Toimintakertomus 2010
SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS... 3 2 SEUTUYHTYMÄN TEHTÄVÄT JA TOIMINNAN PAINOPISTEET... 4 3 SUUNNITTELU, EU-KOORDINOINTI JA EDUNVALVONTA... 4 4 ELINKEINOPALVELUT... 5 4.1 Asiakasmäärä ja toimenpiteet... 5 4.2 Uudet yritykset ja työpaikat... 5 4.3 Yritystuet... 6 4.4 Elinkeinoasiamiestoiminta... 7 4.4.1 Suonenjoki... 7 4.4.2 Rautalampi... 8 4.4.3 Karttula - Tervo Vesanto... 8 5 SISÄ-SAVON SEUTUYHTYMÄN KEHITTÄMISHANKKEET... 10 5.1 Marjaosaamiskeskus... 10 5.2 Kuopion alueen Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO)... 11 5.3 Puutuotealan kehittämishanke EASTWOOD... 12 5.4 Rautainen Savo palvelut projekti... 13 5.5 Elintarviketeollisuus... 15 5.6 Sisä-Savon Yrityspalvelupiste-hanke (YPP)... 17 5.7 Välke hanke... 18 5.8 Oppiva yritys... 20 5.9 Pk-yrityksen kasvun edellytykset markkinointia tehostamalla selvitys Sisä-Savon yrityksissä... 22 6 YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN PROJEKTIT... 24 6.1 Maaseudun mikroyritysten asiakasvastaava-hanke... 24 7 SISÄ-SAVON SEUTUYHTYMÄN ORGANISAATIO... 26 7.1 Luottamushenkilöhallinto... 26 7.1.1 Yhtymäkokous... 26 7.1.2 Hallitus... 27 7.1.3 Tarkastuslautakunta... 27 7.1.4 Elinkeinojaos... 27 7.1.5 Viralliset edustukset... 27 7.2 Seutuyhtymän henkilöstö... 28 7.2.1 Kehittämishankkeiden henkilöstö... 28 8 SISÄ-SAVON SEUTUYHTYMÄN TALOUS... 29 9 HALLITUKSEN PÄÄTÖKSIÄ 2010... 30 2
1 Toimitusjohtajan katsaus Suomen kansantaloudessa tapahtui selvä käänne parempaan ja tämä näkyi myös Sisä-Savossa. Yritysten kehittämishankkeiden määrä nousi merkittävästi edellisestä vuodesta ja myös yritystukia saaneiden hankkeiden lukumäärä 55 oli lähes kaksinkertainen verrattuna vuoteen 2009. Sisäsavolaiset yritykset ovat selvinneet koko taantuma-ajan suhteellisen hyvin. Suuria henkilöstöleikkauksia ei ole tapahtunut ja lomautuksetkin vähenivät edelleen. Alueen suurimmat investoinnit olivat Suonenjoen kaupungin rakentama teollisuushalli ja Savon Taimen Oy:n kalankasvatuslaitoksen laajennus. Vesannolla käynnistyi Ompelimo Reino Oy:n hallin rakentaminen. Uusien yritysten perustaminen oli edelleen korkealla tasolla, mutta Tilastokeskuksen viimeisimmässä tilastossa vuodelta 2008 alueen työpaikkamäärä oli monen nousuvuoden jälkeen laskenut. Ainoastaan Rautalammilla työpaikkojen määrä oli noussut. Alueen väestömäärän lasku jatkui, lasku oli yhteensä 94. Vesannolla oli kuitenkin kasvua 14 henkeä. Karttulan kunta liittyi vuoden 2011 alussa Kuopion kaupunkiin. Tämä vuoksi seutuyhtymässä tehtiin Yritystaito Oy:n johdolla perusteellinen selvitys yhtymän tehtävistä ja organisointivaihtoehdoista. Selvityksen perusteella tehtiin yksimieliset päätökset seutuyhtymän jatkosta. Sisä-Savon seutuyhtymä jatkaa Karttulan eroamisen jälkeen jäljellä olevien kuntien kuntayhtymänä. Edelleen päätettiin jatkaa ns. perinteistä elinkeinoasiamiestoimintaa niin, että elinkeinoasiamiesten toimialueet ovat Rautalampi yksin sekä yhteinen Tervo- Vesanto alueella. Suonenjoki hoidetaan ainakin toistaiseksi hajautettuna, toimitusjohtajan ja yrityspalvelupäällikön toimesta. Seutuyhtymän talous on vakaalla pohjalla. EU-hankkeiden maksatuksissa oli edelleen pitkiä viiveitä ja sen vuoksi käyttöpääomaa sitoutui kehittämishankkeisiin paljon. Seutuyhtymän tilinpäätös vuodelta 2010 on ylijäämäinen. Olli Tiainen toimitusjohtaja 3
2 Seutuyhtymän tehtävät ja toiminnan painopisteet Tehtävät Sisä-Savon seutuyhtymä toimii Suonenjoen kaupungin, Karttulan, Rautalammin, Tervon ja Vesannon kuntien yhteistyöelimenä keskeisinä tehtävinään: kehittää aluetta kokonaisuudessaan kehittää alueen hallinnollisia, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä olosuhteita tuottaa alueen kunnille elinkeinopalvelut ja hoitaa jäsenkuntien sille yhteisesti antamat tehtävät Päätulosalueet Suunnittelu, EU-koordinointi, edunvalvonta ja yhteiskuntasuhteet Elinkeinoneuvonta Projektit / kehittämishankkeet 3 Suunnittelu, EU-koordinointi ja edunvalvonta Seutuyhtymän suunnittelutyötä ohjaa vuosille 2007 2013 laadittu Sisä-Savon elinkeinostrategia. Strategian toteuttamisessa tärkein työväline on EU-ohjelmarahoitteinen kehittämishanketoiminta. Nykyinen EU:n ohjelmakausi alkoi vuonna 2007, mutta hankkeiden käytännön toteuttaminen käynnistyi vasta vuonna 2008. Rahoittajien linjausten mukaisesti meneillään olevat hankkeet ovat maantieteellisesti laajempia, pääsääntöisesti Pohjois-Savon maakunnan käsittäviä. Puutuoteteollisuuden kehittämishanke Eastwoodin toimintaalueena on koko Itä-Suomi. Kehittämishankkeiden suunnittelutyössä onkin korostunut verkottuminen ja entistä tiiviimpi yhteistyö kumppanien kanssa. Yhteistyökumppaneina ovat mm. Ylä-Savon Kehitys Oy, Koillis-Savon Kehitys Oy, Navitas Kehitys Oy, Savon Yrittäjät, ProAgria ja Kuopion kaupunki. Seudun hanketyötä edistettiin Maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR), jossa sisäsavolaisia edustivat Olavi Ruotsalainen (II vpj.) ja seutuyhtymän puheenjohtaja Hannu Kauppinen. Maakuntahallituksessa alueeltamme vaikuttaa varapuheenjohtajana Pekka Leskinen. 4
