Mauri Karoma Tilapalvelut-liikelaitos PL 6200 02070 ESPOON KAUPUNKI 22501520-008 tiedoksi: esko.halmesmaki@espoo.fi, reijo.yrjola@espoo.fi 4076 - TOPPELUNDIN KOULU JA HAUKILAHDEN KIRJASTO, TOPPELUNDINTIE 15, ESPOO RAKENNE- JA ILMANVAIHTOTEKNINEN KATSASTUS Toppelundin koulurakennukseen on tehty rakenne- ja talotekninen katsastus 27.12.2017. Katsastuksella tarkoitetaan pääasiassa aistinvaraisesti suoritettua sisäilmapainotteista kuntoarviota. Katsastus on tehty tiloihin, joista on tullut Espoon kaupungille käyttäjäpalautetta sisäilman laadusta. Katsastettuja tiloja ovat olleet tilat 8, 14, 16, 24, 28, liikuntasali, 67, 68, 69, 70, 71, 72, 82, 86 ja ns. ulkoluokka sekä niitä ympäröivät rakenneosat ja ilmanvaihtolaitteet. Katsastuksen tekivät Elisa Koskinen ja Jarkko Lesonen. Katsastuksessa oli mukana kiinteistönhoitaja Fatmir Miftari ja rehtori Hanna Talola. Käyttäjäpalaute sisäilman laadusta on kirjattu 3.2.2017 GM-järjestelmän sisäilmastoolosuhdelomakkeeseen. Käyttäjäpalautteen mukaan tiloissa on koettu sisäilmaan liitettyjä oirekokemuksia, vetoisuutta, tasopintojen pölyisyyttä, ilmanvaihtolaitteiden huminaa, ilmanvaihdon riittämättömyyttä sekä hajuja. Työntekijöiden määrä on noin 27 ja oppilaita on noin 221-230. Toppelundin koulurakennus on valmistunut vuonna 1985 ja siinä 1-2 kerrostasoa. Rakenneleikkauksia ei ollut käytettävissä. Alapohjat ovat tilojen 8 ja16 alueella (leikkaus E-E) ontelolaattarakenteisia, joissa on tuulettuva alapohjatila. Liikuntasalin ja opetustilojen 82,86 ja 89 kohdalla (leikkaukset G-G, F-F) on maanvarainen teräsbetonilaatta. Ulkoseinät ovat pääosin betonielementtirakenteisia, joissa on mineraalivillalämmöneriste. Julkisivupintana on tiili. Vesikatteena on bitumihuopakate tai pelti. Tutkittujen tilojen palvelualueella on koneellinen tulo ja poistoilmanvaihto. Rakennuksen päädyssä kirjaston vieressä alun perin ollut talonmiehen asunto on muutettu opetustilaksi (ns. ulkoluokka). 1 (25) S w e co Ilmalanportti 2 FI-00240 Helsinki, p. +358 (0)207 393 000 www.sweco.fi Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Reg.no 2635440-5 Reg. Office Helsinki Sweco Groupin jäsen
1 RAKENNETEKNINEN TARKASTUS 1.1 Kuivatusosat, salaojat, salaojakaivot - Rakennuksen ulkopuolella ei ollut havaittavissa avattavia salaojakaivoja. Salaojien toimivuudesta ei ole huomautettavaa. 1.2 Päällysteet, pintavesien poisjohtaminen - Rakennuksen vierustoilla on istutuskaistoja, kivetystä ja asfalttia. Vesien lammikoitumista ei ole kiinteistöhoidon puolelta havaittu. 1.3 Perustukset, perusmuurit - Sokkeleissa ei havaittu yleisesti halkeamia eikä perustusten painumisesta ollut viitteitä. Sokkelin ulkopintaan on asennettu patolevytys, joka on paikoin irronnut kiinnityslistasta. Kiinnityslista suositellaan uudelleen kiinnitettäväksi. - Katto- ja sadevedet ovat lianneet sokkeleiden pintoja. Kattovesien ohjausta suositellaan parannettavaksi mm. räystäspellitysten kohdalla. 1.4 Alapohjat Kuva 1. Katto- ja sadevedet ovat roiskineet sokkeleiden vierustoille likaa. - Kansliatilan 15 lattiapinnoilla oli havaittavissa pidemmällä aikavälillä kertynyttä pölyä. Siivoustason muutoin koettu parantuneen kesän 2017 jälkeen, kun siivouspalvelun tuottaja vaihtui. 2 (25)
