YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 118/2005/4 Dnro LSY-2003-Y-322

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 118/2005/4 Dnro LSY-2003-Y-322 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Uudenkaupungin keskuskalasatamaan johtavan väylän syventäminen 5,5 metrin syvyiseksi sekä ruoppausmassojen läjittäminen mereen ym., Uusikaupunki Uudenkaupungin kaupunki HAKEMUS Uudenkaupungin kaupunki on ympäristölupavirastoon saapuneessa hakemuksessa, jota on myöhemmin täydennetty, pyytänyt lupaa Uudenkaupungin keskuskalasataman väylän syventämiseen 3,8 metristä 5,5 metrin kulkusyvyyteen, väylän uudelleen linjaamiseen ja ruoppausmassojen läjittämiseen mereen sekä laiturin rakentamiseen satama-alueelle Uudenkaupungin kaupungissa. SUUNNITELMA Väylä Väylän syventäminen on tullut ajankohtaiseksi uusien tankkitroolarien käytön yleistymisen myötä. Tankkitroolariksi muutettuna alustyyppi vaatii aikaisempaa syvemmät väylät. Tyypillisimmillään tällaisten alusten kulkusyvyydet ovat noin 5-6 m. Väylä on suunniteltu linjattavaksi uutta linjausta pitkin satamaaltaassa. Väylä johtaisi Hepokarin väylän alueelta lähempänä satamaa kohti kalasatamaa. Väylän kulkusyvyydeksi on suunniteltu 5,5 metriä. Väylän haraussyvyytenä käytetään 6,1 metriä vuoden 2005 vertailutasossa (MW 2005), jonka yläpuolelta poistetaan kaikki maaaines ruoppaamalla. Väylän leveydeksi on suunniteltu 36 metriä. Ruoppaus Läjitys Väylältä tehtävät ruoppaustyöt ovat määrältään noin m 3 (ktd). Tähän on huomioitu kauharuoppauksessa helposti syntyvä noin 30 cm yliruoppaus. Ilman yliruoppausta massat ovat noin m 3 (ktr). Maaperätutkimusten perusteella massat ovat pääosin savea. Savimassat läjitetään vesiläjitysalueelle, joka on ollut käytössä Hepokarin väylän ruoppaustyön yhteydessä. Läjitystasona käytetään 16 m (MW2005). Nyt ruopattavien sedimenttien laatua on selvitetty tutkimuksilla vuoden 2004 aikana. Tutkimustulosten perusteella pääosa tutkituista

2 2 sedimenttimassoista on ns. harmaalla alueella, lisäksi mereen kelpaamattomia massoja, joiden pitoisuudet ylittävät tason 2, esiintyy kolmessa tutkimuspisteessä. Meriläjitykseen kelpaamattomat massat esitetään stabiloitaviksi erillisen suunnitelman mukaisesti. Näiden massojen määräksi arvioidaan noin m 3 ktr. Tason 2 alittavat massat esitetään läjitettäväksi ns. Ruuhikarin läjitysalueelle muiden ruoppausmassojen yhteydessä. Länsi-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 67/1999/4, jota Vaasan hallinto-oikeus on osittain muuttanut antamallaan päätöksellä nro 00/0008/2, myöntänyt mm. Uudenkaupungin kaupungille luvan Hepokarin satamaan johtavan väylän ja satamaaltaan ruoppaamiseen 8,5 metrin kulkusyvyyteen sekä ruoppausmassojen läjittämiseen mereen Ruuhikarin pohjoispuoliselle merialueelle. Alueelle nyt läjitettävien massojen kokonaismäärä on noin m 3 ktr, josta ns. harmaiden massojen osuus on noin m 3 ktr. Stabilointi Pilaantuneiden sedimenttien käsittely on suunniteltu tehtäväksi stabiloimalla sedimentit kiinteään ja satamakentän vaatimukset täyttävään geoteknisesti kantavaan tilaan. Massastabilointia käytetään pehmeiden maiden lujittamiseen sekä pilaantuneiden maiden kiinteyttämiseen. Pilaantuneet pohjasedimentit stabiloidaan sekalouheesta tehdyn reunapenkereen sisäpuolelle noin 3-4 metrin paksuiseksi rakenteeksi. Penkereen sisäsivustalle asennetaan suodatinkerros suotovesien mukana mahdollisesti