Ydinvoimalaitosten jäähdytysvesien vaikutukset meriympäristössä
|
|
- Tauno Leppänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ydinvoimalaitosten jäähdytysvesien vaikutukset meriympäristössä Erkki Ilus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY
2 2
3 Ydinvoimalaitosten vaikutukset meriympäristössä Lämpimän jäähdytysveden vaikutukset Radioaktiivisten aineiden nestemäisten päästöjen aiheuttamat ( Maaympäristössä ilmaan tapahtuvien päästöjen merkitys on vähäinen ) 3
4 Itämeren erityispiirteet maapallon suurin murtovesialue (veden suolapitoisuus 0 5 ) lauhkea pohjoinen ilmasto, jossa selvä vuodenaikaisvaihtelu (jäätalvi ja viileä kesä) suuri vuotuinen sademäärä suuri jokivesien määrä pieni vesitilavuus ja hidas vedenvaihto ( = pitkä viipymä) korkea rehevöitymisaste (korkeat veden ravinnepitoisuudet) alhaisesta suolapitoisuudesta johtuen niukka ja haavoittuvainen eliöstö; monet lajit elävät fysiologisen toimeentulonsa rajoilla eliöstö hyvin herkkä ympäristömuutoksille 4
5 Veden suolapitoisuuden merkitys Vain suhteellisen harvat eläin- ja kasvilajit elävät Itämeren murtovesiolosuhteissa verrattuna muihin vesiekosysteemeihin. Tämä biologisen monimuotoisuuden vähyys pitää kuitenkin sisällään ainutlaatuisen sekoituksen mereisiä ja makean veden lajeja, jotka ovat sopeutuneet murtovesiolosuhteisiin, sekä pienen joukon todellisia murtovesilajeja. Monet lajit elävät pohjoisen Itämeren murtovesiolosuhteissa fysiologisen sietokykynsä rajoilla, mikä lisää niiden herkkyyttä ympäristömuutoksille, kuten lämpötilan nousulle. Erityisesti Loviisan alueella eliöstö on sekä laji- että yksilömääriltään hyvin niukkaa alhaisen suolapitoisuuden vuoksi: monet mereisemmät lajit elävät siellä aivan levinneisyysalueensa äärirajoilla. Toisaalta, alhainen suolapitoisuus lisää eräiden radioaktiivisten aineiden siirtymistä eliöstöön valtameriolosuhteisiin verrattuna kuitenkin niin, että siirtyminen on vielä voimakkaampaa puhtaasti makean veden ympäristöissä. 5
6 Suomen ydinvoimalaitosten sijainti Loviisa Suomenlahden pohjoisrannalla kaksi 488 MW painevesireaktoria yksiköt otettu käyttöön 977 ja 980 Olkiluoto Selkämeren itärannalla kaksi 840 MW kiehutusvesireaktoria yksiköt otettu käyttöön 978 ja 980 kolmas 600 MW yksikkö rakenteilla Täydellä teholla toimiessaan voimalaitokset purkavat mereen m 3 s - jäähdytysvettä, jonka lämpötila on 0 3ºC korkeampi kuin ottoveden lämpötila. 6
7 Loviisan voimalaitos 7
8 Olkiluodon voimalaitos 8
9 Loviisan edustan merialue Veden suolapitoisuus 4 5. Veden kokonaisfosforipitoisuus μg / litra Veden kokonaistyppipitoisuus μg / litra Jäähdytysveden purkualue Hästholmsfjärden on kapeiden salmien avoimesta Suomenlahdesta eristämä sisäsaaristoallas, jonka vedenvaihto ulappavesien kanssa on rajoitettu. Vedenvaihtoa rajoittavat myös useat vedenalaiset kynnykset siirryttäessä ulkomerelle. 9
10 Olkiluodon edustan merialue Veden suolapitoisuus 6. Veden kokonaisfosforipitoisuus 6 7 μg / litra Veden kokonaistyppipitoisuus μg / litra Olkiluodon edustan merialue on avoin ja sen vedenvaihto avoimen Selkämeren kanssa on hyvä 0
11 Radioekologiset vaikutukset Paikallista alkuperää olevia päästönuklideja havaittiin pääasiassa meriympäristössä, vähemmässä määrin maaympäristössä. Paikallisten päästönuklidien havaitseminen ja pitoisuudet ympäristönäytteissä vähenivät merkittävästi viimeisten vuosien aikana sekä Loviisassa että Olkiluodossa päästöjen vähenemisen seurauksena. Pieniä määriä paikallisia päästönuklideja havaittiin kuitenkin säännöllisesti voimalaitosten jäähhdytsveden purkualueilta otetuissa näytteissä: tritiumia merivedessä ja ns. aktivoitumistuotteita (kuten koboltti-60) pohjalle laskeutuvassa aineksessa, pohjasedimenteissä ja ns. indikaattoriorganismeissa, jotka keräävät niitä tehokkaasti ympäristöstä. Tritiumin havaitsemistiheys ja pitoisuudet merivedessä olivat suurempia Loviisassa, kun taas aktivoitumistuotteiden Olkiluodossa, missä paikallisia päästönuklideja havaittiin myös selvästi laajemmalla alueella. Paikallisia päästönuklideja havaittiin lähes yksinomaan ravintoketjujen alimmilta tasoilta (ei kaloissa tai linnuissa).
