SISÄLLYS Arviointiprosessi...4 Yliopistokeskuksen synty, kehittyminen ja nykytilanne. 4 ITSEARVIOINTIVASTAUKSET...6

1 SISÄLLYS Arviointiprosessi...4 Yliopistokeskuksen synty, kehittyminen ja nykytilanne. 4 ITSEARVIOINTIVASTAUKSET...6 1. Yliopistokeskuksen toimintaympäristö..6 1.1. Arvioikaa yliopistokeskuksenne toimintaa suhteessa sen perustamisen yhteydessä asetettuihin tavoitteisiin vrt. Korkeakoulujen alueellisen kehittämisen työryhmän muistio. OPM 2001: 28. Miten tavoitteet ovat toteutuneet: missä tavoitteissa yliopistokeskus on menestynyt hyvin, ja missä on ollut ongelmia?...6 1.2. Arvioikaa yliopistokeskuksenne nykyistä toimintaympäristöä alueellisen korkeakoulutoiminnan kannalta.7 1.3. Arvioikaa yliopistokeskusten roolia yleisesti ottaen suomalaisessa yliopistopolitiikassa, ja mikä on yliopistokeskuksenne rooli tässä..8 1.4. Minkälaisia koulutus- ja tutkimusrooleja yliopistokeskuksellanne on?...8 1.5. Mitkä ovat yliopistokeskusjärjestelmän (oman yliopistokeskuksen kannalta arvioituna) saavutukset, ongelmat ja kehittämishaasteet tämän hetken tiedon perusteella?...10 1.6. Mitkä ovat yliopistokeskuksen tärkeimmät tavoitteet tällä hetkellä?...10 1.7. Minkälaisena näette yliopistokeskuksenne tulevaisuuden?...12 2. Koulutus. 13 2.1. Arvioikaa yliopistokeskuksen tarjoaman koulutuksen laajuutta, tehokkuutta ja laatua 13 2.2. Arvioikaa koulutuksen sisäänottojen onnistuneisuutta.... 14 2.3. Minkälainen on yliopistokeskuksen alueellinen koulutustarjonta ja sen suhde muuhun alueen korkea-asteen koulutukseen? Tarkastelkaa kysymystä myös a) kokonaisten tutkintojen suorittamisen kannalta 15 b) muun koulutuksen kannalta 2.4. Miten hyvin uudet maisteriohjelmat ovat toteutuneet yliopistokeskusten kannalta?... 15 2.5. Kuvatkaa opiskelijaprofiilianne. (missä opiskelijat ovat käyneet koulua, minkä ikäisenä opiskelu aloitetaan, kuinka suuri osuus valmistuu) 16 2.6. Miten valmistuneet työllistyvät ja mihin he ensisijaisesti sijoittuvat?... 18 3. Tutkimus- ja kehittämistyö.. 19 3.1. Arvioikaa tutkimus- ja kehitystyön sekä projektitoiminnan toteutumista sekä merkitystä yliopistokeskukselle ja alueelle. 19 3.2. Arvioikaa perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen osuutta tutkimuksessa. 22 3.3. Miten tutkimus kytkeytyy opetukseen yliopistokeskuksessanne?... 23 3.4. Arvioikaa yliopistokeskuksen tieteellisen tuotannon määrää ja laatua. Tilasto on pyydetty erikseen. 24 3.5. Arvioikaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteistyötä ja työnjakoa suhteessa alueen ammattikorkeakoulujen vastaavaan toimintaan. 23 3.6. Miten ulkopuolisen rahoituksen määrä tutkimus- ja kehittämistyössä on kehittynyt ja mitkä ovat tärkeimmät rahoituslähteet?... 24 3.7. Kuvatkaa ja arvioikaa, kuinka merkittävä rooli yliopistokeskuksen henkilökunnan osallistumisella asiantuntijoina ja/tai päättäjinä on osaamiskeskusten, rakenteilla olevien SHOKkien, tiedepuistojen, teknologiakylien, yritysten ja julkisen hallinnon organisaatioiden toiminnassa. 24

2 4. Yhteistyö ja työnjako.25 4.1. Arvioikaa yliopistokeskuksen yhteistyötä alueen kuntien kanssa. Käytännön esimerkit ovat tervetulleita..25 4.2. Arvioikaa yliopistokeskuksen yhteistyötä alueen elinkeinoelämän ja kanssa. Käytännön esimerkit ovat tervetulleita.. 26 4.3. Arvioikaa yliopistokeskuksen yhteistyötä ja työnjakoa alueen ammattikorkeakoulujen kanssa. Miten yhteistyötä voitaisiin kehittää?... 27 4.4. Arvioikaa yliopistokeskuksen ja emoyliopistojen välistä suhdetta (molempiin suuntiin) Näkökulmana myös koordinaatioyliopisto, muut osallistuvat yliopistot. 28 4.5. Millä tavoin koulutuksen ja tutkimuksen laadunvarmistus/laadun kehittäminen/laadun ylläpito toteutuu suhteessa emoyliopistoihin?...29 4.6. Miten yliopistokeskuksen strateginen suunnittelu toteutuu emoyliopistojen kanssa?...29 4.7. Miten yliopistokeskuksen toiminnan tuottama oletettu synergiaetu on saavutettu?...30 4.8. Arvioikaa mahdollista päällekkäistä koulutustarjontaa alueellanne. 31 4.9. Arvioikaa kansainvälistä yhteistyötä. Miten se on toteutunut yliopistokeskuksissa?... 32 4.10. Miten yliopistokeskukset ovat ottaneet osaa emoyliopistojen koulutusala-arviointeihin ja toisaalta tutkimuksen arviointeihin?...34 4.11. Miten yliopistokeskuksen strategista kehittämistä toteutetaan ja kuka päättää kehittämislinjauksista ja kehittämisestä?...35 4.12. Arvioikaa, minkälaista on yliopistokeskuksen sisäinen yhteistyö sekä sen aikaansaama uusi yhteistyö emoyliopistojen kanssa 35 4.13. Miten yliopistokeskuksen toiminta on kytketty emoyliopistojen tiedeyhteisöön?... 36 4.14. Miten opiskelijoiden kiinnittyminen yliopistoyhteisöön tapahtuu yliopistokeskuksissa?..36 4.15. Esittäkää näkemyksenne seuraaviin KESU:n lausumiin. Mitä muutoksia ne merkitsisivät nykyiseen tilanteeseen?...36 KESU 2007-2012 (24).36 Yliopistokeskuksia kehitetään aikuisväestön osaamisen nostamisen alueellisina resurssi- ja koordinaatiokeskuksina, jotka toimivat tiiviissä yhteistyössä alueen ja sen yritysten kanssa. KESU 2007-2012 (24-25). 37 Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen hallinnollisen yhteistyön tiivistäminen ja yhteinen strateginen päätöksenteko ovat tavoiteltavia erityisesti heikomman väestökehityksen alueilla. Yliopistokeskustoimijoiden yhteistyösopimukset uudistetaan niin, että myös ammattikorkeakoulut voivat tulla niihin mukaan. 5. Rahoitus. 38 5.1. Miten rahoitukseen liittyvät ja muut toiminnan keskeiset tunnusluvut ovat muuttuneet Porasen raportin (2006) jälkeen? (vrt. tilastokysymykset taulukko 1. 6.)... 38 5.2. Miten emoyliopistoissa otetaan rahanjaossa huomioon yliopistokeskuksenne tehtävä ja resurssit?... 40 5.3. Mitkä ovat taloushallinnon ja muun hallinnon järjestelmien yhtenevyys/toimivuus emoyliopistojen kanssa?... 42 5.4. Arvioikaa kokonaisuudessaan ulkopuolisen rahoituksen saamista ja rahoituslähteitä. 42 6. Alueellinen vaikuttavuus 43 6.1. Mitä alueellisen vaikuttavuuden indikaattoreita yliopistokeskus käyttää ja minkälaisia ovat indikaattorien tulokset?...43 6.2. Kuvatkaa yliopistokeskuksen alueellisen vaikuttavuuden toteutumista indikaattorien lisäksi?...47

