, vaan se on muovaantunut. ªHannu Mikkola, MTT/Vakola
Kesäkuun sademäärän vaikutus sänkimuokatun kevätviljan satoon Jokioisissa ja Mietoisissa Normaali kesäkuun sademäärä Jokioinen 47 mm, Mietoinen 44 mm Pitkänen, J. 1994. A long term comparison of ploughing and shallow tillage on the yield of spring cereals in Finland. In: Soil tillage for production and protection of the environment. Proceedings of the 13th international conference, Vol. II. International soil tillage research organization. 26.1.2018 13
Oljen ja sängen poltto? Täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten VNA:ssa 4/2015 13 :ssä todetaan seuraavaa: Sängen poltto Sängen poltto on sallittu ainoastaan, jos se on välttämätöntä kylvön toteutuksen tai rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten torjunnan kannalta. Tämän perusteella voitaneen kuitenkin soveltaa, että jos sato on jäänyt korjaamatta, sängen poltto olisi mahdollista ensi keväänä, jos se on kylvön toteuttamiselle välttämätöntä. Viestinnässä on korostettava sitä, että tämä polttomahdollisuus on poikkeus ja mahdollista vain silloin, jos kylvö ei muutoin onnistu. Polttamiseen liittyy myös paljon pelastustoimen ohjeita ja huomioita avotulen tekoon, jotka tässä yhteydessä on tärkeää nostaa esille ja tulen tekemiseen liittyviä rajoituksia on syytä huolellisesti noudattaa. 26.1.2018 14
Yhteenveto o Ei kevätkyntöä savimaalla. o Puimaton kasvusto saattaa hidastaa pellon sulamista ja kuivumista keväällä, mutta sen ei pitäisi haitata kylvöä suorakylvökoneella. o Kevätsänkimuokkaus lautasmuokkarilla ja äestys s- piikkiäkeellä on suositeltava vaihtoehto, jos kylvetään tavallisella kylvökoneella. o Olkien polttoon on olemassa MMM:n lupa, jos poltto on kylvön toteutuksen kannalta välttämätöntä. Palovakuutus ei sisälly lupaan. 26.1.2018 15