kulkeutuvien sedimenttipartikkeleiden pysäyttämiseksi. Pilaantuneet ruoppausmassat läjitetään reunavallin sisäpuolelle suoraan pohjasedimentin päälle. Massastabiloinnissa ruoppausmassoihin sekoitetaan sideainetta kaivinkoneeseen liitetyllä sekoituslaitteistolla. Sideaine reagoi massassa olevan veden kanssa muodostaen yhdessä maa-aineksen kanssa stabiloitunutta materiaalia. Sekoitus tehdään 3-5 metrin levyisinä kaistoina, kuitenkin noin 4 x 4 m ruutu kerrallaan. Massaa sekoitetaan pysty- ja vaakasuunnassa niin kauan, että sideaine on tasaisesti sekoittunut. Massan homogeenisuus tarkistetaan työn aikana näytteenotolla. Stabiloidun massan päälle levitetään lujitekangas sekä hiekasta, sorasta tai moreenista koostuva esikuormituspenger, joka tiivistää stabiloitua rakennetta. Laituri Vesistön tila Hankkeeseen liittyy myös uuden laiturin rakentaminen nykyiselle satama-alueelle olemassa olevan kalasataman yhteyteen. Uutta 5,5 metrin kulkusyvyistä laituria tehdään yhteensä 51 metriä. Asemakaavamerkintöjen mukaan alue on satama-aluetta, jolla sallitaan mm. laiturien ja niihin tarvittavien rakennelmien rakentaminen sekä vesialuetta, jolle saa sijoittaa laiturirakenteita satamaa varten. Uudenkaupungin satama-alue on Kemira Agro Oy:n Uudenkaupungin tehtaiden ja Uudenkaupungin jätevesien vaikutuksesta melko rehevää, lievästi sameaa vesialuetta, jonka yleinen käyttökelpoisuus on ympäristöhallinnon soveltaman merialueiden käyttökelpoisuusluokituksen mukaan tyydyttävä-välttävä. Veden laatu paranee Han-

3 3 kosaaren länsipuolella Ruuhikarin pohjoispuolella sijaitsevalle läjitysalueelle mennessä käyttökelpoisuudeltaan hyvin tyydyttäväksi. Jätevesien vaikutukset veden laatuun ovat Hankosaaren länsipuolella melko lieviä. Pohjan tila Hepokarin väyläalueella on Uudenkaupungin merialueen tarkkailututkimusten mukaan puolilikaantunut ja se on puhdistunut 1980-luvulta lähtien. Kalastus Hankkeen vaikutukset Uudenkaupungin edustalla kalasti vuonna 2001 ainakin 3 päätoimista ja 5 sivutoimista ammattikalastajaruokakuntaa. Lisäksi alueella harjoitetaan runsaasti virkistyskalastusta. Verkkokalastus on yleisin pyyntimuoto alueella. Silakan rysäkalastus on alueella loppunut. Yleisimmät saalislajit ovat ahven, hauki, siika, lahna, made, säyne, kuha ja särki. Velvoiteistutuksina alueelle on istutettu haukia, kuhia, vaellussiikaa ja taimenia. Suurin haitta kalastukselle viime vuosina ovat olleet hylkeet. Aiempi Hepokarin väylän ja sataman ruoppausmassojen läjittäminen mereen Ruuhikarin viereiselle läjitysalueelle ei ole tutkimusten mukaan vaikuttanut läjitysalueen pohjasedimenttien haitta-aineiden pitoisuuksiin, jotka vastasivat Suomen rannikkovesien tai Mynälahden keskipitoisuuksia. Ruoppausten vesistövaikutukset olivat kokonaisuutena lieviä ja paikallisia. Veden laadun lievät muutokset kuten sameuden ja fosforipitoisuuksien kasvu ovat rajoittuneet työkohteiden läheisyyteen. Ruopatun väylän ja läjitysalueen pohjaeläimistö on tuhoutunut ruoppaushankkeen johdosta, mutta palautuu lähes ennalleen parissa vuodessa uudelleen asuttamisen seurauksena. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Koska ruopattu alue ja läjitysalue ovat pinta-alaltaan hyvin pieniä Uudenkaupungin sisäsaariston vesien pinta-alaan nähden, ei pohjaeläintuotannon tilapäisellä loppumisella ole merkittävää vaikutusta kalojen ravintoeläinten tuotantoon ja kalatalouteen. Kalataloudellisen tarkkailun perusteella Uudenkaupungin saariston voidaan todeta olevan edelleen silakan kudulle soveliasta aluetta. Vuonna 2000 tehdyillä ruoppauksilla ja läjityksillä ei ole ollut ainakaan pitempiaikaista vaikutusta silakan kutuun alueella. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Uudenkaupungin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Lounais-Suomen ympäristökeskus on katsonut, että hakemus on puutteellinen eikä luvan myöntämisen edellytyksiä voida hakemusasiakirjojen perusteella arvioida. Pengeralueelta ruopattavaksi esitettyjä massoja ei ole analysoitu eikä suunnitelmassa myöskään osoiteta läjitysaluetta em. massoille. Rakennettavaksi esitetty pengeralue sijaitsee ympäristöministeriön antaman sedimenttien

4 4 ruoppaus- ja läjitysohjeen tarkoittamalla tavalla merkityksellisten kuormituslähteiden vaikutuspiirissä lähellä telakka- ja muuta satamatoimintaa ja penkereen alta ruopattava massamäärä ylittää tonnia. Hakijan on sen vuoksi täydennettävä hakemustaan. Aiotun pengeralueen pohjasedimenttien laatu on tutkittava ympäristöministeriön antaman sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa esitetyn mukaisesti ja penkereen rakentamis- ja ruoppausmassojen läjittämistä koskevaa suunnitelmaa on vastaavasti tarkennettava. 2) Saaristomeren merenkulkupiiri on katsonut, ettei alueen ruoppaamiseen ja ruoppausmassojen läjittämiseen ole estettä. Läjitykset eivät saa mataloittaa yleisesti käytettyjä vesikulkuväyliä. Mahdolliset esteet vesiliikenteelle tulee ilmoittaa merenkulkupiirille ja paikallislehdissä. 3) Vanhankartanon kalastuskunta on ilmoittanut, ettei se vastusta väylän ruoppausta, mutta vaatii korvauksia ruoppausmassojen läjityksestä aiheutuvista, kalastusta haittaavista seurauksista ja mahdollisesta kalastusveden laadun heikentymisestä. HAKIJAN SELITYS JA SUUNNITELMAN MUUTOS Hakijalle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen muistutusten ja vaatimusten johdosta. Selityksenään hakija on todennut, että penkereen rakentaminen on osoittautunut laskelmissa erittäin hankalasti toteutettavaksi ja hakija luopuu kyseisestä hankkeesta. Väylän syventäminen on välttämätön Vakka-Suomen seudun kalateollisuuden kannalta. Hakija tutkii mereen läjitettäväksi kelpaamattomien ruoppausmassojen osalta sijoitusvaihtoehtoina massojen käyttämistä Munaistenmetsän kaatopaikan vanhan osan jälkimaisemointiin tai vaihtoehtoa, jossa sataman kenttäalueelle kaivetaan kuoppa, johon massat stabiloitaisiin. Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon kirjelmän, jossa se on todennut selvittäneensä ongelmamassojen sijoituksen ja käsittelyn. Toteuttamiskelpoisimmaksi vaihtoehdoksi on todettu massojen, noin 3000 irtokuution sijoittaminen maalle sataman kenttäalueeseen kaivettavaan altaaseen ja siihen stabiloiminen. Kirjelmän liitteenä on Ramboll Oy:n päivätty suunnitelma. Hakija on ehdottanut, että kalasataman väylän kulkusyvyyden syventämisestä vapautuvat mereen läjityskelpaamattomat massat sijoitettaisiin ja käsiteltäisiin kuten aiemmin hakemuksessa on esitetty siten muutettuna, että pilaantuneet pohjasedimentit stabiloitaisiin maihin kaivetun altaan sisäpuolelle. LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN LAUSUNTO Ympäristölupaviraston pyynnöstä Lounais-Suomen ympäristökeskus on antanut lausunnon hakijan suunnitelmasta mereen läjityskelpaamattomien massojen sijoittamiseksi satama-alueelle.