4 Elinkeinopalvelut 4.1 Asiakasmäärä ja toimenpiteet Seutuyhtymän asiakasmäärä oli vuonna 2010 yhteensä 535 kpl. Laaja-alaiset kehittämishankkeet ja verkostoituminen ovat tuoneet vuosi vuodelta enemmän asiakaskuntaa oman seudun ulkopuolelta. Tämän vuoden asiakasmäärä onkin seutuyhtymän historian suurin. Toki edelleen valtaosa asiakkaista on seutuyhtymän jäsenkuntien alueelta. Kotipaikan mukaan suurimmat asiakasmäärät on listattu oheiseen taulukkoon. Suonenjoki 156 Rautalampi 64 Vesanto 50 Karttula 47 Kuopio 39 Tervo 29 Leppävirta 23 Kiuruvesi 11 Yritysten kehittämistyöhön osallistui vuoden aikana kaksi elinkeinoasiamiestä, maaseutuyritysneuvoja, seutuyhtymän kehittämishankkeiden työntekijät ja toimitusjohtaja. Seutuyhtymän henkilöstöllä oli vuonna 2010 yhteensä lähes 1800 suoraa yritys- / asiakaskontaktia. Henkilöstön työpanos jakautui seuraavasti: Tavoite Toteuma Yrityskäynnit ja yhteydenotot 1500 118 Yritysten hankkeiden suunnittelu 200 963 Uusien yrittäjien neuvonta 70 110 Kehittämishankkeiden suunnittelu 100 100 Seminaarit, messut, koulutustilaisuudet 250 709 Kokoukset ja muut toimenpiteet 400 215 4.2 Uudet yritykset ja työpaikat Uusien yritysten perustamismäärä oli edelleen korkealla tasolla ja määrä kohosi hieman edellisestä vuodesta. Yrityksiä perustettiin 77 kpl, toimintasuunnitelman tavoitteena oli 65. 5
kpl 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Tilastokeskuksen viimeisimmästä työpaikkatilastosta vuodelta 2008 nähdään, että työpaikkojen kokonaismäärä kääntyi laskuun, vähennys edellisestä vuodesta on 165 kpl. Kuntakohtaisesti työpaikat lisääntyivät vain Rautalammilla. 6000 5800 kpl 5600 5400 5200 5000 1995 2000 2005 2006 2007 2008 4.3 Yritystuet Taloussuhdanteen paraneminen näkyi selvästi yritysten kehittämistyön piristymisenä. Rahoittajat myönsivät avustusta peräti 55:een yritystoiminnan kehittämishankkeeseen. Tuen kokonaismäärä oli noin 1,65 miljoonaa euroa. Tukien kokonaismäärä laski, eikä päästy aivan tavoitteena olleeseen 2,5 miljoonaan euroon, mutta kappalemääräisesti hankkeita oli reilusti tavoitteena ollutta 30 hanketta enemmän. Keskimääräinen hankekoko oli edellisiä vuosia pienempi. 6
Seuraavassa taulukossa näkyy rahoittajakohtainen erittely tukien määrästä. Yritystuet 2010 kpl Maaseutuosasto 1 158 865 41 josta Leader 200 910 15 Työvoimaosasto 44 250 1 Yritysosasto 245 420 10 TEKES 197 709 3 YHTEENSÄ 1 646 244 55 4.4 Elinkeinoasiamiestoiminta 4.4.1 Suonenjoki toimitusjohtaja Olli Tiainen Suonenjoelle rakennettiin uusi teollisuushalli Lintikonkadulle. Halli valmistui keväällä 2010 ja vuoden lopussa hallissa oli vuokralla kolme yritystä ja vapaana enää yksi yritystila. Vuoden aikana tapahtui merkittävä yritysjärjestely, jossa Lemminkäinen osti Suonenjoen Sementtituotteen osakekannan. Järjestelyssä kaupunki osti Suonenjoen Sementtituotteen teollisuuskiinteistön ja vuokrasi sen edelleen pitkäaikaisella vuokrasopimuksella Lemminkäiselle. Yhteenliittymässä syntyi erittäin vahva betoniteollisuuden tuotantoyksikkö Suonenjoelle. Kaupunki merkitsi osakkeita syksyllä perustettuun maakunnalliseen tietoverkkoyhtiöön, Savon Kuituverkko Oy:öön, jonka omistajiksi tuli 23 kuntaa Pohjois-Savosta. Kaupunginjohtaja valittiin yhtiön ensimmäiseen hallitukseen. Suonenjoelle perustettiin 30 uutta yritystä vuonna 2010. Työpaikkamäärä laski viimeisessä saatavilla olevassa Tilastokeskuksen tilastossa (31.12.2008) Suonenjoella oli tilaston mukaan työpaikkoja yhteensä 2636 kpl. Työpaikat olivat vähentyneet 101 kpl edelliseen vuoteen verrattuna. Työttömyysaste parani ja oli vuoden lopussa 10,1 %. 7
4.4.2 Rautalampi Elinkeinoasiamies Matti Paappanen Rautalammin toimiston toiminta on painottunut pk-ja mikroyritysten neuvontaan sekä niiden kehittämistoimiin. Rautalammille perustettiin 11 uutta yritystä vuoden 2010 aikana. Starttirahalausuntoja annettiin 2, paikkakunnalla pidettiin 1 työvoimahallinnon koulutus ja yrityskäyntejä tehtiin 57. Rautalampi oli esillä matkamessuilla yhteisellä osastolla Sisä-Savon muiden kuntien kanssa ja venemessuilla yhteisellä Järvi-Suomen osastolla. Elinkeinoasiamies osallistui molemmille messuille. Rautalammin yrittäjäyhdistyksen ja matkailuyrittäjäyhdistyksen kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä hyvässä hengessä. Seutuyhtymän erikoisosaamista on hyödynnetty projekti- ja kenttäpäälliköiden kanssa. Matti Paappanen jäi eläkkeelle lokakuun lopussa. Elinkeinoasiamiehen tehtäviä hoiti marraskuun ajan yrityspalvelupäällikkö Tarja Pöyhönen Sisä-Savon Seutuyhtymästä. Joulukuun alusta elinkeinoasiamiehenä aloitti Marita Leskinen. 