3 6.3. Miten merkittävänä pidätte yliopistokeskuksenne alueellisen vaikuttavuuden toteutumista?...48 6.4. Mitkä seikat vahvistavat/heikentävät aluevaikuttavuuden toteutumista?... 48 6.5. Arvioikaa, miten alueellinen vaikuttavuus voisi toteutua muulla tavoin kuin yliopistokeskusten kautta.49 6.6. Arvioikaa, miten yliopistokeskus on pystynyt organisoimaan toiminnan, jossa emoyliopistojen muu kuin yliopistokeskuspaikkakunnalla tapahtuva osaaminen on saatu hyödynnetyksi alueella...50 LÄHTEET 51 LIITTEET 2. TAUSTADOKUMENTIT A A.1. Yliopistokeskuksen synty, kehittyminen ja nykytilanne Selvitysmiesraportti Yliopistokeskussopimus Yhteistyösopimus Mamk:n kanssa A.2. Toimintakertomus Mikkelin yliopistokeskuksen toimintakertomus 2006 Mikkelin yliopistokeskuksen toimintakertomus 2007 A.3. Toimintasuunnitelma 2008 - Mikkelin yliopistokeskuksen strategia 2008-2012 Koordinaatioyksikön tavoite- ja toimintasuunnitelma 2008 A.4. Nykyiset esitteet Yleisesite suomeksi ja englanniksi Yliopistokeskuslehti 2007 Kulma-lehti 2008 A.5. Www-sivut (www.muc.fi) 3. TILASTOT B kolmen vuoden ajalta, aloittain ja yhteensä (2005, 2006 ja 2007) B.1. Tutkinto-opetus, aikuiskoulutus ja jatkokoulutus B.2. Hakijoiden taustakoulutus B.3. Valintakynnykset (hakijoiden ja hyväksyttyjen lukumäärä ja osuus) B.4. Opiskelijoiden tuloalueet ja sijoittumisalueet B.5. Valmistumisajat ja tutkinnot B.6. Opiskelijoiden kielitausta B.7. Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä ja osuus opiskelijoista B.8. Ulkomaalaisten opettajien määrä B.9. Ulkopuolinen rahoitus rahoituslähteen mukaan B.10. Tilastot tutkimusjulkaisuista (KOTA-jaottelun mukaan) Vrt. Poranen, A. 2006. Yliopistokeskusten rahoitusselvitys. Kajaani: Kajaanin yliopistokeskus. Päivittäkää vastaaviin taulukoihin luvut vuosilta 2006 ja 2007 B.11. Taulukko 1 (s. 18) B.12. Taulukko 2 (s. 20) B.13. Taulukko 3 (s. 23) B.14. Taulukko 4 (s. 38) B.15. Taulukko 5 (s. 38) B.16. Taulukko 6 (s. 41)

4 Arviointiprosessi Mikkelin yliopistokeskuksen itsearviointi käynnistyi Korkeakoulujen arviointineuvoston itsearviointikysymysten myötä huhtikuussa 2008. Itsearviointia on ohjannut yliopistokeskuksen johtoryhmä. Itsearviointiin liittyvä tilasto- ja muu aineiston koonti on suoritettu yliopistokeskuksen koordinaatioyksikössä. Arviointikysymyksiin vastaamista varten toimintayksiköiden johtajille, professoreille, koulutusalajohtajille ja muille keskeisille toimijoille järjestettiin teemahaastatteluja. Teemahaastattelujen pohjalta koordinaatioyksikkö on koonnut itsearviointivastaukset. Yhteenveto vastauksista käsiteltiin johtoryhmän kokouksessa 17.6.2008, jossa päätettiin, että toimintayksiköt voivat vielä kommentoida vastauksia omalta osaltaan. Mikkelin yliopistokeskuksen synty, kehittyminen ja nykytilanne Yliopistotoimintojen käynnistyminen Mikkelissä on tapahtunut vaiheittain seuraavasti: Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus (PYK) 1980 Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti (ent.maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus) 1988 Helsingin kauppakorkeakoulun BScBA-kandidaattiohjelma (ent. BBA-ohjelma) 1989 Kansalliskirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitos- Kansallinen digitointikeskus 1990 Lappeenrannan teknillisen yliopiston Mikkelin yksikkö 2003 Kuopion yliopiston Mikkelin toiminnot 2003 Helsingin yliopiston Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö 2004 Yliopistoyhteistyön kehittäminen Mikkelissä käynnistyi vuonna 2002 Mikkelin seudun aluekeskusohjelman puitteissa. Aluekeskusohjelman Osaamisen johtoryhmä päätti tehdä selvityksen yliopistoyhteistyön mahdollisuuksista alueella. Selvityksen aikana tutustuttiin muihin vastaaviin yhteistyömuotoihin ja selvityksen lopputuloksena oli ehdotus yliopistokeskuksen muodostamiesta Mikkeliin (Selvitys on itsearviointiaineiston liitteenä). Syksyllä 2002 laadittiin korkea-asteen tutkimuksen ja koulutuksen strategia. Strategian keskeisenä esityksenä oli yliopistokeskuksen perustaminen Mikkeliin. Opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 2003 2008 sekä eduskunnan vuotta 2004 koskevan budjettipäätöksen myötä maahamme perustettiin kuusi yliopistokeskusta. Mikkelin yliopistokeskusta koskeva yhteistyösopimus allekirjoitettiin 9.2.2004. Allekirjoittajina olivat Helsingin yliopisto (koordinoiva yliopisto), Helsingin kauppakorkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Kuopion yliopisto sekä Mikkelin kaupunki (sopimus on liitteenä). Yliopistokeskuksen keskeisenä tavoitteena on ollut erityisesti alueen elinkeinoelämää palvelevan tutkimustoiminnan vahvistaminen. Tutkimustoiminnalla on nähty olevan selkeä alueen yritysten kehittämistä vahvistava funktio. Näin ollen yliopistokeskuksen uusimmat yksiköt (LTY, KY) painottuivat erityisesti tutkimustoimintaan. Tutkimusroolin vahvistaminen alueella johti nopeasti uusien professuurien ja tutkimusryhmien syntyyn. Kun vuonna 2002 Mikkelissä ei ollut yhtään professuuria, oli niitä vuonna 2006 yhteensä 10. Henkilökunta on samalla kasvanut n. 230 henkeen. Koulutustoimintaa laajennettiin maisteriohjelmilla sekä jatko-opiskelijoita palvelevalla tohtorivalmennusohjelmalla.

5 Yliopistokeskus sai uuden lisärakennuksen vuonna 2006. Lisärakennukseen sijoittui Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, joka pääsi siten usean toimipisteen ratkaisusta yhteen toimitilaan ja sai pohjakerrokseen myös uuden koekeittiön tuotetestaukseen. Uuteen lisärakennukseen sijoittui myös Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus. Vuonna 2007 lisärakennuksen pohjakerrokseen avattiin yliopistokeskuksen yhteinen kirjasto. Lisärakennuksen tuoma tilaratkaisu mahdollisti myös keskeisten yhteistyökumppaneiden Mikkelin kesäyliopiston ja MTT Mikkelin yksikön siirtymisen yliopistokeskuskampukselle. Samaan aikaan Kuopion yliopiston Soveltavan ympäristökemian laboratorio sai uudet toiminnalleen saneeratut tilat (ns. Kengityspaja-rakennus) Mikkelin ammattikorkeakoulun kampukselle. Myös Lappeenrannan teknillisen yliopiston Mikkelin yksikkö toimii ammattikorkeakoulun tiiviissä läheisyydessä. Yhteistyö Mikkelin ammattikorkeakoulun, MTT Mikkelin yksikön ja Mikkelin kesäyliopiston kanssa on ollut tiivistä yliopistokeskuksen syntyajoista lähtien. Mikkelin ammattikorkeakoululla on ollut keskeinen rooli tekniikan alojen yliopistotoimintojen käynnistämisessä Mikkelissä. Vuonna 2005 laadittiin uusi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aluestrategia, jossa maakunnan korkeakoulutoimintojen kärkialoiksi määriteltiin materiaali- ja ympäristötekniikka, matkailu sekä yrittäjyys- ja maaseutuosaaminen. Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa on yliopistokeskuksella yhteistyösopimus, joka astui voimaan 1.9.2007. Sopimus syventää entisestään yhteistyötä ja luo sille säännöllisemmät ja vakaammat puitteet. Mikkelin yliopistokeskus arvioitiin vuonna 2006. Arviointi toteutettiin yhteistyössä opetusministeriön kanssa. Ulkoisen arvioinnin suorittivat professorit Ilkka Virtanen ja Erkki Korpimäki ja sihteerinä toimi tutkija/projektipäällikkö Miia Mäntylä. Arvioinnin pohjalta käynnistetiin yliopistokeskuksen strategiatyö vuonna 2007. Strategia valmistui keväällä 2008 (liitteenä). Yliopistokeskuksen strategia painottaa entisestään aluevaikuttavuuden vahvistamista sekä tutkimustoiminnan fokusoimista jo aluestrategiassa määritellyille aloille. Tällä hetkellä yliopistokeskuksessa toimivat samat emoyliopistot ja yksiköt kuin sen perustamisvaiheessa. Uutena kärkialojen tutkimusta vahvistavana toimintona on Mikkelissä käynnistymässä Tampereen Teknillisen yliopiston komposiittialan verkostoprofessuuri vuoden 2008 aikana. Mikkelin yliopistokeskus fokusoituu tutkimustoiminnan osalta strategiassaan linjaamilleen tutkimusaloille ja pyrkii olemaan niissä kansainvälisesti, valtakunnallisesti ja alueellisesti kilpailukykyinen toimija. Koulutustoiminnassaan yliopistokeskus painottuu aikuiskoulutukseen sekä tiettyihin kansainvälisiin ja valtakunnallisiin erityisohjelmiin. Yliopistokeskus haluaa olla rakenteellisen kehittämisen myötä syntyvien entistä vahvempien emoyliopistojensa osa, jolla on selkeä toimintaprofiili ja olemassaolon oikeutus.