12 2 Pintaveden tritiumpitoisuudet (Bq m -3 ) Loviisan Hästholmsfjärdenillä (LOV2) ja vertailualueella (LOVR) sekä Olkiluodon Iso Kaalonpuhdissa (OLK3). Käyrä kuvaa ydiasekoelaskeumasta peräisin olevan tritiumin puoliintumista Suomen rannikkovesissä.
13 3 Rakkolevä on erinomainen indikaattoriorganismi radioekologisissa tutkimuksissa
14 Rakkolevän koboltti-58, koboltti-60 ja mangaani-54 -pitoisuudet jäähdytysveden purkupaikan edustalla Loviisassa
15 Rakkolevän koboltti-58, koboltti-60 ja mangaani-54 -pitoisuudet jäähdytysveden purkupaikan edustalla Olkiluodossa
16 Mangaani-54:n päästöt ja pitoisuudet sedimentoituvassa aineksessa Olkiluodon purkupaikan edustalla
17 7 Rakkolevän koboltti-60 -pitoisuuksia (Bq kg - ) Olkiluodon edustalla 99.
18 8 Rakkolevän 60 Co -pitoisuuksia (Bq kg - ) Suomen rannikolla 995.
19 9 Rakkolevän koboltti-60 -pitoisuuksia (Bq kg - ) Loviisan edustan merialueella 980.
20 Co Phytoplankton Zooplankton Periphyton Cladophora glomerata Fucus vesiculosus Ranunculus baudotii Potamogeton perfoliatus Potamogeton pectinatus Myriophyllum spicatum Saduria entomon Mytilys edulis Macoma balthica Cardium edule Clupea harengus memb. Abramis brama Rutilus rutilus Perca fluviatilis Esox lucius, fillets Esox lucius, liver Esox lucius, entrails Esox lucius, bones Esox lucius, spawn Somateria mollissima, muscle Larus marinus, muscle Mergus merganser, muscle Mergus merganser, liver Mergus merganser, entrails Mergus merganser, bones Cygnus olor, egg white Cygnus olor, egg yolk (Bq/kg dry wt.) Cygnus olor, egg shells Eräiden indikaattoriorganismien keskimääräiset 60 Co pitoisuudet (Bq kg - k.p.) Olkiluodon edustan merialueella v
21 37 Cs -pitoisuudet (Bq kg - t.p.) Loviisan Hästholmsfjärdenin akvaattisessa ravintoverkossa pari vuotta Tshernobylin onnettomuuden jälkeen (vv ). 2
22 Voimalaitosten lähialueella elävän ns. kriittisen ryhmän henkilöiden voimalaitospäästöistä saamat säteilyannokset voimalaitosten käyttöhistorian aikana (annosraja 0. msv/v = 00 μsv/v). µsv Loviisa Olkiluoto Vesiorganismien saamat suurimmat säteilyannokset olivat alle /000 ns. seulonta-arvosta. 22
23 Lämpimän jäähdytysveden vaikutukset Lämpötilan nousu kiihdyttää eliöiden aineenvaihduntaa ja lisää niiden kasvunopeutta. Se kiihdyttää biologista tuotantoa ja siten rehevöitymiskehitystä erityisesti ravinnerikkaissa ympäristöissä, jolloin puhutaan lämmön ja ravinteiden yhteisvaikutuksesta. Lämpötilan nousu lisää ympäristöstä eliöstölle aiheutuvaa stressiä pohjoisen Itämeren olosuhteissa, missä eliöstö on niukkaa ja sopeutunutta suhteellisen alhaisiin lämpötiloihin, ja erityisesti selvään vuodenaikaisvaihteluun: kylmään talveen ja leutoon kesään. Jäähdytysveden vaikutukset meriveden lämpötiloihin ovat silmiinpistävimpiä talvella, jolloin olosuhteet myös selkeimmin poikkeavat luonnontilaisista. Lämminvesipäästöt ovat merkittävästi vaikuttaneet jääolosuhteisiin jäähdytysveden purkualueilla siten, että kasvukausi on pidentynyt molemmista päistään. Kasvukauden piteneminen ja talvehtimiskauden häiriintyminen ovat olleet lämpökuormituksen merkittävimmät biologiset vaikutukset. 23
24 24 Olkiluodon voimalaitoksen purkualue huhtikuussa 98
25 Kasvukauden keskimaaraisissa pintavesilmpötiloissa tapahtuneet muutokset Loviisan merialueen kahdeksassa havaintopaikoissa vv Area Hästholmsfjärden Klobbfjärden Vådholmsfjärden Orrengrundsfjärden Hudöfjärden Station Waterway distance from outlet [km] and direction 0.4 E.0 E.7 E 2.8 SE 3.4 E 5.4 SE 3.0 SW 3.4 SW Change in mean surface water temperature of growing season (May-Oct.) in : Probability p F < Average difference to Station 8 in [ºC] Average difference to Station 8 in [ºC]