4.4.3 Karttula - Tervo Vesanto Elinkeinoasiamies Anna-Liisa Martikainen. Yleinen kehityssuunta alueella on ollut vakaa tai positiivinen. Työttömyysluvut ovat pysyneet Karttulassa, Tervossa ja Vesannolla noin 11-12 %:n tuntumassa vaihdellen vuodenajan mukaan muutaman prosentin. Yrityskanta on ollut viimeiset viisi vuotta Karttulassa (190 kpl v.2009) ja Tervossa (90 kpl v.2009) varovaisesti kasvava ja Vesannolla pysynyt samana (121 kpl, v.2009). Vuosi 2010 oli tosin uusien yritysten määrällä mitattuna Vesannolla huippuvuosi, koska yrityksiä perustettiin yrityskantaan suhteutettuna paljon eli 16 kpl. Tervossa uusia yrityksiä perustettiin 3 kpl ja Karttulassa 11 kpl. Vuonna 2010 Vesannolla lopetti 3 yritystä, Tervossa 2 kpl ja Karttulassa 13 kpl. Kokonaistyöpaikkakehitys on ollut hivenen laskeva. Elinkeinoasiamiehen työn painopisteitä ovat olleet aloittavien yrittäjien neuvonta, toimivien yritysten ja kuntien investointi- ja kehittämishankkeiden edistäminen, yhteistyö hanketoimijoiden kanssa ja yritysten tarpeista lähtevän koulutuksen järjestäminen. 8
Sisä-Savon Seutuyhtymän eri hankkeiden koulutus- ja neuvontaresursseja on myös kohdistunut alueen yritysten hyödyksi. Merkittäviä elinkeinoelämän tapahtumia olivat mm. Vesannolla Ompelimo Reino Oy:n hallin rakentaminen ja työvoiman koulutuksen aloittaminen, kunnan elinkeino-ohjelman valmistuminen ja kaksi mittavaa karjatalousinvestointia. Tervossa Lohimaan matkailuyritystoiminta on uuden yrittäjän myötä päässyt positiivisen kehityssuunnan alkuun ja kunta on rakentanut uudet savustamotilat Markkasen Kala Oy:lle. Karttulassa Lemmikkikeskus Viikselle valmistui uusi koirien agilitykoulutukseen tarkoitettu Viiksi Areena ja Osku-tuote laajensi tuotanto- ja varastotilojaan yhteensä 1400 m2. Kunta myi Hoitotiellä olevan yrityskiinteistön sekä yhden teollisuusalueella olevan yritystontin. Merkittävimmät yritys- ja hanketoimintaan kohdistuneet julkiset rahoitusavustukset tulivat alueelle maaseudunkehittämisyhdistys Mansikka ry:ltä sekä Pohjois-Savon ELY-keskukselta, joita tuli yhteensä n.210 000 Karttulaan, n.130 000 Tervoon ja n.115 000 Vesannolle. Kuntien elinkeinojaostot kokoontuivat vuonna 2010: Karttulan elinkeino- ja tulevaisuusjaosto viisi kertaa, Tervon elinkeinojaos kuusi kertaa ja Vesannon elinkeinoryhmä viisi kertaa. Yhteistyö yrittäjäyhdistysten ja Karttulan yrittäjäkerhon kanssa on ollut tiivistä. Elinkeinoasiamies Martikainen on ollut jäsenenä Startti yrittäjäksi hankkeen ohjausryhmässä, Oppiva yritys kehittämisryhmässä, Vetovoimainen Vesanto-hankkeen seurantaryhmässä, Rural partners hankkeen ohjausryhmässä, Pohjois-Savon hyvinvointialan teemakoordinaatiohankkeen asiantuntijaryhmässä ja Mansikka ry:n hallituksessa. 9
5 Sisä-Savon seutuyhtymän kehittämishankkeet 5.1 Marjaosaamiskeskus Suunnittelupäällikkö Helena Kauppinen Kuluneena vuonna Marjaosaamiskeskus on toteuttanut Uudistuvan puutarhatilan strategiat - koulutushanketta kolmatta vuotta. Hankkeen kohderyhmänä ovat olleet erikoiskasvien, eli marja- yrtti- ja puutarhakasvien viljelijät ja alan osaamisen tulihenkilöt. Hankkeen innovaatio-osuudessa on julkaistu loppuraportit vadelman ja mansikan lajikeseurannoista. Viljelijöiden kanssa tehtiin opintomatka Espanjan Huelvaan, jossa oli mukana 31 marjanviljelijää. Ajankohtaisista asioista tiedotettiin sähköisellä uutiskirje Marjakukolla, joka lähetettiin vuoden aikana 19 kertaa. Jakelulistalla on 457 vastaanottajaa. Työvoiman rekrytoinnissa on pyritty auttamaan kausityövoimaa tarvitsevat sekä töihin pyrkivät kohtaamaan toisensa. Toimintatapoja on kehitetty yhdessä Suomen Moskovan suurlähetystön sekä Pietarin, Petroskoin ja Muurmanskin konsulaattien kanssa. Petroskoin Inkerin - liiton kanssa yhteistyötä on tiivistetty. Uusia yhteistyösuhteita on luotu Ukrainan suuntaan. Myös kotimaista yhteistyötä on lisätty. Koulutuksella pyritään nostamaan ja kehittämään puutarhayrittäjien ammatillista osaamista ja verkottumista, jotta puutarhasektorimme olisi kilpailukykyinen ja kannattava myös tulevaisuudessa. Vuoden 2010 aikana järjestettiin koulutusta viidelle valmennusryhmälle aloittavista marjatilayrittäjistä aina tilan tuotteita jalostaviin yrittäjiin. Valmennusryhmiin osallistui yhteensä 54 yrittäjää ja koulutuspäiviä kertyi yli kaksisataa. Valmennusryhmien lisäksi järjestettiin päivän mittaisia koulutus- ja informaatiotilaisuuksia joissa oli yhteensä 124 osallistujaa. Toimenpiteet vuonna 2010 Toteuma v. 2009 Tavoite v. 2010 Toteuma v. 2010 Koulutus ja konsultaatio osallistuville yrittäjille (pv) 95 150 216 Uudet työpaikat 4 7 4 Uusia yrityksiä 4 7 4 10