6 ITSEARVIOINTIVASTAUKSET 1. Yliopistokeskuksen toimintaympäristö 1.1. Arvioikaa yliopistokeskuksenne toimintaa suhteessa sen perustamisen yhteydessä asetettuihin tavoitteisiin vrt. Korkeakoulujen alueellisen kehittämisen työryhmän muistio. OPM 2001: 28. Miten tavoitteet ovat toteutuneet: missä tavoitteissa yliopistokeskus on menestynyt hyvin, ja missä on ollut ongelmia? Mikkelin yliopistokeskuksen yhteistyösopimuksessa asetettiin tavoite seuraavasti: Mikkelin yliopistokeskuksen tavoitteena on laajentaa ja vakinaistaa yliopistollista toimintaa Mikkelissä, lisätä yliopisto-opintojen tarjontaa, lisätä ja vahvistaa yliopistollista tutkimusta alueella sekä lisätä ja kehittää yliopistojen keskinäistä yhteistyötä tavoitteena alueen kehityksen vahvistaminen yhdessä alueen elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteet ovat toteutuneet hyvin yliopistollisen opintotarjonnan ja tutkimuksen laajentamisen osalta. Opintojen tarjonta on laajentunut mm. maisteritason opintoihin sekä tohtoriopintoja valmentaviin opintoihin. Tutkimustoiminnan vahvistuminen on ollut merkittävää tutkimusprofessuurien ja niiden ympärille kasvaneiden tutkimusryhmien myötä. Samalla verkottuminen kansallisesti ja kansainvälisesti on vahvistanut alueen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Yliopistojen keskinäinen yhteistyö on lisääntynyt merkittävästi samoin kuin yhteistyö muiden toimijoiden, erityisesti Mikkelin ammattikorkeakoulun, Mikkelin teknologiakeskuksen, MTT Mikkelin yksikön ja Mikkelin kesäyliopiston kanssa. Myös yliopistollisten toimintojen vakinaistamisessa Mikkeliin on edetty. Henkilöstön työsuhteita on vakinaistettu. Tällä hetkellä 47 %:lla henkilöstöstä on vakinainen työsuhde. Yliopistotoiminnoille on saatu uudet ja asianmukaiset toimitilat Lönnrotinkatu 7:ään sekä Kasarmin kampukselle. Myös eri alojen vaatimat laboratoriovälineistöt ja -laitteistot on saatu uutta luovan tutkimustoiminnan edellyttämälle tasolle. Lisäksi yleinen tietoisuus yliopistokeskuksesta ja sen toiminnoista on vakiinnuttanut asemansa alueella. Haasteena kuitenkin on edelleen tiettyjen keskeisten toimintaresurssien (mm. professuurit) pitkäjänteisyyden turvaaminen. Korkeakoulujen alueellisen kehittämisen työryhmän muistio (OPM 2001:28) antoi lähtösysäyksen yliopistokeskusten perustamiselle. Muistion julkistamisen jälkeen yliopistolakia muutettiin siten, että uudessa laissa (Laki 715/2004) yliopistojen tehtävä määritellään seuraavasti: Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja yhteiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Muistion esityksestä opetusministeriö on myös pyytänyt alueilta korkeakoulutusta ja tutkimusta koskevat aluestrategiat (2002 ja 2005). Etelä-Savon korkeakoulujen aluestrategioilla on ollut merkittävä vaikutus yliopistokeskuksen syntymiselle, korkeakoulutoimintojen suuntaamiselle alueella sekä yhteistyön ja työnjaon sopimiselle alueen yliopistotoimijoiden ja ammattikorkeakoulujen kesken. Mikkelin yliopistotoimintojen osalta muistiossa esitetty Helsingin kauppakorkeakoulun kandidaattitutkintoon johtava koulutuksen sisäänotto on toteutunut 80 opiskelijan suuruisena ja ohjelma on kehittynyt vetovoimaiseksi ja laadukkaaksi koulutusohjelmaksi.

7 Sen sijaan OPM:n alueellisen kehittämisen muistiossa esitetty yliopistojen toimintamenorahoituksen lisääminen vuosittain 20 milj. eurolla Porin ja Mikkelin yliopistokoulutuksen laajentamiseen ei ole toteutunut esitetyllä tavalla. Myöskään muistiossa esitetty ehdotus yliopistojen tuloksellisuusrahoituksen kohdentamisesta alueellisen toiminnan ja aluevaikutusten perusteella ei ole toteutunut. Muistion esitys siitä, että rahoitusjärjestelyt tukevat korkeakoulujen yhteistyötä ja mahdollisuuksia yhteisiin toimintoihin, ei niin ikään ole toteutunut. Etelä-Savon korkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimintojen laajentaminen ja kehittäminen on toteutunut pääasiassa EU:n rakennerahastovarojen avulla. Opetusministeriön varsinainen budjettirahoitus innovaatiotoimintojen alueelliseen kehittämiseen ei ole ollut riittävää. Tänä kautena ei myöskään ole luotu valtakunnallisia mekanismeja yliopistojen alueellisen toiminnan rahoitukseen. 1.2. Arvioikaa yliopistokeskuksenne nykyistä toimintaympäristöä alueellisen korkeakoulutoiminnan kannalta. Väestön ikärakenne muuttuu Etelä-Savossa aikaisemmin kuin muualla maassa. Etelä-Savo on maakunnista ensimmäisiä, joka kohtaa työvoiman supistumisen. Ikärakenteen muutos ja väestömäärän supistuminen asettavat suuren haasteen osaavan työvoiman saatavuudelle, palvelurakenteen ylläpitämiselle sekä alueen elinkeinoelämän uusiutumis- ja innovaatiokyvylle. Työttömyys on pienentynyt Etelä-Savossa muuta maata nopeammin. Osaamis- ja innovaatiomittareilla arvioituna Etelä-Savon tilanne oli 2000 luvun alussa yksi maan heikoimmista. Voimakkaat alueelliset panostukset tutkimukseen ja koulutukseen ovat parantaneet tilannetta sen jälkeen. Tutkimustoiminnan volyymi (tutkimusmenoilla mitattuna) on Etelä-Savossa vuosien 2000 2006 välillä kasvanut huimasti (+78 %). Suurin tutkimustoiminnan kasvu on tapahtunut korkeakoulusektorilla (muutos +130 %). Myös yrityssektorin panostukset tutkimukseen ovat alueella kehittyneet erittäin positiivisesti (+ 68 %). Alueen tutkimustoiminnan kasvu on tapahtunut erityisesti Mikkelin seudulla. Voimakkaasta kasvusta huolimatta, Etelä-Savon tutkimustoiminnan suhteellinen osuus koko valtakunnan tutkimustoiminnasta on pysynyt ennallaan, 0,5 % (v. 2000 2006). Etelä-Savon haasteena on ollut väestön suhteellisen alhainen koulutustaso erityisesti aikuisväestön osalta. Kuitenkin 2000-luvulla kehitys on saatu kääntymään myönteiseen suuntaan. Ylempien korkeakoulututkintojen ja erityisesti tutkijakoulutusasteen tutkintojen osalta koulutustaso on 2000- luvulla noussut eniten (tutkijakoulutettujen kasvu + 52 % v. 2000 2006). Etelä-Savon yliopistotasoiset koulutuspaikat kuitenkin vähentyvät Joensuun yliopiston Savonlinnassa sijaitsevan Kansainvälisen viestinnän laitoksen siirtyessä Joensuuhun. Etelä-Savon elinkeinorakenne ja yliopistokeskuksen osaamisalat yhdistyvät luontevasti. Etelä- Savossa on joitakin vahvoja kansainvälistä huippuosaamista edustavia teknologia-alan yrityksiä mm. materiaalien pinnoituksen, korroosioneston, komposiittiteknologian, teollisuuden elinkaariteknologian, sensoritekniikan ja ympäristötekniikan alalla. Toisaalta Etelä-Savon elinkeinorakenteessa on maa- ja metsätaloudella edelleen vahva merkitys. Lisäksi alue tunnetaan matkailusta, vapaa-ajan asutuksesta ja vahvoista kulttuuritapahtumista. Alueen yrityspohja on voimakkaasti pk-valtaista. Venäjän merkitys alueen elinkeinoelämän ja työllisyyden kehitykselle tunnistetaan. Etelä-Savon toimijoilla on monipuoliset ja kiinteät suhteet erityisesti Pietarin alueeseen.

