Pieksämäen koulukunnan ERIARVOISUUSTYÖRYHMÄN INNOVAATIOPOLKU - Kuinka tutkimus integroituu päätöksenteon osaksi Juho Saari, sosiaali- ja terveyspolitiikan professori (UTA), hyvinvointisosiologian oa. professori (UEF), selvityshenkilö (TOIMI-hanke VNK).
Pieksämäen koulukunnan Tutkimuksen ja tutkijoiden paikka valtioneuvoston / ministeriötason innovaatiopolun osana ei suunnitelmana tai tukena. Tapaustutkimuksena PMI:n nimittämä eriarvoisuustyöryhmä. Muutama sana TOIMIhankkeen selvitysmiestehtävästä.
Pieksämäen koulukunnan
Ikaroksen ongelma päätoksenteon osana tehtävässä tutkimuksessa Liian lähellä päättäjää tehtävä tutkimus saattaa sulattaa tutkijan siivet lisäämällä poliittista ohjausta ja vähentämällä tutkijaa riippumattomuutta; Liian lähellä hallintoa tehtävä tutkimus saattaa puolestaan kostuttaa tutkijan siivet muuttamalla tutkimuksen selvitykseksi; Samanaikaisesti liian lähellä päättäjää ja hallintoa tehtävä tutkimus saattaa etäännyttää tutkimuksen vertaisarvioidusta tutkijayhteisöstä, jossa tutkimuksen relevanssi arvioidaan JUFO-pisteillä ja episteemisten yhteisöjen jäsenyydellä. Pieksämäen koulukunnan
Pieksämäen koulukunnan INNOVAATIOPOLKU SOSIAALI- JA TERVEYSPOLITIIKASSA (näin juohevasti ei koskaan käytännössä tapahdu) Agendan ideat Työryhmän (tms.) inventiot Sosiaaliturvan instituutiot Riittävän hyvä innovaatio Pol. & Hal. Intressit Implementaatio
Minkälainen tutkimus osallistuu innovaatiopolkuun Poliittisesti kuumaan agendaan vastaava tiettyä asiaa koskeva agenda saattaa innovaatiopolun eri vaiheissa olla tulikuuma noin 30 minuuttia kahden vuoden aikana; Innovaatiopolun eri vaiheiden aikatauluun sovitettu, joten hallituksen tulevaa tematiikan valintaa on syytä ennakoida; Monitieteellisen kritiikin kestävä, joka sovittaa yhteen eri tieteenalojen käsitykset tarkasteltavana olevasta asiasta; Pieksämäen koulukunnan Määrällinen, mielellään rekisteripohjainen tutkimus: poikkeuksetta päätöksentekoon tarvitaan luku ja jakauma sekä luottamus siihen, että ne ovat oikein - huom. 17.9. 2018 työpaja laadullisesta tutkimuksesta päätöksenteossa; Teoreettisesti kohdennettu tutkimus, jossa moniulotteisesta ilmiöstä valaistaan poliittisesti tärkeä teema; Asiaan nähden impartiaalinen tutkimus kaikkea edunvalvontaa tukevaa tietoa epäillään refleksinomaisesti.
Minkälainen tutkija osallistuu valtioneuvoston päätöksentekoon Pieksämäen koulukunnan Tutkimuksen tehtävänä on tuottaa innovaatiopolkuun osallistumaan kykenevä tutkija; Hallinnon mahdollisuudet ja politiikan tavoitteet tiedostava ja institutionaalisen toimeenpanokelpoisuuden osaava; Kilpailevia esityksiä priorisoimaan kykenevä ja niille vaihtoehtoiskustannukset laskeva; Politiikan, median ja hallinnon muodostavassa kolmiossa toimimaan kykenevä; Neuvottelu- ja koordinaatiokykyinen silloin kun valintoja on tehtävä intressiryhmien kanssa; Pidättäytyy oman henkilökohtaisen agendansa esittämisestä.