5.2 Kuopion alueen Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) Seutukehittäjä Olli Kokander Vuoden 2010 suurimpia koko alueen sisäistä yhteistyötä edistävä toimenpide oli yhteistyössä Pohjois-Savon toimintaryhmien rahoittaman Maalaisjärki, seutujen kärki hankkeen kanssa kesällä 2010 Kuopion Asuntomessuilla toteutettu Koti Kuopion naapurissa -messuosasto. Osastolla oli mukana kaikki Pohjois-Savon kunnat ja siellä esiteltiin modernia maaseutuasumista, vapaa-ajan virkistys- ja harrastusmahdollisuuksia, tilaa ja turvallisuutta, luonnon rauhaa ja terveellisiä elämänarvoja sekä paljon muita pohjoissavolaisen maaseudun tarjoamia mahdollisuuksia. Messuilla lanseerattiin myös Savonmaalla.fi portaali, joka kokosi yhden osoitteen alle kaikkien maakunnan kuntien päivitetyt tiedot mm. asumiseen ja palveluihin liittyen. Kuopion alueen KOKO oli messutyössä mukana sekä rahallisesti sekä henkilöresurssina. Messujen valmisteluryhmässä oli KOKOsta Sisä- ja Koillis-Savon seutukehittäjät sekä Kuopion maaseutupäällikkö. Messujen jälkeen jatkoimme kyseisen selvityshankkeen seurantaryhmässä, jossa selvitettiin toimia maalla asumisen ja yleisesti maaseutumarkkinoinnin kehittämiseksi Pohjois-Savossa. Hankkeen tavoitteena oli selvittää maalla asumisen, kuntien omien markkinointitoimenpiteiden ja maakunnan markkinoinnin nykytilaa ja käytäntöjä. Matkailun toimenpidekokonaisuuden osalta alueellinen matkailun teemaryhmä sekä seudulliset yrittäjätapaamiset ja niiden pohjalta suunnitellut ja valmistellut yhteistoimenpiteet, kuten yhteismarkkinointi, tukevat sisäistä yhteistyötä ja sen syntyä. Tukevia toimenpiteitä ovat myös vuodelle 2011 suunnitellut alueen yhteiset seminaarit, bisnestreffit ja benchmarkingmatka. Elintarvikekehittämisen osalta aloitimme alueellamme kaksi selvitystyötä. Toinen oli selvitys elintarvikeyritysten logistiikkatarpeista. Siinä selvitettiin tehokkaampaa tapaa kuljettaa tuotteita toimijoilta toiselle siten, että kuljetuskalusto liikkuisi mahdollisimman vähän tyhjänä. Lisäksi selvitettiin, olisiko uudelle kuljetusyrittäjälle tilaa alueella ja millaisia kuljetustarpeita yrittäjillä on. Elintarvikeyrityksistä kartoitettiin nykyiset kuljetusreitit erityisesti Pohjois-Savossa, mahdollisuus ottaa lisäkuljettavia sekä kuljetustarpeet. Kuljetusyrityksistä puolestaan kartoitettiin nykyisiä elintarvikekuljetuksia ja kuljetusyrittäjien kiinnostusta asiaan (mm. pienempien erien keräilyyn ja kuljettamiseen) ja yhteistyöhön. Toinen käynnistynyt selvitys oli lampaanlihatuotteiden markkinointiselvitys, jossa selvitettiin lampaanlihan aluetaloudellista hyödynnettävyyttä. Sen tavoitteena on lisätä lampaanlihan kasvatusta ja kysyntää mm. uusille asiakassegmenteille. Selvityksen pilottivaiheessa tehtiin aiheeseen liittyvää perusselvitystyötä pienimuotoisen esimarkkinointikatsauksen muodossa, joka suunnattiin puhelinhaastatteluna suurtalouskeittiöille. Valtakunnallisten markkinoiden lisäksi selvitettiin myös pohjoissavolaisten elintarvikeliikkeiden yleistä kiinnostusta ja kysyntää asiaan. Järjestimme yhteistyössä Elintarvikealan Viestintä- ja koordinaatiohankkeen (ELVI) kanssa kaikille avoimen lähiruokaseminaarin/ teemapäivän (Kekrijuhla). Päivän aikana pidettiin alustuksia paikallisesta ruuasta ja tar- 11
jottiin paikallisten tuottajien tuotteita syötäväksi. Seminaarissa esiteltiin mm. selvitystyö lähiruuan aluetaloudellisesta merkityksestä. Lisäksi yrittäjillä oli mahdollisuus esitellä tuotteitaan Eat&Joy maatilatorin omistajille mahdollisia yhteistyökuvioita silmällä pitäen. Olimme mukana järjestämässä Suonenjoella mansikkakarnevaalien yhteydessä Työ ja tulevaisuus Sisä- Savossa messutapahtuma. Messujen tavoitteena oli testata, miten Sisä-Savon työnantajat voivat rekrytoida tulevaisuudessa ammattitaitosta työvoimaa Suomessa. Lisäksi tavoitteena oli edesauttaa marjatilallisia saamaan poimijoita ulkomailta ulkomaalaisille esittäytymistilaisuus paikallisille työnantajille voi olla merkittävä syy tulla kesäksi töihin marjatiloille. 5.3 Puutuotealan kehittämishanke EASTWOOD Kehittämispäällikkö Hannu Hulkko Eastwood-hankkeen toinen täysi vuosi vakiinnutti asiakkuuksien määräksi n. 240 koko toimialueella (Kainuu, Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala). Ohjelman päätehtävä on valmistella, suunnitella ja toteuttaa yritysten ja tarvittavien yhteistyökumppanien ja sidosryhmien kanssa kehittämistoimenpiteitä ja hankkeita, jotka tukevat merkittävästi puutuotealalla toimivien yritysten kehittymistä ja kasvua. Ohjelman tavoitteet koko ohjelmakaudelle: Puuyritysten kilpailukyvyn, uusien liiketoimintojen ja liikevaihdon kasvu Tuotanto- ja palveluyritysten osaamisintensiivisen liiketoiminnan lisääminen. Yritysten nykyisten työntekijöiden osaamisen varmistaminen Puualan imagon nostaminen. Painopistealueet 2010 kehittämistarpeiden määrittely kehittämistyön valmistelu, suunnittelu ja toteuttaminen kehittämistyön rahoitussuunnitelmien laatiminen tarvittavien yhteistyökumppaneiden osaajien hakeminen ja verkottaminen tarvittavien rahoituslähteiden etsiminen ja osallistuminen rahoitusneuvotteluihin. seurantamatka Japaniin 2009 matkalle Kiinan markkinapotentiaalin selvittäminen käynnistyi Vuosi 2010 aloitti metsäteollisuuden elpymisen rahoituskriisin aiheuttamasta lamasta. Tämä ei voinut olla vaikuttamatta myöskään Sisä-Savon puutuoteteollisuuteen. Tuotantoseisokit vähenivät, mutta täyteen käyntiin ei päästy raaka-ainepulan vuoksi johtuen suurten yhtiöiden puunkorjuun seisokeista. Kehittämistoimenpiteitä ei kuitenkaan unohdettu vaan nousuun valmistauduttiin investoinnein ja asiakkuuksien hakuun erityisesti Aasian markkinoilta. Yritysryhmän kanssa tehtiin liikeneuvottelumatka Japaniin marraskuussa. 12