8 Etelä-Savon koulutus- ja innovaatiotoimintoja on päätetty vahvistaa tulevaisuudessa yhä voimakkaammin. Korkeakouluilla, tutkimuslaitoksilla ja kärkiyrityksillä on tärkeä veturirooli maakunnan kansainvälistymisessä ja kaikenpuolisen menestyksen generoinnissa. Maakunnan yhteisen kehittämisen vahvistamiseksi Etelä-Savossa toimivat yliopistot ja ammattikorkeakoulut laativat yhteisen aluestrategian vuonna 2005. Strategiassa maakunnan osaamisen kärkiosaamisaloiksi määriteltiin materiaali- ja ympäristötekniikka, yrittäjyys- ja maaseutuosaaminen sekä matkailu ja vapaa-aika. Näistä kaksi ensimmäistä edustavat myös yliopistokeskuksen korkeinta osaamista sekä tutkimuksen että koulutuksen osalta. 1.3. Arvioikaa yliopistokeskusten roolia yleisesti ottaen suomalaisessa yliopistopolitiikassa, ja mikä on yliopistokeskuksenne rooli tässä. Yliopistokeskukset ovat uusi osa Suomen korkeakoulujärjestelmää. Vuonna 2004 tehdyssä yliopistolain tarkistuksessa yliopistojen tehtäviä tarkennettiin yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen velvoitteella. Tässä tehtävässä yliopistokeskukset ovat olleet edelläkävijöitä ja tehneet runsaasti kehitystyötä. Yliopistokeskukset ovat monitieteisiä, alueen elinkeinoelämään kytkeytyviä toimijoita, jotka tuovat emoyliopistonsa laatukriteerit täyttävät tutkimus-, kehittämis- ja koulutuselementtinsä alueelle. Yliopistokeskusten profiilit vaihtelevat: osalla on painopisteenä yliopisto-opetuksen välittäminen alueelle ja osalla tutkimus- ja kehitystoiminnan vahvistaminen yhdessä alueen elinkeino- ja työelämän kanssa. Ammattikorkeakouluilla ja yliopistokeskuksilla on paljon sopimuspohjaista yhteistyötä. Mikkelin yliopistokeskus profiloituu yliopistokeskusten joukossa omaleimaiseksi maaseutuosaamiseen (erityisesti luomu), pk-yrittäjyyteen, ympäristö- ja materiaalitekniikkaan sekä digitointiin erikoistuneeksi alueelliseksi toimijaksi. Mikkelin yliopistokeskus on myös valtakunnallista erityisosaamista edustava toimija. Mikkelin yliopistokeskuksen osaamisalat on muodostettu siten, että ne tukevat alueen kehitystä, ovat valtakunnallisesti omaleimaisia ja tuovat lisäarvoa emoyliopistoilleen. Mikkelin yliopistokeskuksella on keskeinen asema toiminta-alueensa kansainvälistymisen tukemisessa. Yliopistokeskuksen sijainti Pietarin metropolialueen läheisyydessä antaa toiminnalle erityisleiman. Venäjälle suuntautuvien eteläsavolaisten yritysten tukemisessa yliopistokeskustoimijat ovat merkittävässä roolissa alueella. Mikkelin yliopistokeskuksen rooli emoyliopistojensa yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtävän toteuttamisessa on keskeinen. Yliopistokeskuksen tutkimus- ja kehittämishanketoiminta yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa on laajaa ja sitä on toteutettu joiltakin osin jo lähes 30 vuoden ajan. Yhteistyö alueen sidosryhmien kanssa on vakiintunutta ja luonnollinen tapa toimia. Koulutustoiminnassa yliopistokeskus on edelläkävijä merkittävänä aikuiskouluttajana. 1.4. Minkälaisia koulutus- ja tutkimusrooleja yliopistokeskuksellanne on? Mikkelin yliopistokeskus tarjoaa monitieteistä ja laaja-alaista yliopistollista koulutusta Etelä-Savon alueella ja erityisohjelmia myös valtakunnallisesti. Koulutuksen painopiste on aikuiskoulutuksessa. Yliopistokeskuksessa tarjottava koulutus koostuu tutkinto- ja täydennyskoulutuksesta, jonka pääsääntöisinä lähtökohtina ovat alueen yritysten ja toimijoiden tarpeet. Koulutus perustuu tutkimustoimintaan, mutta menetelmät ja koulutusohjelmat ovat elinkeinoelämää palvelevia.

9 Yliopistokeskuksessa toimii Helsingin kauppakorkeakoulun (HSE) Kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelma (BScBA), joka on ainoa nuorille tarkoitettu koulutusohjelma. Ohjelma toteutetaan englannin kielellä ja opettajat ovat eri puolilta maailmaa. Ohjelma toteuttaa yliopistojen kansainvälistymiselle asetettuja tavoitteita ja on toteutuksessaan omaleimainen, laadukas, tehokas ja vetovoimainen. Tämä koulutusohjelma kehittää kansainvälisiä verkostoja toimivaksi koulutuskonseptiksi sekä luo uudenlaisia opetuksellisia toimintatapoja koulutuksen toteutukseen.ohjelma on pitkän kehitystyön tulos ja se on onnistunut erinomaisesti. Mikkelin yliopistokeskus tuottaa tutkintotavoitteista opetusta myös Eco Studies, Rural Studies ja Co-op Studies -koulutusohjelmissa. Ohjelmat on tarkoitettu suuntautumisvaihtoehdoiksi ja sivuaineopinnoiksi yliopistossa opiskeleville. Rural Studies ja Co-op Studies ohjelmat toteutetaan usean yliopiston verkostomaisina tuotteina, joissa Mikkelin yliopistokeskuksen Ruralia-instituutti toimii koordinaattorina. Suuri osa opintokokonaisuuksista on verkko-opetusta. Mikkelin yliopistokeskuksen rooli näissä ohjelmissa on tuottaa valtakunnallisesti erikoistuneita suuntautumisvaihtoehtoja ja sivuaineopintokokonaisuuksia omilta vahvoilta osaamisaloiltaan verkostoitumalla usean yliopiston kanssa. Yliopistokeskuksessa on toteutettu vuosina 2005-2007 yhteensä neljä maisteriohjelmaa. Maisteriohjelmien rooli on ollut alueen työvoimatarvetta palvelevissa ohjelmissa tai muutoin alueen osaamisrakenteisiin liittyvissä ohjelmissa. Avoimen yliopisto-opetuksen osalta yliopistokeskuksen puitteissa tuotetaan Helsingin kauppakorkeakoulun avoimen yliopiston kursseja sekä Helsingin yliopiston luomuopetukseen liittyviä kursseja. Muusta avoimen yliopiston opetustarjonnasta huolehtii Mikkelin kesäyliopisto, jonka kanssa yliopistokeskuksella on tiivis yhteistyö. Kesäyliopisto järjestää ympärivuotisesti eri yliopistojen arvosanavaatimusten mukaista avointa yliopisto-opetusta. Täydennyskoulutusta tuotetaan erikoistumisohjelmina, lyhytkursseina sekä kehittämishankkeisiin liittyvinä koulutuksina yliopistokeskuksen eri osaamisaloilla. Tavoitteena on alueen julkisen ja yksityisen sektorin kilpailukyvyn kasvattaminen, henkilöstön osaamistason nostaminen ja osaamisen uudistaminen. Yliopistokeskuksen yksiköillä on myös merkittävä rooli Venäjän kauppaan ja muihin Venäjä-toimintoihin liittyvien valmiuksien kouluttajana. Tutkimustoiminta yliopistokeskuksessa painottuu seuraaville painopistealoille: materiaali- ja ympäristötekniikka; ohutkalvopinnoitus, puu- ja muovikomposiitit sekä ympäristömonitorointi ja kemiallinen vedenkäsittely maaseutu ja bioenergian tuotanto; luomu, maaseutututkimus, bioenergia pk-yrittäjyys ja liiketoiminta; pk-yrittäjyys, liiketoiminta, osuustoiminta Tutkimus on pääsääntöisesti soveltavaa tutkimusta tai soveltavan tutkimuksen luonteista perustutkimusta, mutta myös puhtaasti akateemista perustutkimusta tehdään yliopistokeskuksessa mm. Suomen Akatemian rahoittamana. Tutkimus kytkeytyy luontevasti alueeseen täydentäen emoyliopistojen osaamista. Samalla tutkimustoiminta on kansainvälistä ja kansallisesti verkottunutta. Alueellisia yhteistyökumppaneita tutkimustoiminnassa ovat alueen yritykset ja muut sidosryhmät, muut tutkimuslaitokset sekä ammattikorkeakoulut. Mikkelin yliopistokeskukseen kuuluu myös Kansalliskirjaston Kansallinen digitointikeskus - Mikrokuvaus- ja konservointilaitos, jonka rooli kansallisaineiston säilyttäjänä ja digitoinnin kehittäjänä on valtakunnallinen. Mikkelistä muodostuu merkittävä kansallisten muistiorganisaatioiden (kirjastot, arkistot, museot) digitointikeskus. Digitointikeskus tuottaa infrastruktuuria eli kansallisia läh-

