KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. TI klo 18 alkaen

Samankaltaiset tiedostot
KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset

Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Kunnostuskonkarit Jäälistä auttavat myös muita kunnostajia

BioTar-hankkeen yleisesittely

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

VEMALA paineiden arvioinnissa. Markus Huttunen, SYKE

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

Valuma-alue kunnostuksen prosessit ja menetelmät. Björn Klöve, Vesi- ja ympäristötekniikka, Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari Loppuyhteenveto Raimo Ihme

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen

Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa

ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki

Osatehtävä 3. - Sedimentti ja kiintoaine selvitykset - Seurantakohteiden valintakriteerit

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Sanginjoen ekologinen tila

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Vesienhoidon, merenhoidon ja tulvasuojelun ajankohtaiset

Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turv le. Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Mustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry.

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari Leena-Marja Kauranne, YM

Maatalouden ravinnehuuhtoumien mallintamisen luotettavuus

Turvetuotannon vesistökuormitus

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Esittelypuheenvuoro LC Kiiminki Jääli Jäälinmaja

Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Jäälin ala-aste

Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin

Keski-Suomen vesien tila. Maakuntavaltuusto, Saarijärvi Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus

Vesistöihin päätyvä orgaaninen aines

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Toimenpiteiden toteutumisen edistyminen, poimintoja Pohjois-Pohjanmaalta. Maatalous, metsätalous, kunnostukset

Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla

Metsätalouden ekologiset vesistövaikutukset: Pienvesien tilan seuranta ja luokittelun kehitystarpeet

Mitä uusimmat tulokset hydrologisista ja vedenlaadun seurannoista kertovat soiden ennallistamisen onnistumisesta?

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

Sirppujoki-hanke & Suosituksia alueen happamuuden torjuntaan

Raudan ja humuksen esiintymisestä ja vesistövaikutuksista Jäälinjärven valumaalueella

Lestijärven tila (-arvio)

Tuhkalla ehkäistään valumaveden happamuuspiikkejä rannikon metsänuudistamisaloil la. Samuli Joensuu

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys esimerkkinä vesienhoidon toteuttamisesta

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

TASO-hankkeen esittely

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (SuHE) SuHE -hankkeen loppuseminaari

Keski-Suomen vesien tila. Maakuntavaltuuston seminaari, Jyväskylä Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus

Omatoimisen vesistökunnostuksen toimintamalli

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

Tuhkalla ehkäistään valumaveden happamuuspiikkejä rannikon metsänuudistamisaloil la. Samuli Joensuu

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla Jaakko Soikkeli

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Kellon ja Jäälin alueen asukkaiden halukkuus osallistua vesistöjen kunnostukseen

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013

Liikennemäärät ja tien kunto pysyvät ennallaan. Liikennemäärät eivät nouse nykyisestään.

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II)

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

JATKUVATOIMISET MITTAUKSET VEDENLAADUN MALLINNUKSEN APUNA

Valuma-alueen maankäytön vaikutukset lohikaloihin

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu Petri Tähtinen

HYDRO-POHJANMAA

Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018

Projektet Raseborgs å Raaseporinjoki-hanke

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille

Ähtärinjärven tilasta ja esisuunnittelu kuormituksen vähentämiseksi. Ähtäri Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Oy

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous

TASO-hanke päättyy mitä on saatu aikaan turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelussa?

Vesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN

Kovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelma

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely

Kuivatuksen aiheuttamien riskien arviointi happamoitumiselle turvetuotantoalueilla. Peter Österholm Geologi & mineralogi Åbo Akademi

Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson

Loimijoen alueen veden laatu

Maija Taka Pienvesitapaaminen

Transkriptio:

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus TI 9.1.2018 klo 18 alkaen