- Tiloissa 14, 67, 70 ja 86 on lattian liittymässä ulkoseinään rakoja lattialistan alla. Sisäilman laatua heikentävä tekijä voi olla ilmavuodot alapohjarakenteen liittymistä huoneilmaan päin. Rakennepinnoilla ei havaittu kohonneita pintakosteuslukuarvoja eikä kosteusjälkiä. Lattiapäällysteet ovat alkuperäisiä. - Tilojen 8,14, 16 kohdalla on tuulettuva alapohja, joka on alipaineistettu. Jos alustatila on ympärivuorokauden alipaineinen sisätiloihin nähden, ilmavuodot alustatilasta huoneilmaan päin ovat epätodennäköisiä. Alustatilan riittävä alipaineisuus voidaan tarvittaessa selvittää merkkiainekaasukokeella. - Tilassa 86 ja ulkoluokassa, joissa alapohjana on maanvarainen teräsbetonilaatta, havaittiin maaperään viittaavaa hajua. Tilassa 86 hajua havaittiin ulkoseinän ja lattian nurkkauksessa ja ulkoluokassa kirjaston vastaisen väliseinän ja lattian liittymässä. Rakenneliittymä ei ole todennäköisesti ilmatiivis. Hajun syy suositellaan tarkastettavaksi tekemällä rakenneavaus em. liittymäkohtaan. Muutoin alapohjarakenteen liittymäkohdat ympäröiviin rakenteisiin ja läpivienteihin suositellaan tiivistettäväksi ilmatiiviiksi. - Entisessä ATK-tilassa ja nykyisessä monitoimitilassa 69 on ollut keittiön viemärivuotojen seurauksena kesällä 2016 vesivuotoja, joiden takia tilan 69 lattiapäällysteet on vaihdettu ja lattia kuivattu. Nykyään ei ole tullut tietoon sisäilmaan liitettyä käyttäjäpalautetta rehtorille. Lattiapinnoilla ei todettu kohonneita pintakosteuslukuarvoja. - Tilassa 82 on koettu hajuhaittaa ja hajun on koettu kantautuvan allaskaapista. Käynnin aikana tehdyn arvion perusteella mikrobiperäistä hajua kulkeutuu yhden allaskaapin viemärin ja allaskaapin alarungon kohdalta. Hajua voi aiheuttaa viemäreiden epäpuhtaudet tai ilman kulkeutuminen viemäriläpiviennin liittymistä rakenteisiin. Allaskaapin ympärillä ei ollut havaittavissa kohonneita pintakosteuslukuarvoja. Allaskaappien edessä oleva lattiakaivo oli lisäksi likainen ja kuiva, mutta siitä ei haivattu kantautuvan vastaavaa hajua. Hajuhavainto edellyttää toimenpiteitä. Viemäreiden vesilukkojen puhtaus tarkastetaan ja tarvittaessa viemärilinja kuvataan. Allaskaapin alarunkoa puretaan niin, että voidaan arvioida viemäriläpiviennin ja lattiarakenteen liittymän tiiveyttä ja kosteusteknistä kuntoa. - Pukuhuonetilan 44 lattiassa on muovimatossa kupruja. Kuprun alta suositellaan tarkastettavaksi suhteellinen kosteus viiltokosteusmittauksena jatkotoimenpiteiden arvioimiseksi. 3 (25)
Kuva 2. Kansliatilan 14 lattiapinnoilla oli havaittavissa pidemmällä aikavälillä kertynyttä pölyä. Lattian liittymässä ulkoseinään on rako lattialistan alla. Kuvat 3, 4 ja 5. Tilassa 82 yhden allaskaapin viemäreiden ja allaskaapin alarungon kohdalla on mikrobiperäistä hajua. Käynnin aikana tehdyn arvion perusteella mikrobiperäistä hajua kulkeutuu yhden allaskaapin viemärin ja allaskaapin alarungon kohdalta. Allaskaapin edessä oleva lattiakaivo oli kuiva ja likainen. 4 (25)
Kuva 6. Tilassa 86 havaittiin maaperämäistä hajua ulkoseinän ja lattian liitymässä. Pattereiden kiinnityksissä on havaittavissa ilmavuotojälkiä. Kuva 7. Ns. ulkoluokan kantavan väliseinän ja lattian liittymässä oli havaittavissa maaperämäistä hajua. Väliseinän toisella puolella on kirjasto. 5 (25)
