Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma (KAISU) Liikenteen parlamentaarinen työryhmä 5.5.2017 Merja Turunen, ympäristöneuvos, YM
Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Osana Ilmastolain (voimaan 1.6.2015) toimeenpanoa Suunnitelman pääasiallinen aikahorisontti on vuoteen 2030; siihen liittyvät EU:n päästövähennystavoitteet päästökaupan ulkopuolisella sektorilla; Energia- ja ilmastostrategia laadittiin osin samanaikaisesti; molemmissa on liikenteen linjauksia Lausuntokierros on toukokuussa, VN käsittely kesällä 2017 Esittäjän nimi alatunnisteeseen 2
KAISU:n toimien päästövähennysten jakautuminen sektoreittain Kertajousto Erillislämmitys 11 % 5 % Työkoneet 8 % F-kaasut 5 % Liikenne (sis. Biokaasu) 54 % Jätehuolto 9 % Maatalous 8 % Esittäjän nimi alatunnisteeseen 3
Tavoitteen saavuttaminen KAISU:ssa ehdotetut politiikkatoimet riittävät taakanjakosektorin tavoitteen saavuttamiseen, jos oletetaan, että arvioidut päästövähennykset toteutuvat lineaarisesti. Päästövähennysten toteutumiseen liittyy kuitenkin riskejä: toimeenpanon viivästyminen tai vaikuttavuus odotettua pienempi; EU säädöksiin liittyvät riskit Toimenpidevalikon tulee olla riittävä, esim. liikennesektorilla tarvitaan mahd. toimia joilla hillitään henkilöautosuoritteen kasvua Esittäjän nimi alatunnisteeseen 4
Liikenne yht. 3,1 Mt CO2 + 0,31 Mt CO2 (biokaasu liikenteessä, työkoneissa ja lämmityksessä) Liikennesektorin vähähiilikehityksen varmistamiseksi varaudutaan liikenteen hiilidioksidipäästöihin kohdistuvan taloudellisen ohjauksen vahvistamiseen jo tällä hallituskaudella. Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla ja vähäpäästöisillä vaihtoehdoilla, yht. n. 1,5 Mt CO2 Strategian linjaukset+ Tiivistetään Pohjoismaista yhteistyötä liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Kehitetään Pohjoismaihin yhteinen tavoitemittaristo liikenteen erilaisiin päästövähennyskeinoihin liittyen. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 5
Ajoneuvojen energiatehokkuuden parantaminen, yht. n. 0,6 Mt CO2 Strategian linjaukset + Edistetään vähäpäästöistä liikennettä kuten sähkö- ja kaasuautoilua. Varataan valtion talousarvioon vuosille 2018-2021 määräraha tätä tarkoitusta varten. Edistetään vanhojen autojen konvertointia E85-autoiksi tai kaasuautoiksi. Kehitetään autokauppiaille Green Deal -malli, jonka mukaan heillä on velvollisuus esitellä asiakkaille vähäpäästöisiä ajoneuvovaihtoehtoja Varmistetaan energiatehokkaisiin, julkisiin liikenne- ja ajoneuvohankintoihin liittyvien neuvontapalvelujen saatavuus ja vaikuttavuus. Kannustetaan kuntayhtymiä ja muita julkisen sektorin toimijoita ottamaan käyttöön myös erilaisia taloudellisia kannustimia vaihtoehtoisten teknologioiden osuuden lisäämiseksi hankinnoissa. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 6
Liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantaminen yht. n. 1 Mt CO2 Strategian linjaukset+ Osallistutaan kaupunkiseutujen liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen ja liikennejärjestelmätyöhön mm. MAL-sopimusten kautta. Tavoitteena on, että kaupunkien liikennesuunnittelussa ja hankkeiden rahoituksessa priorisoitaisiin kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä tukevia hankkeita. Ohjataan kasvavilla kaupunkiseuduilla työpaikkoja ja palveluita keskuksiin, alakeskuksiin ja hyvän palvelutason joukkoliikenteen solmukohtiin. Edistetään täydennysrakentamista sekä yhdyskuntarakenteellisesti hyvien sijaintien luomista ja hyödyntämistä uudisrakentamisessa kaupunkimaisilla seuduilla. Toteutetaan valtion ja kaupunkiseutujen yhteinen kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma vuosina 2018 2022. Kehitetään pyörien liityntäpysäköintiä liikenteen solmukohdissa. Kehitetään asemanseutuja markkinakokeilujen ja kaupunkikehittämisen pilottien avulla Esittäjän nimi alatunnisteeseen 7