5 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 5 Ympäristökeskus on todennut, että altaaseen sijoitettava ruoppausmassamäärä on hakemuksen mukaan noin 3000 irtokuutiota. Altaan pohjan koko on piirustuksen S2 ( ) mukaan noin m 2 ja sen pohjan korkeusasema on tasolla 2 m. Satamakenttä on tasolla +2,2 m. Altaaseen sijoitettavat pilaantuneet massat stabiloidaan kiinteään, satamakentän geotekniset vaatimukset täyttävään tilaan. Allas sijaitsee satama-allasalueen nro 1 täyttöalueen vieressä, jonka täytölle ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä myöntänyt luvan. Täyttö on aloitettu Väylältä ruopattavat tason 2 alittavat ruoppausmassat, yhteensä m 3 ktr on tarkoitus läjittää mereen ns. Ruuhikarin läjitysalueelle. Ympäristökeskus on katsonut, että hankkeen toteuttamiseen voidaan myöntää lupa. Ruoppaustöitä ei saa tehdä välisenä aikana. Pilaantuneet pohjasedimentit on kuorittava väylältä sellaisella työtekniikalla (esim. suljettava kauha), että hienoaineksen leviäminen vesistöön on mahdollisimman vähäistä. Ruoppausmassat on sijoitettava altaaseen niin, että mukana kulkeva vesi ei vuoda altaan reunojen yli. Hakijan on seurattava ruoppauksen ja läjityksen vaikutuksia vesistöön Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Seurantaohjelma on esitettävä ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Hakijan on tehtävä ilmoitus satamakentän läjitysaltaan valmistumisesta ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen altaan käyttöönottoa. Lisäksi hakijan on tehtävä ilmoitus ruoppaus- ja läjitystöiden aloittamisesta ja valmistumisesta ympäristökeskukselle. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Uudenkaupungin kaupungille luvan Uudenkaupungin keskuskalasatamaan johtavan väylän syventämiseen 5,5 metrin syvyiseksi ja väylän linjauksen muuttamiseen. Väylän sijainti vahvistetaan sellaiseksi kuin se on päätöksen liitteenä olevassa, päivätyssä karttapiirroksessa (mittakaava 1:2000). Ympäristölupavirasto myöntää luvan laiturin rakentamiseen, ruoppaus- ja täyttötöiden suorittamiseen satama-alueella ja ruoppausmassojen läjittämisen mereen Ruuhikarin alueelle hakemuksen ja jäljempänä lupamääräyksissä edellytettyjen tarkennusten mukaisesti Uudenkaupungin kaupungissa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain ja ympäristönsuojelulain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Työt ja toimenpiteet on suoritettava siten ja sellaisena aikana, että merialueelle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä sekä käyttäen sellaisia työmenetelmiä, että veden samen-

6 6 tuminen ja sedimentin sekoittuminen veteen on mahdollisimman vähäistä. Pilaantuneet pohjasedimentit on kuorittava väylältä sellaisella työtekniikalla (esim. suljettava kauha), että hienoaineksen leviäminen veteen on mahdollisimman vähäistä. Ruoppausmassat on sijoitettava ja stabiloitava päivätyn suunnitelman mukaisesti satama-alueelle kaivettavaan altaaseen niin, että mukana kulkeva vesi ei vuoda altaan reunojen yli. Töiden päätyttyä sadevesien imeytyminen täyttöalueeseen tulee estää mahdollisimman tarkoin. Ruoppaustöitä ei saa tehdä välisenä aikana. Ruoppaus-, täyttö- ja rakennustyöt on suoritettava mahdollisimman yhtäjaksoisesti. 2) Laituri toteutetaan päivätyn, mittakaavassa 1:500 olevan asemapiirroksen ja päivätyn, mittakaavassa 1:100 olevan pääpiirustuksen nro 4/7 mukaisesti. 3) Jos rakentaminen tai muut työt vaikeuttavat paikallista vesiliikennettä, asiasta on tiedotettava Saaristomeren merenkulkupiirille sekä paikallisesti kuulutuksin etukäteen. 