Kouluttautuminen ja valmistautuminen 2011 Kiinan matkaan alitettiin loppuvuodesta. Toiminnan näkyvyys ja tulokset 2009 myötävaikuttivat, että Eastwood-hanke kutsuttiin toimijaksi Työ-ja elinkeinoministeriön Metsästrategiseen Ohjelmaan (MSO) huhtikuussa 2010 sekä Puusuomi hankkeen kenttätoimijaksi kartoittamaan kuntien puurakentamisen strategioita. Projektin toimenpiteet vuonna 2010 Toimenpiteet 2010 Toteuma v. 2009 Tavoite v. 2010 Toteuma v. 2010 Yhteydenotot (yrityksiä) 210 200 220 Tuki- ja lainahakemukset 1 2 3 Muut toimenpiteet 5 20 25 Tiedotustilaisuudet ja messut 3 6 4 Koulutus ja konsultaatio osallistuville yrittäjille (pv) 8 12 15 Julkaisut 3 3 4 5.4 Rautainen Savo palvelut projekti Kenttäpäällikkö Martti Kettunen Hanke käynnistyi maaliskuussa 2008 ja päättyi 31.12.2010. Kolmevuotisen hankkeen tavoitteena oli aktivoida alueemme teknologiayrityksiä toimintojensa monipuoliseen kehittämiseen ja auttaa kasvun tukemiseen liittyvissä kehittämisasioissa. Toiminta-alueena oli koko Pohjois-Savo sekä Etelä-Savon maakunnan puolelta Pieksämäen kaupunki että Joroisten ja Rantasalmen kunnat. Hankkeessa oli viisi kenttäpäällikköä. Sisä- Savon alueen kenttätyöstä vastasi Martti Kettunen. Hankkeessa toteutettiin maakunnallisia ja seudullisia toimenpiteitä. Hankkeen avulla mm. koottiin alueen yrityksistä kehittämistoimiin liittyvät tarpeet ja yhdessä muiden toimijoiden kanssa käynnistettiin yrityskohtaisia ja/tai toimialakohtaisia palvelukokonaisuuksia. Toimenpiteen avulla myös jalkautettiin teknologiatoimialalle suunnatut palvelut ja muutettiin käytännön toimenpiteiksi. Sisä-Savossa kehittämisen painopistealueita olivat: Yritysten innovaatioympäristöjen kehittäminen ja toimintaedellytysten vahvistaminen o Yritysten aktivointi ja kehittämistoimien organisointi ja tuotteistaminen mm. Sisä-Savon teemojen/innovaatioympäristöjen kehittäminen: Konttikeskus (Rautalampi) Kunnossapitoteknologia (mm. tiet, rautatiet ja lentokentät), (Suonenjoki) Maatalouskoneiden ja laitteiden valmistus ja maanrakennusteknologia (Karttula, Tervo ja Vesanto) o Yritysten strateginen kehittäminen 13
o Teknologisen kyvykkyyden kehittäminen verkostoissa tai yksittäisessä yrityksessä o Olemassa olevien veturiyritysten verkostojen kehittymisen ja kasvun tukeminen o Uusien verkostojen generointi ml. innovaatio- ja elinkaariliiketoiminnan verkostot o Uudet avaukset, mm. teknologiaohjelmat ja innovaatiotoiminta o Hiljaisen tiedon keräämisen ja siirtämisen aktivointi o Uusien yritysten perustamisen ja yrityspolven vaihdosten aktivointityö Kansallisen ja kansainvälisen markkinoinnin aktivointi ja tehostaminen o Kansallinen messutoiminta (osittain maakunnallinen toimintaa) o Kv-markkinointituki, kv-messujärjestelyt ja vientirenkaiden kokoaminen o Tiedottaminen ajankohtaisista asioista sekä maakunnallisesti vuosittain julkaistavan palveluoppaan tekeminen Sisä-Savossa hanke eteni suunnitelmien mukaisesti. Projektin työn painopisteet vuonna 2010 olivat mm. pkyritysten kehittämistoimenpiteiden aktivoinnissa, kehittämistoimien organisoinnissa, KV-markkinoinnin käynnistämisen edistämisessä, verkostomaisen yritystoiminnan edellytysten tutkimisessa sekä kansallisessa messutoiminnassa. Yritykset käynnistivät investointi- ja kehittämishankkeita, joihin projektin avustamana haettiin erillisrahoituksia mm. Tekesiltä, ELY-keskuksen Maaseutu/yritysosastolta sekä Mansikka ry:ltä sekä patentti- ja rekisterihallitukselta malli/patenttisuojaa yritysten tuotteille. Kehittämiskohteina olivat mm. työhyvinvointiin liittyvät kehittämishankkeet, tuotannon ja sen ohjauksen kehittämishankkeet, tuotekehityshankkeet, tehdassuunnitteluhankkeet, hitsauksen ja kokoonpanon automatisointi ja robotisointihankkeet, kansainvälistymishankkeet mm. tutustumismatkat kansainvälisiin teollisuusmessuihin sekä rekrytointihankkeet. Projekti osallistui yritysten kanssa vuosittaiseen kotimaiseen messutoimintaan. Tärkeimpänä panostuksena oli Tampereen Alihankinta 2010-, Finnbuild 2010 ja Energia 2010-messut. KV- toimintoina olivat tutustumiskäynnit Euroblech-messuihin Saksassa sekä yrityskontaktien etsintää itäisestä Keski-Euroopasta ja Pietarin alueelta. Projekti järjesti lisäksi Murmanskin mahdollisuudet suomalaiselle teollisuudelle -seminaarin Murmanskissa. Matkaan osallistui 19 henkilöä itäsuomalaisista yrityksistä ja yritystoimintaa avustavista organisaatioista. Rautalammin Toholahden toimialakeskittymän/yritysverkoston kehittämistyössä haettiin konkreettisia toimenpiteitä energiatuoteyhteistyöstä sekä yritysverkostoyhteistyöstä, jossa jo aloitettiin toimenpiteitä. Rautainen Savo palvelut -hanke osallistui toimialan imagomarkkinointiin teknologiaviikolla 45 Savon Sanomissa olleen teemaliitteen muodossa. Sisäsavolaisista yrityksistä mukana olivat Arctic Machine Oy, Oy Morehouse Ltd sekä PCM Technology Oy. Projekti on osallistunut valtakunnalliseen TRIO-hankkeen tapahtumiin, jonka alueellisena edustajana kenttäpäällikkö on toiminut. 14