26 26 Loviisan havaintopaikkojen sijainti
27 Kasviplanktonin vuosituotanto Loviisan Hästholmsfjärdenin (2) ja Hudöfjärdenin (8) havaintopaikoissa
28 Kasvukauden keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus Loviisan havaintopaikkojen 2 ja 8 pintavedessä vuosina
29 Perustuotanto on kasvanut molemmilla alueilla, mutta Hästholmsfjärdenillä (LOV2) kasvu on ollut voimakkaampaa. 29
30 Hästholmsfjärden (Station Loviisa 2) Hudöfjärden (Station Loviisa 8) Parameter Step R 2 (%) Pr> t Estim. Parameter Step R 2 (%) Pr> t Estim. Water temperature 44 < Total phosphorus Water transparency Water temperature Total phosphorus Air temperature Total nitrogen Total nitrogen Air temperature Water transparency tot / tot P ratio Global radiation Global radiation tot / tot P ratio Sunshine hours Sunshine hours Water temperature Total phosphorus Total phosphorus Water temperature Water temperature Total phosphorus Total nitrogen tot / tot P ratio Water temperature Total phosphorus Water transparency Air temperature Water temperature Total phosphorus Total phosphorus Water temperature tot / tot P ratio tot / tot P ratio
31 Kesäkuukausien (VI VIII) keskimääräinen kasviplanktonin perustuotanto Olkiluodon purkupaikan edustalla
32 A Kasvukauden minimihappipitoisuudet Hästholmsfjärdenin (A) ja Hudöfjärdenin (B) syvänteissä vv B 32
33 Pohjanläheisen veden kokonaisfosforipitoisuuksien vuodenaikaisvaihtelu Hästholmsfjärdenin (vas.) ja Hudöfjärdenin (oik.) syvänteissä
34 34 Pohjafaunan yksilötiheydet ja biomassat Loviisan havaintopaikassa 5 vv
35 35 Pohjafaunan yksilötiheydet ja biomassat Loviisan havaintopaikassa 4 vv
36 36 Pohjafaunan yksilötiheydet ja biomassat Olkiluodon purkupaikan edustalla olevassa havaintopaikassa vv
37 37 Vesikasvillisuuden rehevöityminen jäähdytysveden purkualueella on ollut näkyvin lämpimän veden biologinen vaikutus. Tähkä-ärviä, ahvenenvita, hapsivita ja useiden levälajien muodostamat rihmaleväkasvustot niiden päällyskasveina ovat voimakkaasti runsastuneet jäähdytysveden purkupaikan läheisyydessä loppukesäisin. Vedenalainen kuva Loviisan Hästholmsfjärdenin lounaisrannalta (Anna Weckman)
38 Ajelehtivaa rihmamaista viherlevää Olkiluodon voimalaitoksen jäähdytysveden purkupaikalla Isossa Kaalonpuhdissa kesäkuussa
39 Lyhyesti. Vaikka radioaktiivisten aineiden pitoisuudet ympäristönäytteissä, ja ennen kaikkea päästömäärät näyttävät numeroina suurilta, niiden väestölle ja luonnon eliöstölle aiheuttamat säteilyannokset ovat hyvin pieniä; käytännössä merkityksettömiä. 2. Lämminvesipäästöjen vaikutukset ovat olleet merkittävämpiä erityisesti jäähdytysveden purkupaikkojen läheisyydessä, vaikkakin vaikutusalue on ollut suhteellisen rajoittunut. 3. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että jäähdytysveden purkualueen vedenvaihdolla ja ravinnepitoisuuksilla on ratkaiseva merkitys lämminvesipäästöjen ympäristövaikutusten kannalta. 39
40 4. Ympäristövaikutusten minimoimisen kannalta paras vaihtoehto jäähdytysvesien purkualueeksi on avoin meren rannikko, joka on suoraan yhteydessä ulappavesiin (ei saaristoa, luotoja, lahdenpoukamia tai isoloituneita syvänteitä), missä vedenvaihto on tehokasta ja veden ravinnepitoisuudet alhaisia. 40
41 Kiitos että jaksoitte kuunnella! 4
42 42
Lintujen lentokonelaskennat merilintuseurannassa ja merialueiden käytön suunnittelussa
Lintujen lentokonelaskennat merilintuseurannassa ja merialueiden käytön suunnittelussa Turun yliopisto Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Asko Ijäs 26.3.2013 1. Johdanto Ulkomeren puolelle sijoittuvat
LisätiedotIlmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?
Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset
LisätiedotSoklin radiologinen perustila
Soklin radiologinen perustila Tämä powerpoint esitys on kooste Dina Solatien, Raimo Mustosen ja Ari Pekka Leppäsen Savukoskella 12.1.2010 pitämistä esityksistä. Muutamissa kohdissa 12.1. esitettyjä tutkimustuloksia
LisätiedotYdinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa
ENERGIA-TERVEYS-TURVALLISUUS LSV 18.11.2006 Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa Wendla Paile RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Ydinvoiman käytön vaikutukset
LisätiedotAsiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen
Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 HANKKEEN LÄMPÖKUORMA... 2 3 LÄMPÖKUORMAN VAIKUTUKSET
LisätiedotÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola
ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola ÖLJY LUONNOSSA Öljy vaikuttaa luontoon monin eri tavoin sekä pinnan alla että rannoilla. Öljyn koostumus vaikuttaa sen
LisätiedotItämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet
Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:
LisätiedotYDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU
OHJE YVL 7.7 / 22.3.2006 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 1 YLEISTÄ 3 2 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 3 2.1 Yleiset periaatteet 3 2.2 Ympäristön säteilytarkkailuohjelma 4
LisätiedotLainsäädäntö ja turvallisuusvaatimukset
LAUSUNTO 1 (14) 19.12.2008 Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO Lausuntopyyntö 7131/815/2008, 20.10.2008 FENNOVOIMA, YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOIN- TISELOSTUS Säteilyturvakeskus
LisätiedotLoviisan voimalaitoksen vesistötarkkailu vuonna 2007: meriveden laatu ja biologinen tila
Loviisan voimalaitoksen vesistötarkkailu vuonna 2007: meriveden laatu ja biologinen tila Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 170/2008 Jukka Mattila SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILUALUE
LisätiedotLuontoarvojen ja ihmispaineiden yhdistäminen aluesuunnittelutyökalu itäiselle Suomenlahdelle
Luontoarvojen ja ihmispaineiden yhdistäminen aluesuunnittelutyökalu itäiselle Suomenlahdelle Riikka & TOPCONS-tutkijat Kalatalouden ja ympäristöriskien tutkimusryhmä Ympäristötieteiden laitos 6.2.2014
LisätiedotIlmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?
Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset
LisätiedotMONITORING OF RADIONUCLIDES IN THE VICINITIES OF FINNISH NUCLEAR POWER PLANTS IN 1997 AND 1998
/ MAY 2004 MONITORING OF RADIONUCLIDES IN THE VICINITIES OF FINNISH NUCLEAR POWER PLANTS IN 1997 AND 1998 S. Klemola, E. Ilus, TK. Ikäheimonen STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION
LisätiedotLUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous
LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous Luonnonhuuhtoumaan vaikuttavat mm.: Geologia, ilmasto Maaperä, topografia, kasvillisuus
LisätiedotMeidän ympäristömme Loviisan voimalaitos
Meidän ympäristömme 2018 Loviisan voimalaitos Loviisan voimalaitos - puhtaan energian tuottaja Vuonna 2018 voimalaitos tuotti sähköä ilman hiilidioksidipäästöjä yhteensä 7,79 TWh (netto). Se vastaa reilua
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa FINADAPT 18.3.2008 Anna Tikka Johanna Kiiski Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksessa selvitettiin ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia Suomen
LisätiedotJÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT
JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,
LisätiedotMerilintujen lentokonelaskennat Selkämeren rannikkoalueella
Merilintujen lentokonelaskennat Selkämeren rannikkoalueella 2012-2013 Turun yliopisto, Brahea-keskus Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Asko Ijäs, Kimmo Nuotio, Juha Sjöholm 26.3.2014 1. Johdanto
LisätiedotMONITORING OF RADIONUCLIDES IN THE VICINITIES OF FINNISH NUCLEAR POWER PLANTS IN
/ SEPTEMBER 2006 MONITORING OF RADIONUCLIDES IN THE VICINITIES OF FINNISH NUCLEAR POWER PLANTS IN 1999 2001 T. K. Ikäheimonen, S. Klemola, E. Ilus, V-P. Vartti, J. Mattila / SEPTEMBER 2006 MONITORING
LisätiedotNorilsk Nickel Oy:n nikkelipäästön vaikutukset. Anna Väisänen, KVVY
Norilsk Nickel Oy:n nikkelipäästön vaikutukset Anna Väisänen, KVVY 4.12. 2015 Nikkelipäästö Laiterikko 5.-6.7.2014 Tehtaan jäähdytysveteen ja edelleen Kokemäenjokeen pääsi 30 h aikana - 66 189 kg nikkeliä
LisätiedotJatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama
Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen
LisätiedotMeidän ympäristömme 2016 LOVIISAN VOIMALAITOS. Join the. change
