Vesikasvi- ja pohjaeläinselvitykset Inkoon saaristossa liittyen Baltic Connector kaasuputkihankkeeseen

ALLECO RAPORTTI N:O 10/2013 Vesikasvi- ja pohjaeläinselvitykset Inkoon saaristossa liittyen Baltic Connector kaasuputkihankkeeseen Jouni Leinikki ja Jaakko Leppänen MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210 Helsinki, Finland Tel. +358 (0)45 679 0300

OTSIKKO: Vesikasvi- ja pohjaeläinselvitykset Inkoon saaristossa liittyen Baltic Connector kaasuputkihankkeeseen PÄIVÄMÄÄRÄ: 20.9.2013 TEKIJÄ(T): Jouni Leinikki ja Jaakko Leppänen JULKAISU: Alleco raportti n:o 10/2013 JULKAISIJA: Alleco Oy, Veneentekijäntie 4, 00210 Helsinki, http://www.alleco.fi VIITTAUSOHJE: Leinikki, J. & Leppänen, J. 2013: Vesikasvi- ja pohjaeläinselvitykset Inkoon saaristossa liittyen Baltic Connector kaasuputkihankkeeseen. Alleco Oy raportti n:o 10/2013. Alleco Oy 30.9.2013. Kannen kuva: Tutkimussukeltaja nousemassa pintaan näytteenotosta Jaakko Leppänen 2013 2

Sisällys Tiivistelmä... 3 Johdanto... 4 Aineisto ja menetelmät... 4 Vesikasvillisuus ja luontotyypit... 4 Pohjaeläimet... 6 Tulokset... 7 Vesikasvillisuus... 7 Pohjaeläimet... 16 Luontotyypit... 23 Tulosten tarkastelu... 26 Vesikasvillisuus... 26 Pohjaeläimet... 26 Luontotyypit... 28 Johtopäätökset... 28 Viitteet... 29 Liite 1: Levälinjojen havainnot ja luontotyypit... 31 Liite 2: Pohjaeläinnäytteiden tulokset... 74 Liite 3: Karttasuurennokset linjojen sijainneista... 84 Tiivistelmä Alleco Oy arvioi Ramboll Oy:n toimeksiannosta Viron Laheperen ja Inkoon sataman välille suunnitellun kaasuputken vaikutuksia matalien alueiden vedenalaiseen kasvillisuuteen ja pohjaeläimistöön Suomen puolella. Menetelminä käytettiin sukeltamalla tehtäviä kasvillisuuden peittävyysarvioita sekä pohjaeläinnäytteenottoa sekä näiden perusteella laadittavia lajien ja luontotyyppien esiintymismalleja. Työtä varten kerättiin biologista aineistoa kymmenestä ennalta valitusta kohdasta putken reittivaihtoehtojen varrelta. Natura 2000 luontotyypeistä keskityimme tutkimaan riuttoja (1170), joita alueella on runsaasti. Näytepisteet valittiin putken reittivaihtoehtojen lähettyvillä merikartan perusteella valituilta riutta-alueilta. Uloimpien pisteiden kallioiden ja kivien pinnoilla ylivoimaisesti runsain laji oli sinisimpukka (Mytilus trossulus). Levien osuus kokonaisbiomassasta kasvoi siirryttäessä kohti suojaisempia alueita. Sama suuntaus näkyi myös pohjaeläinnäytteissä. Sinisimpukan suhteellinen osuus väheni saaristossa ulkoa sisäänpäin siirryttäessä. Löysimme myös meriajokasniityn (Zostera marina) yhdeltä linjalta, minkä perusteella arvioimme niitä esiintyvän alueella muuallakin, todennäköisimmin Stora Fagerön lounaispuolella. Itämeren suojelukomissio HELCOM määrittelee meriajokasniityt uhanalaiseksi ja Suomen ympäristökeskus erittäin uhanalaiseksi luontotyypiksi. 3

Eteläinen linjausvaihtoehto kulkee läheltä havaittua meriajokasniittyä. Koska pohjoisempi linjausvaihtoehto muodostaa meriajokasniityille pienemmän uhkan, suosittelemme sen käyttämistä tai eteläisen linjauksen siirtämistä. Johdanto Baltic Connector kaasuputki on suunniteltu asennettavaksi Viron Laheperen ja Suomen Inkoon välille. Putken toiseen päähän on myös tarkoitus rakentaa terminaali nesteytetyn maakaasun laivakuljetuksia ja varastointia varten. Suomen puolella putken suunniteltu reitti kulkee Inkoon saariston läpi. Alueelle ovat tyypillisiä jyrkät syvyysvaihtelut sekä kallioiset saaret ja matalikot. Lähellä rannikkoa putkilinjaukselle on varattu kaksi vaihtoehtoista reittiä joko Stora Fagerön etelä- tai pohjoispuolelta. Natura-alue Inkoon saaristo (FI0100017) kattaa tutkitun alueen ulomman osa Stora Fageröstä etelään. Alueelle tyypillisin Natura 2000 meriluontotyyppi on riutat (1170). Lisäksi Stora Fagerö on luokiteltu harjusaareksi (1610) (Uudenmaan ympäristökeskus 2013, Airaksinen ja Karttunen 2001). Riuttojen edustavuutta kuvastavat leväkasvillisuuden selväpiirteinen vyöhykkeisyys sekä laajat ja hyväkuntoiset rakkoleväkasvustot (Airaksinen ja Karttunen 2001). Suomen ympäristökeskuksen raportti Luontotyyppisuojelun nykytilanne ja kehittämistarpeet (Raunio ym. 2013) suosittelee kolmen vedenalaisen luontotyypin suojelemista lainsäädännön keinoin. Nämä ovat meriajokasniityt, näkinpartaisniityt sekä vedenalaiset harjut. Samat luontotyypit on arvioitu uhanalaisiksi myös Itämeren suojelukomission HELCOMin tuoreessa raportissa (HELCOM 2013B). Tässä työssä keskityttiin putkilinjausten lähistöllä sijaitseviin riuttoihin tarkoituksena arvioida rakennustöiden mahdollisia vaikutuksia niiden edustavuuteen ja luonnontilaan. Töiden aikana selvisi, että alueella esiintyy myös meriajokasta, joten arvio ulotetaan myös meriajokasniittyihin. Aineisto ja menetelmät Vesikasvillisuus ja luontotyypit Alueellisen kokonaiskuvan muodostamiseksi käytetään mallintamista, jonka tuloksena voidaan piirtää lajien ja luontotyyppien esiintymisestä todennäköisyyttä ilmentäviä karttoja. Mallien tausta-aineistoiksi tarvitaan havaintotietoja mallinnettavien lajien esiintymisestä sekä niiden esiintymiseen vaikuttavista ympäristömuuttujista: syvyys, avoimuus sekä pohjan laatu. Inkoon saaristossa määrittämiimme kymmeneen riuttapaikkaan perustettiin 15.7 16.7.2013 kuhunkin yksi seurantalinja (kuva 1), jolta ammatillisen koulutuksen saanut tutkimussukeltaja arvioi levien ja muun vesikasvillisuuden sekä pohjaan kiinnittyneiden eläinlajien peittävyydet ja keskimääräiset korkeudet. Linjakohtaiset karttasuurennokset on esitetty liitteessä 3. Linjojen sijainti dokumentoitiin ja havainnot tehtiin levien alimmalta kasvusyvyydeltä vesirajaan syvyysmetreittäin, neljän neliömetrin alalta (1 m X 4 m). Sukeltaja kirjasi muistiin kultakin havaintoalalta syvyyden, etäisyyden linjalla, irtonaisen sedimentin määrän (taulukko 1) sekä eri pohjanlaatutyyppien prosentuaaliset peittävyydet. Lisäksi hän arvioi koko linjalta rakkolevän esiintymisestä seuraavat muuttujat: alin yksilö, ylin yksilö yhtenäisen vyöhykkeen ylä- ja alaraja sekä optimaalinen kasvusyvyys. 4

Taulukko 1. Sedimentin runsausasteikko Runsaus Selite Kuvaus 0 Ei lainkaan 1 Vähän 2 Kohtalaisesti Sedimentti ei peitä kasveja, mutta pohjalla varsinkin vaakapinnoilla voi kädellä aikaansaadulla virtauksella sedimenttiä havaita Sedimenttiä varsinkin vaakapinnoilla, mutta itse vesikasvien päällä tuskin havaittavasti 3 Melko paljon Sedimenttiä havaittavasti myös vesikasvien päällä 4 Paljon Vaakapinnoilla 0,5 1 cm kerros, peittää pienimmät levät niin, että lajintunnistuksen tekemiseksi pitää poistaa sedimentti levien päältä 5 Erittäin paljon Vaakapinnoilla yli 1 cm kerros, peittää yleensä rihmalevät Havaintojen perusteella määrittelimme tutkimusalueella esiintyviä vedenalaisia Natura 2000 luontotyyppejä sekä niiden tilaa. Lisäksi määrittelimme tutkimuspaikoilla esiintyvät vedenalaiset luontotyypit perustuen HELCOMin vuonna 2013 kehittämään HUB-luokittelujärjestelmään (HELCOM 2013A). Kuva 1. Tutkimusalueelle perustettujen seurantalinjojen sijainnit sekä vaihtoehtoiset putkireitit. 5

Vesikasvillisuusaineisto käsitti 99 havaintoa. Aineisto antaa melko hyvän kuvan alueen vedenalaisesta eliöstöstä riuttamaisissa luontotyypeissä. Alueellisen mallinnuksen tarpeisiin havaintojen määrä on kuitenkin vaatimaton. Tästä huolimatta käytimme Boosted Regression mallinnusmenetelmää (Elith ym. 2008) Meriajokasniitty-luontotyypin esiintymiseen vaikuttavien ympäristömuuttujien havainnollistamiseen. Ympäristömuuttujina käytimme pohjanlaatua, syvyyttä ja avoimuutta, jotka ovat Itämeren pohjoisosissa tärkeimmät matalien pohjien lajistoon vaikuttavat ympäristötekijät (Kautsky 1995, Kautsky & Maarel 1990). Syvyysaineistoina käytetään merikartan tietoja. Avoimuuden tunnuslukuna käytetään SWM-indeksiä, joka on laskettu koko Suomen rannikolle vuonna 2005 (Isaeus & Rygg 2005). Analyysit tehtiin R-ohjelmistolla (versio x64 3.0.1, paketti gbm). Pohjaeläimet Pohjaeläintutkimus tehtiin samalla vesikasvillisuustutkimusten kanssa ottamalla kymmenestä näytepisteestä pohjaeläinnäytteet Kautsky-noutimella (kuva 2). Kautsky-noudin on sukeltajan käyttämä kovien pohjien kvantitatiivinen näytteenotin, jossa pohjaeläimet kerätään 400 cm 2 alueelta. Tutkimussukeltaja otti kustakin näytepisteestä kolme rinnakkaista näytettä kasvillisuuslinjalta kasvillisuusrajan alapuolelta 7,5 10 m syvyydestä. Näytteet pakattiin kentällä muovipurkkeihin ja säilytettiin jääkaappilämpötilassa. Seuraavana päivänä näytteet seulottiin (silmäkoko 0,5 mm) ja pakastettiin. Pohjaeläimet eroteltiin ja määritettiin binokulaarin (5 40x) ja tutkimusmikroskoopin (50 400x) avulla laboratoriossa. Eläimet kuivattiin imupaperin päällä ja punnittiin 0,01 g tarkkuudella. Kääpiösiiroja Jaera spp., harvasukasmatoja Oligochaeta ja surviaissääsken toukkia Chironomidae ei määritetty lajitasolle saakka. Lajipari Hydrobia ventrosa ja Hydrobia ulvae käsitellään yhtenä ryhmänä (sukkulakotilot, Hydrobia spp.). Osa pienikokoisimmista katkoista Gammarus spp. määritettiin sukutasolle. Merirokon Balanus improvisus ja leväruven Electra crustulenta yksilömääriä ei voitu laskea näytteestä, joten niiden runsaus arvioitiin asteikolla 0 5. Näytteistä laskettiin näytepistekohtaiset yksilötiheydet (yks./m 2 ) ja biomassat (tuorepaino, wet weight: gww/m 2 ), sekä pohjaeläimistön monimuotoisuutta kuvaavia tunnuslukuja (Shannon Wiener H ja Evenness e^h/s). Laskutoimitukset tehtiin käyttämällä PAST 2.17 tilasto-ohjelmaa (Hammer 2012). Kuva 2. Sukeltaja ottamassa näytettä (vas.), Kautsky-noudin käyttövalmiina (oik.). 6

Tulokset Vesikasvillisuus Levälinjoilta havaittiin yhteensä 29 kasvilajia, joista leviä 22 ja putkilokasveja 7. Lisäksi havaittiin 9 pohjaan kiinnittyvää eläinlajia. Levälinjojen havainnot on esitetty taulukoissa liitteessä 1 ja tarkemmat sijaintitiedot liitteessä 3. Linja F1 (kuva 3) Tutkituista kohteista suojaisin linja sijaitsee kaasuputken arvioidun maihinnousukohdan tuntumassa. Koska rakennustöiden vaikutus merenpohjaan on todennäköisesti täällä suurin, halusimme arvioida maihinnousupaikan vesikasvillisuutta, vaikka se ei edustakaan riutta-luontotyyppiä. Rannan läheisyydessä pohja on kivikkoa, muuttuen 2,5 metrin jälkeen hiekaksi ja lopuksi karkeaksi soraksi. Rannan lähellä kivillä kasvaa enimmäkseen yksivuotisia rihmaleviä, mutta myös hieman rakkolevää. Hiekkapohjilla esiintyy putkilokasveja 4,5 metriin asti, minkä jälkeen pohjalla vallitsevat pohjaeläimet. Runsaimmat lajit olivat ahvenvita (Potamogeton perfoliatus) ja hapsivita (Stuckenia pectinata). Levien syväraja ulottui vain 6,5 metriin asti, mikä saattaa johtua pohjan laadusta. Kuva 3. Linjan F1 syvyysprofiili ja pohjan laatu. 7

Linja F2 (kuva 4) Linja alkaa kallioiselta NN matalikolta ja kulkee kohti itä-kaakkoa. Pohja on alkupäässä kalliota, mutta muuttuu 1,5 metristä alkaen kovan ja pehmeän pohjan mosaiikiksi. Matalimman osan kalliopinnoilla vallitsevat yksivuotiset rihmalevät. Paikan huomionarvoisin laji on meriajokas (Zostera marina), joka muodostaa runsaan kasvuston 2 4 metrin syvyydellä. Joukossa kasvaa myös muita putkilokasvi- ja levälajeja. Levälajisto on monipuolinen ja kasvillisuuden syvärajan muodostaa ruskokivitupsu (Sphacelaria arctica) 7,7 metrin syvyydessä. Kohde ei kuitenkaan edusta riutta-luontotyyppiä kovin hyvin, sillä kallio ja kivikko eivät jatku yhtenäisinä koko matkaa eivätkä näin voi tarjota kasvualustaa edustaville levävyöhykkeille. Meriajokkaan vuoksi kohde on kuitenkin tärkeä seurantakohde. Eteläisempi kaasuputken linjaus kulkee hyvin läheltä tämän linjan ohi (kuva 1). Kuva 4. Linjan F1 syvyysprofiili ja pohjan laatu. 8

