KUULUTUS asian vireillä olosta VARELY/610/5723/2018 11.5.2018 Asia Kokkolan väylän sekä sataman syventämiseen liittyvän kalataloudellisen tarkkailuohjelman hyväksyntä. Ohjelmaesitys on toimitettu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousryhmälle hyväksyttäväksi 15.3.2018. Ohjelmaesityksen on laatinut tarkkailuvelvollisen puolesta Ramboll Environment Oy. Ohjelmaesityksen sisältö Tarkkailuohjelmaesitys on laadittu alkavaksi ennakkotarkkailuna vuodesta 2018 jatkuen koko hankkeen toiminnan ajan (arvioitu töiden kesto 2019-2020). Lisäksi jälkitarkkailua tehdään vuonna 2021. Kalataloudelliseen tarkkailuun sisältyy siian poikasnuottauksia, kaupallisille ja vapaa-ajankalastajille suunnattu kalastustiedustelu sekä hankealueella kalastavan kaupallisen kalastajan saalisseuranta. Kaupallisen kalastuksen saalisseuranta toteutetaan verkkokalastuksen saalisseurantana ohjelmaesityksestä poiketen (esitetty rysäkalastuksen seurantaa). Ohjelmaa on lisäksi sovittu täydennettäväksi ennen hyväksymispäätöksen vireille tuloa hankkeen päättymisen jälkeen toteutettavilla Coastalverkkokoekalastuksilla sekä lisäkoealoilla liittyen siian poikasnuottauksiin. Kalataloudellinen tarkkailuohjelma on laadittu täydentämään Kokkolan merialueen kalataloudellista yhteistarkkailua kyseisen hankkeen vaikutusten seuraamiseksi. Kalataloudellinen tarkkailu on esitetty tarkkailuohjelman kappaleessa 5.9. Nähtävänäpito ja muistutusten ja mielipiteiden esittäminen Tämä kuulutus ja tarkkailuohjelmaesitys pidetään nähtävänä 15.5.2018 21.6.2018 Kokkolan kaupungin ilmoitustaululla sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Internet-sivustolla: www.ely-keskus.fi -> Varsinais- Suomi -> Ajankohtaista -> Kuulutukset. Niille, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea (asianosainen), varataan tilaisuus tehdä muistutuksia tarkkailuohjelmaesityksestä. Muilla kuin asianosaisilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä asiasta. Muistutukset ja mielipiteet on toimitettava viimeistään 21.6.2018 ensisijaisesti sähköisesti osoitteella kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi tai postitse ELY-keskuksen Turun toimipaikkaan PL 236, 20101 Turku. Viitteeksi on laitettava asian diaarinumero VARELY/610/5723/2018. Lisätietoja Kalastusbiologi Perttu Tamminen, puhelimitse 050 3963322 tai sähköpostilla perttu.tamminen@ely-keskus.fi VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS, Kalatalouspalvelut www.ely-keskus.fi etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Y-tunnus 2296962-1 Aluetoimistot: PL 236 20101 TURKU Puh. 029 502 2500 PL 1041 45101 KOUVOLA Puh. 029 502 9000 PL 36 00521 HELSINKI Puh. 029 502 1000 PL 131 65101 VAASA Puh. 029 502 8500
Vastaanottaja Liikennevirasto Asiakirjatyyppi Tarkkailuohjelma Päivämäärä 03/2018 KOKKOLAN 14 M VÄY- LÄN JA SATAMAN SY- VENNYS TARKKAILUOHJELMA
TARKKAILUOHJELMA Päivämäärä 15.3.2018 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Sanna Sopanen, Otso Lintinen, Ville Yli-Teevahainen Merja Autiola Olli Lehtinen, Liikennevirasto, Tapio Lampinen Kokkolan Satama Oy Tarkkailuohjelma Viite 1510024186-019 Ramboll PL 25 Säterinkatu 6 02601 ESPOO P +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi \\rfiespds01\jumbo\1300\kokkolan_satama\05_raportit+suunnitelmat\tarkkailut\tekstit\kokkolan satama_tarkkailuohjelma_master_1503_2018.docx
Tarkkailuohjelma SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 1.1 Tarkkailun perusteet 1 2. HANKKEEN KUVAUS 3 3. YMPÄRISTÖOLOSUHTEET 5 3.1 Vesistöalueen kuvaus 5 3.2 Vedenlaatu 5 3.3 Pohjaolosuhteet 7 3.4 Pohjaeläimet 7 3.5 Makrofyytit (makrolevät ja vesikasvillisuus) 8 3.6 Santapankin alueen vedenalaiset luontotyypit 8 3.7 Kalasto ja kalatalous 8 3.8 Ekologinen tila 9 3.9 Linnusto 10 4. VOIMASSA OLEVA YHTEISTARKKAILU 11 4.1 Meriveden laatu 11 4.2 Metallit ja muut haitta-aineet 12 4.3 Pohjaeläimet 14 4.4 Makroleväkartoitus 15 4.5 Kalataloustarkkailu 15 5. SATAMAN JA VÄYLÄN RUOPPAUSTEN SEKÄ LÄJITYSTÖIDEN TARKKAILUOHJELMA 16 5.1 Yleistä 16 5.2 Kokkolan väylän ja satama-altaan ruoppauksen vesistötarkkailut vuosina 1995-2000 17 5.3 Tarkkailun aikataulutus 18 5.4 Veden laadun taustatarkkailu 18 5.5 Veden laadun kohdennettu tarkkailu 19 5.6 Haitta-aineet sedimentissä ja kaloissa 23 5.7 Vesikasvillisuus ja pohjaeläimistö sukelluslinjoilla 23 5.8 Pohjaeläimet 24 5.9 Kalataloudellinen tarkkailu 24 5.10 Linnustotarkkailu 26 6. LAADUNVARMISTUS 29 7. RAPORTOINTI 29 7.1 Vesistötarkkailu 29 7.2 Kalataloudellinen tarkkailu 30 7.3 Linnustotarkkailu 30 7.4 Erikseen sovittava seikat 30 8. TARKKAILUOHJELMAN VOIMASSAOLO JA MUUTTAMINEN 30 9. YHTEENVETO TARKKAILUSTA 31 10. LÄHTEET 32
Tarkkailuohjelma LIITTEET Liite 1 Vedenlaatu Satama-alueen lähiympäristössä Liite 2 Vedenlaatu Kokkolan edustan ulommalla merialueella Liite 3 Meriveden metallipitoisuus Kokkolan edustan merialueella Liite 4 Rummelön-Harrbådan Naturalomakkeen linnusto Liite 5 Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailuohjelma 2016-2021 KarttaLiite 6 Kartta ruoppausten ja läjitysten aikainen veden laadun tarkkailupisteistä Karttaliite 7 Kartta siian poikasnuottauksen alueista
Tarkkailuohjelma 1 / 16 1. JOHDANTO 1.1 Tarkkailun perusteet Tämän tarkkailuohjelman tarkoituksena on täydentää Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailuohjelmaa, jotta Kokkolan syväsataman ruoppausten, penkereiden rakentamisen sekä väylän syventämisen ruoppausten ja läjitystöiden vaikutukset merialueella voidaan arvioida tarpeellisin osin. Kokkolan satama osallistuu nykyiseen yhteistarkkailuun yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa. Yhteenveto ehdotetusta tarkkailusta on esitetty kappaleessa 9. Ruoppausten aikaisessa tarkkailussa keskitytään erityisesti Santapankin Natura-alueeseen mahdollisesti kohdistuviin vaikutuksiin sekä haitta-ainepitoisten sedimenttien ruoppausten aiheuttamiin vaikutuksiin vesiympäristössä. Taulukkoon 1-1 on koottu Kokkolan Satama Oy:n vastuulla olevien vesi- ja ympäristölupien määräykset, jotka on huomioitu tarkkailuohjelman valmistelussa ja jotka liittyvät Kokkolan väylän syventämishankkeeseen.
Tarkkailuohjelma 2 / 16 Satamalla on taulukossa esitettyjen lupien lisäksi myös varsinaiseen satamatoimintaan liittyvät ympäristöluvat kaikille kolmelle satamaosalle, joista löytyy yleisiä huomioitavia määräyksiä. Taulukko 1-1. Kokkolan satama Oy:n vesi- ja ympäristöluvat, jotka on huomioitu tarkkailuohjelman valmistelussa. Vireilletulo- ja myöntämispäivä 11.5.1998 / 4.11.1998 12.10.2011 / 12.8.2014 2.10.2009 / 25.11.2010 12.4.2013 / 16.12.2016 24.9.2014 / 20.6.2016 13.7.2009 / 11.3.2011 8.5.2014 / 22.1.2016 Diaarinumero Asia Muuta LSY-0898Y0126-121 Kokkolan väylän raivausurakan yhteydessä nk. Pommisaaren pe- ruopattavien saastuneiden rustamisen ympäristö- sekä ammuksia ja metalliromua sisältävien lupa. massojen sijoittaminen Voimassa mm. täyttölupa. Kokkolan sataman edustalle rakennettavaan tasojen osalta. merestä penkereillä patasojen dottuun altaaseen. LSSAVI/92/01.09/2011 Kokkolan väylän ruoppausmassojen Voimassa sijoittamiseen käytetyn läjitysaltaan nk. Pommisaaren jatkolupa täyttämiselle ja altaalle johtavan pengertien poistamiselle määrätyn ajan pidentäminen 31.12.2020 saakka. ESAVI/14/04.09/2010 Kokkolan Hopeakiven sataman laiturin Voimassa rakentaminen ja merialueen nk. Hopeakivi I vesi- täyttö ja niihin liittyvät ruoppaukset lupa sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista LSSAVI/54/04.08/2013 Jätteiden hyödyntäminen Kokkolan Hopeakiven sataman vesiluvan mukaisen alueen täyttämisessä sekä töiden aloittamislupa Voimassa nk. Hopeakivi I ympäristölupa LSSAVI/4924/2014 Kokkolan väylän ja Syväsataman Käsittelyssä Vaasan satama-altaan syventäminen sekä hallinto-oikeus. Päätös Hopeakiven sataman laajennus tulossa huhtikuussa (vesilupa II) ja valmistelulupa 2018. nk. Hopeakivi II vesilupa ESAVI/290/04.08/2010 Ympäristöluvan dnro LSU-2006-Y- Voimassa määräysten 704 muuttamisesta. Päätös sisältää 3.1-3.4 osalta. myös ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun päätöksen nk. Syväsataman alhausta noudattamisesta muutoksentaan ympäristölupa huolimatta. LSSAVI/79/04.08/2014 Kokkolan Satama Oy: n ympäristölupahakemus Voimassa koskien Syväsata- man läjitysaltaan ympäristöluvan tarkistamista ja muuttamista. nk. Syväsataman altaan ympäristölupa
Tarkkailuohjelma 3 / 16 2. HANKKEEN KUVAUS Kokkolan väylää on tarkoitus syventää nykyisestä 13 metrin kulkusyvyydestä 14 metriin. Väylän nykyinen linjaus ja väyläalue säilyvät pääosin ennallaan. Kokkolan syväsataman allas syvennetään vastaamaan Kokkolan väylän kulkusyvyyttä. Syväsataman altaan kaksi matalampaa osaa kunnostusruopataan vastaamaan kulkusyvyyttä 11,0 m ja 9,5 m. Hopeakiven sataman taustakenttää on samassa yhteydessä tarkoitus laajentaa toteuttamalla vesialueelle ensivaiheessa kenttäalueen rajaavat reunapenkereet kuvan 1 mukaisesti. Kokkolan väylän ja sataman alueelta ruopattavien massojen määrä on yhteensä arviolta noin 2.3 milj. m 3 ktr, joista arviolta noin 142 000 m 3 ktr on tason 2 ylittäviä massoja ja noin 56 000 m 3 ktr on louhittavia kalliomassoja. Syväsataman satama-altaasta ruopattavien pääsääntöisesti mereen läjityskelvottomien tason 2 ylittävien massojen kokonaismääräksi arvioitiin lupahakemusvaiheessa noin 185 000 m 3 ktr. Tarkentavien selvitysten myötä ja Hopeakiven läjitysalueen ympäristöluvan tultua voimaan, tuli tarpeen määritellä tason 2 ylittävät massat ja PIMA-raja-arvojen ylempien ohjearvojen ylittävät massat erikseen. Uusin Hopeakiven lupa LSSAVI/54/04.08/2013 mahdollistaa pilaantuneen ruoppausmassan läjittämisen alueelle siten, että vain ylempien ohjearvojen ylittävät massat tulee stabiloida. Tätä lievemmin pilaantuneet massat voidaan läjittää Hopeakiven vesilupa I alueelle ilman käsittelyä. Mahdollinen stabilointikäsittely toteutetaan alueen teknisten tavoitteiden saavuttamiseksi, ei haitta-aineiden liukoisuuden vähentämistarkoituksessa. Syväsataman vastaavassa läjitysaltaassa pilaantuneet ruoppausmassat tulee stabiloida edelleen. Ruopattavia massoja ei läjitetä vesialueelle, vaan ne on tarkoitus sijoittaa Kokkolan sataman voimassa olevien lupapäätösten mukaisille laajennusalueille (läjitysaltaat B (Syväsataman allas) ja C (Hopeakiven altaat 2-4)) sekä sataman edustalla sijaitsevaan nykyiseen merestä penkereille erotettuun läjitysaltaaseen (läjitysallas A = Pommisaari). Ko. altaaseen on läjitetty Kokkolan väylän ruoppausten edellisen riskiruoppauksen massoja. Edellä kuvattujen toimenpiteiden seurauksena läjitysten vesistövaikutukset jäävät hyvin vähäisiksi verrattuna tilanteeseen, jossa massoja sijoitettaisiin meriläjitykseen.
