Markkinointitutkimus Aasiassa Jukka Lahtinen Toimitusjohtaja, Avaintulos Oy 0400-622 878 jukka@avaintulos.fi Arktista ruokaa Suomesta Kiinaan Kiinalainen bisneskulttuuri 1.2.2018
Maailman parhaat markkinatutkimuskirjat
Markkinoinnin toimintaympäristöt
Markkinointitutkimus vs. markkinatutkimus
Markkinointitutkimuksen kohteet
Markkinatutkimuksen syyt Aasia ei ole enää entisensä (Kotler: New Asia ) 1. Aasian talouskriisi 1997 99 ja uudelleen 2008 10 muutti alueen maiden talouden perusrakenteita Askel askeleelta tapahtuva vallan uusjako ja demokratisoituminen on kaatanut Aasian korruptoituneita johtajia. Indonesia Suharto, Megawati Sukarnoputri Filippiinit Joseph Estrada, Gloria Arroyo Thaimaa Taksin Shinawatra Yingluck Shinawatra Kansallisvarallisuuden uusjako Entisten rikkaiden köyhtyminen taantumien aikana Keskiluokan kasvu ja osittainen tulojen alentuminen Absoluuttisesti köyhien määrän voimakas lisääntyminen Aasiassa Ulkomaisen omistuksen kasvu aasialaisissa yrityksissä (pankit, valtionyhtiöt, pörssiyhtiöt...)
Kulutusmallien radikaali muutos markkinaa on syytä tutkia jatkuvasti Säästämisasteiden selvä nousu Kulutuksen suuntautuminen vain välttämättömimpiin tuotteisiin taantumien aikana Jäi tilapäiseksi, sillä tilalle tulivat luksustuotteet sekä vahvat länsimaiset ja osin myös aasialaiset, erityisesti kiinalaiset brändit Kiinalaiset ostivat 47 % maailman luksus-brändeistä vuonna 2014 Tinkiminen on yleistynyt Aasiassa, hinnasta on tullut kilpailuvaltti 71 % aasialaisista yrityksistä karsi kustannuksiaan 1990-luvun lopun laman aikana, sama ilmiö tapahtui vuoden 2008-10 taantuman jälkeen - entä Kiina 2017 18? 42 % yrityksistä siirsi investointejaan eteenpäin 42 % yrityksistä sopeutti tuotteitaan uuteen tilanteeseen Länsimaisten kulutustavaroiden suosio on kuitenkin Aasiassa ja erityisesti Kiinassa kasvussa (brändit!)
2. Aasian suuria infrastruktuurihankkeita keskeytettiin tai siirrettiin taloustaantumien aikana Valtiollisia suurhankkeita jouduttiin arvioimaan uudelleen Bangkokin uusi lentokenttä valmistui 10 vuotta myöhässä 500 000 m2 myymätöntä uutta rakennuskantaa jäi tyhjäksi Bangkokissa Bakun Dam-suurpato Malesiassa lykkääntyi Indonesian suuria metsä- ja energiaprojekteja siirrettiin tai keskeytettiin Tämä ei koskenut Kiinaa
Monet kansalliset rakennusliikkeet menivät konkurssiin tai joutuivat likviditeettikriisiin taantuman aikana Partnereilta jäi rahat saamatta (Kiinan 2011-12 pikavippikriisi) Joskus paikalliset partnerit hävisivät 'kuin tuhka tuuleen Osaa vaikeuksiin joutuneista projekteista ollaan kuitenkin elvyttämässä Epävarmuus leimaa osin tilannetta edelleen ja luottamus rakoilee Riskit aikaisempaa suurempia mutta hallittavissa olevia Toisaalta moniin keskeytettyihin projekteihin etsittiin uusia ulkomaisia partnereita, vuonna 2010 Aasiassa oli taas täysi höyry päällä ja tilanne on sama vuonna 2016 = Uusi mahdollisuus, vaikka EU-alue on vaikeuksissa Uusien infra-projektien markkinointi on osin vaikeutunut Investoijat ovat varovaisempia, mutta eivät lamaantuneita Kilpailu on kiristynyt ja tuotto-odotukset ovat alentuneet Projektien toteutustapa on BOT tai BOO
3. Aasian maat tarvitsevat kipeästi lisää ulkomaista teknologiaa ja osaamista Aasian maat ovat siirtymässä pois työvoimavaltaisesta 'Low Tech'- ja 'Medium Tech -teollisuudesta kohti 'High Techiä' ja lisäarvopalveluja Halpa työvoima on usein enää vain illuusio tai hyvä muisto. Hyvin koulutettua, mutta entistä vaativampaa työvoimaa on nyt saatavilla monissa maissa. Teknologian siirto on 2000- luvun 'Must' Aasian maille, ilman tätä maat eivät selviä köyhyydestä. Foreign Direct Investment (=FDI) on Aasialle elinehto Talouskriisin aikana investoinnit 5 kriisimaahan romahtivat lähes 100 miljardin dollarin tasosta -20 miljardin dollarin vajeeksi. Vuonna 2008 alkanut taantuma ei enää aiheuttanut romahdusta. Seurauksena oli valtioiden ja yritysten talousongelmat ja suuret työttömyysluvut. Uusia investointeja kannustetaan alueen kaikkiin maihin selvästi parantunein ehdoin. Investointi-ilmasto Aasiassa on nyt suotuisa mutta markkina on muuttunut tiedetäänkö tämä?