Ohjelma Tilaisuuden avaus Hannu Marttila KaliVesi hankkeen tavoitteet ja aikataulu Hannu Marttila Kalimenjoen nykytila ja vedenlaadun ongelmat SWAT valuma-alue mallinnus Uusimmat mittaustulokset Kalimenjoelta Markus Saari Mittauskampanja ja mitattavat vedenlaatuparametrit Vedenlaatumittaukset Jatkuvatoimiset anturit Kahvitarjoilu Ryhmätyöskentelyä - Anna-Kaisa Ronkanen Karttaharjoite tiedetyistä ongelmakohteista Suunnittelua vuoden 2018 näytteenoton kohdistamiseksi Yhteistyössä laajamittainen näytteenottokampanja kesällä 2018 2 Yleistä keskustelua aiheesta ja Kalimenjoesta

KaliVesi - hanke Kuva: Lassi Kalleinen Kalimenjoki on lähes luonnontilainen Oulun pohjoispuolella sijaitseva pieni joki, jonka tila on heikentynyt viime vuosina. KaliVesi on keväällä 2017 käynnistynyt uusi hanke, jonka tavoitteena on selvittää vesistöalueen tilaa ja vesistöön tulevan kuormituksen syitä. Hankkeen lopulla tehdään kunnostustoimenpide ehdotus. KaliVesi-hanke kestää kolme vuotta (2017 2019) ja toteuttajana on Oulun yliopiston vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö. Hankkeen rahoittavat Pohjois-Pohjanmaan Ely-Keskus, Oulun kaupunki ja. 3

Aikaisemmat selvitykset Kalimenjoelta on tehty runsaasti eri selvityksiä, joiden tietoja käytetään pohjana KaliVesi-hankkeessa Esimerkiksi: - Kalimenjoen perusselvitys 2011 - Kalimenjoen perusselvityksen vesianalyysit - Pohjavesimallinnus yhdistettynä vedenlaadun tarkkailuun Saviaron pohjavesiottamolla 2017 diplomityö Jaana Moilanen - Konsulttiselvityksiä eri maankäyttömuotojen kuormituksesta - SYKE:n historiallinen vedenlaatudata - Kiimingin- Jäälin vesienhoitoyhdistys ry:n vedenlaatuanalyysit Jäälinjärven alueella - Ja monia muita 4

Kalimenjoen nykytila ja veden laadun ongelmat Kalimenjoki on ollut merkittävässä roolissa virkistyskäytössä paikallisille Muutoksia havaittu vedenlaadussa, kasvillisuudessa, kalastossa sekä eläimistössä Veden tummumista, pohjan liettymistä (muraa) ja hajuongelmia Nykytilassaan ekologinen tila on huono ja kalasto hävinnyt 5

Kalimenjoen valuma-alue Kalimenjoen valuma-alueella on voimakas metsätalouden maakäyttö (hajakuormitus), asutusta (hajakuormitus) sekä useita pistekuormittajia Vähän maatalousalueita, painottunut valuma-alueen alaosiin Runsaasti suoalueita, joita on ojitettu turvemetsätalouden tarpeisiin Alueella alunamaita sekä mustaliuske esiintymiä - Vaikuttavat veden ph arvoon sekä raudan pitoisuuksiin - Vaikuttavat turpeen alkuainepitoisuuksiin Kuva: Lassi Kalleinen 6

Kuormituksen synty Maa-alueelta tuleva kokonaiskuormitus Kalimenjoella: Pistekuormitus - turvetuotanto, louhosalue, teollisuus, kompostointialue, jne. Hajakuormitus - Maatalous, metsätalous, haja-asutus, hulevedet, laskeuma vesiin ja luonnonhuuhtouma - Etenkin maaperän kuivatustoimenpiteet vaikuttavat hajakuormituksen syntyyn (turvemetsätalous, asutus, tiestö, jne.) Kokonaisvaikutus ratkaisee, harvoin yhtä vaikuttavaa tekijää vaan monien yhdysvaikutus 7

Ennakkotulkinta happamien sulfaattimaiden esiintymisestä alueella (Jaana Moilanen diplomityö) 8