Meidän ympäristömme 2016 LOVIISAN VOIMALAITOS Join the change Hiilidioksidipäästötöntä, luotettavaa ja turvallista sähköä jo 40 vuoden ajan Vuonna 2016 voimalaitos tuotti sähköä ilman hiilidioksidipäästöjä
LisätiedotPientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa
Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla -seminaari, Pori 11.10.2006 Sami Kännälä, STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY TYÖNANTAJAN VELVOITTEET EU:N
LisätiedotHelsingin kaupungin ympäristökeskus ja vesienhoito Helsingin edustan merialueella. Jari-Pekka Pääkkönen 26.2.2015
Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja vesienhoito Helsingin edustan merialueella Jari-Pekka Pääkkönen 26.2.2015 Helsingin vesialueet 500,88 km 2 merialuetta 0,86 km 2 sisävesiä (213,75 km 2 maata) 2 2.3.2015
LisätiedotKatsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan
Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet
LisätiedotFortum. Hästholmenin maankäytön Natura-tarvearviointi
Fortum Hästholmenin maankäytön Natura-tarvearviointi. 31.10.2008 31.10.2008 2 (21) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 TYÖRYHMÄ... 3 3 ARVIOINNISSA KÄYTETTY AINEISTO... 3 4 NATURA-ALUEIDEN KUVAUS... 3 4.1
LisätiedotMaa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,
Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä Antti Räike, SYKE, 9.5.2014 Rannikon MaaMet-seurantapaikat Pääosin suljettuja merenlahtia, joissa vedenvaihtuvuus rajatumpaa Kuormitus rannikolla on cocktail.
LisätiedotHavaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia
Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta
LisätiedotMeidän ympäristömme Loviisan voimalaitos. change. Join the
Meidän ympäristömme 2017 Loviisan voimalaitos Join the change Ilmastonmuutoksen hillinnässä ydinvoima osa ratkaisua Vuonna 2017 voimalaitos tuotti sähköä ilman hiilidioksidipäästöjä yhteensä 8,16 TWh (netto).
Lisätiedothyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa
Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen
LisätiedotBEVIS hankealueet. Ruotsi. Suomi. Turun - Ahvenanmaan - Tukholman saaristot
Turun - Ahvenanmaan - Tukholman saaristot Suomi BEVIS hankealueet A. Engqvist Ruotsi Monikansallisessa BEVIS-hankkeessa on vuosina 2004-2007 laadittu työkaluja, joita voidaan käyttää yhteisten vesiensuojelutoimenpiteiden
LisätiedotMeidän. ympäristömme. Loviisan voimalaitos
Meidän ympäristömme 2015 Loviisan voimalaitos Hyvä ja turvallinen tuotantovuosi Fortumin Loviisan voimalaitoksella oli onnistunut tuotantovuosi 2015. Voimalaitoksella tuotettiin sähköä ilman hiilidioksidipäästöjä
LisätiedotILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA
YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus
LisätiedotRAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630
RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta
LisätiedotMetsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta
Forest Knowledge Knowhow Wellbeing Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Ympäristöakatemia, Metsäluonnon suojelu ja käy3ö miten metsää
LisätiedotIlmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä
Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan
LisätiedotSÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön
Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily
LisätiedotJohtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun
Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008
LisätiedotMeriuposkuoriaisen (Macroplea pubipennis) esiintyminen Soukanlahdella
Meriuposkuoriaisen (Macroplea pubipennis) esiintyminen Soukanlahdella Karoliina Ilmarinen, Jouni Leinikki ja Sanna Saari 15.7.2010 Alleco Oy Mekaanikonkatu 3 00810 Helsinki www.alleco.fi Sisällysluettelo
LisätiedotRantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta
Rantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta 1998 2003-2008 Onko säännöstelyn kehittämisellä pystytty lieventämään vaikutuksia rantavyöhykkeeseen? Inarijärven tila ja tulevaisuus seminaari 10.6. 2009 Juha Riihimäki
Lisätiedotfissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö
YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen
LisätiedotTiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto
Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen
LisätiedotPitkän aikavälin ympäristömuutokset Pohjanlahdella geologiset aineistot. Aarno Kotilainen (GTK)
Pitkän aikavälin ympäristömuutokset Pohjanlahdella geologiset aineistot Aarno Kotilainen (GTK) Nuori Pohjanlahti Pohjanlahti ja koko Itämeren allas oli jopa 3 km paksun mannerjäätikön peitossa viimeisimmän
LisätiedotJännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992. Liisa Haarla
Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992 Liisa Haarla Pohjoismainen voimajärjestelmä 1992 Siirtoverkko: Siirtoyhteydet pitkiä, kulutus enimmäkseen etelässä, vesivoimaa pohjoisessa (Suomessa ja Ruotsissa),
LisätiedotSaaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Saaristomeren ja Selkämeren tila Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma 29.5.2018 Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus Merenhoito Taustalla EU:n meristrategiapuitedirektiivi, joka tuli
LisätiedotGALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011
FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniasten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011 -P11644 FCG Finnish Consulting Group Oy Kasviplankton v. 2011 I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 2
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotMetsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava
VAALAN KUNTA TUULISAIMAA OY Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava Liite 3. Varjostusmallinnus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 12.5.2015 P25370 SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations
LisätiedotSÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority
SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ihmisen radioaktiivisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ihmisen radioaktiivisuus Jokaisessa ihmisessä on radioaktiivisia
LisätiedotTypen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa
Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa Biolaitosyhdistys ry:n seminaari 16.11.2010 Riina Antikainen Suomen ympäristökeskus Kulutuksen ja tuotannon keskus Sisältö Miksi ravinteet tärkeitä? Miksi
LisätiedotPyhäjärven hoitokalastus
Pyhäjärven hoitokalastus 1995-2015 Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 Toimikaudet PYHÄJÄRVEN SUOJELURAHASTO Perusrahoitus
LisätiedotMuikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto
Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto 100 vuotta suomalaista muikkututkimustaseminaari Jyväskylä 2.12.2008 LÄMPÖTILA SADANTA Erotus (%) vuosien 1961-1990 keskiarvosta Erotus
LisätiedotPeltolohko. Kuivatusalue. Vaikutusten havaitseminen Seurantarooli. Vesistöjen tila Kokonaiskuormitus Maatalouden osuus Kokonaisvaikutukset
Peltolohko Lohko- vai valuma-aluekohtaiset ratkaisut - Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet Markku Puustinen, Syke, 3.4.2019 Pellot ja vedet kuntoon Kuivatusalue Vaikutusten havaitseminen
LisätiedotMitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? Siuntion kylpylä Anne Liljendahl
Mitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? 2.5.2018 Siuntion kylpylä Anne Liljendahl Siuntionjoen vesistö Uudenmaan luonnontilaisimpia jokivesistöjä YM: Erityissuojeltava kohde NATURA 2000
LisätiedotKitkajärvien seuranta ja tilan arviointi
Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta
LisätiedotSORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005
SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Sorsajoen kalataloudellisessa tarkkailuohjelmassa tutkittiin velvoitetarkkailuna valuma-alueella sijaitsevien
LisätiedotMiten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Kuormituksen muodostuminen Automaattinen veden laadun seuranta ja
LisätiedotVELMU kartoittaa vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuutta
VELMU kartoittaa vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuutta 2 Tavoitteena meren kestävä käyttö ja suojelu VELMUn tavoitteena on kartoittaa Suomen rannikon vedenalaisia luontotyyppejä ja luoda yleiskuva
LisätiedotRaahen edustan merialue on luokiteltu ekologiseltaan tilaltaan tyydyttäväksi. Alueen tavoitetilana on hyvä tila.
13. Kuvaus (sanallinen yhteenveto) hankkeen vaikutusalueen ympäristön ja vesistön tilasta sekä kalastosta ja kalastuksesta ja tilan kehittymisestä sen jälkeen, kun kaivoksen vesiä on alettu johtamaan purkuputken
LisätiedotLAUSUNTO 1 (6) FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA
LAUSUNTO 1 (6) Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 HELSINKI 7131/815/2008, TEM, 31.1.2007 FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA Säteilyturvakeskus (STUK) esittää, työ- ja elinkeinoministeriön
LisätiedotGALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010
FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniaisten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010 21.1.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy PRT I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tutkimuksen peruste ja vesistökuvaus...