Markkinatutkimuksen sosiaalisia ja teknisiä ongelmia Kiinassa 1. Kiinalaiset eivät halua tai uskalla puhua asioistaan ulkomaalaisten kanssa: Secret Chinese Rules. Riskit, epäluuloisuus, perinne 2. Kiinalaisyritysten puhelinhaastattelua ei voi juurikaan tehdä: Puhelimien vähäisyys eräillä alueilla, ei juurikaan kiinteitä lankapuhelimia Haluttomuus puhua asioista puhelimessa, kieliongelmat Pelko: 'My Position in Society. 3. Kirjekyselyihin ei juuri vastata. 4. Kulttuurien väliset viestintämallit: Ystävät saavat paremmin tietoja kuin tuntemattomat pitkänenät. Muista ystävyyden 6 kategoriaa! 5. Tietojen hankinta edellyttää usein huomattavaa komissiota ja hyvä guanxi o välttämätön, muutoin kustannukset nousevat pilviin. 6. Kiinasta puuttuu tutkimusperinne, joten tutkimus onnistuu vain käyttämällä luotettavia paikallisia kiinalaisia.
Markkinatutkimuksen tekemisen ongelmat Kiinassa: TOP TEN lista 1. Itse markkinat ovat äärimmäisen heterogeeniset ja pirstoutuneet 10 miljoonaa Asian Millionaires, 5 miljoonaa One Pant's Familyä. 2. Tilastot ja muut tietolähteet eivät ole aina luotettavia ja joskus on syytä varautua hämäykseen tai erilaiseen tilastointitekniikkaan. 3. Kiinan päätöksentekojärjestelmä ja päättäjät on tunnettava hyvin: On tunnettava provinssien ja kaupunkien businessrooli. 4. Markkinatutkimuksen pitäisi aina päätyä toimenpidesuosituksiin: Suomalainen taso ja tarkkuus eivät riitä alkuunkaan. Toimeksiantaja edellyttää strategian hahmottelemista. 5. Markkinoiden dynaamisuus vanhentaa tiedon erittäin nopeasti: Tutkimustieto pitää päivittää puolen vuoden vuoden välein.
6. Todellisten päätöksentekijöiden löytäminen on erittäin vaikeaa: Kontaktit ovat kiven alla ilman kummisetiä tai -tätejä et selviä. 7. Kiinassa eri teollisuudenalat ovat selvästi keskittyneet eri alueille Shanghai: ympäristöteknologia, HiTech, sairaalateknologia, satamat Liaoning: raskas teollisuus, hiili, teräs, autoteollisuus, kemia Guangzhou: vaatetus, jalkineet, kulutuselektroniikka, kosmetiikka Dalian: laivateollisuus, konepajat, viime vuosina myös ICT Jilin ja Heilonjiang: metsäteollisuus, öljy, energia 8. Kiinalainen partneri ei useinkaan ymmärrä länsimaisten yritysten toimintatapoja ja tiedontarpeita. 9. Tietoliikenne on joillakin alueilla hyvinkin kehittymätöntä ja puhelinlinjat ovat tukkoisia; infrastruktuuri ja liikenneolot vaikeuttavat. 10.Tutkimustietojen tarkistaminen on lähes mahdotonta (huijarit!) Kustannukset, aikataulut.
4. Tutkimusvinkkejä Tutkimukset on AINA syytä tehdä ennen minkäänasteisten bisnesten aloittamista, muuten käy kehnosti. Tutkimusten teossa voivat auttaa Business Finlandin kaupalliset sihteerit ja Kiinaan erikoistuneet suomalaiset konsultit. Tutkimuksen tekoon tarvitaan aikaa 2 5 kuukautta, ei enempää. Tutkimus maksaa 5. 30.000 euroa eli jo parin henkilön Kiinaan suuntautuvan liikematkan hinnalla yritys voi saada luotettavan kartoituksen Kiinan markkinoista. Vastaavat amerikkalaisyritysten tekemät tutkimukset maksavat 3 7 -kertaisen summan. Tutkimus on aivan välttämätön, kun kyseessä on yritysyksikön perustaminen, teknologian siirto tai Joint Venture hanke (FS).
4. 'Kyllä se siitä suttaantuu'-asenne vaivaa suomalaisia Me luotamme aivan liikaa vaistoon Emme selvitä Aasian markkinoita kunnolla tai luotamme aasialaisten antamiin ennusteisiin ja arvioihin. Arviolta 60 70 % Kiinaan lähteneistä suomalaisyrityksistä ei ole tehnyt minkäänlaista markkinatutkimusta tai edes selvitystä. Muuallekin Aasian lähteneistä markkinatutkimuksen on tehnyt vajaa 50 % yrityksistä. Kuitenkin on tiedossa, että: 70 % markkinointiongelmista on seurausta heikosta markkinatuntemuksesta (Kiina) 30 % markkinatutkimuksen Kiinassa tehneistä yrityksistä kohtaa vaikeuksia, kun taas 70 % markkinatutkimuksen laiminlyöneistä on Kiinan markkinoilla vaikeuksissa Vaikeudet tulevat 1 2 vuoden kuluttua, alussa kaikki sujuu Kilpailijamme tekevät lähes aina markkinatutkimuksen: Japani, Korea, Taiwan, USA, Saksa, Ruotsi: 'kiveäkään ei jätetä kääntämättä', kun kilpailijamme lähtevät Aasiaan