Linja F3 (kuva 5) Linjaa F2 vastapäätä Bastholmarnan läntisimmän saaren länsirannalla ranta on kallioinen ja erittäin jyrkkä: pohja laskeutuu 8 metrin syvyyteen alle 20 metrin matkalla. Pohja on liian kaltevaa rakkolevälle, jota kuitenkin kasvaa pieniä määriä 1 3 metrin syvyydessä. Kaasuputken eteläinen linjaus kulkee aivan tämän linjan vierestä. Levien syväraja oli 7,5 metriä. Kuva 5. Linjan F1 syvyysprofiili ja pohjan laatu. 9

Linja F4 (kuva 6) Tirbergskobbenin ja Högholmenin välillä olevalta matalikolta kohti lounasta lähtevä linja edustaa geologialtaan riutta-luontotyyppiä parhaimmillaan. Biologisesti edustavuus kuitenkin kärsii rakkolevän heikosta esiintymisestä. Matalimmassa osassa 1,5 metrin syvyydessä vallitsevat yksivuotiset rihmalevät, mutta muuten levälajit eivät muodosta erityisen selkeitä vyöhykkeitä. Leviä esiintyi kuitenkin melko syvälle, sillä ruskokivitupsu (Sphacelaria arctica) kasvoi aina 8,2 metrin syvyydessä asti. Kuva 6. Linjan F1 syvyysprofiili ja pohjan laatu. 10

Linja F5 (kuva 7) Linja kulkee Stengrundetin kärjestä länsi-luoteeseen. Pohja on kalliota tai kivikkoa 4,2 metrin syvyyteen asti, mistä alkaa sora. Rakkolevää ei linjalla esiintynyt, vaan valtalajina olivat rihmalevävyöhykkeen alapuolella kivien välissä kasvavat putkilokasvit sekä 4 metrin syvyydestä alkaen sinisimpukka. Leviä esiintyi vain 6,7 metriin asti, mihin todennäköisesti vaikutti pohjan laatu. Kuva 7. Linjan F1 syvyysprofiili ja pohjan laatu. 11

Linja F6 (kuva 8) Tingsholmenin koillispuolella sijaitseva linja on kauttaaltaan kallioinen. Rihmalevävyöhykkeen alaopuolella esiintyi yksittäisiä rakkoleviä, mutta varsinainen vyöhyke puuttui. Leviä esiintyi aina 8,5 metrin syvyyteen asti. Kuva 8. Linjan F1 syvyysprofiili ja pohjan laatu. 12

Linja F7 (kuva 9) Linja sijaitsee Stora Fagerön kaakkoispuolella olevan Låggrundetin suojaisella koillisrannalla. Kalliota, kivikkoa tai louhikkoa esiintyy koko linjan matkalla. Tämä on tutkituista linjoista ainoa, jolla on edustava, joskin kapea rakkolevävyöhyke. Rakkolevävyöhykkeen yläraja on 1,0 ja alaraja 1,7 metrissä. Yksivuotiset levät vallitsivat rakkolevän ylä-, ja alapuolella aina 6 metrin syvyyteen asti. Leviä esiintyy 8,5 metriin asti. Monivuotisista, pohjaan kiinnittyvistä lajeista runsain oli sinisimpukka. Kuva 9. Linjan F1 syvyysprofiili ja pohjan laatu. 13

Linja F8 (kuva 10) Oxgrundin länsipuolella olevalta matalikolta etelään suuntautuva linja on kauttaaltaan kovaa kalliota tai kivikkoa. Linjan matalin kohta on 2,5 metrin syvyydessä. Rakkolevää ei löytynyt lainkaan. Runsain laji oli sinisimpukka, joka paikoin peitti kallion kokonaan. Yksivuotisia leviä esiintyi aina 8,5 metrin syvyyteen asti. Kuva 10. Linjan F1 syvyysprofiili ja pohjan laatu. 14

Linja F9 (kuva 11) Toinen uloimmista linjoista sijaitsee kallioisella matalikolla. Pohja on pääosin kalliota, mutta loppupäässä myös soran ja kivikon mosaiikkia. Rakkolevää ei esiinny lainkaan. Levä esiintyy aina 9,5 metriin asti. Kuva 11. Linjan F1 syvyysprofiili ja pohjan laatu. 15

Linja F10 (kuva 12) Linjoista uloimpana, Änkan-nimisen luodon itäpuolella olevan matalikon pohja oli kalliota ja kivikkoa. Leviä esiintyi aina 9,5 metriin asti. Runsain pohjaan kiinnittyvä laji oli sinisimpukka. Monivuotisista levälajeista lajeista syvimmälle kasvoi haarukkalevä (Furcellaria lumbricalis), 7,5 metriin. Kuva 12. Linjan F1 syvyysprofiili ja pohjan laatu. Pohjaeläimet Inkoon edustan havaintopaikoilta tavattiin yhteensä 23 pohjaeläintaksonia ja 16 958 yksilöä. Keskimääräinen yksilötiheys oli 14110 yks./m 2 ja biomassa 1300,57 gww/m 2. Keskimääräinen taksoniluku oli 14. Suojaisimmalla paikalla (F1) runsaslukuisin taksoni oli surviaissääsken toukka. Näytepisteissä F2-F10 runsaimpina lajeina esiintyivät sinisimpukka Mytilus trossulus ja sukkulakotilot Hydrobia spp. Uloimmilla pisteillä sinisimpukalle saatiin korkeita tiheysarvoja. Ylipäänsä yksilötiheydet kohoavat ulkosaaristoon päin siirryttäessä. Biomassan osalta samankaltaista trendiä ei ole nähtävissä. Tämä johtuu pääasiassa pienikokoisten sinisimpukoiden suuresta määrästä uloimmilla kohteilla (kuva 13). Seuraavassa esitellään tärkeimmät tulokset. Näytepistekohtaiset kuvaajat on laadittu siten, että yksilötiheyden ja biomassan vertailu on mahdollista. Kuvaajissa esitetään kaikki ne lajit, joiden suhteellinen yksilömäärä ylitti 5 %. Jos yksilömäärien osuus jäi vähäisemmäksi, valittiin kuvaajaan neljä lukumääräisesti runsainta taksonia. Koko lajiston käsittävät tulostaulut ovat raportin lopussa liitteessä 2. 16

Kuva 13. Pohjaeläinten yksilötiheys ja biomassa näytepisteillä. Näytepiste F1 Näytepisteen pohjaeläinten lajimäärä oli 13, yksilötiheys 543 yks./m 2 ja biomassa 18,085 wwg/m 2. Luvut olivat näytepisteiden alhaisimpia. Runsain pohjaeläintaksoni oli surviaissääsken toukka Chironomidae spp., jonka yksilömääräksi saatiin 250 yks/m 2. Biomassaltaan suurin laji oli liejusimpukka Macoma baltica (16,185 wwg/m 2, 90 yks. /m 2 ) (kuva 14). Fjusön kaakkoisrannalla sijaitseva F1 oli ainoa pehmeän pohjan näytepiste. Lajisto poikkeaa monilta osin muiden näytepisteiden lajistosta, sillä kiinnittyviä eläimiä ei tavattu lainkaan. Eliöstö koostuu matomaisista lajeista ja kaivautuvista simpukoista. Lajiston diversiteettiä kuvaavan Shannon-Wiener indeksin (H ) arvoksi saatiin 1,686 ja eri lajien määrällistä jakautumista kuvaavan Evenness (e^h/s) indeksin arvoksi 0,495. 17

100 80 60 40 20 F 1 Yksilömäärä % Biomassa % 0 Kuva 14. Näytepisteeltä yli 5 % määräosuudella tavatut taksonit tai neljä lukumäärisesti yleisintä taksonia. Näytepiste F2 Lajimäärä (16) oli näytepaikkojen toiseksi korkein. Pohjaeläinten yksilömääräksi saatiin 4147 yks./m 2 ja biomassaksi 1319,4 wwg/m 2. Näytepisteen pohjaeläinlajistossa runsaimpana esiintyi kovien pohjien tyyppilaji sinisimpukka M. trossulus (1765 yks./m 2 ). Sinisimpukan biomassa 1163 wwg/m 2 oli 140 kertainen verrattuna lukumääräisesti yhtä yleisenä tavattuun sukkulakotiloiden Hydrobia spp. ryhmään (Kuva 15). Näytteestä tavattiin kovien pohjien (sinisimpukka), hiekkapohjien (hietasimpukka Mya arenaria) ja pehmeiden pohjien (liejukatka Coropohium volutator) lajeja. Diversiteetti-indeksi Shannon-Wiener H oli näytepisteellä 1,317 ja Evenness 0,266. 100 80 60 40 20 F2 Yksilömäärä % Biomassa % 0 Kuva 15. Näytepisteeltä yli 5 % määräosuudella tavatut taksonit tai neljä lukumäärisesti yleisintä taksonia. Näytepiste F3 Näytepisteen pohjaeläintaksonien lukumäärä oli 15. Yksilötiheydeksi laskettiin 10483 yks./m 2, joka on lähellä kaikkien näytteiden keskiarvoa. Kokonaisbiomassasta (2015,15 wwg/m 2 ) suurin osa koostui kookkaista sinisimpukoista M. trossulus (1863,84 wwg/m 2, 3440 yks./m 2 ). Yksilötiheydeltään ylivoimaisesti runsaslukuisin taksoni oli sukkulakotilot Hydrobia spp. (6475 yks./m 2 ) (Kuva 16). Shannon-Wiener indeksi näytteessä oli 0,931 (H ) ja Evenness 0,195. 18

100 80 60 40 20 F 3 Yksilömäärä % Biomassa % 0 Kuva 16. Näytepisteeltä yli 5 % määräosuudella tavatut taksonit tai neljä lukumäärisesti yleisintä taksonia. Näytepiste F4 Pohjaeläimistö oli vähälajinen ja yksilömäärät alhaisia. Näytteestä määritettiin 10 taksonia. Yksilötiheys kaikki lajit mukaan lukien oli 2451 yks./m 2 ja biomassa 350,42 wwg/m 2. Runsaimpina lajeina olivat sukkulakotilot Hydrobia spp. 1458 yks/m 2, 4,316 wwg/m 2 ja sinisimpukka M. trossulus 790 yks/m2. Sinisipukan biomassa oli näytepisteen korkein 273,7 wwg/m 2 (kuva 17). Lajiston indeksiluvt olivat Shannon- Wiener H 1,006 ja Evenness 0,341. 100 80 60 40 20 F 4 Yksilömäärä % Biomassa % 0 Kuva 17. Näytepisteeltä yli 5 % määräosuudella tavatut taksonit tai neljä lukumäärisesti yleisintä taksonia. Näytepiste F5 Näytepisteen pohjaeläinyhteisö oli monimuotoinen ja lajistossa esiintyi pehmeiden ja kovien pohjien lajeja. Kaikenkaikkiaan näytteestä määritettiin 19 taksonia. Kaikkien lajien yksilötiheys oli 4031 yks./m 2 ja biomassa 743,1 wwg/m 2. Sukkulakotilot Hydrobia spp. ja sinisimpukka M. trossulus esiintyivät yhtä runsaina, mutta sinisimpukan biomassa oli kotiloihin nähden 80 kertainen (532,6 wwg/m 2 ) (Kuva 18). Diversiteetti-indeksi Shannon-Wiener H oli näytteessä 1,833 ja Evenness 0,367. 19

100 80 60 40 20 F 5 Yksilömäärä % Biomassa % 0 Kuva 18. Näytepisteeltä yli 5 % määräosuudella tavatut taksonit tai neljä lukumäärisesti yleisintä taksonia. 20

Näytepiste F6 Pienikokoisten sinisimpukoiden M. trossulus määrä oli selvästi korkeampi kuin sisäsaariston näytepisteissä. Sukkulakotiloiden Hydrobia spp. yksilömäärä oli kuitenkin sinisimpukan vastaavaa korkeampi. Taksoniluku näytepisteellä oli 14. Pohjaeläimistön yksilötiheys oli 11639 yks./m 2 ja biomassa 571,87 wwg/m 2. Runsaimpina näytteessä olivat sinisimpukka ja sukkulakotilot, joista kummankin tiheys oli yli 5000 yks./m 2. Sinisimpukka esiintyi biomassaltaan selvästi runsaimpana 412,9 wwg/m 2 (kuva 19). Diversiteettiä ilmentävistä tunnusluvuista Shannon-Wiener H oli 1,032 ja Evenness 0,233. 100 80 60 40 20 F 6 Yksilömäärä % Biomassa % 0 Kuva 19. Näytepisteeltä yli 5 % määräosuudella tavatut taksonit tai neljä lukumäärisesti yleisintä taksonia. Näytepiste F7 Näytepisteen lajistossa yleisimpänä esiintyi sinisimpukka M. trossulus. Seuraavaksi runsain taksoni sukkulakotilot Hydrobia spp. jäi yksilömäärältään hieman vähäisemmäksi. Näytteestä löydettiin yhteensä 13 taksonia. Näytteen yksilömääräksi laskettiin yhteensä 13533 yks./m 2 ja biomassaksi 1213,87 wwg/m 2. Sukkulakotilot ja sinisimpukka esiintyivät näytteessä lukumäärällisesti valtalajeina, sinisimpukka biomassaltaan selvästi suurinpana (1020,48 wwg/m 2 )(kuva 20). Diversiteetti-indeksit Shannon-Wiener H oli näytepisteen lajistolla 1,038 ja Evenness 0,256. 21

100 80 60 40 20 F 7 Yksilömäärä % Biomassa % 0 Kuva 20. Näytepisteeltä yli 5 % määräosuudella tavatut taksonit tai neljä lukumäärisesti yleisintä taksonia. Näytepiste F8 Yksilötiheys kaikille lajeille oli yhteensä 25957 yks./m 2 ja biomassa 2571,85 wwg/m 2. Taksoniluku oli 13. Yksilömäärien ja biomassan perusteella sinisimpukka M.trossulus (21050 yks./m 2, 2533,57 wwg/m 2 ) oli valtalajina näytepisteellä. Sinisimpukoiden yksilömäärä oli viisinkertainen verrattuna seuraavaksi runsaimpaan sukkulakotiloiden Hydrobia spp. ryhmään (kuva 21). Diversiteettiluvut Shannon-Wiener H oli 0,562 ja Evenness 0,159. 100 80 60 40 20 F 8 Yksilömäärä % Biomassa % 0 Kuva 21. Näytepisteeltä yli 5 % määräosuudella tavatut taksonit tai neljä lukumäärisesti yleisintä taksonia. Näytepiste F9 Näytepisteet F9 ja F10 olivat uloimpana merellä sijaitsevat pisteet. Näytepisteeltä määritettiin 13 taksonia. Pohjaeläinten yksilötiheys oli 18192 yks./m 2 ja biomassa 1608,85 wwg/m 2. Sinisimpukka M. trossulus oli selvästi runsain taksoni (13575 yks,/m 2, 1538,9 wwg/m 2 )(kuva 22). Näytteessä oli hyvin runsaasti pieniä simpukoita. Diversiteetti-indeksit Shannon-Wiener H oli 0,692 ja Evenness 0,181. 22