Sipilän hallitus teki kesäkuussa 2015 strategisen päätöksen priorisoida talouskasvun ja työllisyyden vahvistamisen, julkisen talouden vakauttamisen sekä SoTe-uudistuksen hallituskauden keskeisiksi tavoitteiksi ei siis perinteistä eriarvoisuuskärkeä. Eriarvoisuuteen liittyviin strategisiin ja rakenteellisiin uudistuksiin voitaisiin palata hallituskauden jälkipuoliskolla, mikäli uudistuksia voidaan tehdä proaktiivisesti (siis ilman välitöntä julkisen talouden kriisiä). Poliittinen kytkentä tunneliefektiin, kun kasvun hedelmät jakautuvat epätasaisesti. Pieksämäen koulukunnan
Pieksämäen koulukunnan Eriarvoisuustyöryhmä 11/2016-4/2018 Pääministeri nimitti ja muodosti yhden hengen ohjausryhmän; Työryhmä muodostui hallinnollisesti, institutionaalisesti ja poliittisesti osaavista henkilöistä; Tehtäväksianto ja rakenne 11/2016; työskentelyaika 1/2017-3/2018; Rakenteelliset uudistukset ensin, menolisäykset sitten. Lopputuloksena raportti ja 22 suositusta sekä suositusten toimeenpanosuunnitelma.
Eriarvoisuusryhmän innovaatiopolku Pieksämäen koulukunnan Kuumennettiin agenda eriarvoisuuden vähentämisen idealla (10/2016) Kartoitettiin potentiaaliset inventiot (3-8/2017) Arvioitiin instituutioiden yhteensopivuus (6-9/2017) Rakennettiin innovatiivinen yhdistelmä (8-10/2017) Sovitettiin yhteen hallinnolliset, perustuslailliset ja poliittiset intressit (11/2017-1/2018) Sovittiin implementaatio-, rytmitys-, seurantaja palautemallit (2-3/2018 ja 8/2018
TYÖRYHMÄN TYÖN KEHIKKO
Perusturvan ja toimeliaisuuden uudistushanke (TOIMI)
Preferenssien polarisaatio Muuttuva näkemys kansalaisten ja HVV:n suhteesta Pieksämäen koulukunnan
Pieksämäen koulukunnan Elämänmahdollisuudet: Niukkuus ja status
THL:n seminaari 26.4. 2018 Charles Dickensin niukkuusongelma TALOUDELLINEN RUNSAUS: 250 EURON MENETYS EI TOISI SUURIA ONGELMIA 250 EURON TULOLISÄYS EI TOISI MERKITTÄVÄÄ HYVINVOINTI-LISÄYSTÄ Ei eri, eikä samaa mieltä 250 EURON TULOLISÄYS TOISI MERKITTÄVÄN HYVINVOINTI- LISÄYKSEN 33% 7% 11% Ei eri, eikä samaa mieltä TALOUDELLINEN NIUKKUUS: 250 EURON TULOMENETYS AIHEUTTAISI SUURIA ONGELMIA 1% 6% 6% 3% 3% 31%
Niina Junttila & Juho Saari Pieksämäen koulukunnan
Pieksämäen koulukunnan Tiivistäen Tutkimuksella ja tutkijoilla on paikkansa VNK:n innovaatiopoluissa; Osallistuminen edellyttää tutkimuksen ohella myös hyvää ajoitusta ja riittävää luottamusta; sekä Hallinnon mahdollisuuksien, institutionaalisten rakenteiden ja politiikan tavoitteiden tuntemista. Viime kädessä VN(K) on innovaatiopolun omistaja: demokratia ei perustu tietoon, vaan puolueiden ja etujärjestöjen arvoihin ja intresseihin; Samalla Ikaroksen kohtaloa välttelevällä tutkijalla on autonominen asema innovaatiopolussa. Tuon aseman vahvistaminen edellyttää eri osapuolten integriteettiä.
Pieksämäen koulukunnan