1.5 Runko, kantavat seinät - Rakennuksessa on betonirakenteinen pilari- ja palkkirunko. Runkoon ja kantaviin seiniin ei esitetä huomioita. 1.6 Välipohjat, yläpohjat - Käytävällä luokan 8 edessä on lasketuissa kattolevyissä vanhoja vesivuotojälkiä. Jäljet osuvat kattoviemäriputken kohdalle. Vesivaurion laajuus ja kattorakenteen kunto selvitetään avaamalla rakenteita. Viemärilinjan puhtaus ja tiiveys tarkastetaan. Avauksen kohdalta arvioidaan yläpohjarakenteen rakennetyyppi, käytetyt rakennusmateriaalit sekä arvioidaan yläpohjan ilmatiiveystasoa yläpohjan lämmöneristeeseen nähden. - Tilan 24 (bänditila) katon akustiikkalevyistä on havaittu tippuvan hiukkasia. Käynnin aikana ei havaittu silmin nähden irtoilevia hiukkasia Hiukkasten tippuminen akustiikkalevyjen maalipinnasta voi liittyä tilan toimintaan (musiikin soittamiseen). Korjausratkaisuna voidaan kokeilla nykyisten akustiikkalevyjen vaihtamista musiikkihuoneeseen soveltuviin akustiikkamateriaaleihin. Kuvat 7, 8 ja 9. Käytävällä luokan 8 edessä on lasketuissa kattolevyissä vanhoja vesivuotojälkiä. Jäljet osuvat kattoviemäriputken kohdalle. 6 (25)
Kuvat 10 ja 11. Tilan 24 (bänditila) katon akustiikkakattolevyistä on havaittu tippuvan hiukkasia. 1.7 Ulkoseinät, julkisivut - Tilassa 70 ulkoseinän liikuntasauma on auki, joka mahdollistaa ilmavuodot rakenteesta huoneilmaan. Ulkoseinän liittymissä ympäröiviin rakenteisiin on rakoja myös tilassa 72. Ulkoseinän liittymässä lattiaan tiivistemassa on myös kuivunut ja rakoilee. Ulkoseinän liittymien mahdolliset ilmavuotokohdat suositellaan tiivistettäväksi ilmatiiviiksi. - Tilan 86 patterikiinnitykissä ulkoseinään on nokisia ilmavuotojälkiä, mitkä viittaavat ilmavuotoihin rakenteista huoneilmaan päin. - Ulkoseinien liittymien kautta on mahdollista sekoittua epäpuhtaampaa ilmaa huoneilmaan päin ja rakoilevat liittymät suositellaan tiivistettävän ilmatiiviiksi. Kaikkien rakennuksen ulkovaipan rakenneliittymien tiivistys ilmatiiviiksi suositellaan tehtäväksi viimeistään seuraavan peruskorjauksen yhteydessä noin 10 vuoden päästä. - Julkisivuihin ja ulkoseinien alaosiin kohdistuu kosteusrasitusta puutteellisesti ohjatuista kattovesistä. Kattovesien vedenohjausta suositellaan parannettavan. - C-sisäänkäynnillä tiilijulkisivun porrasteinen halkeama tiivistetään umpeen. 7 (25)
Kuva 8. Tilassa 16 (rehtorin huone) ulkoseinän sauma kattoon rakoilee. Kuva 9. Tilassa 70 ulkoseinän liittymissä lattiaan ja ulkoseinän sisäkuoren saumoissa on rakoja, jotka ovat mahdollisia ilmavuotokohtia rakenteesta huoneilmaan. 8 (25)
Kuva 10. Tilan 86 ulkoseinän vierustalla on istutuskaistaa, joka voi lisätä ulkoseinän alaosan kosteusrasitusta. Sokkelin ulkopintaan oli asennettu rakennusmuovia. Kuva 11. C-sisäänkäynnin puoleisella julkisivulla on tiiliseinän porrasteinen halkeama massattu umpeen. Massaus on kuivunut ja rakoilee uudestaan. 9 (25)
1.8 Ikkunat, karmit, puitteet, lasituslistat, vesipellit - Ikkunoiden räystäspellitysten ylösnostojen kittaukset puuttuvat. Räystäspellitysten ylösnostot ja kiinnitysnastat / -ruuvit suositellaan massattavaksi vesitiiviiksi. - Käytävällä (C-D sisäänkäyntien) välillä on valoaukkoja. Valoaukon liittymissä seinä- ja kattopintoihin on ilmavuotoihin viittaavia nokijälkiä. Havainto ei edellytä kiireellisiä korjaustoimenpiteitä. Kaikkien rakenteiden liittymät suositellaan tiivistettäväksi viimeistään seuraavan peruskorjauksen yhteydessä noin 10 vuoden sisään. Vesikaton puolelta valoaukkojen pellitykset suositellaan puhdistettavaksi. Valoaukkojen viereiset kattokaivot suositellaan puhdistettavaksi. - Ruokailutilan erkkerin kohdalla laudoitus on huonokuntoinen ikkunoiden välisen laudoituksen kohdalla. Huonokuntoinen laudoitus uusitaan. Työn yhteydessä arvioidaan lämmöneristemateriaalin kuntoa. Kuva 12. Ikkunoiden räystäspellitysten ylösnostojen kittaukset puuttuvat. 10 (25)