Tarkkailuohjelma 4 / 16 Kuva 2-1. Hankkeen aikana toteutettavat reunapenkereet. Altaan 2 penkereet on jo rakennettu. Altaat 3 ja 4 valmistuvat hankkeen yhteydessä. Hankkeen rakennussuunnittelun valmistuttua saadaan yleissuunnittelua tarkemmat massamäärät selvitettyä. Viimeisimmän suunnittelutilanteen mukainen massataseskenaario on esitetty taulukossa 1-1. Taulukko 1-1. Hankkeen aikana ruopattavat massat sekä läjitysaltaiden arvioidut tilavuudet Ruoppauksen Ruopattava Ruopattavat jälkeen löyhtynyt Ruopattava massa pinta-ala massat sedimentti Maalaji m2tr m3ktr m3itd koheesiomaa (lieju, koheesiomaa (Lj, Sa, Si) 833 395 473 000 1 796 600savi, siltti) kitkamaa, keskitiivis ja tiivis (Hk, Sr, Mr) 1 051 600 368 200 kitkamaa (hiekka, mo- 1 656 500reeni) riskialueiden massat 411 224 226 400 savi, siltti (70-80 %), lo- kitkamaita 771 800put koheesiomaa (lieju, rajan 2 ylittävät (ei stab.) 328 448 320 600 920 200savi, siltti ym.) kalliomassat 166 855 72 900 319 700louhittavat massat koheesiomaa (lieju, PIMAt stabiloitavat 301 400 71 500 143 000savi, siltti ym.) YHTEENSÄ 1 532 600 5 607 800
Tarkkailuohjelma 5 / 16 Taulukko 1-2. Hankkeen aikana hyödynnettävien ja rakennettavien läjitysaltaiden tilavuudet Keskisyvyys Altaat Pinta-ala Allastilavuus Maalaji Huom m2tr m3rtr pääasiassa kohee-tasolelle N2000-1,8 m alapuo- pommisaari 150 000 6,5 970 000siomaita riskimassat, tilavuus syväsataman allas 1 72 600 2,0 koheesiomaa (lieju, 143 000savi, siltti ym.) Stabiloitavat massat hopeakiven allas 2 62 000 5,6 koheesiomaa (lieju, 349 000savi, siltti ym.) rajan 2 ylittävät (ei stab.) hopeakiven allas 3 68 000 5,7 koheesiomaa (lieju, 390 000savi, siltti ym.) rajan 2 ylittävät (ei stab.) pääasiassa kohee-hopeakivetava altaalta 4 vaadit- hopeakiven allas 4 118 000 15,7 1 855 000siomaita tilavuus YHTEENSÄ 3 707 000 kalliomassojen läjitystä ei huomioida 3. YMPÄRISTÖOLOSUHTEET 3.1 Vesistöalueen kuvaus Kokkolan satama ja sen tuloväylä sijaitsevat Perämeren eteläosassa Kokkolan kaupungin luoteispuolella Perämeren sisempien ja ulompien rannikkovesien alueella. Kokkolan edustan merialue kuuluu Perämeren rannikkovyöhykkeeseen eikä alueelle laske suuria jokia. Perhonjoen keskivirtaama on noin 19,6 m 3 /s ja Kruunupyynjoen noin 5,6 m 3 /s, joten jokivesien vaikutus Kokkolan edustan merialueen suolaisuuteen on verrattain pieni Perämeren muihin alueisiin verrattuna. Merialueelle ominaisia piirteitä ovat humuspitoiset jokivedet, alhainen suolapitoisuus (2-4 ), avoimuus, mataluus ja pitkä jäätalvi. Maankohoaminen muuttaa rantavyöhykettä matalilla alueilla ja laajat hiekkasärkät ovat tyypillisiä merialueelle. Pintaveden lämpötila nousee kesäisin keskimäärin 10-14 asteeseen. Perhonjoen makea vesi kerrostuu talvella jään alle ja muodostaa kesäisinkin havaittavan makean veden patjan pintavedessä. Kokkolan edustan vesialue on altis etenkin pohjoistuulille. Perämeren rannikkovedet ovat pääosin matalia. Pohjanmaalla alle 10 m syvä rannikkovyöhyke ulottuu useiden kilometrien päähän rantaviivasta. Ulkomerialue, jossa vesisyvyys on yli 20 m, alkaa noin 18 km päästä Kokkolan Satamasta. Kokkolan luoteispuolella on syvänne, jota on hyödynnetty Kokkolan väylän linjauksessa. Syvännettä on paikoitellen ruopattu Kokkolan väylän aiempien laajennushankkeiden yhteydessä. Syvänne ulottuu Ykspihlajan edustalta avomerelle ja sen leveys vaihtelee pääasiassa 0,5-2 km välillä. Syvänteen vesisyvyydet vaihtelevat noin 10 20 m välillä. Merialuetta kuormittavat asutus, metalli- ja kemianteollisuus sekä jokivesien tuoma hajakuormitus. Satamatoiminnot aiheuttavat lähinnä hulevesien ja pölyn mukana kulkeutuvaa kiintoainekuormitusta. Perämeren eliölajisto on niukkaa ja koostuu valtaosaltaan murtoveteen sopeutuneista makeanveden lajeista. Useat Perämerellä esiintyvistä eliöistä elävät suolapitoisuuden ja lämpötilan suhteen sietokykynsä äärirajoilla ja voivat siten olla herkempiä ympäristömuutoksille. 3.2 Vedenlaatu Ruoppausten ja läjitysten aiheuttamia vedenlaatuun kohdistuvia vaikutuksia voidaan verrata alueen tyypilliseen vedenlaatuun. Seurattavia muuttujia ovat mm. väri, sameus, kiintoainepitoisuus, kokonaistyppi ja -fosfori, a-klorofylli sekä lämpötila, happipitoisuus ja sähkönjohtavuus, joiden avulla voidaan arvioida veden fysikaalisia ominaisuuksia.