100 80 F 9 60 40 20 Yksilömäärä % Biomassa % 0 Kuva 22. Näytepisteeltä yli 5 % määräosuudella tavatut taksonit tai neljä lukumäärisesti yleisintä taksonia. Näytepiste F10 Näytepiste sijaitsee ulkosaaristossa, avoinaisella paikalla (näytepisteet F9 ja F10). Taksoniluku oli 12. Pohjaeläinten yksilötiheys yhteensä oli 50125 yks./m 2 ja biomassa 2593,16 wwg/m 2. Sinisimpukka M. trossulus esiintyy runsaimpana lajina näytepisteellä. Pieniä yksilöitä tavattiin erittäin runsaasti. Sinisimpukan biomassa oli yli nelinkertainen seuraavaan taksoniin (sukkulakotilot Hydrobia spp.) nähden (kuva 23). Shannon-Wiener H oli 0,545 ja Evenness 0,172. 100 80 60 40 20 F 10 Yksilömäärä % Biomassa % 0 Kuva 23. Näytepisteeltä yli 5 % määräosuudella tavatut taksonit tai neljä lukumäärisesti yleisintä taksonia. Luontotyypit Tutkimukset kohdistettiin pääasiassa Natura 2000 luontotyyppiin riutat (1170) (Airaksinen & Karttunen 2001). Alueella esiintyy lisäksi Natura 2000- luontotyyppiä harjusaaret (1610), sillä Stora Fagerö täyttää tämän luontotyypin määritelmän. Linjalla F2 esiintyi kallioisen karikon itäpuolella sorapintaista moreenipohjaa, jolla kasvoi meriajokasta (Zostera marina) elinvoimaisena niittynä (kuva 24). Meriajokasniityt on luokiteltu Itämeren laajuisesti uhanalaiseksi (near threatened, NT) HELCOMin uudessa vedenalaisten luontotyyppien uhanalaisuusarviossa 23

(HELCOM 2013B) ja Suomessa erittäin uhanalaisiksi (endangered, EN) (Raunio ym. 2013). Toinen kaasuputken kaavailluista linjausvaihtoehdoista kulkee pisteen F2 tuntumassa (kuva 24). Kuva 24. Havainnekuvaan on merkitty meriajokasniityn arvioitu sijainti suhteessa matalikkoon kohteessa F2. Siniset ympyrät esittävät sukeltajan tekemiä havaintoaloja ja harmaa viiva suunniteltua kaasuputkea. Syvyysmalli perustuu Liikenneviraston merikartta-aineistoon. Huolimatta aineiston pienuudesta tutkimme meriajokasniittyjen esiintyistodennäköisyyttä alueella käyttäen Boosted Regression mallinnusmenetelmää. Havaintoja oli yhteensä 99, joista kahdella esiintyi meriajokasniittyä. Ympäristömuuttujiksi valittiin avoimuus (SWM-indeksi), syvyys sekä kovien pohjanlaatujen (kivet, kallio) yhteispeittävyys. Kuvan 25 perusteella meriajokasniittyjä voidaan todennäköisimmin odottaa löytyvän alueelta, kun syvyys on alle neljä metriä, avoimuus alle 60 000 ja kovien pohjien peittävyys alle 40 %. Suurin vaikutus oli avoimuudella (48 % vaikutus tulokseen), seuraavaksi suurin kovien pohjanlatujen peittävyys (31 %) ja vähiten kolmesta muuttujasta vaikutti syvyys (21 %). 24

f(depth) 0.0200 0.0202 0.0204 0.0206 0.0208 0.0210 0.0212 f(swm) 0.0200 0.0205 0.0210 f(percent_hard) 0.0200 0.0205 0.0210 0.0215 AA.M1B7 Mixed substrate dominated by common eelgrass (Zostera marina) 0 2 4 6 8 0 50000 100000 150000 200000 250000 300000 0 20 40 60 80 100 Depth Kuva 25. Syvyyden, avoimuuden (SWM) sekä kovan kasvualustan osuuden vaikutukset meriajokasniittyjen esiintymiseen aineiston perusteella. Laajemmilla aineistoilla tehdyissä tutkimuksissa meriajokkaan esiintymisen avoimuusalueeksi SWMindeksillä mitattuna on saatu 8 700 225 000, keskimäärin 63 000 (esim. Bekkeby ym. 2008). Saaristomerellä ja Tukholman saaristossa meriajokkaan esiintymisen kannalta optimaalinen SWM-luku oli yli 10 000 (Bergström ym. 2013). Kuvassa 26 on esitetty alueet, joiden syvyys on 0,5 4,0 metriä ja avoimuus SWM-indeksillä 10 000-60 000. Mikäli pohjanlaatu ja kaltevuus ovat lajille sopivia, on meriajokasniittyjä todennäköisimmin löydettävissä näiltä alueilta. SWM percent_hard Kuva 26. Kartassa on merkitty vihreällä värillä, joilla avoimuus- ja syvyysolosuhteet ovat meriajokkaan esiintymiselle otollisimmat. Linjalla F2 lajia myös havaittiin. Meriajokkaan esiintymiseen vaikuttavat em. muuttujien lisäksi pohjan laatu, kaltevuus sekä historialliset tekijät. 25

Kuvassa 26 näkyy myös, että linjan F2 lisäksi linjat F1, F3, F4 ja F5 ovat avoimuuden kannalta meriajokkaalle sopivalla alueella. Näillä linjoilla ei kuitenkaan ollut sopivaa hiekka- tai sorapohjaa meriajokkaalle sopivalla syvyydellä. Meriajokkaan esiintyminen on myös muihin putkilokasveihin verrattuna satunnaista, sillä laji ei lisäänny Suomen vesillä lainkaan suvullisesti, mikä rajoittaa sen leviämismahdollisuuksia. Nykyiset kasvustot polveutuvat jopa 10 000 vuoden takaa, jolloin Itämeri oli nykyistä suolaisempi. Nykytilanteessa kaikki Suomen meriajokaskasvustot ovat käytännössä kasvullisesti levittäytyviä klooneja, jotka kerran kadottuaan eivät enää palaa (Leinikki ym. 2004). Kaikki alueella havaitut HUB-luontotyypit (HELCOM 2013A) on lueteltu liitteessä 1. Näistä yleisimpänä esiintyi linjoilla sinisimpukoiden peittämä kallio tai kivikko (AA.A1E1 Baltic photic Rock and boulders dominated by Mytilidae). Seuraavaksi yleisimpiä olivat sinisimpukan peittämät seka- ja sorapohjat. Tulosten tarkastelu Vesikasvillisuus Rakkolevävyöhykkeen (Fucus vesiculosus) elinvoimaisuus on tärkeä arvioitaessa riuttojen edustavuutta (Airaksinen ja Karttunen 2001). Inkoon saaristossa rakkolevää ei tutkitulla alueella juuri esiintynyt ja varsinainen vyöhyke löytyi vain yhdeltä tutkituista linjoista. Rakkolevän sijaan koville pinnoille on muodostunut runsaita sinisimpukkaesiintymiä (Mytilus trosulus). Tässä suhteessa tilanne on samankaltainen kuin Helsingin ja Espoon ulkosaaristossa (Leinikki & Syväranta 2012). Rakkolevän menestymisen kannalta ratkaisevaa ovat valon saanti, mihin vaikuttavat veden kirkkaus ja päällyslevien määrä, sekä sopivien kiinnittymisalustojen esiintyminen itiöiden irrotessa kesällä. Kivipintoja peittävä irtonainen sedimentti saattaa estää rakkolevän itiöiden kiinnittymisen, samoin kuin toiset pohjaan kiinnittyvät lajit. Näihin seikkoihin vaikuttaa ennen kaikkea meriveden ravinnepitoisuus, mihin suunnitelluilla kaasuputken rakennustöillä ei liene suurta vaikutusta. Ylimääräisen samennuksen välttämiseksi ruoppaustöiltä voidaan pidättäytyä rakkolevän lisääntymisaikaan, joka on yleensä toukokesäkuussa (Leinikki ym. 2004). Meriajokasta (Zostera marina) löydettiin yhdeltä tutkituista sukelluslinjoista ja on syytä olettaa, että lajia esiintyy alueella muuallakin. Kuvan 26 kartassa erotetuista, potentiaalisista meriajokkaan esiintymisalueista putkilinjoja lähimmät sijaitsevat lähellä putken maihinnousupaikkaa. Maihinnousupaikassa Fjusön kaakkoisrannalla pohjan laatu ei ollut sovelias meriajokkaalle, mutta Skämmön, Lillskämmön ja Bergskämmön rantavesistä ei vastaavaa tietoa ole. Rakennustyöt voivat haitata näillä alueilla mahdollisesti esiintyviä meriajokasesiintymiä, mikäli ne aiheuttavat voimakasta samentumista tai meriajokaspohjia kaivetaan. Putki on kuitenkin tarkoitus asentaa syvemmälle, joten riski lienee olematon. Mikäli valitaan Stora Fagerön pohjoispuolinen reitti, vältytään riskiltä, että työt häiritsisivät linjalta F2 löydettyä meriajokasniittyä. Mikäli halutaan tästä huolimatta käyttää eteläistä reittiä, on sitä syytä muuttaa Bastholmarnan kohdalla niin, että se kiertää reilusti linjan F2 kohdalla olevan matalikon etelä- ja lounaispuolelta, missä on syvää (kuva 24). Pohjaeläimet Pohjamateriaalin laatu määrittelee pitkälti sitä, minkälainen eläimistö paikalla voi menestyä. Kovilla pohjilla alustaansa kiinnittyvät lajit, kuten sinisimpukka (Mytilus trossulus) ja merirokko (Balanus improvisus) voivat esiintyä runsaina. Ne suodattavat ravintoa ympäröivästä vedestä. Monet katka- ja kotilolajit käyttävät 26

ravintonaan pinnoille laskeutunutta ainesta tai siinä elävää pieneliöstöä tai leviä. Kaivautuvien lajien pääasiallisena energianlähteenä voivat toimia sedimentin orgaaniset hiukkaset, mikrobit tai toiset sedimentissä viihtyvät eläimet. Pohjamateriaali riippuu alueen geologiasta ja sedimentaation nopeudesta. Tässä tutkitulla alueella pohjanlaatu vaihteli tutkimuspisteittäin. Kovaa kalliopohjaa löydettiin pisteistä F3, F4, F6, F8. F9 ja F10. Näilläkin pohjilla oli havaittavissa irtokiviä ja hienojakoista sedimenttiä. Pohjaeläinaineistossa hienojakoisen aineksen mukanaolo näkyy pehmeiden pohjien lajien suhteellisena runsautena. Sora- ja moreenipohjaisilla näytepaikoilla (F2, F5 ja F7) lajisto oli kovien ja pehmeiden pohjien lajien yhdistelmä. Näiltä pisteiltä pohjasedimenttiin kaivautuvia ja liejupohjille tyypillisiä lajeja (Corophium volutator, Macoma baltica) tavattiin kohtalaisen runsaasti. Pohjaeläintutkimuksien avulla voidaan selvittää pohjanläheisen veden ja sedimentin vallitsevia olosuhteita. Yleisesti voidaan sanoa, että monipuolinen pohjaeläinlajisto viittaa ekologisesti hyväkuntoiseen pohjaympäristöön. Eräiden paikallaan pysyvien lajien avulla voidaan tarkastella lisääntymismenestystä. Pitkäikäisten lajien ikäjakauma voi antaa viitteitä ympäristön tilassa tapahtuneista muutoksista. Pohjaeläinten kannanvaihtelut voivat kuitenkin olla luonnostaankin kohtalaisen voimakkaita, ja eri eliöryhmistä tunnetaan vuodenaikaisvaihtelun lisäksi useiden vuosian kestoisia, toistuvia syklejä (Grey 1981). Pitkäkestoisten havaintosarjojen avulla on osoitettu, että liejusimpukka (M. baltica) ja tulokaslaji, amerikansukasjalkainen (Marenzelleria viridis) ovat runsastuneet pohjoisella Itämerellä viimeisen 50 vuoden aikana. Samaan aikaan on havaittu pohjalla elävien katkojen Monoporeia affinis ja Pontoporeia femorata voimakasta taantumista (Rousi ym. 2013). Tässä selvityksessä ei havaittu M.affinis ja P.femorata katkoja, eikä amerikansukasjalkaista (M. viridis). Kaikissa näytepisteissä havaittiin pohjaeläinten poikasvaiheita. Vaikka ei voidakaan varmuudella sanoa sitä, ovatko poikaset kulkeutuneet muualta vai lisääntyvätkö lajit näytealueilla, ovat ainakin tiettyjen lajien poikaset oletettavasti paikallisesta populaatiosta. Erityisesti tavattiin sinisimpukan, kilkin (Saduria entomon), liejusimpukan, liejukatkan (Corophium volutator) ja katkojen pienikokoisia yksilöitä. Kaasuputken suunnitellulla reitillä elää Suomenlahden rannikkovesille tyypillinen matalien merialueiden pohjaeläimistö. Lajisto vaihtelee pohjanlaadun mukaan siten, että kovillakin pohjilla esiintyy kaivautuvia lajeja, jos kalliopinnoilla on riittävästi pehmeää ainesta. Näyttää siltä, että monet lajit lisääntyvät alueella. Pieniä sinisimpukkayksilöitä havaittiin selvästi eniten uloimmilla näytepaikoilla. Sinisimpukka viettää ensimmäiset elinkuukautensa matalilla pohjilla rihmaleviin kiinnittyneenä ja irrottautuu n. 1 vuoden iässä päätyen syvemmälle pohjalle (Antsulevich ym. 1999). Ulompana sedimentaatio on vähäisempää ja ulkosaaristossa kalliopohjat ovat puhtaampia. Näillä alueilla pienten sinisimpukoiden menestyminen on todennäköisempää ja sinisimpukoiden kokonaismäärä korkeampi. Diversiteettilukujen perusteella aineistosta ei oikeastaan voida tehdä johtopäätöksiä siitä, onko näytepisteiden pohjaekosysteemi häiriintynyt vai terve. Pienikokoisten sinisimpukoiden korkea yksilötiheys laskee paikoitellen Shannon- Wiener diversiteettiä ja Evenness arvoa, mutta toisaalta sinisimpukan menestyminen on osoitus hyvistä olosuhteista. Shannon-Wiener indeksiluku on sitä suurempi, mitä enemmän näytteessä on yhtä runsaina esiintyviä lajeja. Evenness puolestaan kuvaa sitä, kuinka tasaisesti yksilöt ovat jakautuneet eri lajeihin. Evenness voi siis saada suurimman mahdollisen arvon (1), vaikka lajeja olisi vain kaksi. Kaasuputken laskemisen aiheuttamat pitkäaikaisvaikutukset pohjaeläimistöön ovat oletettavasti vähäisiä. Alueelta ei tavattu harvinaisia lajeja. Pohjaeläimistön seurantaa on jatkettava rakennusvaiheen jälkeen, jotta rakennusvaiheen mahdolliset vaikutukset pohjaeläimistöön saadaan selville ja voidaan tarkastella pohjaeläinyhteisöjen häiriönjälkeisen palautumisprosessin kulkua. 27