Kuvat 13, 14 ja 15. Käytävällä (C-D sisäänkäyntien välillä) on valoaukkoja. Valoaukon liittymissä seinä- ja kattopintoihin on ilmavuotoihin viittaavia nokijälkiä. Vesikatolta tarkasteltuna valoaukkojen pellitykset ovat sammaloituneita. Vettä kerääntyy myös kattokaivon vierustalle. 1.9 Ulko-ovet Kuva 16. Ruokailutilan erkkerin kohdalla laudoitus on huonokuntoinen ikkunoiden välisen laudoituksen kohdalla. - Ulko-ovien toimivuudessa ei ole ollut huomautettavaa. 11 (25)
1.10 Vesikatteet, kattokaivot - Kermikatteiden puhtaudessa ja vesitiiveydessä ei ollut aistinvaraisesti arvioituna huomautettavaa. - Vesikaton pellitykset olivat yleisesti likaisia (sammal, levä) ja ne suositellaan puhdistettavaksi. - Valoaukkojen kohdalla kattoviemärit suositellaan puhdistettavaksi. A-osan käytävän kohdalla vesikaton viemäriläpiviennin tiiveys tulee tarkastaa. - Katosten sadevesikourut olivat tukossa lehdistä ja ne suositellaan puhdistettavaksi. - Kattovesiä ohjautuu paikoin julkisivupinnoille ja veden ohjaus peltikatteiden osalta on puutteellinen. Kattovesien ohjausta suositellaan parannettavaksi, jotta ulkoseiniin ei kohdistu kosteusrasitusta. Kuva 17. Vesikaton pellitykset suositellaan puhdistettavaksi. 12 (25)
Kuva 18. Kattovesiä ohjautuu paikoin julkisivupinnoille, jolloin ne likaantuvat. Räystäskourujen ja sadevesisyöksyjen tukkeumat ja roiskeet aiheuttavat kosteusrasitusta rakenteille. 1.11 Tilapinnat ja tilavarusteet - Rakennepinnat ovat yleisesti kuluneita. Niiden kosteusteknisessä kunnossa ei ole muutoin huomautettavaa. 1.12 Muut havainnot - Bänditilan 24 ja ruokalan akustiikka on koettu huonoksi. Bänditilaa on ei ole alun perin suunniteltu musiikkihuoneeksi, joten tilan akustiikan parantaminen nykyiseen käyttötarkoitukseen vaatisi akustista suunnittelua. - Ruokalatilan akustiikasta on annettu käyttäjäpalautetta. Tilan akustiikan parantaminen vaatii erillistä akustista suunnittelua. - Äänien on koettu kuuluvan hyvin tilasta toiseen. Luokkatiloissa on yleisesti 30 db Jettiovet. Ovien tiivisteet olivat paikoin heikkokuntoisia. Lisäksi tilojen väliseinissä on läpivientien aukkoja. Pikaisena akustiikan korjaustoimenpiteenä voidaan uusia ovien tiivistenauhat sekä tiivistää väliseinien läpiviennit. Muutoin akustiikan parantaminen vaatii erillistä akustista suunnittelua. - Teknisessä tilassa 89 ei ole koettu enää palaneen hajua, kun tilojen siivoustaso on parantunut. Tilan rakennepinnat olivat yleisesti havainnoituina kuluneita ja ulkoseinäpinnoilla oli halkeamia ja nokitummentumia, jotka ovat mahdollisia ilmavuotoreittejä rakenteesta huoneilmaan. 13 (25)
Kuvat 19 ja 20. Äänien on koettu kantautuvat tilasta toiseen. Äänien kantautumista voidaan yrittää korjata pienimuotoisilla toimenpiteillä, kuten ovitiivisteiden uusimisella ja väliseinien läpivientien tiivistämisellä. Kuva 25. Teknisessä tilassa 89 ei ole koettu enää palaneen hajua, kun tilojen siivoustaso on parantunut. 14 (25)
Toimenpiteet kiireellisyysjärjestyksessä - Tilassa 86 ja ulkoluokassa rakenneavaus liittymäkohtiin, joissa on havaittu mikrobiperäistä tai maaperään liittymää hajua. Rakenneliittymien ilmatiiveys varmistettava ja tarkastettava. - Tilassa 82 viemäreiden hajulukkojen puhdistus ja tarvittaessa viemäreiden kuvaus. Allaskaapin alarungon purku viemärilinjan ja lattian liittymäkohtaan asti hajuhaitan syyn selvittämiseksi, jos se ei hajuhaitan syy selviä jo hajulukon puhdistuksen ja viemäreiden kuvauksen yhteydessä. - tilan 8 edessä olevalla käytävällä kattovesiviemärin puhdistus ja kuvaus, kastuneiden kattorakenteiden purku ja korjaustyön laajuuden