Tarkkailuohjelma 6 / 16 Kokkolan edustan vedenlaadun nykytilan määrittämiseksi alue jaettiin sisempiin ja ulompiin rannikkovesiin keskittyen erityisesti: 1. sataman lähialueeseen, pisteet R4, H ja E 2. väylän lähialueeseen, pisteet D, C, B, A Vedenlaadun luonnehtimiseksi ja vertailun lähtökohdiksi pintaveden (1 m) ja pohjan läheisen vesikerroksen (pohja 1 m) vedenlaadun muuttujista laskettiin tunnusluvut, jotka on koottu liitteisiin 1 ja 2. Aineistona käytettiin vuosien 2007-2017 yhteistarkkailun tuloksia, jotka poimittiin ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertasta. Tässä nykytilan kuvauksessa keskitytään parametreihin, joihin ruoppaukset ja läjitykset pääsääntöisesti vaikuttavat. Sameustasot välillä 1-5 FNU/FTU edustavat lievästi sameaa vettä. Sataman läheisillä pisteillä sameus on pintavedessä keskimäärin 1,8-2,2 FNU ja 95 % mitatuista arvoista (95 persentiili) on välillä 2,8-2,9 FNU riippuen pisteestä. Pohjanläheisen veden sameustasot ovat vain hieman korkeampia, ollen keskimäärin 1,7-2,4 FNU (95 % persentiili 2,8-3,8 pisteestä riippuen). Vesi on ulompana merialueella kirkkaampaa. Näkösyvyydet ovat keskimäärin välillä 2,9-4,4 m, kun taas merialueen sisäosissa näkösyvyys on keskimäärin 2,5-2,7 m. Pintavedessä sameus on keskimäärin 0,8-1,9 FNU, ollen alhaisin pisteellä A, joka on uloin seuranta-asema ja 95 % havainnoista on 3,07 FNU. Pohjan läheisen vesikerroksen sameus on samaa luokkaa ja on keskimäärin 0,9-2,1 FNU (95 % persentiili 1,6-5,2 pisteestä riippuen). Yhteistarkkailussa kiintoainepitoisuutta on väylän läheisiltä pisteiltä seurattu pääosin pisteellä A Repskäretin lähellä. Pintaveden kiintoainepitoisuus on vaihdellut välillä 0,5-5,4 mg/l. Yhteistarkkailun tulosten perusteella jätevesien vaikutus vaihtelee vuosittain ja näkyy lähinnä keväisin, kun jään alle kertyy jokien tuomaa makeaa vettä. Vaikutus näkyy erityisesti kokonaistypen ja ammoniumtypen kohonneina pitoisuuksina sekä sinkki-, nikkeli- ja kobolttipitoisuuksien vaihteluna. Sataman lähistöllä pintaveden kokonaisfosforipitoisuus on keskimäärin 11,5-15,8 µg/l ja 95 % havainnoista asettuu tasolle 27,3 µg/l. Pohjan läheisen vesikerroksen kokonaisfosforipitoisuus on samaa luokkaa. Ulompana merialueella kokonaisfosforipitoisuus on alhaisempi ja on pintavedessä keskimäärin 7,5-12,4 µg/l, ollen alhaisin uloimmalla seurantapisteellä (95 % persentiili 11-32,6 µg/l pisteestä riippuen). Pohjan läheisessä vesikerroksessa kokonaisfosforin pitoisuus on keskimäärin samaa luokkaa kuin pintavedessä, mutta pisteellä C havaitaan keskimäärin korkeampi pitoisuus ja 95 % persentiili on myös korkeampi (43,1 µg/l). Ero pinta- ja alusveden välillä johtuu kerrostumisesta ja eroja on havaittu pääasiassa keväisin. Keväisin helmi-toukokuussa on myös pintanäytteissä havaittu ajoittain korkeita kokonaisfosforin pitoisuuksia. Sataman lähialueella kokonaistyppipitoisuus on pintakerroksessa ja pohjan läheisessä vesikerroksessa ollut keskimäärin 344-499 µg/l ja 95 % persentiili vaihtelee välillä 444-893 µg/l pisteestä ja syvyydestä riippuen. Ulommilla asemilla pitoisuus on ollut keskimäärin 388-1049 µg/i ja 95 % persentiili välillä 350-3665 µg/l. Yhteistarkkailun perusteella elohopean, kadmiumin ja nikkelin pitoisuudet alittavat Kokkolan edustan merialueella ko. aineille määritetyt ympäristönlaatunormit. Koboltin pitoisuus alittaa pääosin haitattoman pitoisuuden raja-arvon (PNEC 2,36 µg/l) ja sinkin pitoisuudet ovat pääasiassa alittaneet PNEC-arvon (20,6 µg/l), yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Arseenin pitoisuudet ovat erittäin pieniä. Pintaveden ja pohjan läheisen vesikerroksen metallipitoisuudet Kokkolan edustan merialueella on esitetty liitteessä 3. Metallipitoisuuksia vedessä on tutkittu myös Kokkolan syväsataman täyttöalueen tarkkailussa vuodesta 2004 lähtien kolmella näytteenottopisteellä. Tässä tarkkailussa elohopean pitoisuus on pääasiassa ollut ympäristönlaatunormin alapuolella ja kadmiumin pitoisuudet ovat pääasiallisesti olleet
Tarkkailuohjelma 7 / 16 alle neljäsosan ympäristönlaatunormista (EQS 0,20 µg/l). Koboltin pitoisuudet ovat useimmilla mittauskerroilla alittaneet haitattomaksi arvioidun pitoisuuden (PNEC) joitakin poikkeavan korkeita pitoisuuksia lukuun ottamatta. Lyijyn kokonaispitoisuudet ovat olleet hyvin alhaisia ja pysyneet ympäristönlaatunormin alapuolella. Samoin nikkelin pitoisuudet ovat olleet reilusti alle EQS-arvon (satama-altaan maks. pitoisuus 1,9 µg/l). Sinkin haitaton pitoisuus on ylittynyt satama-altaassa. Arseenin pitoisuudet ovat jääneet reilusti haitattoman pitoisuuden alapuolelle ja kromin sekä kuparin pitoisuudet ovat olleet hyvin pieniä. Syväsataman täyttöalueen tarkkailun tuloksia on käsitelty tarkemmin yhteistarkkailuraportissa (Mykrä & Aaltonen 2016). Kokkolan edustan merialueen rehevyystaso laskee siirryttäessä sisemmiltä rannikkovesiltä ulommille. Sataman ympäristössä klorofylli-a-pitoisuus on keskimäärin 5,7-6,2 µg/l ja 95 % havainnoista on 16 µg/l. Karuinta on uloimpana ja pisteen A klorofylli-a-pitoisuus on keskimäärin 2,8 µg/l. 3.3 Pohjaolosuhteet Merenpohjan maalajit vaihtelevat Kokkolan väylän kohdalla siten, että lähimpänä Kokkolan satamaa on enimmäkseen löyhiä koheesiomaalajeja, kuten silttiä, savea ja liejua. Hienojakoiset löyhät maalajit lähtevät helpommin liikkeelle ja leviävät laajemmalle alueelle pohjaa häirittäessä kitkamaalajeihin verrattuna. Stora Pärandörenin ja Södra Trutklippanin väliltä pohjoiseen päin alkaa esiintyä myös kitkamaalajeja kuten hiekkaa ja erilaisia hiekkamoreeneja. Bergbådanin kohdalla on pääasiassa kovia moreenimaalajeja. Nykyinen 13 m väylä on jaettu yleissuunnitelmassa 4 ruoppauskohteeseen, joilla on tutkittu pohjan laatua. Ruoppauskohteiden pääasialliset maalajit ovat (FCG Finnish Consulting Group Oy 2012): RK1 (uloin ruoppausalue) pääasiassa kovia kitkamaalajeja erilaisissa suhteissa, mm. hiekka-, sora- ja silttimoreenia sekä sora- ja hiekkamaalajeja RK2 (Santapankin vieressä) esiintyy vaihtelevasti hiekka-, sora- ja silttimoreenia sekä löyhempiä kitkamaalajeja kuten hiekkaa, soraa ja hiekkaista silttiä RK3 (Stora Pärandoren saaren koillispuolella) pääasiassa löyhempiä maalajeja, kuten hienorakeista hiekkaa ja silttiä, paikoitellen myös moreenia ja kalliota RK4 (sataman edusta) pääasiassa löyhiä koheesiomaalajeja kuten silttiä, savea ja liejua. Tutkimustulosten perusteella sedimenttien pilaantuneisuus on keskittynyt sataman läheisille alueille, joilla hienojakoisen haitta-aineita sitovan aineksen määrä on suuri (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2014). Rambollin ja FCG:n tutkimusten perusteella Stora Pärandörenin ja Ykspihlajan välisellä alueella on pilaantuneita ja mahdollisesti pilaantuneita sedimenttejä. Ruoppaus- ja läjitysohjeen tason 1 tai tason 2 ylityksiä on havaittu sinkillä, arseenilla, kuparilla, tinalla, kadmiumilla, nikkelillä ja TBT:llä. Hopeakiven sataman edustalla näytteiden normalisoidut haitta-ainepitoisuudet ylittivät tason 2 lähes kaikissa tutkimuspisteissä. Kokkolan väylän väyläalueelle ja väyläalueen läheisyyteen on upotettu ammustarvikkeita (räjähteitä). Varsinainen ammustarvikkeiden upotuspaikka sijaitsee noin 20 km Kokkolan väylästä luoteeseen Suomen aluevesirajan ulkopuolella. Kaikki ammustarvikkeet eivät jostakin syystä kuitenkaan päätyneet perille saakka ja ammustarvikkeita esiintyy siten myös väyläalueella ja sen läheisyydessä. 3.4 Pohjaeläimet Alueen pohjaeläimistö on niukkalajinen ja suuret kannanvaihtelut ovat tyypillisiä. Kokkolan edustan merialueella on aikaisemmin ollut havaittavissa jätevesien kasvua rajoittavia vaikutuksia. Alueelliset erot johtuvat pääasiassa pohjan laadusta ja pohjaeläimistön tilan on todettu paranevan siirryttäessä rannikolta avomerelle päin. Pohjaeläimistön tila on kokonaisuudessaan hyvä. Yleisiä lajeja ovat yhteistarkkailun perusteella surviaissääsken toukat (Chironomidae), raakkuäyriäiset (Ostracoda), harvasukasmadot (Oligochaeta) ja amerikansukasmadot (Marenzelleria).