Luontotyypit Tutkimusten pääasiallinen kohde olivat Natura 2000-luontotyyppi riutat, sillä ne ovat alueella hyvin yleisiä. Seuraamalla riuttojen eliöstöä, voidaan laajalti arvioida alueen vesiympäristön tilan muutosta. Kesällä 2013 Inkoon saariston riutat olivat eliöstönsä puolesta melko huonokuntoisia, mikä vastasi tilannetta myös muualla Suomenlahdella. On varsin epätodennäköistä, että putken asennustöistä aiheutuisi haittaa alueen riutoille. Mikäli töihin kuitenkin sisältyy massiivisia maansiirtoja riuttojen tuntumasta, saattaa vaikutusta sedimentaatioon ja virtauksiin syntyä, minkä vuoksi niiden tilaa on syytä seurata rakennustöiden jälkeen. Mikäli lopullinen linjaus kulkee Stora Fagerön tuntumassa, on toinen alueella esiintyvä Natura 2000 luontotyyppi, harjusaaret, myös syytä sisällyttää seurantaan vedenalaisilta osiltaan. Niiden edustavuutta kuvastavat laajuus ja tyypillinen kasvillisuus ja luonnontilaisuutta, etteivät kasvillisuuspohjat ole pohjaan vajonneiden (irronneiden, kuolleiden) rihmalevien tukahduttamia (Airaksinen & Karttunen 2001). Seuranta voidaan toteuttaa veneestä laskettavan videokameran avulla. Selvityksessä havaituista arvokkain luontokohde löytyi linjalta F2. Meriajokasniityt on luontotyyppinä luokiteltu uhanalaiseksi sekä Suomessa että koko Itämeren alueella. Havaittua kohdetta on syytä suojella rakennustöiden vaikutuksilta, sillä kerran tuhoutunut esiintymä ei palaudu itsestään. Tehtyjen analyysien perusteella on syytä olettaa, että luontotyyppiä esiintyy myös muualla putkilinjanvarrella, joten töiden suunnittelussa on syytä välttää meriajokkaalle otollisten pohjien häiritseminen. On myös mahdollista kartoittaa putkilinjan läheisyydestä meriajokasesiintymät ennen rakennustöitä, mikäli vaaraa on syytä epäillä. Rakkolevän sijaan kivi- ja kalliopohjilla vallitsivat sinisimpukat. Tulosten perusteella alueen riuttoja ei voida pitää vesikasvillisuudeltaan kovin edustavina (Airaksinen ja Karttunen 2001), jolloin emme katso kaasuputken rakennustöiden asettavan merkittävää uhkaa alueen riutta-luontotyypille. Johtopäätökset 1. Alueella yleisenä esiintyvät riutat eivät kasvillisuuden tilasta johtuen ole kovin edustavia. 2. Suojelussa kannattaa kiinnittää huomiota meriajokasniittyihin. 3. Kaasuputken reitiksi on syytä valita pohjoisempi vaihtoehto tai muuttaa eteläistä reittiä niin, ettei se kulje linjojen F2 ja F3 välistä. 4. Seurantaa on syytä jatkaa rakennustöiden jälkeen samoilla menetelmillä kuin tässä selvityksessä. Mikäli lopullinen putkilinjaus kulkee läheltä Stora Fagerötä, on syytä arvioida myös töiden vaikutuksia saaren vedenalaisten osian kasvillisuuteen ja pohjaeläimistöön. 5. Meriajokasniittyjen esiintyminen on syytä kartoittaa lopullisen putkilinjan tuntumassa 1 5 metrin syvyisillä hiekka- ja sorapohjilla ja arvioida löydettävien esiintymien tilaa ja niissä näkyviä rakennustöiden vaikutuksista kertovia merkkejä. Esiintymien kartoituksessa on tehokkainta yhdistää viistokaikuluotausta, veneestä laskettavan videokameran ja sukelluksen käyttöä. 28

Viitteet Airaksinen, O. & Karttunen, K. 2001: Natura 2000 luontotyyppiopas. Ympäristöopas 46. Suomen ympäristökeskus. ISBN 952-11-0855-X. Antsulevich, A., E., Maximovich, N., V. & Vuorinen, I. 1999: Population structure, growth and reproduction of the common mussel (Mytilus edulis L.) off the Island of Seili (SW Finland). Boreal Environment Research 4: 367-375. Bekkeby, T., Rinde, E., Erikstad, L., Bakkestuen, V., Oddvar Lingva, Christensen, O., Isaeus, M. & Isachsen P. E. 2008: Spatial probability of eelgrass (Zostera marina) distribution on the west coast of Norway. Bergström, U., Sundblad, G., Downie, A.-L., Snickars, M., Boström, C. & Lindegarth, M. 2013: Evaluating eutrophication management scenarios in the Baltic Sea using species distribution modelling. Journal of Applied Ecology Vol 50, 3, 680 690. Artikkeli on ladattavissa suoraan verkosta DOI: 10.1111/1365-2664.12083. Elith, J., Leathwick, J.R. & Hastie, T. 2008: A working guide to boosted regression trees. journal of Animal Ecology 2008, 77, 802 813. Gray, J., S. 1981: The ecology of marine sediments. An introduction to the structure and function of benthic communities. Cambridge University Press, Cambridge. 185 s. Hammer, O. 2012. Reference manual. Paleontological statistics version 2.17. Natural history museum, University of Oslo. 229 s. HELCOM 2013A: HELCOM HUB Technical Report on the HELCOM Underwater Biotope and habitat classification. Sea. Balt. Sea Environ. Proc. No. XXXA. (Julkaiseminen kesken) HELCOM 2013B: Red list of Baltic Sea underwater biotopes and habitats. Baltic Sea Environmental Proceedings No. XXXA. (Julkaiseminen kesken) Iseaus, M. & Rygg, B. 2005: Wave exposure calculation for the Finnish coast. Oslo. Norwegian institute for water research, NIVA: 24 Kautsky, H. 1995. Quantitative distribution of sublittoral plant and animal communities along the Baltic Sea gradient. 23-31 in Eleftheriou, A., A. Ansell, A.& C. Smith, JBiology and Ecology of Shallow Coastal Waters. 28th EMBS, Crete 23-28th Sept 1993,Olsen & Olsen. Kautsky H. & van der Maarel, E. 1990. Multivariate approaches to the variation in benthic communities and environmental vectors in the Baltic Sea.Mar.Ecol Prog.Ser 60169-184. Leinikki, J., Backer, H. Oulasvirta, P. & Leinikki, S. 2004: Aaltojen alla Itämeren vedenalaisen luonnon opas. Like kustannus Oy. ISBN 952-471-297-0. Leinikki, J. ja Syväranta, J. 2012: Vesikasvillisuus Espoon ulkosaariston Helsingin itäisen ulkosaariston alueella kesällä 2012. Alleco raportti n:o 8/2012. Alleco Oy 30.11.2012. Raunio, A., Anttila, S., Kokko, A & Mäkelä, K. 2013: Luontotyyppien nykytilanne ka kehittämistarpeet lakisääteiset turvaamiskeinot. Suomen ympäristö 5/2013. Suomen ympäristökeskus. ISBN 978-952-11-4157-7. 29

Rousi, H., Laine, A.,O., Peltonen, H., Kangas, P., Andersin, A-B., Rissanen, J., Sandberg-Kilpi, E. & Bonsdorff, E. 2013: Long-term changes in coastal zoobenthos in the northern Baltic Sea: The role of abiotic environmental factors. ICES Journal of Marine Science 70:440-451. Uudenmaan ympäristökeskus 2013: Suomen Natura 2000 kohteet. Kohteen FI0100017 Inkoon saaristo tietolomake. http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Inkoon_saaristo(5528) 30

Liite 1: Levälinjojen havainnot ja luontotyypit HELCOM HUB-Level 4 biotooppien esiintyminen linjoittain F1 F2 F3 F4 F5 F6 F7 F8 F9 F10 AA.A1 Baltic photic Rock and boulders Characterized by macroscopic epibenthic structures 2 1 1 AA.A1 Baltic photic Rock and boulders Characterized by vegetation or sessile epifauna 1 7 4 2 9 4 7 5 11 AA.A2 Baltic photic Rock and boulders Characterized by sparse macroscopic epibenthic biotic 1 structures AA.A2 Baltic photic Rock and boulders Not characterized by vegetation or sessile epifauna 1 1 1 1 1 AA.B1 Baltic photic Hard clay Characterized by vegetation or sessile epifauna 1 AA.I1 Baltic photic Coarse sediment Characterized by macroscopic epibenthic structures 1 AA.I1 Baltic photic Coarse sediment Characterized by vegetation or sessile epifauna 1 3 AA.I2 Baltic photic Coarse sediment Characterized by sparse macroscopic epibenthic biotic 2 structures AA.J1 Baltic photic Sand Characterized by vegetation or sessile epifauna 2 AA.J2 Baltic photic Sand Not characterized by vegetation or sessile epifauna 1 AA.M1 Baltic photic Mixed substrate Characterized by vegetation or sessile epifauna 1 8 2 2 2 1 6 AA.M1 Baltic photic Mixed substrate characterized 1 2 by macroscopic epibenthic biotic structures AA.M2 Baltic photic Mixed substrate Characterized by sparse macroscopic epibenthic biotic 2 structures AA.M2 Baltic photic Mixed substrate Not characterized by vegetation or sessile epifauna 1 31

HELCOM HUB-Level 5 biotooppien esiintyminen linjoittain F1 F2 F3 F4 F5 F6 F7 F8 F9 F10 AA.A1C Baltic photic Rock and boulders dominated by Perennial algae or moss 6 1 AA.A1E Baltic photic Rock and boulders dominated by Epibenthic fauna 6 2 2 2 7 2 10 AA.A1H Baltic photic Rock and boulders dominated by characterized by epibenthic moss 1 animals (Bryozoa) AA.A1I Baltic photic Rock and boulders dominated by characterized by epibenthic crustacea 1 1 1 AA.A1S Baltic photic Rock and boulders dominated by annual algae 1 1 2 2 1 1 3 1 AA.A2T Baltic photic Rock and boulders dominated by characterized by sparse epibenthic 1 macrocommunity AA.B1E Baltic photic Hard clay dominated by Epibenthic fauna 1 AA.I1E Baltic photic Coarse sediment dominated by Epibenthic fauna 1 3 AA.I1V Baltic photic Coarse sediment dominated by mixed epibenthic macrocommunity 1 AA.I2T Baltic photic Coarse sediment dominated by characterized by sparse epibenthic 2 macrocommunity AA.J1B Baltic photic Sand dominated by Submerged rooted plants 2 AA.M1B Baltic photic Mixed substrate dominated by characterized by submerged rooted plants 1 2 AA.M1B Baltic photic Mixed substrate dominated by Epibenthic fauna 6 2 2 2 1 5 AA.M1B Baltic photic Mixed substrate dominated by Submerged rooted plants 2 AA.M1S Baltic photic Mixed substrate dominated by annual algae 1 1 AA.M2T Baltic photic Mixed substrate dominated by characterized by sparse epibenthic 2 macrocommunity No Level 5 biotope 2 1 1 1 1 1 32

HELCOM HUB-Level 6 biotooppien esiintyminen linjoittain F1 F10 F2 F3 F4 F5 F6 F7 F8 F9 AA.A1C1 Baltic photic Rock and boulders dominated by Fucus sp. 1 1 AA.A1C2 Baltic photic Rock and boulders dominated by perennial non-filamentous corticated 1 red algae AA.A1C5 Baltic photic Rock and boulders dominated by perennial filamentous algae 4 AA.A1E1 Baltic photic Rock and boulders dominated by Mytilidae 10 6 2 2 2 7 2 AA.A1H1 Baltic photic Rock and boulders dominated by crustose moss animals (Electra 1 crustulenta) AA.A1I1 Baltic photic Rock and boulders dominated by barnacles (Balanidae) 1 1 1 AA.B1E1 Baltic photic Hard clay dominated by Mytilidae 1 AA.I1E1 Baltic photic Coarse sediment dominated by Mytilidae 1 3 AA.J1B1 Baltic photic Sand dominated by pondweed (Potamogeton perfoliatus and/or 2 Stuckenia pectinata) AA.M1B1 Baltic photic Mixed hard and soft substrata dominated by Mytilidae 6 2 2 2 1 5 AA.M1B1 Baltic photic Mixed hard and soft substrata dominated by pondweed (Potamogeton 1 1 perfoliatus and/or Stuckenia pectinata) AA.M1B2 Baltic photic Mixed hard and soft substrata dominated by Zannichellia spp. and/or 1 Ruppia spp. AA.M1B7 Baltic photic Mixed hard and soft substrata dominated by eelgrass (Zostera marina) 2 No Level 6 biotope 6 1 2 2 4 3 1 2 1 5 33

TRANSECT F1 F1 F1 F1 F1 F1 F1 F1 Distance on transect 5 12 21 25 33 43 48 58 Depth 0.5 1.5 2.5 3.5 4.5 5.5 5.9 6.5 Latitude 60.01231 60.01223 60.01217 60.01215 60.01209 60.01203 60.012 60.01193 Longitude 23.9641 23.96425 23.96436 23.96441 23.96451 23.96464 23.9647 23.96483 Loose sediment 0 0 1 1 1 3 3 3 Epiphytes Loose filamentous algae Loose filamentous algae_h SUBSTRATE: Rock Boulders, Large (> 1200 mm) Boulders, Small (630-1200 mm) Cobble, Large (200-630 mm) 10 Cobble, Small (63-200 mm) 50 50 Gravel, Coarse (20-63 mm) 25 50 Gravel, Fine (2.0-6.3 mm) 100 100 90 Gravel, Medium (6.3-20 mm) 25 Sand, Coarse (0.63-2.0 mm) Sand, Medium (0.23-0.63 mm) 100 100 100 Silt (0.002-0.063 mm) Clay (< 0.002 mm) Clay, Glacial (< 0.002 mm) SPECIES: % cov; h=height mm Ceramium tenuicorne 5 Ceramium tenuicorne_h 150 Chorda filum 1 1 1 Chorda filum_h 100 150 250 Cladophora glomerata 20 Cladophora glomerata_h 150 34