arviointi. Avauksen kohdalta arvioidaan yläpohjarakenteen rakennetyyppi, käytetyt rakennusmateriaalit sekä arvioidaan yläpohjan ilmatiiveystasoa yläpohjan lämmöneristeeseen nähden. - C-sisäänkäynnin kohdalla julkisivumuurauksen halkeama umpeen - Tilassa 44 viiltokosteusmittaus ja kosteuskartoitus muovimaton kuprun kohdalta - Bänditilassa 24 akustiikkalevyn ja akustiikan uusiminen käyttötarkoitusta vastaavaksi - Kattovesien ohjauksen parantaminen sekä rännien ja kourujen puhdistus - Räystäspellitysten ylösnostot ja kiinnitysnastat / -ruuvit suositellaan massattavaksi vesitiiviiksi. - Tiloissa 14, 16, 67, 70, 82, 86 ja 89 ulkoseinien liittymien tiivistys ilmatiiviiksi. Kaikkien rakenteiden liittymät suositellaan tiivistettäväksi viimeistään seuraavan peruskorjauksen yhteydessä noin 10 vuoden sisään. Vesikaton puolelta valoaukkojen pellitykset suositellaan puhdistettavaksi. Valoaukkojen viereiset kattokaivot suositellaan puhdistettavaksi. Tilojen 8, 14 ja 16 alueella alustatilan alipaineisuutta sisätiloihin nähden voidaan arvioida merkkiainekaasukokeella. - Sokkelin patolevytyksen kiinnitys listaan. - Istutuskaistojen poistaminen sokkelien vierustoilta - Ruokailutilan erkkerin ikkunoiden välinen julkisivulaudoitus uusitaan huonokuntoisilta osin. Työn yhteydessä tarkastetaan lämmöneristeen kunto. - Pikaisena akustiikan korjaustoimenpiteenä voidaan uusia sisäovien tiivistenauhat sekä tiivistää väliseinien läpiviennit. Muut akustiset toimenpiteet edellyttävät suunnittelua mm. ruokalassa. - Sisäilman laadun seurantatoimenpiteenä voidaan määrittää pinnoille laskeutuvien mineraalikuitujen pitoisuudet. 15 (25)
2 ILMANVAIHTO JA TALOTEKNISET HAVAINNOT - Ilmanvaihtokoneet TK1-MK1, TK2 ja TK3 sijaitsevat vesikatolla olevassa IVkonehuoneessa. Kuva 26. IV-konehuone vesikatolla. 2.1 Ilmanvaihtokone TK1-MK1 16 (25) - Rakennuksen suurin ilmanvaihtokone TK1-MK1 (tulo- ja poistoilmakone) palvelee opetustiloja(luokat), käytäviä, toimistotiloja ja sosiaalitiloja. Kyseessä on alkuperäinen vuonna 1985 käyttöön otettu kone. - Kiinteistönhoitajalta saatujen tietojen mukaan koneen käyntiajat ovat: o ma-pe klo 6-23; täysi teho o ma-pe klo 23-6; puoliteho o la-su klo 0-24; puoliteho - Kiinteistönhoitajan mukaan koneen pakkasraja on noin +8 C, jota viileämmillä ulkoilman lämpötiloilla kone voi käydä vain puoliteholla. Koneen säätölaitteita on uusittu. Konetta ohjataan Ouman-säätimellä. Tuloilman lämpötila oli 15 C IVkonehuoneessa olevan kanava-anturin mukaan katsastuskäynnin aikana. - Ulkoilmasäleikköön oli kertynyt puiden lehtiä. Ulkoilmakammio on viemäröity, kammiossa ei ole näkyvää mineraalivillaa. - Tuloilmasuodattimena oli M5-tasoinen pussisuodatin, nykyisin suositellaan parempaa F7-tasoa. Tuloilmasuodattimen kehykset olivat hatarat, joten osa ulkoilmasta virtaa suodatinkehyksen ja konekotelon välistä suodattimen ohi. Tuloilmasuodatinosassa ei ole näkyvää mineraalivillaa, suodatinosan pohjalla oli vanhoja kuivuneita kosteusjälkiä. Tulo- ja poistoilmasuodatin vaihdetaan kaksi kertaa vuodessa, viimeksi elokuussa 2017. Kiinteistönhoitajan mukaan seuraava suodatinvaihto oli tulossa pian katselmuskäynnin (27.12.2017) jälkeen. - Koneessa on levylämmöntalteenotto. Tuloilmasuodattimen jälkeisen lämmöntalteenoton pinnoilla oli selkeästi havaittavaa pölyä ja likaa. - Jäähdytyspatteria ei ole. - Tuloilmapuhaltimen kammion sisäpinnoilla on reikäpelti, jonka takana on pinnoitettu mineraalivilla. Tuloilmapuhaltimen hihna oli kunnossa.