Hankkeen toiminta-alueen kattava yhteinen palveluopas 2010-2011 päivitettiin kesäkuussa. Hanke teki 5 kappaletta Rautainen Savo palvelut tiedotetta ajankohtaisista asioista. Jakelu oli kaikille toimialan yrityksille sekä sidosryhmille. Toimenpiteet vuonna 2010 Toteutuma 2009 Tavoite 2010 Toteuma 2010 Yhteydenotot (yrityksiä) 196 220 191 Tuki- ja lainahakemukset 7 8 10 Muut toimenpiteet 25 25 26 Tiedotustilaisuudet ja messut 13 8 8 Koulutus ja konsultaatio osallistuville yrittäjille (pv) Vuoden 2010 toimenpiteiden määrälliset tavoitteet Säilytetyt työpaikat Toteutuma 2009 Tavoite 2010 Toteuma 2010 Uudet työpaikat 4 8 8 Säilytetyt ja uudet työpaikat yhteensä Uusia yrityksiä 1 1 1 5.5 Elintarviketeollisuus Projektipäällikkö Vuokko Niemitalo Kehittämistyö jakaantuu Elintarvike - Futuria hankkeen kautta ja maksullisen palvelutoiminnan kautta tehtyihin toimenpiteisiin (mm. koulutuspalveluja, maakunnan ulkopuolelle tehtävät kehittämistoimet). Tiedotusta, viestintää ja valtakunnallista verkottumista on hoitanut Elintarvikealan viestintä- ja koordinaatiohanke. Elintarvike-Futuria hanke oli Pohjois-Savossa toimiva elintarvikealan kehittämishanke, joka keskittyi jatkojalostukseen ja markkinointiin. Hankkeessa työskenteli alkuvuoden 5 henkilöä ja loppuvuoden 4 henkilöä. Yksi työntekijä työskenteli Kiuruvedellä. Lisäksi hanke palkkasi tilapäisiä asiantuntijoita lyhytkestoisiin työsuhteisiin. Hanke on järjestänyt elintarvikeyrityksille neuvontaa ja valmennuksia liiketoiminnan, laadun, tuotekehityksen ja markkinoinnin alueilta. Hankkeen toimenpiteisiin on osallistunut vuonna 2010 yhteensä 56 asiakasta ja siinä on toteutettu yhteensä 300 toimenpidettä. Kaikkiaan hankkeen toiminta-aikana on ollut 15
mukana yhteensä 77 yritystä osallistumismaksulla ja lisäksi 112 yritystä verkottumistilaisuuksien kautta. Tärkeimpiä tapahtumia hankkeessa vuonna 2010 olivat Gastro-messuille osallistuminen 10 yrityksen yhteisosastolla maaliskuussa, Savo-Gourmet messujen järjestäminen lähiruokapaneeleineen huhtikuussa, opintomatka Moskovan elintarvikeyrityksiin sekä World Food Moscow-messuille syyskuussa ja loppuseminaari joulukuussa. Ylä-Savossa on kehitetty erityisesti Yrityspuisto Leivosen toimintaa ja siellä toimivia yrityksiä. Hanke julkaisi Tuotannon optimointi opas pienille elintarvikeyrityksille ja se toimitettiin kaikille hankkeessa mukana olleille yrityksille ja sitä sai erikseen tilata mm. oppilaitosten käyttöön. Elintarvikealan viestintä- ja koordinaatiohankkeen keskeisin työpanos kohdistui sähköisten verkkojulkaisujen toimittamiseen. Hankkeesta vastasi elintarvikekoordinaattori Jukka-Pekka Korpi-Vartiainen. Verkkolehti Tuunattu Kalakukko ilmestyi yhteensä kahdeksan kertaa ja siinä käsiteltiin monipuolisesti maa- ja elintarviketalouden ajankohtaisia asioita ja esiteltiin erityisesti maakunnan pieniä elintarvikeyrityksiä ja marja-alaa. Sähköiset uutiskirjeet Marjakukko ja Patakukko välittivät ajankohtaista tietoa alasta yhteensä lähes 800 tilaajalle. Elintarvikealan viestintä- ja koordinaatiohanke julkaisi runsaasti mediahuomiota keränneen Lähiruoan käyttö julkisen sektorin ammattikeittiöissä. Ruokatuotantosektorin aluetaloudellinen hyöty Pohjois-Savossa - selvityksen, jonka työstämistä varten hankkeeseen palkattiin n. 4,5 kk ajaksi projektityöntekijä. Elintarvikekoordinaattori osallistui myös valtakunnallisten Ruoka-Suomi -teemaryhmän ja Aitoja Makuja -hankkeen toimintaan Pohjois-Savon edustajana. Elintarvikekoordinaattori oli niin ikään keskeinen toimija Pohjois- Savon ruokakulttuuriryhmässä ja Pro pohjoissavolainen ruoka -asiantuntijaryhmässä. Hanke järjesti 2.11.2011 yhdessä Kuopion alueen Koheesio- ja kilpailukykyohjelman kanssa Kekriseminaarin Suonenjoella, joka keräsi 70 kuulijaa. Lisäksi hankkeessa suunniteltiin Paikallisesti tuotettua lähiruokaa -tunnus, joka auttaa löytämään paikallisen ruoan elintarvikemyymälöistä. Hanke jatkaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen päätöksen mukaan 31.8.2011 asti. Hankkeitten ulkopuolisena työnä koulutettiin yritysten henkilökuntaa hygieniakoulutuksissa ja testeissä. Yhteistyötä jatkettiin Sisä-Savon kansalaisopiston kanssa. Muita merkittäviä koulutusyhteistyökumppaneita olivat Savon ammatti- ja aikuisopisto, jolle jatkettiin leipomoalan koulutusta ja Kuopion yliopisto, jonka opiskelijoita koulutettiin tuotekehityksessä ja markkinoinnissa sekä ohjattiin yrityslähtöisissä opinnäytetöissä. Yritysten omiin kehittämishankkeisiin on tuotettu palveluja mm. laatukoulutusten ja konsultaatioiden muodossa. Lisäksi on tehty elintarvikealaan liittyviä selvityksiä alueen ulkopuolisille kunnille. 16