TRANSECT F1 F1 F1 F1 F1 F1 F1 F1 Distance on transect 5 12 21 25 33 43 48 58 Cladophora rupestris Cladophora rupestris_h Coccotylus truncatus Coccotylus truncatus_h Dictyosiphon foeniculaceus Dictyosiphon foeniculaceus_h Elachista fucicola Elachista fucicola_h Eudesme virescens Eudesme virescens_h Fucus vesiculosus 1 1 Fucus vesiculosus_h 45 25 Furcellaria lumbricalis Furcellaria lumbricalis_h Hildenbrandia rubra Hildenbrandia rubra_h Hildenbrandia rubrum 25 Hildenbrandia rubrum_h 1 Myriophyllum spicatum 1 Myriophyllum spicatum_h 200 Phyllophora pseudoceranoides Phyllophora pseudoceranoides_h Pilayella littoralis 25 1 Pilayella littoralis_h 200 100 Polysiphonia fibrillosa Polysiphonia fibrillosa_h Polysiphonia fucoides Polysiphonia fucoides_h 35

TRANSECT F1 F1 F1 F1 F1 F1 F1 F1 Distance on transect 5 12 21 25 33 43 48 58 Potamogeton pectinatus 5 1 5 10 1 Potamogeton pectinatus_h 450 1000 150 150 100 Potamogeton perfoliatus 5 10 Potamogeton perfoliatus_h 500 250 Pseudolithoderma Pseudolithoderma_h Sphacelaria arctica Sphacelaria arctica_h Spirulina Spirulina_h Tolypella nidifica 2 Tolypella nidifica_h 150 Ulva Ulva_h Ulva sp. 1 Ulva sp._h 150 Zannichellia major Zannichellia major_h Zannichellia palustris Zannichellia palustris_h Zostera marina Zostera marina_h Balanus improvisus 1 10 Balanus improvisus_h 10 10 Cerastoderma glaucum Cerastoderma glaucum_h Cordylophora caspia Cordylophora caspia_h 36

TRANSECT F1 F1 F1 F1 F1 F1 F1 F1 Distance on transect 5 12 21 25 33 43 48 58 Electra crustulenta 2 2 Electra crustulenta_h 1 1 Laomedea loveni 1 Laomedea loveni_h 10 Mya arenaria 1 1 Mya arenaria_h 10 30 Mytilus trossulus 1 1 Mytilus trossulus_h 20 10 37

TRANSECT F2 F2 F2 F2 F2 F2 F2 F2 F2 F2 F2 Distance on transect 0 2 13 36 44 47 55 65 75 82 85 Depth 0.2 0.5 1.5 2.5 3.5 4.5 5.3 5.5 6.5 7.7 8.5 Latitude 59.99542 59.99541 59.99537 59.99527 59.99523 59.99522 59.99519 59.99515 59.9951 59.99508 59.99506 Longitude 24.00542 24.00545 24.00563 24.00601 24.00614 24.00618 24.00631 24.00648 24.00664 24.00675 24.0068 Loose sediment 0 0 1 1 1 2 3 3 3 3 4 Epiphytes 100 Loose filamentous algae 70 Loose filamentous algae_h 50 SUBSTRATE: Rock 100 100 Boulders, Large (> 1200 mm) Boulders, Small (630-1200 mm) 50 10 Cobble, Large (200-630 mm) 20 20 10 Cobble, Small (63-200 mm) 10 10 20 20 30 30 40 50 40 Gravel, Coarse (20-63 mm) Gravel, Fine (2.0-6.3 mm) Gravel, Medium (6.3-20 mm) 10 70 70 50 50 50 Sand, Coarse (0.63-2.0 mm) Sand, Medium (0.23-0.63 mm) 10 Silt (0.002-0.063 mm) Clay (< 0.002 mm) Clay, Glacial (< 0.002 mm) 70 80 80 SPECIES: % cov; h=height mm Ceramium tenuicorne 3 2 5 5 1 Ceramium tenuicorne_h 50 40 60 60 40 Chorda filum 5 1 1 0.1 Chorda filum_h 300 300 100 38

TRANSECT F2 F2 F2 F2 F2 F2 F2 F2 F2 F2 F2 Distance on transect 0 2 13 36 44 47 55 65 75 82 85 Cladophora glomerata 100 70 7.5 Cladophora glomerata_h 200 60 70 Cladophora rupestris Cladophora rupestris_h Coccotylus truncatus 0.1 0.1 0.1 Coccotylus truncatus_h 40 40 20 Dictyosiphon foeniculaceus 1 Dictyosiphon foeniculaceus_h 50 Elachista fucicola Elachista fucicola_h Eudesme virescens Eudesme virescens_h Fucus vesiculosus Fucus vesiculosus_h Furcellaria lumbricalis 0.1 1 1 Furcellaria lumbricalis_h 3 40 40 Hildenbrandia rubra 40 Hildenbrandia rubra_h 1 Hildenbrandia rubrum Hildenbrandia rubrum_h Myriophyllum spicatum Myriophyllum spicatum_h Phyllophora pseudoceranoides Phyllophora pseudoceranoides_h Pilayella littoralis 20 10 100 2 5 Pilayella littoralis_h 30 50 200 50 20 39

TRANSECT F2 F2 F2 F2 F2 F2 F2 F2 F2 F2 F2 Distance on transect 0 2 13 36 44 47 55 65 75 82 85 Polysiphonia fibrillosa Polysiphonia fibrillosa_h Polysiphonia fucoides 0.1 0.1 Polysiphonia fucoides_h 40 40 Potamogeton pectinatus 25 10 1 Potamogeton pectinatus_h 400 500 300 Potamogeton perfoliatus 1 10 Potamogeton perfoliatus_h 600 400 Pseudolithoderma 40 50 50 50 80 80 Pseudolithoderma_h 1 1 1 1 1 1 Sphacelaria arctica 10 10 10 1 Sphacelaria arctica_h 20 20 20 20 Spirulina Spirulina_h Tolypella nidifica Tolypella nidifica_h Ulva Ulva_h Ulva sp. Ulva sp._h Zannichellia major Zannichellia major_h Zannichellia palustris 3 5 0.1 Zannichellia palustris_h 300 200 10 Zostera marina 3 20 20 Zostera marina_h 300 400 300 40

TRANSECT F2 F2 F2 F2 F2 F2 F2 F2 F2 F2 F2 Distance on transect 0 2 13 36 44 47 55 65 75 82 85 Balanus improvisus 5 3 1 1 1 10 5 5 Balanus improvisus_h 5 5 5 5 5 5 5 5 CNIDARIA CNIDARIA_h Cerastoderma glaucum Cerastoderma glaucum_h Cordylophora caspia 1 1 0.1 0.1 Cordylophora caspia_h 30 30 30 30 Electra crustulenta 0.2 10 10 10 10 Electra crustulenta_h 2 2 2 2 2 Laomedea loveni Laomedea loveni_h Macoma balthica Macoma balthica_h Mya arenaria Mya arenaria_h Mytilus trossulus 20 30 30 50 70 70 70 70 70 Mytilus trossulus_h 20 20 20 20 20 20 20 20 20 41

TRANSECT F3 F3 F3 F3 F3 F3 F3 F3 F3 F3 Distance on transect 1 3 6 8 10 12 13.5 16 18 19 Depth 0 0.5 1.5 2.5 3.5 4.5 5.5 6.5 7.5 8 Latitude 59.99372 59.99373 59.99374 59.99375 59.99376 59.99377 59.99377 59.99378 59.99379 59.99379 Longitude 24.01033 24.0103 24.01026 24.01023 24.0102 24.01017 24.01015 24.01012 24.01009 24.01007 Loose sediment 0 0 1 2 3 3 4 4 4 4 Epiphytes Loose filamentous algae Loose filamentous algae_h SUBSTRATE: Rock 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 Boulders, Large (> 1200 mm) Boulders, Small (630-1200 mm) Cobble, Large (200-630 mm) Cobble, Small (63-200 mm) Gravel, Coarse (20-63 mm) Gravel, Fine (2.0-6.3 mm) Gravel, Medium (6.3-20 mm) Sand, Coarse (0.63-2.0 mm) Sand, Medium (0.23-0.63 mm) Silt (0.002-0.063 mm) Clay (< 0.002 mm) Clay, Glacial (< 0.002 mm) SPECIES: % cov; h=height mm Ceramium tenuicorne 5 10 1 Ceramium tenuicorne_h 40 30 20 Chorda filum 1 10 2 Chorda filum_h 150 150 150 Cladophora glomerata 100 50 15 10 1 Cladophora glomerata_h 70 60 70 50 40 42

TRANSECT F3 F3 F3 F3 F3 F3 F3 F3 F3 F3 Distance on transect 1 3 6 8 10 12 13.5 16 18 19 Cladophora rupestris Cladophora rupestris_h Coccotylus truncatus Coccotylus truncatus_h Dictyosiphon foeniculaceus Dictyosiphon foeniculaceus_h Elachista fucicola Elachista fucicola_h Eudesme virescens Eudesme virescens_h Fucus vesiculosus 1 0.1 Fucus vesiculosus_h 150 10 Furcellaria lumbricalis Furcellaria lumbricalis_h Hildenbrandia rubra 70 90 60 30 20 Hildenbrandia rubra_h 1 1 1 1 1 Hildenbrandia rubrum Hildenbrandia rubrum_h Myriophyllum spicatum Myriophyllum spicatum_h Phyllophora pseudoceranoides Phyllophora pseudoceranoides_h Pilayella littoralis 50 15 10 Pilayella littoralis_h 200 60 40 Polysiphonia fibrillosa Polysiphonia fibrillosa_h Polysiphonia fucoides Polysiphonia fucoides_h 43

TRANSECT F3 F3 F3 F3 F3 F3 F3 F3 F3 F3 Distance on transect 1 3 6 8 10 12 13.5 16 18 19 Potamogeton pectinatus Potamogeton pectinatus_h Potamogeton perfoliatus Potamogeton perfoliatus_h Pseudolithoderma 70 30 Pseudolithoderma_h 1 1 Sphacelaria arctica 1 1 1 Sphacelaria arctica_h 20 20 20 Spirulina Spirulina_h Tolypella nidifica Tolypella nidifica_h Ulva sp. 0.1 Ulva sp._h 40 Zannichellia major Zannichellia major_h Zannichellia palustris Zannichellia palustris_h Zostera marina Zostera marina_h Balanus improvisus 1 5 10 5 10 10 1 1 1 Balanus improvisus_h 5 5 5 5 5 5 5 5 5 CNIDARIA CNIDARIA_h Cerastoderma glaucum 0.1 Cerastoderma glaucum_h 20 Cordylophora caspia Cordylophora caspia_h 44

TRANSECT F3 F3 F3 F3 F3 F3 F3 F3 F3 F3 Distance on transect 1 3 6 8 10 12 13.5 16 18 19 Electra crustulenta 10 1 1 1 1 1 Electra crustulenta_h 2 2 2 2 2 2 Laomedea loveni Laomedea loveni_h Macoma balthica Macoma balthica_h Mya arenaria Mya arenaria_h Mytilus trossulus 0.1 5 20 50 60 60 60 Mytilus trossulus_h 10 10 10 20 20 20 20 45

TRANSECT F4 F4 F4 F4 F4 F4 F4 F4 F4 Distance on transect 0 11 20 25 32 39 49 59 63 Depth 1.5 2.5 3.5 4.5 5.5 6.5 7.2 6.3 8.2 Latitude 60.00218 60.00213 60.00209 60.00207 60.00204 60.00201 60.00196 60.00192 60.0019 Longitude 24.01747 24.01764 24.01779 24.01787 24.01798 24.01809 24.01825 24.01841 24.01846 Loose sediment 1 1 1 1 2 3 2 2 2 Epiphytes Loose filamentous algae Loose filamentous algae_h SUBSTRATE: Rock 100 100 100 30 100 30 Boulders, Large (> 1200 mm) Boulders, Small (630-1200 mm) 20 10 Cobble, Large (200-630 mm) 40 40 20 Cobble, Small (63-200 mm) 30 10 Gravel, Coarse (20-63 mm) 30 90 60 40 Gravel, Fine (2.0-6.3 mm) Gravel, Medium (6.3-20 mm) Sand, Coarse (0.63-2.0 mm) Sand, Medium (0.23-0.63 mm) 50 Silt (0.002-0.063 mm) Clay (< 0.002 mm) Clay, Glacial (< 0.002 mm) SPECIES: % cov; h=height mm Ceramium tenuicorne 10 10 5 10 0.4 Ceramium tenuicorne_h 50 50 40 50 30 Chorda filum 1 0.1 0.1 Chorda filum_h 200 150 100 Cladophora glomerata 80 40 1 Cladophora glomerata_h 40 50 40 46

TRANSECT F4 F4 F4 F4 F4 F4 F4 F4 F4 Distance on transect 0 11 20 25 32 39 49 59 63 Cladophora rupestris Cladophora rupestris_h Coccotylus truncatus Coccotylus truncatus_h Dictyosiphon foeniculaceus Dictyosiphon foeniculaceus_h Elachista fucicola Elachista fucicola_h Eudesme virescens Eudesme virescens_h Fucus vesiculosus 0.1 3 0.1 Fucus vesiculosus_h 150 200 20 Furcellaria lumbricalis 0.1 0.1 0.1 0.4 0.1 0.1 Furcellaria lumbricalis_h 30 40 40 40 30 30 Hildenbrandia rubra 90 90 80 Hildenbrandia rubra_h 1 1 1 Hildenbrandia rubrum Hildenbrandia rubrum_h Myriophyllum spicatum Myriophyllum spicatum_h Phyllophora pseudoceranoides Phyllophora pseudoceranoides_h Pilayella littoralis 10 50 30 40 30 8 Pilayella littoralis_h 40 30 50 50 40 30 Polysiphonia fibrillosa Polysiphonia fibrillosa_h Polysiphonia fucoides 0.4 Polysiphonia fucoides_h 50 47