Kuvat 27 ja 28. Ylhäällä ulkoilmasäleikkö, jossa oli puiden lehtiä. Alhaalla M5-tasoinen tuloilmasuodatin, jonka kehyksissä on ilmavuotoa suodattimen ohi. Kuva 29. Pistokokein koneen TK1-MK1 palvelualueella tilassa 68 todettiin, että vanhan tuloilmalaitteen sisällä on reunoiltaan pinnoittamatonta mineraalivillaa ääneneristemateriaalina. Tämän tyyppisiä tuloilmalaitteita on ainakin rakennuksen opetustiloissa. 17 (25)
- Koneen TK1-MK1 kanavia ei nyt tutkittu. Aiemmassa tutkimuksessa (rap.pvm 10.11.2016, proj. 22500344.007, Sweco Asiantuntijapalvelut Oy) todettiin, että tiloja 7, 8, 9 ja 10 palvelevissa tuloilmakanavissa sisäpintojen pölykertymä oli vähäinen, alle 2 g/m 2. Lisäksi tilojen poistoilmakanavissa pölykertymä oli noin 1 7 g/m 2. 2.2 Ilmanvaihtokone TK2 - Tuloilmakone TK2 palvelee keittiötiloja ja niiden viereisiä sosiaalitiloja. Kone on alkuperäinen vuodelta 1985. Vastaavina poistoilmakoneina ovat huippuimurit MK2 ja MK7. - Kiinteistönhoitajan mukaan käyntiajat, pakkasraja ja ohjaus ovat samat kuin ilmanvaihtokoneella TK1-MK1. - Konetta ja sen kanavia ja päätelaitteita ei tutkittu tarkemmin. 2.3 Ilmanvaihtokone TK3 - Tuloilmakone TK3 palvelee liikuntasalia. Kone on alkuperäinen vuodelta 1985. Vastaava poistoilmakone on huippuimuri MK3. - Kiinteistönhoitajan mukaan käyntiajat, pakkasraja ja ohjaus ovat samat kuin ilmanvaihtokoneella TK1-MK1. - Konetta ja sen kanavia ja päätelaitteita ei tutkittu tarkemmin. 2.4 Ilmanvaihtokone ILTO ja tuloilmakanava - Ilmanvaihtokone ILTO (tulo- ja poistoilmakone) palvelee ns. ulkoluokkaa. Kone sijaitsee ulkoluokassa ulkoseinän viereen tehdyn kotelorakenteen sisällä. Kone on todennäköisesti 1990-luvulta. - Tutkimushetkellä koneen käyntitehosäädin oli asennossa 2. Säätimen mahdolliset asennot ovat 0, 1, 2, 3 ja 4 (0 = seis, 4 = suurin teho). Koneella on aikaohjelma. - Koneen ulkoilmapelti ei mennyt täysin kiinni, kun kone sammutettiin. - Tuloilmapuolella oli esisuodattimena noin G3-tasoinen suodatinmatto, jonka jälkeen oli F7-tasoinen kasettisuodatin. Kasettisuodattimen kehykset olivat tiiviit. Poistoilmasuodattimena oli noin G3-tasoinen suodatinmatto. Tulo- ja poistoilmasuodattimet vaihdetaan kaksi kertaa vuodessa, viimeksi elokuussa 2017. - Koneessa on levylämmöntalteenottolaite, johon oli kertynyt pölyä. Tuloilmapuolella todettiin runsaasti hyönteisjäämiä ja muita epäpuhtauksia lämmöntalteenottolaitteen ja lämmityspatterin välissä. Konekotelon sisäpinnoilla ei ollut näkyvää mineraalivillaa. - Jäähdytyspatteria ei ole. 18 (25)
Kuvat 30 ja 31. Vasemmalla ilmanvaihtokone ILTO kansi kiinni ja oikealla kansi avattuna. Kuva 32. Hyönteisjäämiä ja muita epäpuhtauksia ILTOn lämmöntalteenottolaitteen ja lämmityspatterin välissä. Kuva 33. Hyönteisjäämiä ja pölyä oli myös ulkoluokan tuloilmapäätelaitteen sisällä ja laitteelle tulevassa tuloilmakanavassa. 19 (25)
2.5 Alustatilan poisto tilassa 14 - Tilassa 14 on kanavapuhallin, joka poistaa ilmaa alustatilasta. Poistoilma johdetaan ulos pihalle. Kuva 34. Alustatilan kanavapuhallin. 2.6 Sisäilmaolosuhteet ja muut havainnot - Rehtorin tilassa 16 ei ole omaa koneellista ilmanvaihtoa (ei tulo- eikä poistoilmalaitetta), tilan ilmanvaihto onkin koettu riittämättömäksi. Lähin tulo- ja poistoilmalaite ovat tilan 16 viereisen pienen eteisen lasketussa katossa. Pieni eteinen on joskus eriytetty tilasta 16, jolloin tulo- ja poistoilmalaite on jäänyt eteiseen tilan 16 ulkopuolelle. 20 (25) Tilan 16 ilmanvaihdon parantamiseksi on tilojen väliseinään asennettu korvausilmaventtiili, lisäksi tilan 16 ovi on otettu pois. Nykyisillä ilmanvaihtojärjestelyillä tilan 16 ilmanvaihto on puutteellista. Ilmanvaihtoa voidaan parantaa lisäämällä tilaan koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Pikaisena korjaustoimenpiteenä on ikkunatuuletuksen lisääminen. Ikkunatuuletusta ei ole aina mahdollista toteuttaa, koska silloin puhe kantautuu ulos. Kuva 35. Tulo- ja poistoilmalaite pienen eteisen lasketussa katossa. Rehtorin tila 16 on oviaukosta vasemmalla.