KAISUssa keskeistä: Liikennejärjestelmän energiatehokkuutta parannetaan vaikuttamalla liikennetarpeeseen ja kulkumuotojakaumaan Liikkumisen ohjaus, fiksu liikkuminen Uudenlaisten älykkäiden ja digitalisaatiota hyödyntävien liikkumisen palveluiden kehittäminen ja käyttöön otto Maankäyttö ja rakennettu ympäristö, joka mahdollistaa liikennetarpeen vähentämisen ja joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn sekä uusien vähähiilisten liikkumistapojen ja palveluiden käytön (yhdyskuntarakennetoimet) Joukkoliikenteen Muu kävelyn ja pyöräilyn edistäminen (infrastruktuuri, pyöräilyn esteiden poistaminen, informaatio) kehittäminen kaupunkiseuduilla (mm. raitiotiehankkeet) ja pitkämatkaisessa liikenteessä (palvelutaso ja hinnoittelu) Esittäjän nimi alatunnisteeseen 8 8
Ohjaus ja toimintaympäristö mahdollistavat päästövähennyksiä tuottavia valintoja Esittäjän nimi alatunnisteeseen 9
Liikenne tuottaa noin puolet 2030 päästövähennyksistä, muut toimet usealla eri sektorilla Sektori Päästövähennysarvio 2030 (Mt CO 2 -ekv./v) Liikenne yhteensä 3,1 Biokaasun lisäkäyttö (erityisesti liikenteessä) 0,3 Maatalous; o Säätösalaojitus, eloperäisten maiden toimet, biokaasun tuotannon lis; metsitystoimet Rakennusten erillislämmitys yhteensä o Sekoitevelvoite ja Julkisen sektorin öljynkäytön lopettaminen Teollisuuden öljynkäytön vähentäminen 0,1 Jätehuolto o Jätteenpolton siirto päästökauppaan F-kaasut o Julkiset hankinnat, koulutus jne Työkoneet o Sekoitevelvoite ja muut toimet On-off kertajousto 0,7 Yhteensä 6,3 0,5 0,2 0,6 0,3 0,5 Esittäjän nimi alatunnisteeseen 10
Kuntien ja maakuntien toimien edesauttaminen Kunnilla ja alueilla on keskeinen rooli liikenteen ja maankäytön suunnittelussa ja liikenteen käytännön toimissa Kunnat tekevät yhteistyötä ja kirittävät toisiaan verkostoissa Valtion ja kuntien sopimukset aktiivisena työkaluna Varmistetaan kunnissa eri kuluttajaryhmiä palvelevaa puolueetonta alueellista energianeuvontaa ja hyödynnetään toimijoiden yhteistyössä kehittämiä ratkaisuja Kannustetaan julkisia toimijoita asettamaan valtion 39% päästövähennystavoitetta tukevia omia tavoitteita vuoteen 2030 mennessä Kannustetaan maakuntia vähähiilisten hankkeiden 25% osuuden saavuttamiseen EAKR -rahoituksessa Esittäjän nimi alatunnisteeseen 11
Julkiset hankinnat Julkisten hankintojen ohjaus taakanjakosektorilla tärkeää esimerkiksi työkoneiden, ruokapalveluiden, kylmälaitteiden, öljylämmityksen korvaamisen, liikenteen ja sen palveluiden hankinnoissa Kokeillaan edelläkävijäkuntien ja ministeriöiden välillä solmittavaa ns. Green deal-mallia Kunnat asettavat kunnianhimoisia kestävää kehitystä ja innovaatioita tukevia tavoitteita hankinnoille. Valtio suuntaa taloudellisia kannustimia esimerkiksi hankintojen suunnitteluun ja riskin kantamiseen Tehostetaan ja kehitetään yhden luukun mallia kestävien ja innovatiivisten hankintojen vauhdittamiseksi. Neuvontapalvelu; hankkijoiden vertaistukea; hankintakustannuksista elinkaarikustannuksiin, ympäristönäkökulma julkisissa hankinnoissa Esittäjän nimi alatunnisteeseen 12
Vaikutustenarviot Ympäristö Keskeiset ympäristövaikutukset liittyvät bioenergian käytön lisääntymiseen Vaikutukset näkyvät metsänielujen kehityksessä sekä monimuotoisuudessa Terveys Altistuminen pienhiukkaspäästöille vähenee, kun kaupunkien ilmanlaatu paranee (liikennejärjestelmän muutokset) Altistuminen pienpolton vaikutuksille ennallaan Monipuolisia terveyshyötyjä lisääntyvästä kävelystä ja pyöräilystä Esittäjän nimi alatunnisteeseen 13
KAISU:n seuranta ja seuraavat askeleet Seuranta perustuu vuotuisiin ilmastovuosikertomuksiin, joissa tarkastellaan suunnitelman tavoitteiden toteutumista Suunnitelman seuranta alkaa heti vuodesta 2018 Täsmennykset mikäli toimet eivät riittäviä Myös liikenteen parlamentaarinen työryhmä tuo täsmennyksiä Seuraavat askeleet Lausuntokierros toukokuussa Viimeistely kesäkuussa: Biotalous ja puhtaat ratkaisut ministerityöryhmä Valtioneuvostoon hyväksyttäväksi Selontekona eduskunnalle Esittäjän nimi alatunnisteeseen 14