Tarkkailuohjelma 8 / 16 3.5 Makrofyytit (makrolevät ja vesikasvillisuus) Makrofyyttiseurantaa on tehty Kokkolan merialueen yhteistarkkailussa vuodesta 1988 alkaen perustuen eri lajien peittävyyteen. Makrofyyttiseurannalla voidaan arvioida rehevyystason muutoksista aiheutuvia vaikutuksia (mm. peittävyys ja lajien runsausvaihtelu). Viimeisimmän kartoituksen perusteella runsasravinteisuutta ilmentävien lajien peittävyydet ovat pienentyneet kaikilla tutkimuslinjoilla (Mykrä & Aaltonen 2015). 3.6 Santapankin alueen vedenalaiset luontotyypit Kokkolan väylän itäpuolella sijaitseva ja ympäristön merenpohjasta erottuva Santapankki (Bankarna) lukeutuu Natura 2000-luontotyyppiin vedenalaiset hiekkasärkät (1110). Alueen kasvillisuutta ja pohjaeliöstöä on inventoitu viistokaikuluotauksella sekä sukeltamalla ja videoimalla vuonna 2011 (Lehtonen & Ögard 2011). Pohjolan Voima Oy:n teettämän tutkimuksen mukaan Santapankki käsittää noin 1 635 ha laajan alueen Trullevin niemen ja Råbergin saaren välissä. Alue kuuluu Kokkolan saariston Natura-alueeseen (FI1000033). Tutkimuksen mukaan alueen eteläosa (Trullevin läheiset alueet) vaikutti olevan lähes kokonaan päällisiltä osiltaan hiekkaa. Alueen keskiosaan sijoittuu laikuittaisesti esiintyviä kivikkoja/soraikkoja, joiden ympärillä on 100 % hiekkaa. Hiekan päällä on soraa vain vähäisiä määriä. Alueen pohjoisosan pohjamateriaali on karkeampaa kuin eteläosassa. Soraa, kivikkoja ja suurempia kiviä esiintyi yleisesti. Tämä osa sijoittuu lähimmäksi väylää. Kivikko- ja soraikkoalueilla vallitsivat pääosin rihmamaiset levät (esim. palleroahdinparta, pilvi/lettiruskolevä), joiden pinnalle on tarttunut piileviä. Muita lajeja ovat mm. murtovesisieni, kotilot (mm. leväkotilot), harvasukasmadot sekä yksittäiset surviaissääsken toukat. Putkilokasveja ei havaittu. Pohjoisosasta todettiin, että olisi tärkeää selvittää kuuluuko pohjoisosa (erityisesti pohjoiskärki) luontotyyppiin palleroahdinpartayhteisöt sekä kuuluuko pohjoisosa ja/tai pohjoiskärki erikseen Natura 2000-luontotyyppiin riutat (1170). Santapankin alueella on tehty kesällä 2017 kartoitustutkimuksia liittyen VELMU - vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmaan. Tutkimusaineistot eivät olleet vielä saatavilla tätä tarkkailuohjelmaa laadittaessa. Santapankin kohdalla väylällä tehdään ruoppausta ja louhintaa. Santapankki (pohjoisosa) on lähimmillään noin 50 m päässä ruopattavasta väylästä, joten samennusvaikutus voi ulottua pienelle osalle Santapankin alueetta (noin 1 % kokonaispinta-alasta) (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2014a). 3.7 Kalasto ja kalatalous Kokkolan edustan merialueen kalasto koostuu makeanveden lajistosta, joka on sopeutunut elämään murtovedessä. Myös muutama merikala esiintyy alueella. Koekalastusrekisteriin (Luke-nettisivu) tallennetun vuonna 2015 toteutetun Kokkolan ulkosaaristossa toteutetun koekalastuksen saalis koostui ahvenesta, kiiskestä, kivinilkasta, kuoreesta, mateesta, muikusta, pikkutuulenkalasta, seipistä, siiasta, silakasta, särjestä, säyneestä ja taimenesta. Vuoden 2010 koekalastuksen saalisvalikoimaan kuuluivat myös vimpa, salakka, lahna ja kilohaili. Näistä lajeista ainoastaan merialueella tavattavia ovat silakka, kilohaili, kivinilkka ja pikkutuulenkala. Edellisten lisäksi alueella tavataan ainakin lohta. Kalaston lisääntymisalueita Kokkolan edustalla on tutkittu liittyen aiempiin satama- ja väylä-hankkeisiin sekä myös valtionhallinnon rahoittamissa tutkimuksissa. Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman tuottaman esiintymistodennäköisyysmallinnuksen perusteella (VELMU-karttapalvelu) Merenkurkun pohjoispuolisella rannikkoalueella sijaitsevat Suomenpuoleisen Pohjanlahden rannikon parhaat merikutuisen siian
Tarkkailuohjelma 9 / 16 lisääntymisalueet. Kokkolan edustalla toteutettujen siian lisääntymisalueselvitysten tulosten mukaan alueen rannat soveltuvat hyvin siian lisääntymiseen (Tikkanen ym. 2015). Merikutuisen siian poikastuotantoalueita on Kokkolan edustan merialueella tutkittu melko kattavasti. Tutkimukset on kohdistettu rantavyöhykkeiden matalille hiekkarannoille, joilla siianpoikasten esiintymistodennäköisyys on mallinnusten mukaan suurinta. Santapankin alueella ei poikastutkimuksia tai kutuvalmiiden siikojen koekalastuksia kuitenkaan ole tehty, sillä siian todetaan valitsevan kutupaikakseen pelkän tasaisen hiekkapohjan sijasta myös kivikkoa sisältävän hiekkapohjaisen alueen. Santapankin pohjaolosuhteista ei Natura-arvioinnin mukaan ole tietoa, joten myös kivikkoa sisältävien hiekkapohjien esiintymistä alueella ei tunneta. Santapankin alue voi toimia kutualueena myös muikulle ja silakalle sekä tokoille. 3.8 Ekologinen tila Kokkolan edustan merialue sijaitsee Perämeren sisempien ja ulompien rannikkovesien alueella. Hankealueen ekologinen tila on pääosin tyydyttävä (kuva 3-1). Kokkolan edustan merialueella esiintyy paikallista ekologisen tilan vaihtelua. Luokituksessa on käytetty fysikaalis-kemiallisia ja biologisia tekijöitä. Fysikaalis-kemiallinen tila vaihtelee tyydyttävästä hyvään. Biologinen luokitus on tehty kasviplanktonin ja pohjaeläimistön tilan perusteella. Kasviplanktonin tila vaihtelee tyydyttävästä hyvään ja pohjaeläimistön välttävästä hyvään. Alueen kemiallinen tila on hyvä. Kuva 3-1. Kokkolan edustan merialueen ekologinen tila.
Tarkkailuohjelma 10 / 16 3.9 Linnusto Kokkolan meriväylä kulkee Kokkolan saariston (FI1000033) Natura-alueen läpi. Kokkolan saaristo on liitetty Natura-verkostoon sekä luonto- että lintudirektiivin perusteella. Alue on luokiteltu kansainvälisesti merkittäväksi linnustoalueeksi (IBA-alue). Kokkolan merialueen ulkosaariston pienet saaret ja luodot ovat avoimia ja hyviä merilintujen pesimäalueita. Luotojen lisäksi linnustollisesti arvokkaita keskittymiä on myös muutamilla ympäristötyypeiltään monipuolisilla suurilla metsäisillä saarilla, joissa on merkittäviä rantaniittyjä ja/tai avokallioita (mm. Haraldsholmen, Södra Trutklippan, Poroluoto, Krunni, Repskär, Munakari ja Savipauha). Osalla metsäisistä saarista löytyy huomattavia pesimäkeskittymiä, vaikka niillä ei esiinny rantaniittyjä (mm. Skörpholm, Märäskärsklacken ja Trullögrund). Alueen pesimälajistoa dominoivat lokkilinnut, joita on noin 70 % linnustosta (taulukko 3-1). Tyypillisiä lokkilintuja ovat harmaa-, nauru-, kalalokki, myös pikku- ja selkälokkia esiintyy. Muita tyypillisiä pesimälajeja Natura-alueella ovat mm. merikihu, tukka- ja isokoskelo, tukkasotka, kala- ja lapintiira sekä kahlaajat. Kohde muodostaa yhden Suomen arvokkaimmista selkälokin ja räyskän pesimä- ja esiintymisalueista. Taulukko 3-1. Kokkolan Saariston Natura-alueella esiintyvät tärkeäksi luokitellut lintulajit Natura-tietolomakkeessa (merkintä: p = paria). Laji Pesimä Kaakkuri Gavia stellata 1-5 p Pikkulepinkäinen Lanius collurio 1-5 p Uivelo Mergus albellus 1 p Suokukko Philomachus pugnax 1-5 p Räyskä Sterna caspia 11 50 p Kalatiira Sterna hirundo 41 p Lapintiira Sterna paradisae 350 p Liro Tringa glareola 1-5 p Karikukko Arenaria interpres 11 50 p Pulmussirri Calidris alba 1 p Meriharakka Haematopus ostralegus 5-5 p Naurulokki Larus ridibundus 1 10000 p Punajalkaviklo Tringa totanus 11 50 p Kokkolan meriväylän ja sataman koillispuolella sekä Pommisaaren läjitysaltaan itäpuolella sijaitsee Rummelön-Harrbådan Natura-alue (FI1000003). Rummelön-Harrbådan on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi lintuvedeksi. Natura-alueella esiintyvät tärkeäksi luokitellut lintulajit on koottu liitteeseen 4. Alueella pesii runsas lintulajisto. Alueella on tavattu 241 lajia, joista 86 pesii säännöllisesti ja 14 epäsäännöllisesti. Alue on myös merkittävä sulkasato- ja muutonaikainen levähdyspaikka, myös suurharvinaisuuksia on tavattu. Rummelön on lisäksi maamme merkittävimpiä alueita joutsenten kevät- ja syysmuuttopaikkana. Natura-alueen suojelun perusteena olevat lintulajit on koottu liitteeseen 4. Kokkolan väylän itäpuolella sijaitsee Santapankki (Bankarna) -vedenalaisten hiekkasärkkien alue, joka on mahdollista pesimä- ja muuttolinnuston ruokailualuetta (FCG 2014). Useiden saaristolintujen ravintokohteena ovat pienikokoiset kalalajit ja kalanpoikaset. Santapankin alueella viihtyvät mm. kolmipiikki, tuulenkala, kuore ja tokko. Meriväylän ruoppauksesta aiheutuva samentuminen voi hetkellisesti haitata lintujen ravinnon löytymistä ja saatavuutta Santapankin matalikolla.
Tarkkailuohjelma 11 / 16 4. VOIMASSA OLEVA YHTEISTARKKAILU Kokkolan edustan tarkkailua toteutetaan alueen toimijoiden yhteistarkkailuna. Voimassa oleva yhteistarkkailuohjelma on laadittu vuosille 2016-2021 (Mykrä & Aaltonen 2015, liite 5). Tarkkailun yleinen aikataulutus ja tarkkailukokonaisuudet on esitetty taulukossa 4-1. Taulukko 4-1.Kokkolan edustan yhteistarkkailun selvitysten aikataulutus vuosina 2016-2021. Vedenlaadun seuranta, laaja (sis. metallimääritykset) ja suppea Syväsataman täyttöalueen suotovesien vaikutusten tarkkailu Sedimenttien haitta-aineet Kalojen metallipitoisuus 2016 2017 2018 2019 2020 2021 x x x x x x x x x (x) (x) (x) Suppea pohjaeläinseuranta x x (x) (x) (x) Laaja pohjaeläinseuranta Perifytonkasvatuskokeet* (x) (x) Makroleväkartoitus Kalastustiedustelu Siianpoikasnuottaukset Koekalastukset (x) tarkkailun jatkamisen tarve arvioidaan tulosten perusteella * tarkkailuohjelmassa on ehdotettu, että kasvatuskokeita ei enää jatketa osana yhteistarkkailua x x x x x x x 4.1 Meriveden laatu Meriveden laadun tarkkailun tavoitteena on seurata alueen vesien tilaa yleisesti sekä erityisesti rehevöitymiskehitystä sekä lisäksi metallien ja muiden haitta-aineiden esiintymistä vedessä. Erillisenä tarkkailuna seurataan syväsataman täyttöalueen suotovesien laatua ja vaikutuksia merialueella. Kokkolan merialueen vedenlaadun tarkkailu jakautuu nk. laajaan, kolme kertaa vuodessa (maaliskuu, kesä- ja elokuu) tehtävään tarkkailuun ja suppeaan tarkkailuun, jossa tarkkaillaan rehevöitymiskehitystä avovesikaudella. Tarkkailussa havainnoidaan vedenlaatua luonnehtivia tekijöitä, joita ovat mm. näkösyvyys, lämpötila, suolaisuus/sähkönjohtavuus, sameus, ph, happipitoisuus, veden hygieeninen laatu sekä rehevöitymiskehitystä kuvaavat tekijät, mm. kokonaisravinteet, liukoiset epäorgaaniset ravinteet ja klorofylli-a. Lisäksi kolme kertaa vuodessa seurataan meriveden metallipitoisuuksia (katso luku 4.2.1). Tutkimusmenetelmät on kuvattu laajemmin yhteistarkkailuohjelmassa (liite 5). Meriveden laadun näytteenottopisteet on esitetty kuvassa 4-1.