- Tilassa 24 (bänditila) oli koettu ilmanvaihdon riittämättömyyttä, kun tuloilmalaite oli ollut teipattuna. Teippaus poistettiin vuonna 2017. Viime aikoina ilmanvaihdon toiminnasta ei ole tullut käyttäjäpalautetta. - Tilaan 26 on suunniteltu opetustoimintaa. Tila 26 on opetusvälinevarasto, jossa on nyt yksi poistoilmaventtiili eikä lainkaan tuloilmalaitetta. Poistoilmaventtiilin suunniteltu ilmavirta on -10 dm 3 /s vuoden 1983 IV-piirustuksen mukaan. Tilan ottaminen opetuskäyttöön edellyttäisi tulo- ja poistoilmakanavien asentamista. Nykyisellä ilmanvaihdolla tila 26 ei sovellu opetuskäytöön puutteellisen ilmanvaihdon takia. - Luokissa 8, 68, 71 ja 82 on koettu kylmyyttä tai vedon tuntemuksia. Ko. tilojen ulkoseinillä on 3-4 nestekiertoista radiaattoria. Tilassa 8 oli kaksi radiaattoria kylminä. Tiloissa 68, 71 ja 82 oli yksi kylmä radiaattori. Tilassa 71 oli radiaattoreiden edessä hyllyjä ja tavaraa, jotka heikentävät lämmitystehon jakaantumista tilaan. Radiaattoreiden tasapainotuksen edellisestä ajankohdasta ei ollut kiinteistöhuollolla tietoa. Kuvat 36 ja 37. Tila 71. Ulkoseinän radiaattoreiden edessä on hyllyjä ja tavaraa, jotka heikentävät lämmitystehon jakaantumista tilaan. Radiaattorit lämmittävät mm. hyllylevyn takapintaa. - Luokassa 67 on sisäilman lämpötila koettu liian korkeaksi talviaikaan. Käynnin aikana kaksi radiaattoria oli lämpimiä ja yksi radiaattori oli kylmä. 21 (25)
- Terveydenhoitajan huoneessa 30 on koettu ilmanvaihdon riittämättömyyttä. Vuonna 1983 päivätyssä IV-piirustuksessa tilan 30 ilmanvaihdoksi on suunniteltu +25/-20 dm3/s. Suunniteltua ilmanvaihtoa pidetään riittävänä, kun tilassa 30 on 2-3 henkilöä. Tilan nykyisestä ilmanvaihdosta ei ole tietoa. - Psykologin huoneessa ja kuraattorin huoneessa on koettu ilmanvaihdon riittämättömyyttä. Tilojen IV-piirustusta ei ollut käytettävissä, ko. tilat on uusittu ja ne sijaitsevat tilojen 82 ja 86 välissä. Kuraattorin huoneeseen on myös kulkeutunut viemärinhajua käytävältä. Tilojen nykyisestä ilmanvaihdosta ei ole tietoa. - Tilan 70 ilmanvaihto on koettu riittämättömäksi. Vuonna 1983 päivätyssä IVpiirustuksessa tilan 70 ilmanvaihdoksi on suunniteltu +120/-120 dm3/s. Suunnitellun suuruista ilmanvaihtoa pidetään riittävänä tilan nykyiselle 16 hengen käyttäjämäärälle. Tilan nykyisestä ilmanvaihdosta ei ole tietoa. - Liikuntasaliin ja ympäröiviin tiloihin on koettu leviävän viemärimäistä hajua. Liikuntasalin vieressä on varasto- ja pukuhuonetiloja, joissa vesipisteiden käyttö on vähäistä. Vesipisteiden hajulukkojen kuivuminen aiheuttaa hajua, joka oli havaittavissa käynnin aikana. Kuva 38. Liikuntasali ja kulkuaukkoja varasto- ja pukuhuonetiloihin. - Liikuntasalin ilmanvaihto on koettu riittämättömäksi, kun tilassa on paljon käyttäjiä esim. päivänavausten aikana. Vuonna 1983 päivätyssä IV-piirustuksessa salin ilmanvaihdoksi on suunniteltu +640/-600 dm 3 /s, joka on selkeästi alimitoitettu salin nykyiselle suurimmalle 250 henkilön käyttäjämäärälle. 22 (25)
- Liikuntasalin viereisessä varastossa 43 puuttuu poistoilmakanavan poistoilmaventtiili. Kuva 39. Varasto 43, poistoilmaventtiiliä ei ole. - Tilassa 72 käyttäjä on ilmoittanut viemärin pulputtavan ja sama asia todettiin käynnin aikana, kun lavuaariin laskettiin vettä. Viemäri ei vedä kunnolla ja ääni viittaa viemärin tukkeumaan. Kiinteistöhuollolle välitettiin asiasta viesti käynnin yhteydessä. Kuva 40. Tilan 72 vasemman puoleisen lavuaarin viemäriputkisto pulputtaa, joka voi viitata siinä oleviin tukoksiin. 23 (25)