10 deaineistoja tutkimuksen käyttöön sekä laajalle Internetin käyttäjäkunnalle (esim. sukututkijat). Tavoitteena on linkittää aineistoja myös opetuksen tarpeisiin. 1.5. Mitkä ovat yliopistokeskusjärjestelmän (oman yliopistokeskuksen kannalta arvioituna) saavutukset, ongelmat ja kehittämishaasteet tämän hetken tiedon perusteella? Yliopistokeskusjärjestelmän saavutuksena voidaan pitää yhteistyön lisääntymistä yliopistokeskukseen kuuluvien yksiköiden välillä. Verkostomallisessa väljään sopimukseen perustuvassa organisaatiossa luottamuksen ilmapiirin rakentuminen ja yhteiset tavoitteet luovat mahdollisuudet yhteistoimintaan. Saumattomaan yhteistyöhön ei päästä hetkessä, vaan kehitystä tapahtuu vähitellen. Mikkelissä yliopistokeskustoiminta käynnistyi vuoden 2004 alussa, joten menossa on viides toimintavuosi. Tällä hetkellä voidaan arvioida, että yhteistyö eri toimintasektoreiden välillä on lähtenyt liikkeelle hyvin. Vuonna 2007 toteutettu yliopistokeskuksen yhteinen strategiaprosessi ja siitä syntynyt strategia tiivistää edelleen yliopistokeskuksen yhteisöllisyyttä ja yhteisiä tavoitteita. Keskeisenä saavutuksena alueen kannalta on aluetta palvelevan tutkimustoiminnan lisääntyminen ja vahvistuminen professuurien myötä. Professuurit ovat keskeinen resurssi tutkimuksellisen tason nostamisessa, kansainvälisten verkostojen luomisessa sekä ulkoisen tutkimusrahoituksen saamisessa alueelle. Uusien koulutusohjelmien (mm. maisteriohjelmat, tohtorivalmennusohjelma) käynnistyminen on ollut merkityksellistä alueen väestön yliopistollisen koulutuksen saavutettavuuden kannalta. Lisäksi laaja kehittämishanketoiminta on lisännyt merkittävästi alueen yritysten kilpailukykyä ja menestymisen mahdollisuuksia. Yliopistokeskusjärjestelmä on myös mahdollistanut yliopistokeskuksen yksiköiden yhteisen edunvalvonnan niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Lisäksi yliopistokeskusjärjestelmä on lisännyt merkittävästi yliopistollisten toimintojen näkyvyyttä ja tunnettuutta alueella. Tämä on osaltaan kasvattanut alueen omanarvontunnetta ja uskoa tulevaisuuteen. Yliopistokeskus on luonut alueelle mahdollisuuden integroitua tiiviisti yliopistolliseen tutkimus- ja koulutusjärjestelmään. Keskeisin ongelma yliopistokeskuksessa on rahoituksen lyhytjänteisyys ja sen aiheuttama toimintojen suunnittelun vaikeus. Ammattitaitoisten henkilöiden pitäminen paikkakunnalla on vaikeaa rahoituksen viiveitten ja epävarmuuden vuoksi. Suhteellisen pienilläkin tutkimus- ja kehittämisresursseilla voidaan saada aikaan laadukasta ja vaikuttavaa toimintaa, mikäli toiminnan jatkuvuus olisi turvattu. Tulevaisuuden keskeiset haasteet liittyvät yliopistojen rakenteelliseen kehittämiseen, kun valtakunnallisena tavoitteena on toimintojen keskittäminen suuriin yksiköihin ja pääkampuksille. Myös yliopistojen uusi rahoitusjärjestelmä asettaa yliopistokeskukset uuteen tilanteeseen. Yliopistotoimintojen kehittäminen tulee olemaan entistä tiiviimmin emoyliopistojen sitoutumisen varassa. 1.6. Mitkä ovat yliopistokeskuksen tärkeimmät tavoitteet tällä hetkellä? Yliopistokeskussopimuksessa asetetut tavoitteet toiminnalle ovat edelleen ajankohtaisia (ks. vastaus 1.1.). Tällä hetkellä niistä painottuu erityisesti toiminnan vakiinnuttaminen ja oman roolin ja paikan löytäminen yliopistojen rakenteellisessa muutoksessa. Mikkelin yliopistokeskus aikoo uuden strategiansa mukaisesti vahvistaa toimintansa alueellisia vaikutuksia entistä enemmän. Alueen tarpeiden entistä paremmaksi kuulemiseksi ja tiedonvaihdon lisäämiseksi yliopistokeskukselle ollaan asettamassa omaa neuvottelukuntaa. Mikkelin yliopistokeskuksen ohjausryhmä hyväksyi yliopistokeskuksen strategian 17.4.2008. Strategian mukaan yliopistokeskuksen visio, toiminta-ajatus ja arvot ovat seuraavat:

11 VISIO Mikkelin yliopistokeskus on aluevaikuttavuudeltaan merkittävä yliopistollinen toimija Suomessa. TOIMINNAN TAVOITTEET Kestävä aluekehitys Elinikäinen oppiminen Yrittäjyysyhteiskunta TOIMINNAN PAINOPIS- TEET Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Vakiintunut ja rakenteellinen elinkeinoelämä- ja sidosryhmäyhteistyö Tutkimustiedon hyödyntäminen alueen kehittämisessä esim. kehittämishankkeiden ja palvelujen avulla Tieteen popularisointi Koulutus Alueen väestön koulutustason nostaminen Aikuiskoulutus Kansainväliset ja valtakunnalliset erityisohjelmat Tutkimus Fokusoituminen valituilla aloilla: - Materiaali- ja ympäristötekniikka - Maaseutu ja bioenergian tuotanto - Pk-yrittäjyys ja liiketoiminta Etelä-Savoon kohdistuva tutkimus TOIMINNAN ARVOPERUS- TA Mikkelin yliopistokeskus on kestävä, uudistuva ja vaikuttava yliopistoyhteisö. Kuvio 1.: Mikkelin yliopistokeskuksen visio, tavoitteet, toiminnan painopisteet ja arvoperusta

12 Visio vuoteen 2013 Mikkelin yliopistokeskus on aluevaikuttavuudeltaan merkittävä yliopistollinen toimija Suomessa. Se toimii tehtävissään kansallisella, kansainvälisellä ja alueellisella tasolla, päämääränään tuottaa vaikuttavuutta ensisijaisesti Etelä-Savon maakunnalle. Toiminta-ajatus Mikkelin yliopistokeskuksen tavoitteena on tuottaa kestävää kehitystä ja yrittäjyyttä edistävää tieteellistä tutkimusta, koulutusta, sekä ratkaisuja ja toimintamalleja alueellisen kehittämisen edistämiseksi. Se toimii aikuisväestön osaamistason nostamisen alueellisena resurssi- ja koordinaatiokeskuksena. Toiminta tapahtuu tiiviissä yhteistyössä emoyliopistojen sekä alueen ja sen yritysten kanssa, vahvistaen samalla yhteisön yhteistä osaamista, yksiköiden välistä yhteistyötä ja poikkitieteellisyyttä. Mikkelin yliopistokeskus tunnetaan laadukkaana ja luotettavana toimijana. Mikkelin yliopistokeskus on kestävä, uudistuva ja vaikuttava tiedeyhteisö. Kestävä Mikkelin yliopistokeskuksessa kestävä kehitys kulkee läpileikkaavana teemana kaikessa toiminnassa. Yliopistokeskuksessa tehtävä tutkimus ja koulutus on tieteelliset kriteerit täyttävää ja se kestää kansallisen sekä kansainvälisen vertailun. Yliopistokeskuksen toiminta ja resurssit ovat kestävällä pohjalla. Uudistuva Yliopistokeskus vastaa ympäröivän yhteiskunnan uudistumistarpeisiin hakien tutkimus- ja koulutusaiheita tiiviissä vuorovaikutuksessa alueen kanssa. Samalla se uudistaa omaa toimintaansa. Kansalliset ja kansainväliset tutkimusverkostot toimivat sekä alueen että yliopistokeskuksen uudistumisen foorumina. Vaikuttava Yliopistokeskuksella on kiistämätön veturirooli maakunnan kansainvälistymisessä ja sen osaamisaloihin liittyvän menestyksen ja yrittäjyyden generoinnissa. Sen painopistealoilla oleva osaaminen on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnettua ja arvostettua. 1.7. Minkälaisena näette yliopistokeskuksenne tulevaisuuden? Mikkelin yliopistokeskus on vajaan viiden toimintavuotensa aikana vahvistunut, laajentunut ja nostanut tutkimuksen ja koulutuksen tasoa alueella. Yliopistokeskuksessa ovat edustettuina omaleimaiset ja globaalisti kiinnostavat tutkimus- ja koulutusalat, jotka eivät kilpaile emoyliopistojen toiminta-alueiden kanssa. Yliopistokeskuksessa tehtävän tutkimuksen ja koulutuksen laatu on hyvää (ks. s. 14-15). Yliopistokeskus toimii maantieteellisesti alueella, jolla on laajat ja luontevat yhteydet Venäjälle, erityisesti Pietarin metropolialueelle, mikä tarjoaa jatkossa entistä monipuolisemmat mahdollisuudet yhteistyöhön ja erikoistumiseen. Yliopistokeskustoimijoilla on hyvät ja luontevat yhteistyösuhteet alueen sidosryhmiin, yrityksiin ja yhteistyökumppaneihin, eikä yliopistokeskuksessa ole sisäisiä ristiriitoja. Edellytykset toiminnan edelleen kehittämiselle ovat kunnossa ja hyvät. Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen tuo suuria muutoksia Mikkelin yliopistokeskuksen emoyliopistoihin. Helsingin kauppakorkeakoulu on osa uutta Aalto-korkeakoulua, Kuopion yliopisto osa uutta Itä-Suomen yliopistoa ja Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu on mukana Kaakkois- Suomen korkeakoulujen strategisessa liittoumassa. Voidaan arvioida, että kun Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyliopisto, Helsingin yliopisto, on maan suurin yliopisto ja muista emoyliopistoista muodostuu rakenteellisen kehittämisen myötä entistä vahvempia yliopistoja, yliopisto-