Tarkkailuohjelma 12 / 16 Kuva 4-1. Meriveden laadun näytteenottopisteet Kokkolan edustan merialueella. 4.2 Metallit ja muut haitta-aineet Haitta-aineisiin liittyvän tarkkailun menetelmät on selvitetty laajemmin yhteistarkkailuohjelmassa. 4.2.1 Meriveden metallipitoisuudet Meriveden metallipitoisuuksia tutkitaan kolme kertaa vuodessa laajoilla näytteenottokierroksilla meriveden laadun tarkkailupisteiltä (kuva 4-1). Määritettävät metallit ovat olleet koboltti, sinkki, nikkeli, kadmium, arseeni ja elohopea. Lisäksi tarkkaillaan syväsataman täyttöalueelta suotautuvien vesien pitoisuutta ja vaikutuksia läheisellä merialueella kolme kertaa vuodessa. Ympäristöluvan edellyttämässä analyysivalikoimassa määritetään laajasti metallien kokonaispitoisuudet: Al, Na, K, Ca, Fe, As, Cd, Co, Cr, Cu, Mn, Mo, Ni, Pb, Se, Ti, V, Zn. Lisäksi määritetään kadmiumin, nikkelin, koboltin ja lyijyn liukoinen osuus ja tutkitaan sulfaatin pitoisuus vedessä.
Tarkkailuohjelma 13 / 16 4.2.2 Sedimentin laatu Sedimenttien laatua on tarkkailtu viimeksi vuonna 2015 ja tullaan tarkkailuohjelman mukaan tutkimaan seuraavan kerran vuonna 2020. Sedimenttitarkkailun tavoitteena on tutkia sedimenttien kokonaismetallipitoisuudet sekä kokonaisravinnepitoisuudet. Aiempina vuosina on selvitetty myös metallien biosaatavaa osuutta. Biosaatavan osuuden määrittämisestä vuonna 2020 päätetään aiempien vuosien tulosten ja asiantuntijalausuntojen perusteella. Tutkimusmenetelmät on kuvattu yhteistarkkailuohjelmassa (liite 5). Sedimenttinäytteitä otetaan pääosin samoilta asemilta, joilta tarkkaillaan meriveden laatua (kuva 4-2). Orgaanisia haitta-aineita (dioksiinit, PCB:t ja org. tinayhdisteet) määritetään tarpeen mukaan satamaruoppausten yhteydessä. Kuva 4-2. Sedimenttitarkkailun näytteenottopisteet yhteistarkkailussa. 4.2.3 Eliöstön metallipitoisuudet Metallien kertymistä ja esiintymistä merieliöstössä tarkkaillaan tutkimalla eri kalalajien lihasnäytteiden metallipitoisuuksia. Pyyntialueissa voidaan noudattaa koekalastuksen aluejakoa (kuva 4-5). Seuranta keskittyy prioriteettiaineista elohopean-, kadmiumin-, lyijyn- ja nikkelin pitoisuuksiin.
Tarkkailuohjelma 14 / 16 Muiden metallien tai haitta-aineiden määrittämistä harkitaan tapauskohtaisesti ruoppaushankkeissa. Kilkkien metallimäärityksistä on ehdotettu luovuttavan. 4.3 Pohjaeläimet Pohjaeläimistössä tapahtuvia pitkäaikaismuutoksia on seurattu vuosittain suppeassa seurannassa ja kymmenen vuoden välein toistettavassa laajassa seurannassa. Vuonna 2017 toteutettiin laaja tarkkailu ja vuosina 2016 ja 2018 suppea. Tulosten perusteella arvioidaan vuosittain toistettavan tarkkailun tarpeellisuutta (taulukko 4-1). Tutkimusmenetelmät on kuvattu yhteistarkkailuohjelmassa. Näytteenottopisteet on esitetty kuvassa 4-3. Kuva 4-3. Pohjaeläintarkkailun näytteenottopisteet Kokkolan edustan merialueella.
Tarkkailuohjelma 15 / 16 4.4 Makroleväkartoitus Makrolevien esiintymistä ja peittävyyttä on seurattu vuosina 2012 ja 2017. Kartoitusta toteutetaan yhdeksällä linjalla (kuva 4-4) yhteistarkkailuohjelmassa kuvattuja menetelmiä käyttäen. Tutkimus antaa tietoa mm. alueen rehevöitymiskehityksestä. Kuva 4-4. Makroleväkartoituksen linjat yhteistarkkailussa. 4.5 Kalataloustarkkailu Tarkkailuun sisältyy kotitarve- ja virkistyskalastusta koskeva tiedustelu, ammattikalastajille suunnattu kysely kalastuksen haitoista sekä koekalastukset ja siian poikastuotantoalueiden tutkimukset (kuva 4-5). Tutkimukset toteutetaan pääosin vuonna 2020. Tutkimusmenetelmät on kuvattu yhteistarkkailuohjelmassa (liite 5).
Tarkkailuohjelma 16 / 16 Kuva 4-5. Yhteistarkkailun koekalastusalueet sekä siian poikasnuottauksen kohteet. 5. SATAMAN JA VÄYLÄN RUOPPAUSTEN SEKÄ LÄJITYSTÖI- DEN TARKKAILUOHJELMA 5.1 Yleistä Hankkeen ympäristötarkkailuohjelma koostuu useista osista. Tarkkailun yhteydessä seurataan vedenlaatuun, kalatalouteen ja linnustoon kohdistuvia ympäristövaikutuksia sataman ja väylän ympäristöissä. Aiemmista tarkkailuista saatujen kokemusten perusteella sameuden leviämiseen liittyvät vaikutukset ovat merkittävimpiä (luku 5.2). Kokkolan väylän ja Syväsataman satama-altaan syventäminen sekä Hopeakiven sataman (vesilupa II) laajennus ja valmisteluluvan (päätös nro 49/2016/2, Dnro LSSAVI/4924/2014) lupaehdoissa todetaan töiden aikaisesta ympäristötarkkailusta seuraavasti:
Tarkkailuohjelma 17 / 16 Lupaehto 25. Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia vedenlaatuun ja Kokkolan saariston ja Rummelön-Harrbådan Natura 2000-alueiden suojeluperusteena oleviin lintulajeihin ja Santapankin vedenalaisiin luontotyyppeihin Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava ELY-keskukselle kolme kuukautta ennen tarkkailun ja toiminnan aloittamista. Tarkkailu voidaan toteuttaa osana Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailua. ELY-keskus voi tarvittaessa muuttaa tarkkailusuunnitelmaa. Lupaehto 26. Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia kalatalouteen Varsinais- Suomen ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. tarkkailusuunnitelma on toimitettava ELY-keskukselle kolme kuukautta ennen tarkkailun ja toiminnan aloittamista. Tarkkailu voidaan toteuttaa osana Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailua. Lisäksi hakija on ehdottanut ympäristötarkkailulle hankkeen vesilupahakemuksessa yleisiä suuntaviivoja. Tarkkailussa tullaan soveltuvin osin hyödyntämään Kokkolan edustan yhteistarkkailua (liite 5). Väyläruoppaukset ovat luonteeltaan eteneviä, jolloin on järkevää sijoittaa osa tarkkailusta työn etenemisen mukaan. Tarkkailussa voidaan myös hyödyntää vedenlaadun jatkuvatoimista tarkkailua esimerkiksi herkkien alueiden lähellä. Tarkkailu aloitetaan ennen ruoppausten alkamista ja tarkkailua tullaan jatkamaan, kunnes vedenlaatuun vaikuttavat tekijät ovat palautuneet alueelle tyypilliseen taustatasoon. 5.2 Kokkolan väylän ja satama-altaan ruoppauksen vesistötarkkailut vuosina 1995-2000 Kokkolan väylää ruopattiin 90-luvulla 11 m kulkusyvyydestä 13 m syvyiseksi. Samassa yhteydessä satama-allasta ruopattiin ja satamaa laajennettiin. Hankkeen tarkkailun perusteella ruoppausten ja läjitystöiden näkyvin vaikutus oli vesialueiden sameneminen, joka johtui kiintoainepitoisuuden noususta (Pohjanmaan tutkimuspalvelu Oy 1996, 1997, 1998, 2001). Samanaikaisesti havaittiin myös kokonaisfosfori- ja rautapitoisuuden nousua. Kasviplanktonille käyttökelpoisen fosfaattifosforin pitoisuudet pysyivät sen sijaan useimmiten määritysrajan (<3 µg/l) alapuolella. Kokonaistypen pitoisuudet eivät myöskään olleet yhteydessä kiintoainapitoisuuden vaihteluun. Levien määrää kuvaavassa klorofylli-a-pitoisuudessa ei voitu nähdä yhteyttä sameustason nousuihin. Tarkkailun perusteella voimakkaimmat ruoppausten vaikutukset ajoittuivat pääosin kesäkaudelle. Voimakkaimmat sameusvaikutukset keskittyivät erityisesti väli- ja alusveteen ruoppaajien lähiympäristössä. Vaikutusten laajuus oli yhteydessä paitsi ruopattavan massan ominaisuuksiin myös käytettävään ruoppausmenetelmään. Hienojakoinen aines levisi laajimmalle alueelle. Menetelmä, jossa ruoppaaja (todennäköisesti hopperi tai kutteri) ajoi urakka-aluetta edestakaisin koko ajan ruopaten, aiheutti laajimmat hetkelliset vaikutukset. Huomattavaa on, että näillä menetelmillä vaikutukset jäävät esim. kuokkaruoppaajaan verrattuna selkeästi lyhytaikaisemmaksi. Samentumisvaikutus rajoittui useimmiten varsin suppealle alueelle. Korkeimmat sameustasot (>6 FTU), kiintoainepitoisuudet (40-70 mg/l) ja kokonaisfosforin (40-80 µg/l) sekä raudan (0,6-0,9 mg/l) pitoisuudet havaittiin ruoppaajan välittömässä läheisyydessä, noin 100 m etäisyydellä. Tavallisesti vesimassan ainepitoisuudet normalisoituivat noin 250-800 m etäisyydellä ruoppaajasta. Seurantatutkimusten perusteella veden sameus laski alueella noin 1,23 FTU/vrk nopeudella ja sameustasot laskivat lähelle normaalia noin 2-4 päivän kuluttua töiden päättymisestä (Pohjanmaan tutkimuspalvelu Oy 1998). Tarkkailun perusteella ruoppausten aikana veteen vapautuneiden metallien pitoisuudet jäivät pääosin melko alhaisiksi eikä kilkkien ja kalojen haitta-ainetutkimuksissa nähty ruoppauksiin yhdistettävissä olevia vaikutuksia.