Toimenpiteet Ennen peruskorjausta tehtäviä toimenpiteitä: - Eri ilmanvaihtokoneiden ulkoilmasäleiköiden puhdistaminen. Säleiköiden eteen suositellaan asennettavaksi lippa, joka estäisi puiden lehtien ja sateen kulkeutumista säleikköön ja ulkoilmakammioon. - Eri ilmanvaihtokoneiden tuloilman lämpötila-asetusten tarkistaminen. Koneen TK1- MK1 likaantunut lämmöntalteenottolaite suositellaan puhdistettavaksi, jotta lämmönsiirto poistoilmasta tuloilmaan paranee. Ilmanvaihdon säätöjärjestelmän säätämä tuloilman lämpötilan tulisi olla noin 18 C (koneen TK1-MK1 tuloilman lämpötila 15 C IV-konehuoneesta mitattuna on liian alhainen). - Ilmanvaihtokoneen TK1-MK1 tulo- ja poistoilmasuodattimien kehysten tiiveyden parantaminen tiivistemateriaaleilla ohivuotojen estämiseksi. Samalla tarkistetaan ja korjataan koneiden TK2 ja TK3 tuloilmasuodattimien kehysten tiiveys. Suodatinkehyksillä tulisi olla kiinnitysjärjestelmä, jolla kehykset lukittuvat tiivisti asennuskiskoillaan konekoteloa vasten. Koneen TK1 tuloilmasuodattimen suodatusluokka parannetaan F7-tasoiseksi (hienosuodatus). Näin tulisi toimia myös koneiden TK2 ja TK3 kohdalla, joiden suodatusta ei nyt tarkistettu. Suodatuksen parantaminen pienentää jonkin verran ilmamääriä, joten tällöin tulisi varmistua puhaltimien kapasiteetin riittävyydestä parannetun suodatuksen tilanteessa. - Ulkoluokan ilmanvaihtokoneen ILTO kotelon sisäpinnat, laiteosat ja kanavat puhdistetaan epäpuhtauksista. - Liikuntasalin ilmanvaihtoa suositellaan lisättäväksi, mikäli salin ilmanvaihtokoneiden kapasiteetti antaa tähän mahdollisuuden. Eräs vaihtoehto on rajoittaa salin yhtäaikaista käyttäjämäärää ilmanvaihdon riittämättömyyden tunteen vähentämiseksi. - Ilmanvaihdon riittävyyden kannalta ongelmallisiksi koetuissa tiloissa 30, 70, psykologin huone, kuraattorin huone suositellaan ilmanvaihdon ilmavirtojen tarkistamista ja säätöä vähintään tilojen nykyistä käyttöä vastaaviksi. Säädön yhteydessä tuloilman päätelaitteista varmistetaan, että tuloilman suuntaus on tilojen käyttäjiä ja työpisteitä kohti. - Rehtorin tilaan 16 lisätään koneelliset tulo- ja poistoilmalaitteet. Eräs mahdollinen toteutustapa on siirtää pienen eteisen tulo- ja poistoilmanvaihto tilaan 16. Tällöin pienen eteisen tulo- ja poistoilmakanavaa jatketaan tilaan 16 ja pienen eteisen nykyinen tulo- ja poistoilmanvaihto tulpataan. Pikaisena korjaustoimenpiteenä on tilan 16 ikkunatuuletuksen lisääminen. 24 (25)
- Tilojen 8, 67, 68, 71, 82 radiaattorien termostaattien toiminta tarkastetaan ja tarvittaessa korjataan. Lämmitysverkoston tasapainotus suositellaan tehtäväksi hyvien lämpöolosuhteiden varmistamiseksi. Jos edellä esitetyillä toimenpiteillä ei ole vaikutusta, sisäilman olosuhteita (lämpötila ja suhteellinen kosteus) suositellaan seurattavaksi pakkaskauden aikana. Lisäksi ilmanvaihdon suuntautumista (ilmanjako) ja vetoa mm. opettajien työpisteissä voidaan selvittää mittaamalla ilman liikenopeutta/lämpötilaa sekä kokeilemalla vaikuttaako opettajan työpisteen sijainti kauempana ulkoseinästä käyttäjäkokemuksiin. - Tilassa 71 oli radiaattorin ja termostaatin edestä siirretään hyllyt, jotta lämpö jakautuu tasaisesti huonetilaan. - Kiireellisenä toimenpiteenä suositellaan, että liikuntasalia ympäröiviä vesipisteitä käytetään säännöllisesti (lasketaan vettä niihin) siivoustoimenpiteiden yhteydessä. Jos toimenpiteillä ei ole vaikutusta viemärihajuihin suositellaan viemärilinjojen kuvaamista. - Liikuntasalin viereiseen varaston 43 poistoilmakanavaan lisätään poistoilmaventtiili. - Tilassa 72 viemärin mahdolliset tukokset tulee selvittää kiireellisesti. Seuraavan peruskorjauksen yhteydessä tehtäviä toimenpiteitä: - Tutkitut alkuperäiset yli 30 vuotta vanhat ilmanvaihtokoneet TK1-MK1, TK2 ja TK3 ovat teknisen käyttöikänsä lopussa ja tulisi uusia. Koneiden uusimisen yhteydessä ilmanvaihtolaitteistojen eri osat sekä ilmanvaihdon toiminta ja ilmamäärät suunniteltaisiin kauttaaltaan nykyvaatimusten mukaisiksi. Helsingissä, Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Elisa Koskinen RTA, FM, osastopäällikkö Jarkko Lesonen DI, tutkija Liite 1. Työmaapöytäkirja, sisäilmakorjaus 25 (25)