Toimenpiteet vuonna 2010 Toteuma v. 2009 Tavoite v. 2010 Toteuma v. 2010 Tuki- ja lainahakemukset 3 5 6 Koulutus ja konsultaatio osallistuville yrittäjille (pv) 59 30 55 Uudet työpaikat 16 3 5 Uusia yrityksiä 4 3 5 5.6 Sisä-Savon Yrityspalvelupiste-hanke (YPP) Yrityspalvelupäällikkö Tarja Pöyhönen Seudulliset yrityspalvelut toimivat osana kansallista Yritys-Suomi palvelujärjestelmää. Seutuyhtymä on toiminut seudullisten yrityspalvelujen koordinaatio-organisaationa Sisä-Savossa. Palvelujärjestelmä kokoaa yhteen alueen toimijat, jotka tarjoavat palveluja yrityksille ja yrittäjille. Palveluja tuotetaan sekä henkilökohtaisena neuvontatyön että sähköisenä palveluna internetissä. Vuonna 2010 valmisteltiin uutta seudullinen yrityspalvelusopimusta yhteistyökumppanien kanssa. Lisäksi Kuopion työvoimatoimiston kanssa tehtiin sopimus starttilausuntojen antamisesta alueella. Yritysneuvonnan henkilöstön osaamista vahvistettiin erityisesti liiketoiminnan suunnittelussa ja yrittäjien valmentamisessa. Maakunnallisen Yritys-Suomi hankkeen yritysneuvojakoulutukseen osallistui yrityspalvelupäällikkö ja useita yritysneuvontaa tekeviä henkilöitä. Yrityspalvelupäällikkö antoi lisäksi toimialavapaata yritysneuvontaa kohderyhmänä erityisesti aloittavat ja palvelualan yritykset. Asiakashallinrekisteri Seutuyhtymässä otettiin käyttöön asiakashallintarekisteri, jonka avulla yrittäjiä palvellaan entistä järjestelmällisemmin. Asiakashallintarekisteriin käyttöön järjestettiin koulutusta ja yrityspalvelupäällikkö auttoi henkilöstöä myös henkilökohtaisesti rekisterin käyttöön. Rekisterin tavoitteena on myös helpottaa raportointia kunnille. Toimitilarekisteri vapaista yritystiloista ja tonteista Sisä-Savon seutuyhtymän sähköisiä palveluja lisättiin hankkimalla toimitilarekisteri, jossa alueen vapaita toimitiloja on mahdollista esitellä seutuyhtymän internet- sivuilla. Palvelun ylläpidosta huolehti yrityspalvelupäällikkö. 17
Yritysrekisterin uudistus Vuonna 2010 uusittiin seutuyhtymän julkinen yritysrekisteri ja sen ylläpidosta huolehti henkilöstö asiakasrekisterin päivittämisen kautta. Yritystulkki -yrityssuunnitteluohjelmisto Sisä-Savon seutuyhtymän Internet-sivuilla on käytettävissä Yritystulkki-palvelu, joka tukee seudun yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia verkossa. Paikallisin tiedoin toteutetusta Yritystulkista löytyvät sekä sähköiset että perinteiset työkalut, laskentaohjelmat ja helppokäyttöiset asiakirjamallit yrityksen koko elinkaaren ajalle. Toimenpiteet vuonna 2010 Toteuma v. 2009 Suunnitelma v. 2010 Toteuma v. 2010 Uudet työpaikat 24 20 22,5 Uusia yrityksiä 22 18 15 5.7 Välke hanke Välityömarkkinoiden kehittäminen 2008 2010, jatkoaika 30.06.2011 Projektipäällikkö Mervi Lohivuo Välke Sisä-Savo hanke aloitti toimintansa loka-marraskuun vaihteessa 2008. Hankkeessa toimii kaksi yksilövalmentajaa sekä projektipäällikkö. Vuoden 2010 loppuun mennessä hankkeen aktiivista toimintaa oli takana 2 vuotta ja 2 kuukautta. Keväällä 2010 hankkeelle haettiin kuuden kuukauden kestoista jatkoaikaa, koska hankkeen aloitus viivästyi vajaalla vuodella. Tämän pohjalta oli perusteltua jatkaa työtä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Pohjois-Savon ELY-keskus myönsi hankkeelle lisää toiminta-aikaa ajalle 1.1. 30.6.2011, joka rahoitetaan hankkeen säästyneistä varoista. Hanke on suunniteltu toteutettavaksi niin, että se helpottaa työnantajien työvoimapulaa. Kuitenkin hankkeen konkreettisen työn aloittamisen aikaan Suomen valtio alkoi vajota taloustaantumaan ja työnantajien työvoiman tarve pieneni entisestään. Hankkeen lähtökohta muuttui radikaalisti. Hankkeen kohderyhmänä ovat TE-toimistossa työttömänä työnhakijana olevat työikäiset henkilöt, jotka asuvat Suonenjoella, Tervossa, Vesannolla ja Rautalammilla. Heillä tulee olla tarve yksilölliseen sekä pidempikestoiseen valmennukseen edetäkseen elämässään joko työelämään tai koulutuspolulle. Hankkeeseen valittavien henkilöiden valinnassa painotetaan heidän mahdollisuuksiaan hyötyä hankkeen palvelusta. Hankkeen määrällisenä tavoitteena on saada hankkeen toimintaan vuosittain 90 henkilöasiakasta. (01.01. 30.6.2011 asiakastavoite on 50 asiakasta). 18