Tarkkailuohjelma 18 / 16 5.3 Tarkkailun aikataulutus Vaikutusten tarkkailu toteutetaan siten, että sen perusteella voidaan mahdollisimman hyvin tarkkailla vaiheittain etenevien töiden ympäristövaikutuksia. Tarkkailussa hyödynnetään Kokkolan merialueen yhteistarkkailua ja siihen liittyviä tutkimuksia sekä tehdään kohdennettua tarkkailua, joka etenee työvaiheiden mukaan. Hankkeen etenemisen alustava aikataulu on esitetty taulukossa 5-1. Taulukko 5-1. Töiden etenemisen alustava aikataulu. Tehtävä 2018 2019 2020 2021 2022 Ruoppaustyöt PIMA ruoppaus Tason 2 ylittävät Ruoppaus riskialueet Ruoppaus kitkamaat Ruoppaus puhtaat koheesiomaat Louhinta Väylän louhinta Pommisaaren tiepenkereen purku Läjitys Pommisaari Täyttäminen (proomu) Täyttäminen (hopperi) Viimeistely Syväsataman allas Täyttäminen Stabilointi Painopenkereen rakentaminen Läjitys allas 2 Täyttäminen Laskeutuminen Läjitysallas 3 Rakentaminen Täyttäminen Laskeutuminen Läjitysallas 4 Rakentaminen Täyttäminen (proomu) Päätypenkereen rakentaminen 5.4 Veden laadun taustatarkkailu Veden laadun tarkkailussa seurataan laatutekijöitä, joihin ruoppaukset ja läjitykset pääsääntöisesti vaikuttavat. Alueen vedenlaadun taustatarkkailussa hyödynnetään yhteistarkkailuohjelman mukaisia tarkkailupisteitä, näytteenottoajankohtia sekä analyysivalikkoa. Hankkeen kannalta oleellisten pisteiden (R4, H, E, D, C, B, A, kuva 4-1 ja liite 6) laajojen näytteenottokierrosten (yhteistarkkailuohjelman luku 2.1.3) analyysivalikoimaan lisätään kiintoaine syvyyksille 1 m ja pohja -1 m. Välisyvyyksille lisätään kenttämittarilla tehtävä sameusmittaus. Kolme kertaa vuodessa tehtävillä laajoilla näytteenottokierroksilla seurataan lisäksi meriveden metallipitoisuuksia Kokkolan edustan yhteistarkkailuohjelman kohdan 2.3.1 mukaisesti. Metallipitoisuuksien näytteenottotiheys perustuu aiempien vastaavien ruoppaus- ja läjitystöiden tarkkailutuloksiin (luku 5.2). Laajojen näytteenottokierrosten lisäksi tehdään edellä mainituilta pisteiltä tiheämmin (1/kk) seuraavat analyysit pintakerroksesta (1 m) ja pohjan läheisestä vesikerroksesta (pohja -1m).
Tarkkailuohjelma 19 / 16 näkösyvyys lämpötila sähkönjohtavuus (suolaisuus laskennallisesti) ph sameus kiintoaine kokonaisfosfori kokonaistyppi rauta Näytteenotto voidaan yhdistää avovesikaudella tehtävien yhteistarkkailun suppeiden tarkkailukierrosten kanssa. Yhteistarkkailuohjelmassa suppeita tarkkailukierroksia on kolme kappaletta heinäsyyskuussa. Näiden lisäksi ehdotetaan kahta lisäkierrosta, joista toinen on toukokuussa jäiden lähdettyä ja toinen loka-marraskuussa ennen jäiden tuloa (taulukko 5-2). Taustatarkkailuun liittyvät lisäykset aloitetaan ennakkotarkkailuna ennen hankkeen alkamista kesäkuussa vuonna 2018. Taustatarkkailusta saatavia tuloksia verrataan ko. tarkkailupisteiltä laskettuihin tunnuslukuihin (liitteet 1-3). Taulukko 5-2. Alustava näytteenottoaikataulu. Laaja kierros Suppea kierros Lisäkierros Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu yht. 3 kierrosta 1 kierros 5.5 Veden laadun kohdennettu tarkkailu Ruoppausten, pengerrysten ja läjitysten aikaisia vedenlaatuun kohdistuvia vaikutuksia verrataan yhteistarkkailun tuloksista laskettuihin tunnuslukuihin (liitteet 1-3), jotka edustavat tarkkailualueen normaaleja taustatasoja. 5.5.1 Haitta-aineita sisältävien koheesiomaiden ruoppaus Haitallisia aineita sisältävien sedimenttien (PIMA- ja tason 2 ylittävät massat) kuorintaruoppaukset on alustavasti suunniteltu toteutettavaksi vuonna 2018. Ruoppausten arvioidaan kestävän enintään 4 kuukautta. Alueet, jotka sisältävät pilaantuneita massoja sekä ruoppaus- ja läjitysohjeen tason 2 ylittäviä massoja sijoittuvat satama-altaaseen ja satama-alueen läheisyydessä olevalle syväväylän osalle (ruoppauskohde RK4). Kuorintaruopattavat alueet on esitetty kuvassa 5-1 ja karttaliitteessä 6.
Tarkkailuohjelma 20 / 16 Kuva 5-1. Kuorintaruopattavat alueet (karttaotteessa stabiloitavat massat, PIMA ja yli 2-tason massat, ei PIMA). Karttaliite 6. Alueella olevat massat ovat hienojakoisia löyhiä maalajeja, kuten siltti, savi ja lieju, jotka leviävät kitkamaalajeja helpommin veteen ruoppausten yhteydessä samentaen vettä. Lisäksi kiintoaineeseen voi olla sitoutuneena haitta-aineita, joista osa voi vapautua veteen. Ruoppaustöiden aikana seurataan vedenlaadun muutoksia vesinäyttein sekä sameuden leviämistä jatkuvatoimisesti ja kertaluonteisena kartoituksena. Haitta-aineita sisältävien sedimenttien ruoppausten ja läjitysten vaikutuksia seurataan yhteistarkkailupisteiltä tehtävän taustatarkkailun (luku 5.4) lisäksi ruoppauksiin ja läjitykseen liittyviltä pisteiltä R1, R2 ja L1, jotka on esitetty karttaliitteessä 6. Näytteet otetaan kolmen viikon välein avovesiaikana koko hankkeen ajan ruoppausten ja vedenalaisten täyttötöiden ollessa käynnissä. Veden laadun seuranta tehdään em. pisteiltä pintakerroksesta ja pohjan läheisestä vesikerroksesta (pohja -1 m). Vesinäytteistä määritetään seuraavat parametrit: näkösyvyys lämpötila sähkönjohtavuus (suolaisuus laskennallisesti) ph sameus kiintoaine kokonaisfosfori fosfaattifosfori kokonaistyppi rauta Haitta-aineiden (samat kuin yhteistarkkailun laajassa näytteenottokierroksessa) määritykset tehdään kerran em. pisteiltä ruoppaustöiden aikana vuonna 2018.
Tarkkailuohjelma 21 / 16 Sataman lähiympäristöön leviävää samennusta seurataan jatkuvatoimisella mittarilla avovesiaikana ennen töiden alkua ja töiden ollessa käynnissä koko hankkeen ajan. Jatkuvatoimisen mittausaseman sijainti on esitetty karttaliitteessä 6. Mitattavat parametrit ovat suolaisuus, lämpötila ja sameus. Mittaukset aloitetaan kesällä 2018 ennen ruoppausten alkua. Sameuden leviämistä seurataan ruoppausten ollessa käynnissä kertaluontoisesti. Työkohteen ympärillä tehdään pinnalta pohjaan ulottuvia vertikaalisia profiileja sameusmittarilla. Kauimmaisten mittauspisteiden tulee olla etäisyydellä, jossa sameustaso on laskenut lähelle normaalia taustatasoa. Etäisyyden arvioidaan olevan enintään noin 1 km. Mittauksia tehdään varoetäisyys huomioiden 50 m etäisyydellä sekä tämän jälkeen noin 100 m välein, kunnes sameustasot ovat laskeneet lähelle taustatasoa. Viitteellinen alue sameuden leviämistutkimukselle on esitetty karttaliitteessä 6. 5.5.2 Puhtaiden koheesiomaiden ruoppaus, pengertien rakentaminen sekä sataman läjitystyöt Puhtaita koheesiomaita esiintyy lähinnä sataman läheisellä väylänosalla (puhdistusruoppausten jälkeen) sekä ruoppauskohteessa RK3 Stora Pärandorenin koillispuolella. Ruoppaukset on alustavasti suunniteltu tehtäväksi imuruoppauksena hopperilla tai cut and dredger menetelmällä. Ylijäämävesiä ei päästetä mereen vaan ne läjitetään altaisiin yhdessä ruoppausmassojen kanssa. Lisäksi sataman alueella tehtäviä töitä hankkeen aikana ovat pengerrykset ja sedimenttien läjitys läjitysaltaisiin. Ruoppauksen ja läjitysten aiheuttamia vaikutuksia tarkkaillaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin edellisessä luvussa on esitetty. Vedenlaadun tarkkailua jatketaan pisteiltä R1, R2 ja L1 kolmen viikon välein avovesiaikana koko hankkeen ajan töiden ollessa käynnissä (karttaliite 6). Sameuden leviämistä seurataan jatkuvatoimisesti luvussa 5.5.1. kuvatun mukaisesti. Sameuskartoitus tehdään kertaluonteisesti edellä, luvussa 5.5.1 mainitun menetelmän mukaan (karttaliite 6). 5.5.3 Kitkamaiden ruoppaukset ja louhinta syväväylällä Santapankin hiekkasärkkäalue on tunnistettu herkimmäksi vedenalaiseksi luontotyypiksi väylän läheisyydessä, joten väyläruoppausten ympäristövaikutusten arviointia keskitetään tämän alueen läheisyyteen. Santapankin edustalle asennetaan jatkuvatoiminen sameusmittaus ennen kuin ruoppaustyöt alkavat alueella (karttaliite 6). Mitattavat parametrit ovat suolaisuus, lämpötila ja sameus. Jatkuvatoimisen mittauksen avulla voidaan selvittää, leviääkö Santapankin alueelle kiintoainetta töiden aikana. Jatkuvatoimisen mittausaseman huoltokierros ja aineiston purku tulee suorittaa ensimmäisen viikon aikana töiden alkamisesta Santapankin lähialueella, jotta saadaan ajantasaista tietoa kiintoaineen leviämisestä Santapankkiin päin. Mittaukset aloitetaan ennen kuin työt Santapankin läheisyydessä alkavat. Kiintoaineen kulkeutumista seurataan lisäksi kertaluonteisesti ruoppausten ollessa käynnissä luvussa 5.5.1 esitetyn menetelmän mukaisesti. Viitteellinen alue kertaluontoiselle sameustutkimukselle on esitetty karttaliitteessä 6. 5.5.4 KIP Service Oy:n ja Kokkola Energian jäähdytysvesien sameuden tarkkailu Kokkolan suurteollisuusalueen teollisuus ottaa jäähdytysvettä syväsataman altaan pohjukasta. Pohjukkaan on rakennettu yhteensä kaksi jäähdytysvesiputkea. Ruoppaustöiden aikana satamaaltaan veden kiintoainepitoisuus tulee nousemaan ja voi vaikuttaa otettavan veden laatuun. Jäähdytysvedenottoalue eristetään ruoppausalueesta silttiverholla sekä kuplaverhoilla. Jäähdytysveden kiintoainepitoisuutta seurataan ruoppaustöiden aikana jatkuvatoimisesti ottoputken lähelle asennettavan automaattisen sameusmittarin avulla. Mittarissa tulee olla hälytysjärjestelmä, joka ilmoittaa, jos kiintoainepitoisuus nousee haitalliselle tasolle. Kiintoaineen hälytysrajaksi esitetään tässä vaiheessa 50 mg/l. Myös tälle alueelle asennetaan automaattinen sameusmittari
Tarkkailuohjelma 22 / 16 ennen hankkeen alkamista, jolloin saadaan selville lähtötilanne ja voidaan tarkemmin määritellä kiintoainepitoisuus, johon hälytysraja asetetaan. 5.5.5 Täyttöaltaiden poistovesien tarkkailu Syväsataman täyttöalueiden tarkkailu on kuvattu yhteistarkkailuohjelman (liite 5) luvussa 2.3.1. Yhteistarkkailussa suotovesiä tarkkaillaan täyttöaltaasta ja kahdesta sen ulkopuolella olevasta pisteestä. Läjitysaltaiden poistovesien tarkkailua tehdään olemassa olevan tarkkailun lisäksi karttaliitteen 6 mukaisista paikoista (poistoputket): altaat, joihin läjitetään tason 2 ylittäviä ei-stabiloitavia massoja, yhteensä 2-3 poistoputkea allas, johon läjitetään PIMA-sedimenttejä, 1 poistoputki allas, johon läjitetään riskialueiden pehmeitä massoja (ns. pommisaari ), 1-2 poistoputkea sekä kuplaverho riskiruoppauksen proomukuljetusten aikana PIMA-sedimenttien ja tason 2 ylittävien massojen läjitysaltaiden poistovesien näytteistä määritetään yhteistarkkailuohjelmassa luetellut analyysit (Al, Na, K, Ca, Fe, As, Cd, Co, Cr, Cu, Mn, Mo, Ni, Pb, Sb, Se, Sn, Ti, V, Zn, SO 4 sekä kadmiumin, nikkelin, koboltin ja lyijyn liukoinen pitoisuus). Lisäksi näytteistä määritetään kiintoainepitoisuus sekä kokonaisfosfori ja -typpi. Laajat näytteet otetaan yhteistarkkailuohjelman suotovesitarkkailun aikataulun mukaisesti kolme kertaa vuodessa. Lisäksi avovesikaudella otetaan kuukausittain suppeammat näytteet, joista määritetään Hg, Cd, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn, ja As. Näytteet otetaan altailta lähtevästä vedestä (esim. weir box, kuva 5-2) sekä merivedestä poistoputkien kohdalta välivesikerroksesta. Tarkkailua jatketaan, kunnes voidaan osoittaa, etteivät poistovedet sisällä ympäristönlaatunormit ylittäviä pitoisuuksia metalleja ja vedenlaatu on palannut lähelle alueen normaalia tasoa tai poistovesiä ei enää synny altaan täyttyessä. Kuva 5-2. Havainnekuva nk. weir-boxin rakenteesta.