Valuma-alueella runsaasti mustaliuske kallioesiintymiä 9

Muutospaineet perämeren rannikolla Ilmastonmuutos vaikuttaa paikalliseen lämpötilaan sekä sadantaan - Suurempi osa sadannasta tulee vetenä ja lumipeitteen kesto aika vähenee - Vaikuttaa etenkin maaperän prosesseihin ja lisää mikrobioaktiivisuutta (typpi, orgaaninen hiili) sekä hapettomia ajanjaksoja (rauta) Orgaanisen liukoisen hiilen (humus) pitoisuudet ovat kasvussa koko pohjoisella pallon puoliskolla Perämeren alueella havaittu myös kasvavia typpipitoisuuksia Perämereen laskevissa joissa (esim. Simojoki, Kiiminkijoki, Siikajoki) Alueella runsaasti soita ja intensiivinen soiden käyttö 10

Turveojitus alueiden vesistövaikutuksia Viime aikoina havaittu kasvavaa kuormitusta vanhoilta metsäojitusalueita (Nieminen et al. 2017), etenkin typpi Vastaavia tuloksia on saatu BioTar hankkeessa Pohjois-Pohjanmaan alueella Maaperän kuivatustoimenpiteiden on havaittu vaikuttavan raudan kulkeumaan Sanginjoella esim. Tolkkinen et al. 2014 Vuosi 1970 11 Tolkkinen et al. 2014 Ecological Engineering

Vedenlaatu Kalimenjoella Fosfori ja typpipitoisuudet koholla ph arvot normaalilla tasoilla, muutamia alhaisia arvoja havaittu - Hautasuon turvetuotantoalueella havaittu alhaisia ph arvoja mutta vaikutusalue rajautuu latvavesiin - Kalimenjoessa on hyvä alkaliniteetti mikä puskuroi ph arvojen muutoksia Humus pitoisuudet (liukoinen orgaaninen hiili) normaalilla tasoilla turvevaltaiselle joelle Rautapitoisuudet koholla Hankkeen aikana selvitetään laajasti alkuaine pitoisuudet Kalimenjoelta 12

Tunnistetut haasteet ja tutkimustarpeet Kalimenjoella Kohonnut ravinteisuus - Hajakuormituksen ja pistekuormittajien roolit? Raudan kulkeutuminen - Hajakuormituksen rooli - Metsäojitukset ja muut kuivatustoimenpiteet - Riskialueiden kartoitus ja tunnistaminen - Uomien liettyminen Happamuus - Haasteena vain latvavesistöissä? Kuva: Lassi Kalleinen Mikä on riittävä taso kunnostustoimenpiteille? - yksittäisen toimenpiteen vaikutus pieni, tarvitaan koko valuma-alueen kattavia toimenpiteitä kaikilta toimijoilta Toimenpiteiden vaikutukset näkyvät viiveellä 13

Mittauskampanja ja mitattavat vedenlaatupara metrit Hankkeessa selvitetään vedenlaatukartoituksilla veden laadun ajallista ja paikallista vaihtelua joen latvoilta ja sivuojilta aina vesistöalueen suulle saakka. Tulokset yhdistetään paikkatietoon eri toiminnoista ja ominaisuuksista valumaalueella, jolloin saadaan kokonaisvaltainen käsitys veden laadusta ja sen vaihtelusta valuma-alueella. Tulokset yhdistetään valuma-alue - malliin, jolla voidaan edelleen tarkastella eri toimintojen vaikutusta. 14

SWAT valumaalue mallinnus Virtaamaa ja vedenlaatua (rauta) mallinnetaan valuma-aluemallilla Kalibroidaan jatkuvatoimisilla antureilla Saadaan alueellista tietoa riski alueista sekä voidaan simuloida eri maankäytön vaikutuksia 15

Yhteystiedot Hannu Marttila - Sähköposti: hannu.marttila@oulu.fi - Puhelinumero: +358 294 48 4393 Markus Saari - Sähköposti: markus.saari@oulu.fi - Puhelinumero: +358 40 9354594 Anna-Kaisa Ronkanen - Sähköposti: anna-kaisa.ronkanen@oulu.fi 16 10.1.2018 Lisää tarvittaessa alatunnisteteksti