13 keskuksen emoyliopistot tarjoavat aiempaa laajemmat ja monipuolisemmat mahdollisuudet myös alueen tarpeisiin vastaamiselle. Mikkelin yliopistokeskus fokusoituu tutkimustoiminnan osalta strategiassaan linjaamilleen tutkimusaloille ja pyrkii olemaan niissä kansainvälisesti, valtakunnallisesti ja alueellisesti kilpailukykyinen toimija. Koulutustoiminnassaan yliopistokeskus painottuu aikuiskoulutukseen sekä tiettyihin kansainvälisiin ja valtakunnallisiin erityisohjelmiin. Yliopistokeskus haluaa olla emoyliopistojensa osa, jolla on selkeä toimintaprofiili ja olemassaolon oikeutus. 2. Koulutus 2.1. Arvioikaa yliopistokeskuksen tarjoaman koulutuksen laajuutta, tehokkuutta ja laatua Mikkelin yliopistokeskuksen painopistealoja ovat yrittäjyys- ja liiketoimintaosaaminen, materiaalija ympäristötekniikka sekä maaseutuosaaminen. Koulutustarjonta on monitieteistä ja yliopistokeskustoimijoiden osaaminen luo mahdollisuudet laaja-alaiseen opetustarjontaan. Kauppatieteiden kandidaattiohjelma on kansainvälinen ja englanninkielinen. Luennoitsijat tulevat eri puolilta maailmaa. Neljä maisteriohjelmaa on toteutettu ja räätälöity alueellisiin tarpeisiin. Muuta perusopetusta (Eco Studies luonnonmukaisen maa- ja elintarviketalouden opetusohjelma, Rural Studies monitieteiset maaseutualan maisteriopinnot ja Co-op Studies monitieteinen osuustoiminnan ja yhteisötalouden opetusohjelma) järjestetään yhdessä yliopistojen ainelaitosten kanssa ja se on valtakunnallisesti omaleimaista ja verkostoitunutta. Rural Studies -opintoja toteutetaan 10 yliopiston ja Co-Op Studies opintoja 9 yliopiston verkostoyhteistyönä. Myös näiden opetusohjelmien ja niiden perustana olevan tutkimuksen kautta on kytkeydytty osaamisalojen erityisesti eurooppalaisiin, mutta myös globaaleihin verkostoihin. Avointa yliopisto-opetusta annetaan kauppatieteissä, luonnonmukaisessa maa- ja elintarviketaloudessa sekä osuustoiminnassa ja yhteisötaloudessa. Täydennyskoulutusta annetaan yrittäjyyden ja liiketoiminnan johtamisen sekä maaseudun kehittämiseen aihealueilta. Pienyrityskeskus huolehtii kokonaisuudessaan Helsingin kauppakorkeakoulun (HSE) pk-yrittäjyyteen liittyvästä kehittämis- ja koulutustoiminnasta. Muita vastaavia yksiköitä HSE:llä ei ole. Erityisosaamisaloja vahvistetaan ja niillä tähdätään mahdollisimman laajaan toimintaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Erikoistunut kauppatieteen maisterintutkinto olisi tarpeellinen laajennus opetustarjontaan. Mikkelin yliopistokeskuksessa toteutettavassa koulutuksessa on panostettu oppimisen tehokkuuteen. Koulutuksen sisällölliseen ja menetelmälliseen kehittämiseen on aktiivinen ote erityisesti resursseihin nähden. Opetusmuotoja on laajennettu verkko-opetuksella. Opiskelun keskeyttäjiä on vähän ja resursseihin nähden pystytään tuottamaan paljon opetustarjontaa. Myös opiskeluajalla mitattuna toiminta on tehokasta: Helsingin kauppakorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelmassa vuonna 2007 vasta valmistuneiden kandidaattien keskimääräinen opiskeluaika oli 2,9 vuotta, kun se muissa kauppatieteellisissä yksiköissä Suomessa oli 4,05 vuotta. Maisteriohjelmissa tutkintojen suorittamisaikoja ei voida vielä lopullisesti todeta. Maisteriohjelmat käynnistyivät vuonna 2005 ja opiskelijoista 45 % oli valmistunut ohjelmien päättyessä vuonna 2007. Tutkintoja on valmistunut tämän jälkeenkin. Maisteriohjelmat ovat yhteiskuntataloudellisesti tehokkaita: niissä opiskelevat ovat pääasiassa työssä käyviä. Sama pätee täydennyskoulutukseen ja avoimeen yliopisto-opetukseen.

14 Toiminnan laatua ylläpidetään, kehitetään ja arvioidaan laatujärjestelmillä. Mikkelin yliopistokeskuksen toimijoiden laatujärjestelmät sisältyvät emoyliopistojen laatujärjestelmiin. Kuopion yliopiston laadunvarmistusjärjestelmä on auditoitu vuonna 2005, Helsingin yliopiston vuonna 2007 ja Helsingin kauppakorkeakoulun sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmät auditoidaan vuonna 2008. Opetusministeriö on myöntänyt Helsingin kauppakorkeakoululle laatupalkinnon korkealaatuisesta aikuiskoulutuksesta vuosille 2007 2009. Helsingin yliopiston Aikuiskoulutuskeskus on saanut vastaavan palkinnon 2004 2006. Helsingin kauppakorkeakoululle on myönnetty kansainvälinen AACSB-akkreditointi vuonna 2007. Aiemmat laatuleimat ovat eurooppalainen EQUIS ja MBA- ja EMBA -koulutusohjelmia arvioiva AMBA. Kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelmassa käytetään omaa kurssikohtaista Quality Assurance System laadunvarmistusjärjestelmää. Täydennyskoulutuksessa opiskelijapalautteen kerääminen on systemaattista ja vakiintunut menettely. Arviointia tehdään jatkuvasti ja koulutuksen vaikuttavuutta tutkitaan. PYK:n N-julkaisusarjassa ilmestyy vuosittain useita koulutuksen vaikuttavuuteen liittyviä julkaisuja, esim. Pietarissa toteutettujen yrittäjyyskoulutusten vaikuttavuus 2007, Kehity esimiehenä -koulutusohjelman vaikuttavuus 2007, Kasva Yrittäjäksi koulutusohjelman vaikuttavuus 2008. Kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelman laadusta, tehokkuudesta ja innovatiivisuudesta on tekeillä raportti Quality, Productivity, and Innovation - The Role and Status of HSE Mikkeli in Bachelor s Level Business Education, joka valmistuu kesällä 2008. Nuorisokasvatuksen, Sosiaalityön ja Eco-Business Kestävän liiketoiminnan maisteriohjelmista on laadittu arviointiraportit. Konetekniikan maisteriohjelmien vaikuttavuutta on tutkittu pro gradu tutkielmassa, jossa tutkimuskohteina olivat Joensuussa toteutettu Modernit suunnittelu- ja valmistusmenetelmät konetekniikassa sekä Mikkelissä toteutettu Materiaalitekniikan DI-koulutusohjelma. 2.2. Arvioikaa koulutuksen sisäänottojen onnistuneisuutta. Helsingin kauppakorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelmaan otetaan vuosittain 80 opiskelijaa. Hakijamäärät ovat kasvaneet tuntuvasti ja vuonna 2008 hakijamäärä saavutti ennätyslukeman 650. Hakijoita oli 44 eri maasta; 60 % hakijoista oli Suomesta. Maisteriohjelmien materiaalitekniikan DI-ohjelma, nuorisokasvatuksen maisteriohjelma ja sosiaalityön maisteriohjelma sisäänotot olivat onnistuneita. Nuorisokasvatuksen ja sosiaalityön maisteriohjelmiin oli runsaasti hakijoita. Materiaalitekniikan DI-ohjelman toteuttamista edelsi Etelä-Savon alan johtavien yritysten koulutustarveselvitys. Sen sijaan Eco-Business Kestävän liiketoiminnan maisteriohjelman sisäänotossa oli ongelmia. Vaikka kiinnostuneita oli noin 100, opintohallinnolliset syyt Helsingin yliopiston pääainerajoitukset ja Helsingin kauppakorkeakoulun GMAT-testi aiheuttivat rajoituksia hyväksyttyjen opiskelijoiden määrälle. Tämän vuoksi hakijamäärä jäi pieneksi ja sisäänotto toteutettiin vain Helsingin yliopiston kiintiössä. Muussa perusopetuksessa ei ole omaa sisäänottoa, vaan opiskelijat valitsevat opinnot kiinnostuksensa perusteella. Poikkeuksen sisäänotosta muodostaa Rural Studies -maisteriopinnot, joissa haetaan opiskelijaksi ja yliopistoverkoston johtokunta valitsee opiskelijat. Muuhun perusopetukseen tulevat opiskelijat ovat yliopiston kirjoilla olevia opiskelijoita. Täydennyskoulutukseen osallistuvat ovat työssä olevia henkilöitä, jotka kehittävät omaa osaamistaan edetäkseen työurallaan tai kehittääkseen työyhteisöänsä. Täydennyskoulutukseen ei pääsääntöisesti ole erillistä valintamenettelyä ja sisäänottoa. Avoin yliopisto-opetus on toimintaperiaatteittensa mukaan avointa kaikille pohjakoulutuksesta riippumatta ja mahdollistaa osallistumisen yliopistojen opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen.