Tarkkailuohjelma 23 / 16 5.5.6 Vedenlaadun omavalvonta Urakoitsija velvoitetaan mittaamaan hankkeen aikana ruoppauskohteella veden näkösyvyyttä päivittäin ruoppauksen ollessa käynnissä. Näkösyvyyden mittaus tehdään yhteensä 5 pisteestä ruoppaajan eri puolelta. Pisteistä 2 sijoitetaan 50 m päähän ruoppaajasta ja 3 noin 100 m päähän ruoppaajasta, siten että vallitseva tuulen suunta huomioidaan. Pääosa mittauksista tehdään tuulen alapuolelta. Näkösyvyysmittauksista pidetään kirjaa. 5.6 Haitta-aineet sedimentissä ja kaloissa Sedimenttien metallien tutkimukset tehdään yhteistarkkailuohjelman mukaisesti vuonna 2020. Menetelmät ja määritykset on kuvattu yhteistarkkailuohjelmassa (liite 5). Yhteistarkkailuohjelman määritysten lisäksi asemilta E, H, D ja C määritetään orgaanisten tinayhdisteiden (TBT ja TPhT hajoamistuotteineen sekä Di-oktyylitina) pitoisuudet ennen satamaruoppausten alkamista vuonna 2018 sekä vuoden 2020 tarkkailun yhteydessä. Sataman edustalla suoritettavien haitta-aineita sisältävien koheesiomaiden ruoppausten aikana vuonna 2018 hankitaan sataman läheiseltä merialueelta näytekaloiksi ahvenia sekä mahdollisuuksien mukaan mateita, haukia, siikoja ja silakoita. Kaloista määritetään laboratoriossa yhteistarkkailuohjelmassa mainitut metallit (Hg, Cd, Pb ja Ni) sekä orgaanisten tinayhdisteiden (TBT ja TPhT hajoamistuotteineen sekä Di-oktyylitina) pitoisuudet. Haitta-ainemääritykset tehdään erikseen kustakin kalalajista valmistetusta lihashomogenaatista (esim. 10 kalaa/näyte). Suurikokoisista kaloista, kuten hauista, määritykset tehdään yksittäisistä kaloista. 5.7 Vesikasvillisuus ja pohjaeläimistö sukelluslinjoilla Vesikasvillisuustarkkailu koostuu yhteistarkkailuohjelman tarkkailusta (kuva 4-5) sekä Santapankin alueelle lisättävien makrolevälinjojen tarkkailusta. Yhteistarkkailun inventoinnit on tehty vuonna 2017 ja kartoitusten toistuvuus on 5 vuotta. Hankkeen kannalta oleellisimpia yhteistarkkailun kasvillisuuslinjoja ovat 2, 11, 3b ja 4b. Santapankin alueelle perustetaan 4 makrolevälinjaa, joista kaksi linjaa on inventoitu vuoden 2011 selvityksessä (kuva 5-1) (Lehtonen & Ögard 2011). Linjat sukelletaan vuonna 2018 ennen töiden alkamista sekä enintään 1 vuosi ruoppaustöiden päättymisen jälkeen. Inventoinnit tehdään kesäkaudella. Santapankin alueella, vuonna 2017, tehdyn VELMU-vedenalaisen meriluonnon inventoinnin (VELMU) aineistoa hyödynnetään tulosten tarkastelussa. Santapankin tarkkailussa tulee myös ottaa jokaiselta vesikasvillisuuden seurantalinjalta 2 häiriintymätöntä rinnakkaisnäytettä putkinoutimella (pinta-ala 38,5 cm 2 ) pohjaeläinmäärityksiä varten sekä seurata linjoilla esiintyvää eliöstöä laadullisesti (lajisto merkitään sukelluksen aikana muistiin). Lisäksi Santapankin edustalla tehdään jatkuvatoimista sameuden mittausta (luku 5.5.3).
Tarkkailuohjelma 24 / 16 Kuva 5-3. Tarkkailtavat sukelluslinjat (SUKE_1-SUKE_4) sekä VELMU-vedenalaisen meriluonnon inventoinnin sukelluslinjat. 5.8 Pohjaeläimet Pohjaeläintarkkailun osalta yhteistarkkailuohjelman pisteet (kuva 4-3) katsotaan riittäviksi. Hankkeen kannalta oleellisimmat pisteet ovat E, D, C ja B. Laaja tarkkailu on tehty vuonna 2017 ja sitä käytetään tausta-aineistona edellisten vuosien tarkkailuaineistojen lisäksi. Suppeaa tarkkailua on yhteistarkkailussa ehdotettu tehtäväksi vuosittain. Suppeaan tarkkailuun lisätään hankkeen ajaksi pisteet E (sataman lähialue) sekä piste B (Kokkolan edusta). 5.9 Kalataloudellinen tarkkailu Kalataloudellisen tarkkailun menetelminä käytetään kalastustiedustelua, kalojen haitta-ainepitoisuuden määrityksiä (kts. luku 5.5), rysäkalastuksen seurantaa ja merikutuisen siian poikasnuottausta. 5.9.1 Kalastustiedustelut Satama- ja väylärakentamisen aikana vuosina 2018-2023 alueen I- ja II-luokan kaupallisille kalastajille osoitetaan vuosittainen kalastustiedustelu rakentamisen aiheuttamien haittojen seuraamiseksi. Tiedustelu toteutetaan tarkkailuvuotta seuraavan vuoden alussa. Tilastoruutujen 19 ja 20 alueilta Varsinais-Suomen ELY-keskukselle saalista ilmoittaneiden kaupallisten kalastajien yhteystiedot hankitaan ELY-keskukselta vuosittain. Kalastajille lähetetään kalastustiedustelu, jonka avulla selvitetään pyyntiponnistusta, pyydysten sijoittelua ja saaliita sekä väylähankkeesta kalastustoiminnalle mahdollisesti aiheutunutta haittaa. Vuonna 2020 erillistä kalastustiedustelua kaupallisille
Tarkkailuohjelma 25 / 16 kalastajille ei kuitenkaan toteuteta, koska kalastustiedustelu kuuluu sinä vuonna myös yhteistarkkailussa käytettyihin menetelmiin. Muille kalastajille kuin kaupallisille kalastajille suunnattu kotitarve- ja virkistyskalastustiedustelu toteutetaan yhteistarkkailun yhteydessä ja siinä tiedustellaan vuoden 2020 kalastusoloista Kokkolan edustan merialueella. Satama- ja väyläruoppausten vaikutusten tarkkailemiseksi tähän yhteistarkkailun kalastustiedusteluun ehdotetaan lisättäväksi erillisiä satama- ja väyläruoppauksen haittaa kartoittavia kysymyksiä. 5.9.2 Rysäkalastuksen seuranta Hankevastaava pyrkii sopimaan kaupallisten kalastajien kanssa 2-3 rysän pitämisestä pyynnissä ruoppausalueiden läheisyydessä koko hankkeen ajan. Tarkoituksena on seurata pyydysten toimintaan kohdistuvaa haittaa rakentamistoimista aiheutuvasta melusta ja samennuksesta. Pyydysten paikat sovitaan yhteistyössä kaupallisten kalastajien kanssa. Kalastajat pitäisivät kirjaa rysien saaliista ja havainnoistaan ruoppaustoimiin liittyen. 5.9.3 Merikutuisen siian poikastuotantoalueet VELMU-mallinnuksen (kts. luku 3.7) perusteella Kokkolan väyläruoppausalueiden läheisyydessä sijaitsee useita erittäin suotuisia merikutuisen siian poikastuotantoalueita. Näillä alueilla, jotka sijaitsevat pienten saarten tai luotojen rantavyöhykkeessä, tehdään poikasnuottausta ensimmäisen kerran vuoden 2018 keväällä (liite 7). Ensimmäinen poikasnuottauskerta tuottaa nykytilatietoa kohteiden poikastuotannon tasosta ennen sataman ja väylän ruoppausten aloittamista. Poikasnuottaus uusitaan samoilla paikoilla vuonna 2021 varsinaisten väyläruoppaustöiden jälkeen, jolloin voidaan havainnoida poikastuotannon tasossa mahdollisesti tapahtuneita muutoksia. Käytettävän poikasnuotan peräpussin silmäkoon tulee olla 1 mm ja aidan noin 5 mm. Poikasnuottauksia tehdään yhdellä havaintokerralla kussakin havaintopaikassa 1-5 vetoa, vetomäärän riippuessa siitä, saadaanko ensimmäisillä kerroilla runsaasti poikasia. Mikäli poikasia ei tavata lainkaan tai hyvin vähän, vetojen määrää lisätään. Toteutuneiden vetojen määrä kirjataan ylös. Sääolosuhteiden vaikutuksen vuoksi vetopaikkaa voidaan tarpeen mukaan siirtää lähistölle otollisemmalle kohdalle, mikäli ensimmäisen ja toisen vedon saalis on selvästi normaalia pienempi vakioidulla paikalla. Saaliiksi saadut kalanpoikaset säilötään kunkin vedon lopuksi 4 % formaliiniin, joka määritysvaiheessa voidaan vaihtaa 96 % alkoholiin. Poikasille tehdään laboratoriossa lajinmääritys, lukumäärien lasketa ja pituusmittaus lajeittain. Poikasnuottauksen ajoituksessa huomioidaan kevään edistyminen, jolloin pyritään minimoimaan vuosittaisen lämpösumman kertymisen aiheuttamaa vaihtelua poikasten esiintymisajankohtaan. Suomen puoleisen Pohjanlahden rannikolla tehdyn tutkimuksen (Leonardsson, ym. 2015) mukaan siianpoikaset saavuttavat Kokkolan korkeudella poikasnuottaukseen sopivan 20 30 mm pituuden 270 C ilmalämpötilan päiväasteiden kertymällä. Päiväasteiden kertymän laskenta aloitettiin tutkimuksessa 26. huhtikuuta laskemalla yhteen peräkkäisiä lähellä sijaitsevan avomerisäähavaintoaseman ilman lämpötilan vuorokausikeskiarvoja. Edellä kuvatun mukaisesti poikasnuottauksen aloitusajankohdan määrittämiseksi lasketaan yhteen Kokkolan Tankarin sääaseman mittaamia vuorokauden keskilämpötiloja 26. huhtikuuta alkaen ja siianpoikasten nuottaus tehdään lämpösumman saavuttaessa 270 C. Tämä ajoittuu todennäköisesti kesäkuun kahdelle ensimmäiselle viikolle, mutta voi myös poiketa tästä. Poikasnuottauksen ajoitus voi siis päivämäärältään poiketa toisistaan vuosina 2018 ja 2021. Poikasnuottauspaikkojen ympäristömuuttujista tallennetaan pyynnin ajankohtana sijaintitietojen lisäksi veden lämpötila, sameus, tuulen suunta, tuulen voimakkuus, rannan profiili ja pohjatyyppi 0,3 m syvyydessä. Pyyntipaikat myös valokuvataan.