LisätiedotTynnyrivaara, OX2 Tuulivoimahanke. ( Layout 9 x N131 x HH145. Rakennukset Asuinrakennus Lomarakennus 9 x N131 x HH145 Varjostus 1 h/a 8 h/a 20 h/a
, Tuulivoimahanke Layout 9 x N131 x HH145 Rakennukset Asuinrakennus Lomarakennus 9 x N131 x HH145 Varjostus 1 h/a 8 h/a 20 h/a 0 0,5 1 1,5 km 2 SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations
LisätiedotHapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä
Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven
LisätiedotSilakkakannan tila. Jari Raitaniemi 28.2.2014 Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman
Silakkakannan tila Jari Raitaniemi 28.2.214 Silakkapaja, Naantali Kuva: Gösta Sundman Kuvat työvaiheista ja Selkämeren silakan kanta-arvioinnin koordinointi : Jukka Pönni Itämeren silakkasaaliin kehitys
LisätiedotTurvallisuuden rakentaminen ydinvoimalassa
Turvallisuuden rakentaminen ydinvoimalassa HAIPRO verkostotapaaminen 24.11.2011 Kouvola-talo Kari Forsberg Suojeluinsinööri Loviisan voimalaitos 1 Loviisan voimalaitos Fortum Power and Heat Oy, Power-divisioona
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotSuomenlahden kansallispuistojen kehittäminen
Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista
LisätiedotTiivistelmä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Elokuu 1999. Loviisa 3. -ydinvoimalaitoshanke
Elokuu 1999 Tiivistelmä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Loviisa 3 -ydinvoimalaitoshanke Hankkeesta vastaava Yhteysviranomainen Sisällysluettelo Hankkeen tausta ja aikataulu Hanke ja sen vaihtoehdot
LisätiedotAhven Perca fluviatilis
Ahven Perca fluviatilis Kansanomaiset nimitykset: abborre, aapeli, ahva, apotti, vuosku Ahven on vähään tyytyvä ja tunnettu kauniista värityksestään. Ahven elää järvissä, joissa, lammikoissa ja Itämeren
LisätiedotReason for Major Climate Changes
Future Infinite Academic, June 12, 2014 Reason for Major Climate Changes Jyrki Kauppinen Department of Physics and Astronomy University of Turku, Finland Climate sensitivity R = dt/dq and temperature
LisätiedotMERI. Merentutkimuslaitos PL 166 00141 Helsinki 14. Havsforskningsinstitutet PB 166 00141 Helsingfors 14
MERI No 3 Aarno Voipio & Lauri Niemistö: Mäntyluodon edusta Kemira OY:n Vuorikemian tehtaiden jätevesien vastaanottajana Pauli Bagge & Erkki Ilus: Ferrosulfaatin ja sitä sisältävien jätevesien akuutista
LisätiedotKuhan alamitan nosto Saaristomerellä
Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 3 4.2.216, Viking Gabriella Uusi kalastusasetus ja kuhan alamitta kuhan yleinen
LisätiedotKRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN EDUSTAN MERITUULIVOIMAPUISTOHANKE, LISÄSEL- VITYKSET KOEKALASTUKSET JA VEDENALAISKUVAUKSET KESÄLLÄ 2012
Vastaanottaja Suomen Merituuli Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Marraskuu 2012 KRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN EDUSTAN MERITUULIVOIMAPUISTOHANKE, LISÄSEL- VITYKSET KOEKALASTUKSET JA VEDENALAISKUVAUKSET
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotPärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus
Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista
LisätiedotPeltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin
Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal
Lisätiedot1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2 12,999,976 km 9,136,765 km 1,276,765 km 499,892 km 245,066 km 112,907 km 36,765 km 24,159 km 7899 km 2408 km 76 km 12 14 16 1 12 7 3 1 6 2 5 4 3 11 9 10 8 18 20 21 22 23 24 25 26
LisätiedotTYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA
TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014 Riina Alén STUK - Säteilyturvakeskus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö
LisätiedotSäkylän Pyhäjärven RAPU-hanke selvittää raputalouden riskejä ja mahdollisuuksia
Säkylän Pyhäjärven RAPU-hanke selvittää raputalouden riskejä ja mahdollisuuksia IX Valtakunnalliset rapupäivät 16.11.2011 Anne-Mari Ventelä, Marko Jori, Pyhäjärvi-instituutti Timo Ruokonen, Jyväskylän
LisätiedotETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011
ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella
Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Haukivuori 22.2.2012 Pekka Sojakka, Reijo Lähteenmäki Muutokset hydrologiassa Muutos valunnan,
LisätiedotMerenhoitosuunnitelman ensimmäisen osan valmistelu -tilannekatsaus. Pohjois-Pohjanmaan yhteistyöryhmän kokous
Merenhoitosuunnitelman ensimmäisen osan valmistelu -tilannekatsaus Pohjois-Pohjanmaan yhteistyöryhmän kokous 20.9.2017 Taustaa merenhoidosta Taustalla EU:n meristrategiapuitedirektiivi, joka on Suomessa
LisätiedotPintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa
Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Keski-Uusimaa Helsinki 18.11.2013 UUDELY / Ympäristön tila -yksikkö 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin
LisätiedotOlkiluodon ydinvoimalaitoksen laajentaminen kolmannella laitosyksiköllä
Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen tiivistelmä Tässä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (YVA-selostuksessa) on tarkasteltu Teollisuuden Voima Oy:n (TVO) Olkiluotoon suunnitteleman kolmannen
LisätiedotYmpäristövaikutusten arviointiselostus
Fortum Power and Heat Oy Loviisan ydinvoimalaitoksen laajentaminen kolmannella voimalaitosyksiköllä Ympäristövaikutusten arviointiselostus YHTEYSTIEDOT Hankkeesta vastaava: Fortum Power and Heat Oy Postiosoite:
LisätiedotKokkolan edustan merialueen tila 1970 luvulta 2000 luvun alkuun
Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry. Österbottens vattenskyddsförening rf. Kokkolan edustan merialueen tila 197 luvulta 2 luvun alkuun Vuoden 23 tuloskooste liitteenä Marjo Kalliolinna Eeva-Kaarina Aaltonen
LisätiedotEkologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus
Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus 6.11.2018 Kompensaatiot merellä Itämeren luonnon tilan heikentyminen johtuu ihmisen toiminnasta merellä, rannikolla
LisätiedotSilakan kutualueiden ja vesikasvillisuuden kartoitus Koivusaaren ympäristössä 2002
Silakan kutualueiden ja vesikasvillisuuden kartoitus Koivusaaren ympäristössä 2002 Alleco ky Kirsi Kostamo Panu Oulasvirta Luotsikatu 8 00160 Helsinki 31.12.2002 SISÄLLYS 1 1. JOHDANTO... 3 2. TUTKIMUSALUE
LisätiedotLataa Meren aarteet. Lataa
Lataa Meren aarteet Lataa ISBN: 9789524954358 Sivumäärä: 400 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 28.94 Mb Merellinen luonto kuuluu suomalaiseen kansallismaisemaan. Mutta miltä tuo maisema näyttää veden alla?
LisätiedotSekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia
Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia Limnologipäivät 1.-11..13, Helsinki Pauliina Salmi Lammin biologinen asema Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Kalevi Salonen Jyväskylän
LisätiedotVulnerability assessment of ecosystem services for climate change impacts and adaptation (VACCIA)
Vulnerability assessment of ecosystem services for climate change impacts and adaptation (VACCIA) Action 8: Vulnerability and adaptation of catchment areas and lakes for climate change impacts Foto: Ilpo
LisätiedotPlankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA
Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA Plankton -plankton ryhmät ovat kasvi ja eläinplankton. -planktonleviä ovat muun muassa piilevät ja viherlevät. -planktoneliöt keijuvat vedessä. Keijumista helpottaa
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotIlmastonmuutos ja Itämeri
Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset lajeille ja luontotyypeille Markku Viitasalo SYKE merikeskus Muuttuva ilmasto ja luontotyyppien sekä lajien uhanalaisuus Suomessa YM 17.1.2017 M. Viitasalo M. Westerbom
LisätiedotPuruveden Ristilahden kalastorakenne syksyllä 2014. Tarmo Tossavainen, Biotalouden keskus, Karelia-ammattikorkeakoulu, 18.07.
Puruveden Ristilahden kalastorakenne syksyllä 2014 Tarmo Tossavainen, Biotalouden keskus, Karelia-ammattikorkeakoulu, 18.07.2015, 58 diaa 1 TIIVISTELMÄ Karelia-ammattikorkeakoulun Biotalouden keskus teki
LisätiedotKalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin
Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Antti Lappalainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 7.12.2010 Tavoitteet: 1. Kehittää toimivia ja kustannustehokkaita menetelmiä rannikon talouskalalajien lisääntymisalueiden
Lisätiedot( ( OX2 Perkkiö. Rakennuskanta. Varjostus. 9 x N131 x HH145
OX2 9 x N131 x HH145 Rakennuskanta Asuinrakennus Lomarakennus Liike- tai julkinen rakennus Teollinen rakennus Kirkko tai kirkollinen rak. Muu rakennus Allas Varjostus 1 h/a 8 h/a 20 h/a 0 0,5 1 1,5 2 km
LisätiedotYdinvoimalaitoksen käytöstäpoisto
Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö Käytöstäpoisto yleisesti Käytöstäpoiston kustannukset 2 Käytöstäpoisto lyhyesti Hallinnolliset ja tekniset toimenpiteet,
LisätiedotKIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja
8.3.2017 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2017 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 28.2.2017. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.
Lisätiedot