15 2.3. Minkälainen on yliopistokeskuksen alueellinen koulutustarjonta ja sen suhde muuhun alueen korkea-asteen koulutukseen? Tarkastelkaa kysymystä myös a) kokonaisten tutkintojen suorittamisen kannalta b) muun koulutuksen kannalta Etelä-Savossa muita korkea-asteen koulutuksen toimijoita Mikkelin yliopistokeskuksen lisäksi ovat Joensuun yliopiston Savonlinnan laitokset, Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Diakoniaammattikorkeakoulu Pieksämäellä. Joensuun yliopiston Savonlinnaan sijoittuneet toiminnot käsittävät opettajankoulutuksen ja matkailun. Diakonia-ammattikorkeakoulussa voi suorittaa sosiaalialan ja hoitotyön AMK-tutkintoja. Mikkelin ammattikorkeakoulussa on kahdeksan koulutusalaa, joissa voi suorittaa AMK-tutkinnon. Ylemmän AMK-tutkinnon voi suorittaa kuudessa eri koulutusohjelmassa. Mikkelin yliopistokeskuksen koulutustoiminta painottuu aikuiskoulutukseen. Kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelma on ainoa tutkintotavoitteinen koulutus, jossa on vuosittainen sisäänotto. Liiketoiminta yhdistettynä kansainvälisyyteen niin opetuskielen, ulkomaisten opiskelijoiden ja opettajien kuin opiskelijavaihdon kautta vastaa merkittävällä tavalla osaamishaasteisiin. Kansainvälistyminen ja kyky liiketoiminnan kehittämiseen ovat myös alueiden kilpailukyvyn avaintekijöitä. Maisteriohjelmat ovat lisänneet osaamista, vastanneet alueen osaavan työvoiman tarpeeseen ja lisänneet yritysten kilpailukykyä. Maisteriohjelmat muuntokoulutuksena ovat luoneet alueella tärkeän ja luontevan väylän maisterintutkintoon työn ohella opiskellen. Eri toimijoiden keskittyminen alueen korkeakoulustrategian mukaisille ja valituille aloille tuo synergiaetuja, kumuloi osaamista ja vahvistaa alueen kilpailukykyä. Etelä-Savon alueen korkeakoulutoimijat järjestävät täydennyskoulutusta omilta aihealueiltaan. Avoimen yliopiston opetusta tarjoavat alueella useat eri tahot useiden eri yliopistojen tutkintovaatimusten mukaan. Mikkelin kesäyliopiston kanssa on sovittu yhteistyöstä siten, että yliopistokeskuksen toimesta toteutetaan kauppatieteellistä, luonnonmukaisen maa- ja elintarviketalouden sekä osuustoiminnan ja yhteisötalouden opetusta. Mikkelin yliopistokeskuksen aikuiskoulutus ja perusopetus kohdentuvat valtakunnallisesti erikoistuneille ja omaleimaisille osaamisaloille. Aikuiskoulutuksesta puhuttaessa on syytä mainita erikseen tohtorivalmennusohjelma, jossa oli erittäin runsas osanotto ja joka oli yliopistokeskustoimijoiden yhteisesti toteuttama. Mikkelin yliopistokeskus on pieni toimija, mutta se osaamisaloillaan ja erikoistumisellaan se pystyy vastaamaan globaalisti tärkeisiin kysymyksiin sekä kehittämään alueen kilpailukykyä. 2.4. Miten hyvin uudet maisteriohjelmat ovat toteutuneet yliopistokeskusten kannalta? Mikkelin yliopistokeskuksessa on toteutettu neljä maisteriohjelmaa: Eco-Business Kestävän liiketoiminnan maisteriohjelma Materiaalitekniikan DI-ohjelma Nuorisokasvatuksen maisteriohjelma Sosiaalityön maisteriohjelma Maisteriohjelmat ovat olleet aluevaikuttavuuden kannalta merkittäviä. Taustalla on ollut yleinen pula pätevästä työvoimasta, osaamistason nostaminen ja yritysten kehitysedellytysten ja kilpailukyvyn paraneminen kansainvälisillä markkinoilla. Opiskelijoista merkittävä osa on alueelta ja sitä kautta alueelliset vaikutukset näkyvät osaamisen tason nousuna ja yritysten kilpailukyvyn lisääntymisenä. Eco-Business Kestävä liiketoiminnan maisteriohjelma oli hakija- ja opiskelijamäärältään pettymys. Laadullisin kriteerein mitattuna ohjelma oli kuitenkin onnistunut, sillä se synnytti merkit-

16 tävän ja ainutlaatuisen koulutusinnovaation. Ohjelman jatkokehitys Mikkelin yliopistokeskustoimijoiden osaamiseen perustuvalle Ympäristöliiketoiminnan maisteriohjelmalle sopisi erinomaisesti yliopistokeskuksen strategiaan ja voisi generoida alueelle uutta liiketoimintaa. Yliopistokeskuksen kannalta maisteriohjelmat ovat olleet myös merkittäviä välineitä yliopistokeskustoimijoiden yhteistyön tiivistämisessä ja kehittämisessä: Eco-Business Kestävän liiketoiminnan maisteriohjelma oli Helsingin kauppakorkeakoulun ja Helsingin yliopiston yhteinen. Materiaalitekniikan DI-ohjelma toteutettiin Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Helsingin kauppakorkeakoulun yhteistyönä. Sosiaalityön maisteriohjelmassa Kuopion yliopiston yhteistyökumppaneina olivat Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (ISO) ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Nuorisokasvatuksen maisteriohjelmassa (KuY) yhteistyöorganisaationa oli Mikkelin ammattikorkeakoulu. 2.5. Kuvatkaa opiskelijaprofiilianne (missä opiskelijat ovat käyneet koulua, minkä ikäisenä opiskelu aloitetaan, kuinka suuri osuus valmistuu) Kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelmaan valitaan vuosittain 80 uutta opiskelijaa, joista suurin osa on nuoria, jotka tulevat suoraan lukion jälkeen opiskelemaan. Valituista 10 % on ulkomailta. Opiskelijat valmistuvat keskimäärin alle kolmessa vuodessa. Vuonna 2007 ohjelmassa suoritettiin 82 tutkintoa. Maisteriohjelmien opiskelijat ovat yleensä 25-40 -vuotiaita, työkokemusta omaavia, pääasiassa työssäkäyviä ja amk-tutkinnon suorittaneita henkilöitä. Poikkeuksena tästä on Eco-Business Kestävän liiketoiminnan maisteriohjelma, jossa opiskelijat olivat kandidaattivaiheessa olevia yliopisto-opiskelijoita. Maisteriohjelmien opiskelijat ovat pääosin Etelä-Savon alueelta. Kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelman ja maisteriohjelmien opiskelijaprofiili näyttää seuraavalta: Kv. liiketoiminnan kandidaattiohjelma suurin osa nuoria, jotka tulevat suoraan lukiosta opiskelijat tulevat sisäänotetuiksi neljä eri valintaryhmän perusteella ulkomaalaisia opiskelijoita n. 10 %, jotka tulevat eri puolilta maailmaa jollakin opiskelijoilla kaksoiskansalaisuus (tilastoinnissa heidän on merkitty suomalaisiksi ja suomenkielisiksi opiskelijoiksi) useilla kansainvälinen tausta ulkomailla asumisen, opiskelun, kv. lukion tai ulkomailla työskentelyn kautta laaja ulkomaanvaihto-ohjelma näkyy tulevina ja lähtevinä opiskelijoina keskimääräinen valmistumisaika vuosina 2005-2007 oli 2,6 vuotta 90 % opiskelijoista valmistuu kolmessa vuodessa Maisteriohjelmat Eco-Business Kestävän liiketoiminnan maisteriohjelma fil.yo (biotieteet) tai maat.metsät.yo 77 % (pääaineen mukaan: maatalous 2, puutarhatiede 1, kalataloustiede 2, ympäristöekonomia 2, ympäristönsuojelutiede 2, metsänhoitotiede 1) naisia 80 % kaikki työssä käyviä ikä ohjelman alkaessa 25 45 vuotta

17 ohjelmaan valittuja 10, keskeyttäneitä 5. Tutkintoja ei valmistunut vuoden 2007 loppuun mennessä. Keväällä 2008 valmistui kaksi ja kolmen odotetaan valmistuvan vuoden 2008 aikana. Materiaalitekniikan DI-ohjelma taustakoulutus AMK(insinööri)/opisto (6) 100 %, pääasiassa konetekniikan alalta suurin ikäryhmä 30-40 -vuotiaat, keski-ikä oli 36 vuotta työkokemusta keskimäärin 7,5 vuotta. kaikki olivat koulutuksen alkaessa työssä. Opiskelijoista 50 % työskenteli yritysten tutkimus- ja kehitysosastoilla ja 33 % tuotanto-osastoilla 20 % kuului ylimpään tai keskijohtoon, 70 % toimihenkilöihin työnantajayritykset edustivat tasaisesti eri kokoluokkia (8 kpl 10-50 henkilöä, 9 kpl 51-200 henkilöä, 7 kpl 201-500 henkilöä ja 6 kpl 501 henkilöä) ohjelmaan valittiin 33 opiskelijaa, joista 32 aloitti opinnot. Seitsemän opiskelijaa keskeytti opinnot, joten koulutuksen loppuvaiheessa opiskelijoita oli 25. Tutkintoja valmistui annetussa ajassa 10. Toukokuun 2008 loppuun mennessä tiedossa oli yksi valmistunut lisää. Lähelle asetettua tavoitetta (25 DI-tutkintoa) arvioidaan päästävän toteutusajan jälkeen. Nuorisokasvatuksen maisteriohjelma naisia 83 % taustakoulutus AMK-tutkinto 91,3 %, alempi korkeakoulututkinto 4,3 % ja Tampereen yliopiston nuorisotyön tutkinto 4,3 % ikäluokkaan 25-29 vuotta kuuluvia 48 %, 35-44 vuotta 35 % hakijoista 44 % oli työkokemusta yli 6 vuotta, 33 % 1-3 vuotta ohjelmaan valittiin 23 opiskelijaa. Kaksi opiskelijaa keskeytti opinnot. Tutkintoja valmistui annetussa ajassa 17 ja loppujen neljän odotetaan myös valmistuvan. Sosiaalityön maisteriohjelma muuntokoulutus, jossa kohderyhmänä oli sosiaalityössä tai muissa sosiaalialan tehtävissä työskentelevät, joilta puuttuu asetuksen (804/1992) mukainen sosiaalityön tutkinto kaikki koulutuksen alkaessa työssä ja opiskelivat työn ohessa koulutukseen hyväksyttävillä tuli olla vähintään 60 opintoviikkoa tutkintoon sisällytettäviä opintoja koulutukseen haettiin henkilöitä, jotka olivat suorittaneet tietyn alan tutkinnon (sosiaalialan opistoasteen tutkinto, sosionomi-amk -tutkinto tai alempi korkeakoulututkinto sosiaali- tai kasvatustieteissä tai psykologia) sekä tietyn määrän yliopistollisia arvosana- ja muita opintoja. ohjelma toteutettiin Mikkelissä ja Joensuussa. Toteutusaikana valmistuneita oli 12 (8 Mikkeli), Opintopistetilanne kartoitettiin 30.11.2007 ja se osoittaa opintojen edenneen tasaisella vauhdilla ja että lisää tutkintoja on odotettavissa varsin pian. Mikkelin 21 opiskelijan opintopistetilanne oli 30.11.2007 seuraava: o 250-299 op o 200-249 op o 179 (min)-199 op 10 opiskelijaa 8 opiskelijaa 3 opiskelijaa