TRANSECT F4 F4 F4 F4 F4 F4 F4 F4 F4 Distance on transect 0 11 20 25 32 39 49 59 63 Potamogeton pectinatus Potamogeton pectinatus_h Potamogeton perfoliatus Potamogeton perfoliatus_h Pseudolithoderma Pseudolithoderma_h Sphacelaria arctica 1.5 3 5 Sphacelaria arctica_h 20 20 20 Spirulina 0.1 Spirulina_h 3 Tolypella nidifica Tolypella nidifica_h Ulva sp. 0.1 Ulva sp._h 100 Zannichellia major Zannichellia major_h Zannichellia palustris Zannichellia palustris_h Zostera marina Zostera marina_h Balanus improvisus 5 5 1 1 0.4 0.5 1 10 Balanus improvisus_h 5 5 5 5 5 5 5 5 CNIDARIA CNIDARIA_h Cerastoderma glaucum 0.1 Cerastoderma glaucum_h 20 Cordylophora caspia 0.4 0.1 10 Cordylophora caspia_h 30 20 30 48

TRANSECT F4 F4 F4 F4 F4 F4 F4 F4 F4 Distance on transect 0 11 20 25 32 39 49 59 63 Electra crustulenta 0.4 1 Electra crustulenta_h 2 2 Laomedea loveni 0.1 0.1 Laomedea loveni_h 20 20 Macoma balthica Macoma balthica_h Mya arenaria Mya arenaria_h Mytilus trossulus 3 10 50 30 5 5 10 10 Mytilus trossulus_h 20 20 20 20 20 20 20 20 49

TRANSECT F5 F5 F5 F5 F5 F5 F5 F5 F5 F5 Distance on transect 0 5 13 19 30 38 48 58 68 78 Depth 0 0.5 1.5 2.5 3.5 4.2 5 5.1 6.7 7.5 Latitude 59.99083 59.99084 59.99087 59.99088 59.99091 59.99093 59.99096 59.99099 59.99102 59.99105 Longitude 24.06526 24.06517 24.06503 24.06493 24.06474 24.0646 24.06442 24.06424 24.06407 24.0639 Loose sediment 0 0 1 1 1 1 1 1 1 1 Epiphytes Loose filamentous algae Loose filamentous algae_h SUBSTRATE: Rock 100 90 70 Boulders, Large (> 1200 mm) Boulders, Small (630-1200 mm) 10 30 Cobble, Large (200-630 mm) 70 Cobble, Small (63-200 mm) 30 40 10 20 Gravel, Coarse (20-63 mm) Gravel, Fine (2.0-6.3 mm) 70 60 100 70 80 90 Gravel, Medium (6.3-20 mm) 30 20 10 Sand, Coarse (0.63-2.0 mm) Sand, Medium (0.23-0.63 mm) Silt (0.002-0.063 mm) Clay (< 0.002 mm) Clay, Glacial (< 0.002 mm) SPECIES: % cov; h=height mm Ceramium tenuicorne 1.5 12 1 Ceramium tenuicorne_h 30 30 30 Chorda filum 0.1 15 0.1 0.1 Chorda filum_h 300 300 150 150 Cladophora glomerata 60 70 50 Cladophora glomerata_h 150 150 100 50

TRANSECT F5 F5 F5 F5 F5 F5 F5 F5 F5 F5 Distance on transect 0 5 13 19 30 38 48 58 68 78 Cladophora rupestris Cladophora rupestris_h Coccotylus truncatus Coccotylus truncatus_h Dictyosiphon foeniculaceus 5 Dictyosiphon foeniculaceus_h 70 Elachista fucicola Elachista fucicola_h Eudesme virescens Eudesme virescens_h Fucus vesiculosus Fucus vesiculosus_h Furcellaria lumbricalis 0.1 Furcellaria lumbricalis_h 30 Hildenbrandia rubra 5 10 27 36 10 20 Hildenbrandia rubra_h 1 1 1 1 1 1 Hildenbrandia rubrum Hildenbrandia rubrum_h Myriophyllum spicatum Myriophyllum spicatum_h Phyllophora pseudoceranoides Phyllophora pseudoceranoides_h Pilayella littoralis 20 9 90 30 6 6 Pilayella littoralis_h 60 50 70 40 40 30 Polysiphonia fibrillosa Polysiphonia fibrillosa_h Polysiphonia fucoides Polysiphonia fucoides_h 51

TRANSECT F5 F5 F5 F5 F5 F5 F5 F5 F5 F5 Distance on transect 0 5 13 19 30 38 48 58 68 78 Potamogeton pectinatus 1 20 Potamogeton pectinatus_h 300 1000 Potamogeton perfoliatus Potamogeton perfoliatus_h Pseudolithoderma 70 20 Pseudolithoderma_h 1 1 Sphacelaria arctica Sphacelaria arctica_h Spirulina Spirulina_h Tolypella nidifica Tolypella nidifica_h Ulva sp. 1 Ulva sp._h 40 Zannichellia major 20 0.1 Zannichellia major_h 500 100 Zannichellia palustris 1 5 0.1 Zannichellia palustris_h 150 100 100 Zostera marina Zostera marina_h Balanus improvisus 5 1 5 20 1 0.5 5 Balanus improvisus_h 5 5 5 5 5 5 5 CNIDARIA CNIDARIA_h Cerastoderma glaucum 1 1 1 Cerastoderma glaucum_h 10 10 20 Cordylophora caspia 5 Cordylophora caspia_h 40 52

TRANSECT F5 F5 F5 F5 F5 F5 F5 F5 F5 F5 Distance on transect 0 5 13 19 30 38 48 58 68 78 Electra crustulenta 5 5 2 6 1 Electra crustulenta_h 2 2 2 2 2 Laomedea loveni Laomedea loveni_h Macoma balthica 0.1 0.1 0.1 Macoma balthica_h 10 10 10 Mya arenaria 0.1 Mya arenaria_h 20 Mytilus trossulus 1 5 70 70 70 50 30 15 Mytilus trossulus_h 20 20 20 20 20 20 20 20 53

TRANSECT F6 F6 F6 F6 F6 F6 F6 F6 F6 F6 Distance on transect 6 15 24 32 39 48 58 62 66 70 Depth 0.5 1.5 2.5 3.5 4.5 5.5 5.5 6.5 7.5 8.5 Latitude 59.97007 59.97013 59.97018 59.97024 59.97028 59.97034 59.9704 59.97043 59.97045 59.97048 Longitude 24.04192 24.04203 24.04215 24.04225 24.04234 24.04245 24.04258 24.04263 24.04268 24.04273 Loose sediment 0 0 0 0 0 1 1 1 1 1 Epiphytes 10 Loose filamentous algae Loose filamentous algae_h SUBSTRATE: Rock 100 100 100 100 100 100 100 80 90 Boulders, Large (> 1200 mm) Boulders, Small (630-1200 mm) Cobble, Large (200-630 mm) 10 Cobble, Small (63-200 mm) 100 10 Gravel, Coarse (20-63 mm) Gravel, Fine (2.0-6.3 mm) Gravel, Medium (6.3-20 mm) 10 Sand, Coarse (0.63-2.0 mm) Sand, Medium (0.23-0.63 mm) Silt (0.002-0.063 mm) Clay (< 0.002 mm) Clay, Glacial (< 0.002 mm) SPECIES: % cov; h=height mm Ceramium tenuicorne 2 15 6 Ceramium tenuicorne_h 30 150 100 Chorda filum 5 Chorda filum_h 100 Cladophora glomerata 90 20 25 Cladophora glomerata_h 150 100 150 54

TRANSECT F6 F6 F6 F6 F6 F6 F6 F6 F6 F6 Distance on transect 6 15 24 32 39 48 58 62 66 70 Cladophora rupestris Cladophora rupestris_h Coccotylus truncatus Coccotylus truncatus_h Dictyosiphon foeniculaceus 10 5 Dictyosiphon foeniculaceus_h 100 100 Elachista fucicola Elachista fucicola_h Eudesme virescens Eudesme virescens_h Fucus vesiculosus 5 Fucus vesiculosus_h 200 Furcellaria lumbricalis 1 10 1 1 Furcellaria lumbricalis_h 50 50 15 100 Hildenbrandia rubra Hildenbrandia rubra_h Hildenbrandia rubrum 20 Hildenbrandia rubrum_h 1 Myriophyllum spicatum Myriophyllum spicatum_h Phyllophora pseudoceranoides Phyllophora pseudoceranoides_h Pilayella littoralis 25 10 10 Pilayella littoralis_h 25 50 100 Polysiphonia fibrillosa Polysiphonia fibrillosa_h Polysiphonia fucoides 5 20 20 15 15 Polysiphonia fucoides_h 100 100 150 100 150 55

TRANSECT F6 F6 F6 F6 F6 F6 F6 F6 F6 F6 Distance on transect 6 15 24 32 39 48 58 62 66 70 Potamogeton pectinatus Potamogeton pectinatus_h Potamogeton perfoliatus Potamogeton perfoliatus_h Pseudolithoderma Pseudolithoderma_h Sphacelaria arctica Sphacelaria arctica_h Spirulina 2 5 1 2 2 1 Spirulina_h 1 1 1 1 1 1 Tolypella nidifica Tolypella nidifica_h Ulva sp. 1 1 5 2 Ulva sp._h 100 40 300 200 Zannichellia major Zannichellia major_h Zannichellia palustris Zannichellia palustris_h Zostera marina Zostera marina_h Balanus improvisus 20 5 5 Balanus improvisus_h 10 10 10 CNIDARIA CNIDARIA_h Cerastoderma glaucum Cerastoderma glaucum_h Cordylophora caspia 1 Cordylophora caspia_h 30 56

TRANSECT F6 F6 F6 F6 F6 F6 F6 F6 F6 F6 Distance on transect 6 15 24 32 39 48 58 62 66 70 Electra crustulenta 1 5 5 2 1 Electra crustulenta_h 1 1 1 1 1 Laomedea loveni 1 Laomedea loveni_h 20 Macoma balthica Macoma balthica_h Mya arenaria Mya arenaria_h Mytilus trossulus 5 5 75 80 25 65 70 50 60 Mytilus trossulus_h 10 10 10 10 10 10 10 10 10 57

TRANSECT F7 F7 F7 F7 F7 F7 F7 F7 F7 Distance on transect -2 2 6 14 17 19 22 29 45 Depth 0 0.5 1.5 2.5 3.5 4.5 5.5 6.5 7.5 Latitude 59.98095 59.98098 59.98101 59.98107 59.9811 59.98111 59.98113 59.98118 59.9813 Longitude 24.06406 24.0641 24.06414 24.06422 24.06425 24.06426 24.06429 24.06436 24.06452 Loose sediment 0 0 1 1 1 1 2 2 3 Epiphytes 5 Loose filamentous algae Loose filamentous algae_h SUBSTRATE: Rock 100 100 100 Boulders, Large (> 1200 mm) Boulders, Small (630-1200 mm) 40 40 Cobble, Large (200-630 mm) 60 60 50 10 Cobble, Small (63-200 mm) 40 10 30 40 10 Gravel, Coarse (20-63 mm) Gravel, Fine (2.0-6.3 mm) Gravel, Medium (6.3-20 mm) Sand, Coarse (0.63-2.0 mm) Sand, Medium (0.23-0.63 mm) Silt (0.002-0.063 mm) Clay (< 0.002 mm) 60 60 90 Clay, Glacial (< 0.002 mm) SPECIES: % cov; h=height mm Ceramium tenuicorne 60 50 30 24 32 1 Ceramium tenuicorne_h 50 30 40 40 50 30 Chorda filum Chorda filum_h Cladophora glomerata 100 10 10 5 10 0.4 Cladophora glomerata_h 150 50 50 60 40 50 58

TRANSECT F7 F7 F7 F7 F7 F7 F7 F7 F7 Distance on transect -2 2 6 14 17 19 22 29 45 Cladophora rupestris Cladophora rupestris_h Coccotylus truncatus Coccotylus truncatus_h Dictyosiphon foeniculaceus 1 0.1 Dictyosiphon foeniculaceus_h 40 50 Elachista fucicola 4.5 Elachista fucicola_h 10 Eudesme virescens Eudesme virescens_h Fucus vesiculosus 90 0.1 Fucus vesiculosus_h 200 150 Furcellaria lumbricalis 0.1 1 0.1 Furcellaria lumbricalis_h 30 40 30 Hildenbrandia rubra 40 20 Hildenbrandia rubra_h 1 1 Hildenbrandia rubrum Hildenbrandia rubrum_h Myriophyllum spicatum Myriophyllum spicatum_h Phyllophora pseudoceranoides Phyllophora pseudoceranoides_h Pilayella littoralis 80 10 20 100 80 36 32 30 Pilayella littoralis_h 100 30 50 60 70 50 50 40 Polysiphonia fibrillosa Polysiphonia fibrillosa_h Polysiphonia fucoides Polysiphonia fucoides_h 59

TRANSECT F7 F7 F7 F7 F7 F7 F7 F7 F7 Distance on transect -2 2 6 14 17 19 22 29 45 Potamogeton pectinatus Potamogeton pectinatus_h Potamogeton perfoliatus Potamogeton perfoliatus_h Pseudolithoderma 80 Pseudolithoderma_h 1 Sphacelaria arctica Sphacelaria arctica_h Spirulina 0.4 Spirulina_h 3 Tolypella nidifica Tolypella nidifica_h Ulva sp. 0.1 Ulva sp._h 40 Zannichellia major Zannichellia major_h Zannichellia palustris Zannichellia palustris_h Zostera marina Zostera marina_h Balanus improvisus 10 20 30 30 8 4 20 Balanus improvisus_h 5 5 5 5 5 5 5 CNIDARIA 0.1 CNIDARIA_h 3 Cerastoderma glaucum Cerastoderma glaucum_h Cordylophora caspia Cordylophora caspia_h 60

TRANSECT F7 F7 F7 F7 F7 F7 F7 F7 F7 Distance on transect -2 2 6 14 17 19 22 29 45 Electra crustulenta 10 5 Electra crustulenta_h 2 2 Laomedea loveni Laomedea loveni_h Macoma balthica Macoma balthica_h Mya arenaria Mya arenaria_h Mytilus trossulus 10 5 20 20 90 90 100 Mytilus trossulus_h 10 20 20 10 20 20 20 61

TRANSECT F8 F8 F8 F8 F8 F8 F8 F8 F8 Distance on transect 0 3 9 15 25 28 35 40 45 Depth 2.5 2.5 3.5 5 4.5 5.5 7.5 8.5 9.5 Latitude 59.97366 59.97363 59.97358 59.97353 59.97344 59.97341 59.97335 59.97331 59.97327 Longitude 24.07576 24.07577 24.07578 24.07579 24.07582 24.07582 24.07584 24.07585 24.07586 Loose sediment 0 0 1 1 1 1 2 3 3 Epiphytes Loose filamentous algae Loose filamentous algae_h SUBSTRATE: Rock 100 100 100 70 100 100 100 100 Boulders, Large (> 1200 mm) Boulders, Small (630-1200 mm) Cobble, Large (200-630 mm) 30 Cobble, Small (63-200 mm) 50 Gravel, Coarse (20-63 mm) 50 Gravel, Fine (2.0-6.3 mm) Gravel, Medium (6.3-20 mm) Sand, Coarse (0.63-2.0 mm) Sand, Medium (0.23-0.63 mm) Silt (0.002-0.063 mm) Clay (< 0.002 mm) Clay, Glacial (< 0.002 mm) SPECIES: % cov; h=height mm Ceramium tenuicorne 25 30 1 1 10 1 Ceramium tenuicorne_h 40 50 60 60 50 50 Chorda filum Chorda filum_h Cladophora glomerata 30 1 0.1 0.1 Cladophora glomerata_h 60 50 50 50 62