Hankkeen tavoitteena on luoda alueellemme toimivat välityömarkkinat ja löytää toimiva yhteistyömalli alueelle. Alueellamme on selkeä tarve lisätä ja kehittää sosiaalisen työllistämisen palveluita sekä tehostaa ja koordinoida yksilö-, työ- ja työhönvalmennusta, yksilöllistä palvelu- ja uraohjausta sekä työvalmennusyksiköiden tarjoamia palveluita. Hanke tekee yhteistyötä Kuopion TE -toimiston Suonenjoen palvelupisteen kanssa paljon ja yhteistyö on toiminut hyvin sekä syventynyt. Alueen kuntien sekä sosiaalisten toimijoiden kanssa on tehty antoisaa yhteistyötä. Hanke on luonut alueelle työllistämisverkoston, joka on kokoontunut kesäkuusta 2010 lähtien kuukausittain. Verkosto pohtii alueen välityömarkkinoiden tilannetta ja syventää sosiaalisten toimijoiden yhteistyötä. Verkosto on tähän saakka kokoontunut Välke hankkeen kutsusta, mutta jatkossa hanke vetäytyy vetovastuusta ja se siirtyy alueen toimijoille. Toimijoiden kesken on sovittu verkoston kokoontumisien jatkosta hankkeen päättymisen jälkeenkin. Hankkeen yhteistyö muiden sosiaalisten toimijoiden kanssa ei rajoitu vain verkostotoimintaan, vaan asiakas asioissakin tehdään antoisaa yhteistyötä. Hanke on ollut aktiivisesti mukana alueella toimivissa asiakasyhteistyöryhmissä, joiden toimintaa on aktivoitu. Hankkeessa on otettu yrityskontakteja alueen yrityksiin ja heitä on lähestytty myös yrittäjäjärjestöjen kautta. Tähän mennessä on todettu, että toimivin malli on ottaa yrityksiin yhteyttä täysin asiakaslähtöisesti. Alueen elinkeinoasiamiesten kanssa on tehty hankkeen aikana hyvää yhteistyötä. Asiakasprosessin toiminta on jatkunut samanlaisena kuin ensimmäisen toimintavuoden aikana. Sen toiminta on vakiintunut ja tarkentunut ensimmäiseen vuoteen verrattuna. Asiakasprosessia toteuttavat yksilövalmentajat. Projektipäällikön osuus asiakasprosesseissa on tukeva; hän auttaa mietinnöissä asiakkaiden asioiden kanssa sekä tekee tietoselvityksiä asioihin ja ohjeistuksiin liittyen. Projektipäällikön toimenkuvaan kuuluu tämän lisäksi hankkeen hallinnolliset työt, yhteistyö alueen toimijoiden kanssa sekä välityömarkkinoiden kehittäminen. Kehittämistyöhön osallistuvat aktiivisesti myös yksilövalmentajat. Asiakkaat tulevat hankkeeseen TE-toimiston ohjaamina. Hanke on tehnyt itsekin aktiivista asiakashankintaa TE-toimiston avustuksella. Työttömille työnhakijoille on lähetetty hankkeen esitteitä ja TE-toimistossa on pidetty hankkeen päivystystä. Yksilövalmennus lähtee täysin asiakkaan omista toiveista, mahdollisuuksista ja tarpeista liikkeelle. Yksilövalmentaja tutustuu asiakkaaseen ja samalla aloitetaan ajatustyö siitä, kuinka asiakasta voidaan auttaa eteenpäin sekä ovatko hänen toiveensa, tulevaisuuden kuvansa todellisia verrattuna hänen tämän hetkiseen tilanteeseensa. Tämän jälkeen mietitään yhdessä asiakkaan kanssa, mitä hänen pitää tehdä, jotta hän saavuttaa tavoitteensa. Yksilövalmentaja ei tee yhdenkään asiakkaan puolesta mitään, vaan hän auttaa asiakasta eteenpäin. Joskus panos on suurempi kuin toisella kertaa. Kaikkia asiakkaita, myös niitä jotka jatkavat työn hakua TE-toimistossa hankkeessa olon jälkeen, on jollain tavalla sysätty eteenpäin hankkeessa oloaikana. Jokaiselle asiakkaalle tehdään työllistymissuunnitelma, jo- 19
hon kirjataan hänen tulevaisuuden tavoitteensa ja kuinka siihen päästään, jos hankkeessa oloaikana ei ole vielä tietä avoimille työmarkkinoille löytynyt. Vuonna 2010 hankkeessa aloitti 48 asiakasta. Hankkeessa olon päätti 37 asiakasta. Hankkeella on käytössään omaa, korvamerkittyä palkkatukirahaa asiakkaiden tukemiseen heidän työllistymiseensä. Palkkatukea on maksettu vuonna 2010 niin yksityisille työnantajille kuin kunnille sekä valtiolle. Kaiken kaikkiaan palkkatukipäätöksiä on tehty koko hankeaikana 29 kappaletta, joista ESR -palkkatukirahalla 27. Tavoite 2010 Toteuma 2010 Toteuma 2008-2010 Asiakkaita 90 48 118 Hankkeen päättäneitä, joista 37 80 Avoimille työmarkkinoille 15 12 28 - joista yrittäjiksi 2 2 Koulutukseen 25 9 15 Palkkatukityösuhde 25 5 11 Jatkaa työnhakua 20 10 24 Muu 5 Työelämän ulkopuolelle 1 2 Keskeyttäneet 1 5 Yrityskontakteja 127 330 Tämän lisäksi hankkeessa halutaan korostaa laadullisia tuloksia, jotka eivät näy numeraalisissa tavoitteissa muuten kuin Jatkaa työnhakua sarakkeessa. Laadullisia tuloksia on saavutettu seuraavasti; - Kuntouttava työtoiminta, työelämävalmennus ja harjoittelu, palkkatukijaksot; ammattiosaamisen / työelämätaitojen vahvistaminen / päivittäminen / kehittäminen - Elämänhallintataitojen vahvistuminen - Velkojen selvittely - Tarvittavien asiakirjojen hankkiminen, työnhakuasiakirjojen päivittäminen - Terveydentila selvityksiä, hoitosuhteet kuntoon -> henkinen/fyysinen terveys parantunut - Päihteettömyys -> ajokortti saatu takaisin - Realistinen kuva työmarkkinoista sekä omasta työtaidosta - Asiakkaat tekevät omatoimisesti toimenpiteitä työllistyäkseen - Palvelujärjestelmä tulee tutummaksi työnhakijoille Työnantajien tietoisuus eri tukimahdollisuuksista paranee 5.8 Oppiva yritys Yritysneuvoja Matti Ylönen Hanke käynnistettiin seutukunnallamme maaliskuussa 2009. Mukana ovat kaikki Pohjois-Savon kunnat. Hankkeen vastuullisena toteuttajana on Ylä-Savon Kehitys Oy ja osatoteuttajana Sisä-Savon seutuyhtymä. Sisä-Savon yritysneuvojan, Matti Ylösen työaika on jaettu Koillis-Savon kanssa puoliksi. Oppiva yritys -hanke tarjoaa maakunnan mikro- ja pienyrityksille tukea ja ohjausta liiketoiminnan kehittämiseen ja koulutussuunnitteluun. Hanke tarjoaa maksuttoman nykytilannearvioinnin, osaamiskartoituksen ja 20