18 Muut tutkinto-opiskelijat suorittavat luonnonmukaisen maa- ja elintarviketalouden (Eco Studies, 25 op + 35 op; sisältää myös englanninkielisiä kursseja) tai osuustoiminnan ja yhteisötalouden (Co-op Studies, 25 op +35 op) tai Rural Studies maaseutualan maisteriopintoja (n. 100 op). Opiskelijat ovat yliopiston perusopiskelijoita, jotka sisällyttävät kyseisiä opintoja tutkintoonsa. Luonnonmukaisen maa- ja elintarviketalouden opiskelijat ovat Helsingin yliopiston opiskelijoita pääasiassa maatalousmetsätieteellisestä- ja biotieteellisestä tiedekunnasta. Rural Studies opinto-ohjelmaa toteutetaan 10 yliopiston ja Co-op Studies opinto-ohjelmaa 9 yliopiston verkostoyhteistyönä ja opiskelijat tulevat näistä yliopistoista. Yliopistoverkostossa myös opetus järjestetään jäsenyliopistojen eri laitoksilta. Co-op Studies ohjelma houkuttelee hyvin monenlaisia opiskelijoita ja pääaineiden kirjo on laaja. Suurimman ryhmän muodostavat kauppatieteiden opiskelijat. Yhteiskunta-, hallinto- ja maa- ja metsätaloustieteiden opiskelijat yhteensä muodostavat lähes yhtä suuren ryhmän. Rural Studies -opiskelijat tulevat eri pääaineista; opiskelijoita on laskettu tulevan 64 eri pääaineista. Suurin osa opiskelijoista on maantieteilijöitä / aluetieteilijöitä. Avointa yliopisto-opetusta järjestetään kauppatieteissä, luonnonmukaisessa maa- ja elintarviketaloudessa sekä osuustoiminnassa ja yhteisötaloudessa. Kauppatieteiden opiskelijat tulevat pääasiassa alueelta, ovat pääosin alle 25-vuotiaita (50 %) ja noin 45 % opiskelijoista on 25-50-vuotiaita. Suurin osa on työssä käyviä. Opiskelijat, jotka ovat kehittämässä omia liiketoiminnan osaamisvalmiuksiaan, ovat alueen yritysten tai yhteisöjen henkilöstöä. Avoimen yliopiston nuoret ovat välivuotta pitäviä ylioppilaita ja opiskelijoita. Luonnonmukaisen maa- ja elintarviketalouden sekä osuustoiminnan ja yhteistalouden opetusta toteutetaan verkossa, joten opiskella voi käytännössä mistä tahansa. Myös kauppatieteiden opetusta on verkossa. Täydennyskoulutuksessa opiskelevat ovat pääasiassa työssä käyviä ja yli 30- ja yli 40-vuotiaita. Koulutus ja kysyntä ovat painottuneet yrittäjyyteen ja liiketoiminnan kehittämiseen, joten enemmistö osallistujista on yritysasiakkaita, yritysten edustajia tai yritystoiminnan aloittavia. Täydennyskoulutus räätälöidään yrityksen koko henkilöstölle tai sen avainhenkilöille. Opiskelijat ovat alueelta sekä eri puolilta maata - erityisesti Etelä-Suomesta, Keski-Suomesta sekä Itä-Suomesta. Koulutusta toteutetaan kysynnän mukaan eri paikkakunnilla. 2.6. Miten valmistuneet työllistyvät ja mihin he ensisijaisesti sijoittuvat? Opiskelijoiden sijoittumisesta ja työllistymisestä opintojen jälkeen ei ole systemaattisesti koottuja seurantatietoja. Järjestetyt maisteriohjelmat ovat päättyneet vasta vuoden 2007 lopussa ja opiskelijoita valmistuu vielä. Alueen maisteriohjelmissa opiskelleet jäävät todennäköisesti alueelle, koska pääasiassa työssä käyvinä ja perheellisinä heidän elämänsä on vakiintunut toisin kuin nuorilla opiskelijoilla. Kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelmasta vuonna 2007 valmistuneista 74 % oli valmistumishetkellä Uudellamaalla, 16 % ulkomailla ja loput opiskelijoista sijoittuivat tasaisesti eri puolille maata. Helsingin kauppakorkeakoulun Mikkelin yksiköstä vuosina 1989-2008 valmistuneille tehtiin alumnikysely, jonka mukaan opiskelijoista suurin osa jatkaa maisteriopintoihin. Opiskelijat sijoittuvat erinomaisesti työelämään. He toimivat yritysten johto- ja asiantuntijatehtävissä sekä yritysten omistajina tai osaomistajina. Raportti kyselystä julkaistaan verkossa kesällä 2008 osoitteessa www.hse.fi/mikkeli Materiaalitekniikan DI-ohjelman vaikuttavuudesta tehtiin pro gradu -tutkielma vuonna 2007 ohjelman vielä ollessa käynnissä. Tutkielmassa selvitettiin kuinka opiskelijat ja heidän edustamansa yritykset ovat hyötyneet koulutuksesta. Tulosten mukaan koulutus vaikuttaa merkittävästi ammatilli-

19 seen kehittymiseen ja urakehitysmahdollisuuksiin. Työnantajien näkemykset tukivat opiskelijoiden näkemyksiä opiskelun positiivisista vaikutuksista. Osa opiskelijoista eteni urallaan jo opiskelun aikana ja osa valmistumisen myötä. Kolmannes vaihtoi työpaikkaa opiskelun aikana, mutta yli puolet ilmoitti, ettei opiskelulla ollut siihen osuutta. Muussa perusopetuksessa opiskelijat ovat yliopistojen perusopiskelijoita, jotka suorittavat opintoja sivuaineenaan tai erikoistuvat maaseudun kehittämiskysymyksiin maisteriopinnoissa. Näistä opiskelijoista ei ole koottu erikseen seurantatietoja. Opinnot tukevat työllistymistä tai oman yrityksen perustamista, antavat erityisvalmiuksia ja toimivat suuntautumisvaihtoehtoina. Täydennyskoulutuksen opiskelijat ovat suurelta osin jo työssä olevia, omaa osaamistaan ja yritystään tai yhteisöään kehittäviä henkilöitä. 3. Tutkimus- ja kehittämistyö 3.1. Arvioikaa tutkimus- ja kehitystyön sekä projektitoiminnan toteutumista sekä merkitystä yliopistokeskukselle ja alueelle T&K-toimintaa toteutetaan yliopistokeskuksessa sekä alueellisella, kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Yliopistokeskuksen vanhimmilla yliopistoyksiköillä on toiminnassaan jo pitkät perinteet, ja tutkimus- sekä kehitystyö on ollut yksi toiminnan peruspilareista kaikkien yksiköitten perustamisesta lähtien. Uudemmat yliopistokeskuksen yksiköt (LTY, KY) ovat painottuneet tukemaan alueen teknologia-alojen tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Yliopistokeskuksen T&K-toiminta perustuu pitkälti ulkopuolisella projektirahoituksella toteutettuihin hankkeisiin, joita on toteutettu runsaasti vuositasolla n. 100 hanketta. Tarkasteltaessa esimerkiksi vuoden 2007 T&K-rahoitusta nähdään, että toiminnan rahoitus on jakaantunut tasaisesti yliopistokeskuksen strategiassa määrittelemilleen tutkimuksen painoaloille: Materiaali- ja ympäristötekniikka, Maaseutu ja bioenergian tuotanto sekä Pk-yrittäjyys ja liiketoiminta. 1 646 464 23 % 1 110 189 16 % 2 177 461 31 % Materiaali- ja ympäristötekniikka Maaseutu ja bioenergian tuotanto Pk-yrittäjyys ja liiketoiminta Muut 2 111 445 30 % Kuvio 2.: T&K-hankkeiden rahoituksen (n. 7,0 M ) jakautuminen tutkimuksen painoaloittain vuonna 2007