Cladophora rupestris Cladophora rupestris_h Coccotylus truncatus Coccotylus truncatus_h Dictyosiphon foeniculaceus Dictyosiphon foeniculaceus_h Elachista fucicola Elachista fucicola_h Eudesme virescens Eudesme virescens_h Fucus vesiculosus Fucus vesiculosus_h Furcellaria lumbricalis Furcellaria lumbricalis_h Hildenbrandia rubra 10 10 20 10 30 20 50 Hildenbrandia rubra_h 1 1 1 1 1 1 1 Hildenbrandia rubrum Hildenbrandia rubrum_h Myriophyllum spicatum Myriophyllum spicatum_h Phyllophora pseudoceranoides Phyllophora pseudoceranoides_h Pilayella littoralis 50 30 70 70 90 2 1 Pilayella littoralis_h 40 50 60 60 60 50 30 Polysiphonia fibrillosa Polysiphonia fibrillosa_h Polysiphonia fucoides Polysiphonia fucoides_h Potamogeton pectinatus Potamogeton pectinatus_h 63

Potamogeton perfoliatus Potamogeton perfoliatus_h Pseudolithoderma Pseudolithoderma_h Sphacelaria arctica Sphacelaria arctica_h Spirulina 0.1 1 1 0.1 Spirulina_h 3 3 3 3 Tolypella nidifica Tolypella nidifica_h Ulva sp. Ulva sp._h Zannichellia major Zannichellia major_h Zannichellia palustris Zannichellia palustris_h Zostera marina Zostera marina_h Balanus improvisus 10 10 5 5 5 1 Balanus improvisus_h 5 5 5 5 5 5 CNIDARIA CNIDARIA_h Cerastoderma glaucum 0.1 1 5 0.1 Cerastoderma glaucum_h 10 10 10 10 Cordylophora caspia Cordylophora caspia_h Electra crustulenta 70 5 1 10 5 1 2 Electra crustulenta_h 2 2 2 2 2 2 2 Laomedea loveni Laomedea loveni_h 64

Macoma balthica 0.1 1 Macoma balthica_h 10 10 Mya arenaria Mya arenaria_h Mytilus trossulus 70 90 30 30 90 100 90 90 Mytilus trossulus_h 10 20 20 20 20 20 20 20 65

TRANSECT F9 F9 F9 F9 F9 F9 F9 F9 F9 F9 F9 Distance on transect 3 6 15 22 28 36 39 49 51 61 65 Depth 1.5 2.5 3.5 4.5 5.5 6.5 6.7 7.5 7.7 8.5 9.5 Latitude 59.9376 59.9376 59.9377 59.9378 59.9378 59.9379 59.9379 59.9380 59.9380 59.9381 59.9382 5 7 5 1 7 4 6 5 7 6 Longitude 24.0807 24.0807 24.0807 24.0807 24.0808 24.0808 24.0808 24.0808 24.0808 24.0808 6 7 8 9 1 1 2 2 4 Loose sediment 0 0 0 0 0 1 1 1 1 1 1 Epiphytes Loose filamentous algae Loose filamentous algae_h SUBSTRATE: Rock 100 100 60 50 80 Boulders, Large (> 1200 mm) Boulders, Small (630-1200 10 mm) Cobble, Large (200-630 mm) 20 10 50 10 Cobble, Small (63-200 mm) 20 70 40 50 50 50 30 40 10 Gravel, Coarse (20-63 mm) 20 50 50 50 50 20 Gravel, Fine (2.0-6.3 mm) Gravel, Medium (6.3-20 mm) 10 Sand, Coarse (0.63-2.0 mm) Sand, Medium (0.23-0.63 mm) Silt (0.002-0.063 mm) Clay (< 0.002 mm) Clay, Glacial (< 0.002 mm) SPECIES: % cov; h=height mm Ceramium tenuicorne 8 3 15 5 Ceramium tenuicorne_h 150 150 150 100 Chorda filum Chorda filum_h 66 24.0808 4

TRANSECT F9 F9 F9 F9 F9 F9 F9 F9 F9 F9 F9 Distance on transect 3 6 15 22 28 36 39 49 51 61 65 Cladophora glomerata 2 75 5 Cladophora glomerata_h 20 100 80 Cladophora rupestris Cladophora rupestris_h Coccotylus truncatus Coccotylus truncatus_h Dictyosiphon foeniculaceus 1 Dictyosiphon foeniculaceus_h 150 Elachista fucicola Elachista fucicola_h Eudesme virescens 1 1 Eudesme virescens_h 80 100 Fucus vesiculosus Fucus vesiculosus_h Furcellaria lumbricalis 5 1 1 2 1 Furcellaria lumbricalis_h 50 35 35 50 45 Hildenbrandia rubra Hildenbrandia rubra_h Hildenbrandia rubrum Hildenbrandia rubrum_h Myriophyllum spicatum Myriophyllum spicatum_h Phyllophora pseudoceranoides 1 Phyllophora 40 pseudoceranoides_h Pilayella littoralis 1 10 25 20 25 30 25 Pilayella littoralis_h 20 150 60 80 80 85 100 Polysiphonia fibrillosa 2 2 1 67

TRANSECT F9 F9 F9 F9 F9 F9 F9 F9 F9 F9 F9 Distance on transect 3 6 15 22 28 36 39 49 51 61 65 Polysiphonia fibrillosa_h 50 100 150 Polysiphonia fucoides Polysiphonia fucoides_h Potamogeton pectinatus Potamogeton pectinatus_h Potamogeton perfoliatus Potamogeton perfoliatus_h Pseudolithoderma Pseudolithoderma_h Sphacelaria arctica Sphacelaria arctica_h Spirulina 1 2 2 Spirulina_h 1 1 1 Tolypella nidifica Tolypella nidifica_h Ulva sp. 1 1 Ulva sp._h 100 100 Zannichellia major Zannichellia major_h Zannichellia palustris Zannichellia palustris_h Zostera marina Zostera marina_h Balanus improvisus 2 2 2 1 Balanus improvisus_h 10 10 10 10 CNIDARIA CNIDARIA_h Cerastoderma glaucum 1 68

TRANSECT F9 F9 F9 F9 F9 F9 F9 F9 F9 F9 F9 Distance on transect 3 6 15 22 28 36 39 49 51 61 65 Cerastoderma glaucum_h 25 Cordylophora caspia Cordylophora caspia_h Electra crustulenta 1 2 1 Electra crustulenta_h 1 1 1 Laomedea loveni 5 2 Laomedea loveni_h 30 25 Macoma balthica Macoma balthica_h Mya arenaria Mya arenaria_h Mytilus trossulus 1 5 5 20 40 65 85 85 80 80 Mytilus trossulus_h 10 10 10 10 10 10 10 10 15 15 69

TRANSECT F10 F10 F10 F10 F10 F10 F10 F10 F10 F10 F10 Distance on transect 16 24 30 39 45 55 63 71 81 84 89 Depth 1.5 2.5 3.5 4.5 4.9 5.5 6.5 7.1 7.5 8.5 9.5 Latitude 59.9381 59.93817 59.93822 59.93829 59.93834 59.93842 59.93797 59.93855 59.93863 59.93866 59.9387 Longitude 24.0921 24.09204 24.092 24.09193 24.09188 24.09181 24.09222 24.09169 24.09161 24.09159 24.09155 Loose sediment 0 0 0 0 0 0 0 0 1 Epiphytes Loose filamentous algae Loose filamentous algae_h SUBSTRATE: Rock 100 100 100 50 100 100 60 100 100 100 Boulders, Large (> 1200 mm) 100 Boulders, Small (630-1200 mm) Cobble, Large (200-630 mm) 25 20 Cobble, Small (63-200 mm) 25 20 Gravel, Coarse (20-63 mm) Gravel, Fine (2.0-6.3 mm) Gravel, Medium (6.3-20 mm) Sand, Coarse (0.63-2.0 mm) Sand, Medium (0.23-0.63 mm) Silt (0.002-0.063 mm) Clay (< 0.002 mm) Clay, Glacial (< 0.002 mm) SPECIES: % cov; h=height mm Ceramium tenuicorne 5 15 15 10 30 5 1 Ceramium tenuicorne_h 100 100 100 60 100 50 35 Chorda filum Chorda filum_h Cladophora glomerata 10 Cladophora glomerata_h 100 70

TRANSECT F10 F10 F10 F10 F10 F10 F10 F10 F10 F10 F10 Distance on transect 16 24 30 39 45 55 63 71 81 84 89 Cladophora rupestris Cladophora rupestris_h Coccotylus truncatus Coccotylus truncatus_h Dictyosiphon foeniculaceus Dictyosiphon foeniculaceus_h Elachista fucicola Elachista fucicola_h Eudesme virescens Eudesme virescens_h Fucus vesiculosus Fucus vesiculosus_h Furcellaria lumbricalis 5 5 2 Furcellaria lumbricalis_h 55 50 50 Hildenbrandia rubra Hildenbrandia rubra_h Hildenbrandia rubrum Hildenbrandia rubrum_h Myriophyllum spicatum Myriophyllum spicatum_h Phyllophora pseudoceranoides Phyllophora pseudoceranoides_h Pilayella littoralis 100 85 65 50 50 15 25 2 2 1 Pilayella littoralis_h 40 70 100 100 150 150 100 150 150 150 Polysiphonia fibrillosa Polysiphonia fibrillosa_h Polysiphonia fucoides Polysiphonia fucoides_h 71

TRANSECT F10 F10 F10 F10 F10 F10 F10 F10 F10 F10 F10 Distance on transect 16 24 30 39 45 55 63 71 81 84 89 Potamogeton pectinatus Potamogeton pectinatus_h Potamogeton perfoliatus Potamogeton perfoliatus_h Pseudolithoderma Pseudolithoderma_h Sphacelaria arctica Sphacelaria arctica_h Spirulina 5 1 2 1 Spirulina_h 1 1 1 1 Tolypella nidifica Tolypella nidifica_h Ulva sp. Ulva sp._h Zannichellia major Zannichellia major_h Zannichellia palustris Zannichellia palustris_h Zostera marina Zostera marina_h Balanus improvisus 5 15 5 1 Balanus improvisus_h 10 10 10 10 CNIDARIA CNIDARIA_h Cerastoderma glaucum Cerastoderma glaucum_h Cordylophora caspia Cordylophora caspia_h 72

TRANSECT F10 F10 F10 F10 F10 F10 F10 F10 F10 F10 F10 Distance on transect 16 24 30 39 45 55 63 71 81 84 89 Electra crustulenta 1 2 Electra crustulenta_h 1 1 Laomedea loveni 1 1 1 Laomedea loveni_h 10 30 30 Macoma balthica Macoma balthica_h Mya arenaria Mya arenaria_h Mytilus trossulus 45 30 30 65 45 75 60 75 75 85 Mytilus trossulus_h 10 10 10 10 10 10 10 10 15 15 73

Liite 2: Pohjaeläinnäytteiden tulokset Näytepaikka koodi F1 N/E 60,01178 23,96524 Syvyys 7,5 Lajimäärä 13 Shannon H (ln) 1,686 Pohjatyyppi Pehmeä Näyte 1 2 3 paino (g) paino g/m2 yksilömäärä /m2 Kotilot, Gastropoda Hydrobia spp. 1 0,004 0,0332 8 Theodoxus fluviatilis Simpukat, Bivalvia Mytilus trossulus Mya arenaria 1 0,16 1,328 8 Macoma baltica 4 5 2 1,95 16,185 90 Cerastoderma glaucum Katkat, Amphipoda Gammarus spp. (juv.) 1 0,002 0,0166 8 Gammarus oceanicus Gammarus salinus Gammarus zaddachi Leptocheirus pilosus Corophium volutator 1 0,003 0,0249 8 Raakkuäyriäiset, Ostracoda Ostracoda sp. 2 3 <0.00 40 Monisukasmadot, Polychaeta Pygospio elegans 5 2 2 <0.00 75 Hediste diversicolor 1 0,02 0,166 8 Siimajalkaiset, Cirripedia Balanus improvisus* 0 0 0 * Sammaleläimet, Bryozoa Electra crustulenta* 0 0 0 * Makkaramadot, Prialpulida Halicryptus sp. 1 0,01 0,083 8 Harvasukasmadot,Oligochaeta Oligochaeta Limamadot,Enopla Cyanophthalma obscura 2 2 1 <0.00 40 Surviaissääsket, Chironomidae Chironomidae 12 10 8 0,03 0,249 250 Yhteensä 18,085 543 74

Näytepaikka koodi F2 N/E 59,99503 24,00685 Syvyys 9,9 Lajimäärä 16 Shannon H (ln) 1,317 Pohjatyyppi Sora Näyte 1 2 3 paino (g) paino g/m2 yksilömäärä /m2 Kotilot, Gastropoda Hydrobia spp. 59 83 68 0,99 8,217 1750 Theodoxus fluviatilis Simpukat, Bivalvia Mytilus trossulus 61 65 86 140,12 1162,996 1765 Mya arenaria 2 2 3,23 26,809 33 Macoma baltica 9 4 6 5,96 49,468 158 Cerastoderma glaucum 6 3 1 7,47 62,001 83 Katkat, Amphipoda Gammarus spp. (juv.) 2 1 2 0,01 0,083 42 Gammarus oceanicus Gammarus salinus Gammarus zaddachi 1 0,04 0,332 8 Leptocheirus pilosus 1 0,004 0,0332 8 Corophium volutator 4 6 13 0,09 0,747 190 Siirat, Isopoda Jaera spp. 1 1 <0.00 17 Saduria entomon 1 1 1,01 8,383 17 Raakkuäyriäiset, Ostracoda Ostracoda sp. Monisukasmadot, Polychaeta Pygospio elegans Hediste diversicolor 2 0,04 0,332 17 Siimajalkaiset, Cirripedia Balanus improvisus* 1 1 2 * Sammaleläimet, Bryozoa Electra crustulenta* 1 1 2 * Makkaramadot, Prialpulida Halicryptus sp. Harvasukasmadot,Oligochaeta Oligochaeta 1 2 2 <0.00 42 Limamadot,Enopla Cyanophthalma obscura Surviaissääsket, Chironomidae Chironomidae 1 1 <0.00 17 Yhteensä 1319,4 4147 75