Tarkkailuohjelma 26 / 16 5.10 Linnustotarkkailu Meriväylän ja sataman ruoppaustöiden vaikutusmekanismit linnustoon koostuvat lähinnä rakennustöiden ja liikennöinnin aiheuttamasta suorasta häiriöstä pesimä- ja ruokailualueisiin (melu, ihmisten ja koneiden liikehdintä) sekä rakennustöistä aiheutuvista epäsuorista vaikutuksista (veden samentumisen vaikutukset à lintujen ruokailualueiden heikennys). Linnuston osalta seurattavana ovat etenkin vaikutukset lintulajeihin, jotka ovat suojelun perusteena Kokkolan saariston ja Rummelön-Harrbådan Natura-alueilla, ja joiden pesimä- ja ruokailualueet sijaitsevat meriväylän ja sataman ruoppaus- ja läjitystöiden läheisyydessä. Keskeisimmät linnustoarvot em. Natura-alueilla muodostuvat monipuolisesta vesi- ja rantalinnustosta. Tarkkailuun on valittu keskeisimmät lintuluodot/saaret, jotka sijoittuvat meriväylän ja sataman ruoppausalueen lähiympäristöön. Lisäksi tarkkailussa on mukana Rummelön-Harrbådan Natura-alueesta ne ranta-alueet, jotka sijoittuvat lähimmäksi Pommisaaren läjitysaluetta ja satamaa. Tarkkailujen maastotyöt jaetaan kolmeen vaiheeseen suhteessa rakennustöihin: 1) Ennen rakennustoimenpiteitä kartoitetaan pesimälinnuston nykytilanne lintuluodoilla/saarilla ja Rummelön-Harrbådan ranta-alueella sekä Santapankin mahdollinen lintujen ruokailualue. 2) Rakennustöiden aikana seurataan pesimälinnustoa lintuluodoilla/saarilla ja Rummelön- Harrbådan ranta-alueella sekä lintujen ruokailua Santapankilla. Lisäksi selvitetään lintujen käyttäytymistä meriväylän louhinnan räjäytyksissä läheisillä lintuluodoilla. 3) Rakennustöiden jälkeen kartoitetaan pesimälinnusto lintuluodoilla/saarilla ja Rummelön- Harrbådan ranta-alueella. 5.10.1 Pesimälinnusto Pesimälinnustolaskennat tehdään lintuluodoilla/saarilla ns. saaristolintulaskennan menetelmän mukaisesti (mm. Luomus 2017), jossa seurantaan valitut lintuluodot/saaret lasketaan kolmeen kertaan pesimäkaudessa; ensimmäinen laskentakerta toukokuun puolivälin aikoihin, toinen laskentakerta kesäkuun alussa ja kolmas kesä-heinäkuun vaihteessa. Puuttomilta luodoilta lasketaan kaikki lintulajit mutta laaja-alaisilta metsäisiltä saarilta lasketaan vain avoimella rantavyöhykkeellä oleva vesi- ja rantalinnusto työn nopeuttamiseksi. Seurantaan valitut lintuluodot/saaret on esitettynä kartassa 5-1. Rummelön-Harrbådan Natura-alueesta on valittu seurattavaksi Kokkolan satamaa lähinnä oleva, Hopeakivenlahdesta Harrinniemeen rajoittuva osa-alue (ks. kartta 5-1). Pesimälinnustolaskenta tehdään kartoituslaskentamenetelmällä (esim. Koskimies ja Väisänen 1998). Laskentakertoja on kolme, ja käynnit jaetaan mahdollisimman kattavasti koko pesimäkaudelle. Kokkolan ja Kälviän edustan merialueen saaristolintuja on Keski-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen aktiivit seuranneet ja tutkineet mm. lintujen rengastuksen muodossa jo pitkään. Saaristolintujen rengastustoiminta on vuosittaista ja jatkuvaa. Lintujen rengastus on yksi lintututkimuksen muodoista ja rengastuksen avulla saadaan tietoa mm. lintujen iästä, kuolevuudesta ja kuolinsyistä, synnyinpaikka-, kotipaikka- ja puolisouskollisuudesta, vuosittaisista kannanmuutoksista ja yksilöiden elinaikaisesta jälkeläistuotosta. Mahdollisuuksien mukaan tähän tarkkailuun pyritään saamaan Keski-Pohjamaan lintutieteelliseltä yhdistykseltä kooste räyskä- ja selkälokkirengastustiedoista Kokkolan sataman edustan ja meriväylän saarilta sekä vertailuaineistoksi myös Kälviän saaristosta vaikutusten arviointia varten. Rengastustietokooste pyydetään vuosittain rakentamistöiden ajalta 2018-2022 sekä myös kaksi vuotta ennen rakennustöiden alkamista (pesimäkausilta 2016-2017) lähtötilanteen selvittämiseksi, mikäli aineistoa on saatavilla. 5.10.2 Santapankin ruokaileva/lepäilevä linnusto
Tarkkailuohjelma 27 / 16 Santapankin matalikon mahdollista lintujen ruokailualuetta seurataan kaukoputken ja kiikarin avulla veneestä ja lasketaan havaitut lintulajit, yksilömäärä sekä havainnon tyyppi (esim. ruokaileva, lepäilevä, ohilentävä, ruokaa kantavan lentosuunta). Tarkkailulla pyritään saamaan kuva Santapankin merkityksestä lintujen ruokailualueena ja sen käytöstä ennen rakennustöitä, rakennustöiden aikana ja sen jälkeen. Santapankin matalikkoalueen seurantaa tehdään kahtena maastopäivänä heinäkuussa vuosina 2018, 2019 ja 2020. 5.10.3 Meriväylän räjäytystöiden vaikutus linnustoon Lintujen käyttäytymistä meriväylän louhinnan räjäytyksissä läheisillä lintuluodoilla seurataan vuosina 2019 ja 2020, jolloin suunnitellut meriväylän louhinnat on tarkoitus toteuttaa. Seuranta ajoitetaan lintujen pesimäkaudella kesäkuuhun, jolloin räjäytystyömaata lähimmän lintuluodon tilannetta ja lintujen käyttäytymistä tarkkaillaan räjäytysten aikana. Seuranta toteutetaan veneestä käsin varoen, ettei veneellä aiheuteta häiriötä luodolla oleileville linnuille tai karkoteta niitä lentoon. Mahdollisuuksien mukaan tilanne videokuvataan räjäytyksen aikana. Mikäli videokuvaus ei ole mahdollinen, seurataan tilannetta tiiviisti kiikarilla/kaukoputkella ja merkitään tarkasti havainnot ylös räjäytyksen aikana. Räjäytystyön sijainti, panoksen suuruus, havaitut lintulajit ja niiden käytös jne. merkitään ylös.
Tarkkailuohjelma 28 / 16 Kuva 5-4. Linnuston seurantakohteet. Kuvassa siniset ympyrät kuvaavat lintuluotoja/saaria, joissa tehdään saaristolintulaskentoja, violetti rajaus kuvaa ruokailevien ja levähtävien lintujen laskentakohdetta Santapankissa ja musta katkoviiva Rummelön-Harrbådan Natura-alueen vesi- ja rantalinnustolaskentakohdetta. Taulukko 5-3. Linnustonseuranta ja alustavat maastokäyntien ajankohdat 2018-2022. Tehtävä 2018 2019 2020 2021 2022 touko kesä heinä touko kesä heinä touko kesä heinä touko kesä heinä touko kesä heinä Saaristolintulaskennat, meriväylän saaret/luodot Pesimälinnustoselvitykset, Rummelön-Harrbådan Ruokailualuelaskennat (Santapankki) Räjäytysten (louhinta) vaikutusten seuranta, meriväylä