Näytepaikka koodi F3 N/E 59,99385 24,00995 Syvyys 8 Lajimäärä 15 Shannon H (ln) 0,9316 Pohjatyyppi Kallio Näyte 1 2 3 paino (g) paino g/m2 yksilömäärä /m2 Kotilot, Gastropoda Hydrobia spp. 148 302 329 2,72 22,576 6475 Theodoxus fluviatilis 1 1 2 0,04 0,332 33 Simpukat, Bivalvia Mytilus trossulus 70 99 244 224,56 1863,848 3440 Mya arenaria 8 3 1,83 15,189 90 Macoma baltica 3 8 4,12 34,196 90 Cerastoderma glaucum 1 8 10 7,89 65,487 158 Katkat, Amphipoda Gammarus spp. (juv.) 3 6 2 0,18 1,494 90 Gammarus oceanicus Gammarus salinus 2 0,02 0,166 15 Gammarus zaddachi Leptocheirus pilosus Corophium volutator Siirat, Isopoda Jaera spp. Saduria entomon 1 2 1,41 11,703 25 Raakkuäyriäiset, Ostracoda Ostracoda sp. Monisukasmadot, Polychaeta Pygospio elegans 1 1 <0.00 17 Hediste diversicolor 2 0,02 0,166 17 Siimajalkaiset, Cirripedia Balanus improvisus* 1 1 1 * Sammaleläimet, Bryozoa Electra crustulenta* 1 1 1 * Makkaramadot, Prialpulida Halicryptus sp. Harvasukasmadot,Oligochaeta Oligochaeta Limamadot,Enopla Cyanophthalma obscura 3 <0.00 25 Surviaissääsket, Chironomidae Chironomidae 1 <0.00 8 Yhteensä 2015,157 10483 76

Näytepaikka koodi F4 N/E 60,00211 24,0179 Syvyys 8,2 Lajimäärä 10 Shannon H (ln) 1,006 Pohjatyyppi Kallio Näyte 1 2 3 paino (g) paino g/m2 yksilömäärä /m2 Kotilot, Gastropoda Hydrobia spp. 51 56 68 0,52 4,316 1458 Theodoxus fluviatilis Simpukat, Bivalvia Mytilus trossulus 13 5 77 32,98 273,734 790 Mya arenaria 3 5,12 42,496 25 Macoma baltica 11 2,13 17,679 90 Cerastoderma glaucum 1 1,25 10,375 8 Katkat, Amphipoda Gammarus spp. (juv.) Gammarus oceanicus Gammarus salinus Gammarus zaddachi Leptocheirus pilosus 3 0,01 0,083 25 Corophium volutator 2 0,01 0,083 15 Siirat, Isopoda Jaera spp. Saduria entomon Raakkuäyriäiset, Ostracoda Ostracoda sp. Monisukasmadot, Polychaeta Pygospio elegans Hediste diversicolor 1 4 0,2 1,66 40 Siimajalkaiset, Cirripedia Balanus improvisus* 1 2 2 * Sammaleläimet, Bryozoa Electra crustulenta* 1 1 1 * Makkaramadot, Prialpulida Halicryptus sp. Harvasukasmadot,Oligochaeta Oligochaeta Limamadot,Enopla Cyanophthalma obscura Surviaissääsket, Chironomidae Chironomidae Yhteensä 350,42 2451 77

Näytepaikka koodi F5 N/E 59,99104 24,06408 Syvyys 7,5 Lajimäärä 19 Shannon H (ln) 1,833 Pohjatyyppi Sora Näyte 1 2 3 paino (g) paino g/m2 yksilömäärä /m2 Kotilot, Gastropoda Hydrobia spp. 61 71 32 0,78 6,474 1365 Theodoxus fluviatilis 2 4 6 0,25 2,075 100 Simpukat, Bivalvia Mytilus trossulus 68 63 29 64,17 532,611 1333 Mya arenaria 5 13 12 9,82 81,506 250 Macoma baltica 7 14 9 4,9 40,67 250 Cerastoderma glaucum 9 9 7 9,34 77,522 208 Katkat, Amphipoda Gammarus spp. (juv.) 13 7 7 0,03 0,249 225 Gammarus oceanicus 1 0,01 0,083 8 Gammarus salinus 4 0,06 0,498 33 Gammarus zaddachi 3 1 0,02 0,166 33 Leptocheirus pilosus 3 0,01 0,083 25 Corophium volutator 6 1 2 0,03 0,249 75 Siirat, Isopoda Jaera spp. Saduria entomon 1 1 0,01 0,083 17 Raakkuäyriäiset, Ostracoda Ostracoda sp. Monisukasmadot, Polychaeta Pygospio elegans 1 1 <0.00 17 Hediste diversicolor 2 3 2 0,1 0,83 58 Siimajalkaiset, Cirripedia Balanus improvisus* 1 1 1 * Sammaleläimet, Bryozoa Electra crustulenta* 1 0 0 * Makkaramadot, Prialpulida Halicryptus sp. Harvasukasmadot,Oligochaeta Oligochaeta 2 <0.00 17 Limamadot,Enopla Cyanophthalma obscura Surviaissääsket, Chironomidae Chironomidae 1 1 <0.00 17 Yhteensä 743,1 4031 78

Näytepaikka koodi F6 N/E 59,97052 24,04279 Syvyys 9 Lajimäärä 14 Shannon H (ln) 1,032 Pohjatyyppi Kallio Näyte 1 2 3 paino (g) paino g/m2 yksilömäärä /m2 Kotilot, Gastropoda Hydrobia spp. 495 7 184 2,8 23,24 5715 Theodoxus fluviatilis 9 2 8 0,36 2,988 158 Simpukat, Bivalvia Mytilus trossulus 344 49 208 49,75 412,925 5008 Mya arenaria 1 3 1,59 13,197 33 Macoma baltica 34 25 13,9 115,37 492 Cerastoderma glaucum 3 1 0,45 3,735 33 Katkat, Amphipoda Gammarus spp. (juv.) 2 7 0,01 0,083 75 Gammarus oceanicus Gammarus salinus 2 0,01 0,083 17 Gammarus zaddachi Leptocheirus pilosus Corophium volutator Siirat, Isopoda Jaera spp. 1 <0.00 8 Saduria entomon 6 3 0,02 0,166 75 Raakkuäyriäiset, Ostracoda Ostracoda sp. Monisukasmadot, Polychaeta Pygospio elegans Hediste diversicolor 1 1 0,01 0,083 17 Siimajalkaiset, Cirripedia Balanus improvisus* 1 1 1 * Sammaleläimet, Bryozoa Electra crustulenta* 1 0 0 * Makkaramadot, Prialpulida Halicryptus sp. Harvasukasmadot,Oligochaeta Oligochaeta Limamadot,Enopla Cyanophthalma obscura Surviaissääsket, Chironomidae Chironomidae 1 <0.00 8 Yhteensä 571,87 11639 79

Näytepaikka koodi F7 N/E 59,98141 24,06457 Syvyys 7,2 Lajimäärä 13 Shannon H (ln) 1,038 Pohjatyyppi Moreeni Näyte 1 2 3 paino (g) paino g/m2 yksilömäärä /m2 Kotilot, Gastropoda Hydrobia spp. 346 141 213 2,87 23,821 5825 Theodoxus fluviatilis 2 1 3 0,08 0,664 50 Simpukat, Bivalvia Mytilus trossulus 267 306 216 122,95 1020,485 6575 Mya arenaria 2 0,68 5,644 17 Macoma baltica 16 33 27 18,87 156,621 633 Cerastoderma glaucum Katkat, Amphipoda Gammarus spp. (juv.) 7 4 3 0,02 0,166 117 Gammarus oceanicus 1 0,01 0,083 8 Gammarus salinus 1 2 0,02 0,166 25 Gammarus zaddachi Leptocheirus pilosus Corophium volutator 8 16 0,12 0,996 200 Siirat, Isopoda Jaera spp. 1 <0.00 8 Saduria entomon Raakkuäyriäiset, Ostracoda Ostracoda sp. Monisukasmadot, Polychaeta Pygospio elegans Hediste diversicolor 4 5 0,63 5,229 75 Siimajalkaiset, Cirripedia Balanus improvisus* 1 2 1 * Sammaleläimet, Bryozoa Electra crustulenta* 1 2 2 * Makkaramadot, Prialpulida Halicryptus sp. Harvasukasmadot,Oligochaeta Oligochaeta Limamadot,Enopla Cyanophthalma obscura Surviaissääsket, Chironomidae Chironomidae Yhteensä 1213,87 13533 80

Näytepaikka koodi F8 N/E 59,97351 24,07581 Syvyys 9,5 Lajimäärä 13 Shannon H (ln) 0,5623 Pohjatyyppi Kallio Näyte 1 2 3 paino (g) paino g/m2 yksilömäärä /m2 Kotilot, Gastropoda Hydrobia spp. 263 96 185 2,45 20,335 4533 Theodoxus fluviatilis 9 4 3 0,26 2,158 133 Simpukat, Bivalvia Mytilus trossulus 850 546 1130 305,25 2533,575 21050 Mya arenaria 1 1 1 0,33 2,739 25 Macoma baltica 1 4 2 0,9 7,47 58 Cerastoderma glaucum 1 0,59 4,897 8 Katkat, Amphipoda Gammarus spp. (juv.) 1 0,002 0,0166 8 Gammarus oceanicus Gammarus salinus 2 2 2 0,06 0,498 50 Gammarus zaddachi 1 1 0,02 0,166 17 Leptocheirus pilosus Corophium volutator Siirat, Isopoda Jaera spp. 1 1 <0.00 17 Saduria entomon Raakkuäyriäiset, Ostracoda Ostracoda sp. Monisukasmadot, Polychaeta Pygospio elegans Hediste diversicolor 3 2 2 0,24 58 Siimajalkaiset, Cirripedia Balanus improvisus* 1 1 1 * Sammaleläimet, Bryozoa Electra crustulenta* 1 2 1 * Makkaramadot, Prialpulida Halicryptus sp. Harvasukasmadot,Oligochaeta Oligochaeta Limamadot,Enopla Cyanophthalma obscura Surviaissääsket, Chironomidae Chironomidae Yhteensä 2571,85 25957 81

Näytepaikka koodi F9 N/E 59,93786 24,0808 Syvyys 10 Lajimäärä 13 Shannon H (ln) 0,6926 Pohjatyyppi Kallio Näyte 1 2 3 paino (g) paino g/m2 yksilömäärä /m2 Kotilot, Gastropoda Hydrobia spp. 235 151 112 1,86 15,438 4150 Theodoxus fluviatilis 2 1 1 0,06 0,498 33 Simpukat, Bivalvia Mytilus trossulus 689 631 328 185,41 1538,903 13575 Mya arenaria Macoma baltica 16 11 5,97 49,551 225 Cerastoderma glaucum 2 0,44 3,652 17 Katkat, Amphipoda Gammarus spp. (juv.) 2 1 1 0,008 0,0664 33 Gammarus oceanicus Gammarus salinus 4 2 2 0,05 0,415 67 Gammarus zaddachi Leptocheirus pilosus Corophium volutator 5 1 0,03 0,249 50 Siirat, Isopoda Jaera spp. 2 <0.00 17 Saduria entomon 1 <0.00 8 Raakkuäyriäiset, Ostracoda Ostracoda sp. Monisukasmadot, Polychaeta Pygospio elegans Hediste diversicolor 2 0,01 0,083 17 Siimajalkaiset, Cirripedia Balanus improvisus* 1 1 1 * Sammaleläimet, Bryozoa Electra crustulenta* 1 1 0 * Makkaramadot, Prialpulida Halicryptus sp. Harvasukasmadot,Oligochaeta Oligochaeta Limamadot,Enopla Cyanophthalma obscura Surviaissääsket, Chironomidae Chironomidae Yhteensä 1608,85 18192 82

Näytepaikka koodi F10 N/E 59,9385 24,09204 Syvyys 10 Lajimäärä 12 Shannon H (ln) 0,5458 Pohjatyyppi Kallio Näyte 1 2 3 paino (g) paino g/m2 yksilömäärä /m2 Kotilot, Gastropoda Hydrobia spp. 510 470 130 4,36 36,188 9250 Theodoxus fluviatilis 4 3 0,21 1,743 58 Simpukat, Bivalvia Mytilus trossulus 1543 1766 1540 305,33 2534,239 40408 Mya arenaria 1 0,05 0,415 8 Macoma baltica 7 1 1,53 12,699 67 Cerastoderma glaucum Katkat, Amphipoda Gammarus spp. (juv.) 2 1 0,01 0,083 25 Gammarus oceanicus Gammarus salinus 8 7 6 0,22 1,826 175 Gammarus zaddachi Leptocheirus pilosus Corophium volutator Siirat, Isopoda Jaera spp. 2 1 <0.00 25 Saduria entomon 1 2 2 0,04 0,332 42 Raakkuäyriäiset, Ostracoda Ostracoda sp. Monisukasmadot, Polychaeta Pygospio elegans Hediste diversicolor 4 2 2 0,68 5,644 67 Siimajalkaiset, Cirripedia Balanus improvisus* 1 3 2 * Sammaleläimet, Bryozoa Electra crustulenta* 1 3 2 * Makkaramadot, Prialpulida Halicryptus sp. Harvasukasmadot,Oligochaeta Oligochaeta Limamadot,Enopla Cyanophthalma obscura Surviaissääsket, Chironomidae Chironomidae Yhteensä 2593,16 50125 83

Liite 3: Karttasuurennokset linjojen sijainneista 84

Linjojen sijaintitiedot Linja Sukeltaja Pvm Start lat Start lon End lat End lon Suunta astetta Rakkolevä Ylin Alin Vyöhykkeen yläraja F1 Jaakko 2013-07-16 60.01231 23.9641 60.01153 23.96555 137 F2 Jaakko 2013-07-15 59.93797 24.09222 59.93883 24.09148 336 F3 Jouni 2013-07-16 59.99542 24.00542 59.99503 24.00685 118 F4 Jouni 2013-07-16 59.99372 24.01035 59.99413 24.00881 298 1.1 2.5 F5 Jouni 2013-07-15 60.00234 24.01691 60.00194 24.01826 120 1.5 4 F6 Jouni 2013-07-16 59.99083 24.06526 59.99106 24.06385 288 1 F7 Jaakko 2013-07-15 59.97003 24.04184 59.97056 24.04289 44 1.5 2.1 F8 Jouni 2013-07-15 59.98097 24.06408 59.98152 24.06482 33 0.8 2.5 1 1.5 1.7 F9 Jouni 2013-07-15 59.97366 24.07576 59.97307 24.07589 173 F10 Jaakko 2013-07-15 59.93762 24.08076 59.9379 24.0808 4 Optimisyvyys Vyöhykkeen alaraja 85

F1 F2 ja F3 86

F4 F5 87

F6 F7 88

F8 F9 ja F10 89