4) Töiden päätyttyä rakennuspaikat on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 5) Luvan saajan on pidettävä Kalasataman väylä ja siihen tehdyt laitteet sellaisessa kunnossa, ettei niistä aiheudu vesialueen käytölle haittaa tai häiriötä. 6 ) Luvan saaja on vastuussa hankkeesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. 7) Luvan saajan on tarkkailtava ruoppauksen ja ruoppausmassojen läjityksen vaikutuksia merialueella Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelmat on toimitettava asianomaisille viranomaisille hyvissä ajoin ennen toimenpiteiden aloittamista. Tarkkailutulokset on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle, Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle sekä Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8) Töihin on ryhdyttävä kahden vuoden kuluessa ja työt on tehtävä olennaisilta osiltaan valmiiksi neljän vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa.

7 7 9) Töiden aloittamisesta on etukäteen kirjallisesti ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle, Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Saaristomeren merenkulkupiirille ja Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa kirjallisesti ilmoitettava ympäristölupavirastolle ja edellä lupamääräyksessä 9) mainituille viranomaisille. Läjitysaltaan valmistumisesta on tehtävä ilmoitus Lounais-Suomen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen altaan käyttöönottoa. Perustelut Sovellettu lainsäädäntö Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupavirasto katsoo, että kyseessä ovat toimenpiteet, joista voi aiheutua ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin 1) kohdassa tarkoitettua pilaantumista vesialueella. Vesilain 1 luvun 19 :n perusteella asia on käsitelty vesilain mukaisena ottaen vesilain 2 luvun 1 a :n perusteella soveltuvin osin huomioon ympäristönsuojelulain säännökset. Laiturin rakentaminen on tarpeen kalasataman toiminnan kannalta ja sen sijainti on asemakaavan mukainen. Ruoppaus ja läjitys aiheuttavat tilapäistä samentumista vesialueella, mutta niiden vaikutukset jäävät melko vähäisiksi. Vaikutukset määrätään kuitenkin lupamääräyksissä selvittämään tarkemmin Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Satamakentän rakenteisiin sijoitettavat massat ovat laadultaan sellaisia, että niiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät ympäristöministeriön päivätyn ruoppausmassojen läjittämistä koskevan ohjeen mukaisen tason 2. Nämä massat on määrätty käsiteltäväksi ja sijoitettavaksi Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lausunnossaan hyväksymällä tavalla. Ympäristölupavirasto katsoo, että näiden sedimenttien sijoittaminen satamakentän rakenteisiin on ympäristön ja taloudellisten tekijöiden kannalta tarkoituksenmukaisin vaihtoehto. Lupamääräysten mukaisesti suoritettuna hankkeeseen sisältyvät työt eivät vaaranna yleistä terveydentilaa eivätkä aiheuta huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa eivätkä ne suuresti huononna paikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja. Hankkeesta saatavaa hyötyä on pidettävä siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattavana.

8 Lainkohdat 8 Vesilain 1 luvun 19, 2 luvun 1a, 5 ja 6 :n 2 momentti, 4 luvun 3a ja 6 sekä ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin 1 kohta, 31 :n 1 momentin 1 kohta, 41-43, 46, 55 ja 57 LAUSUNTO MUISTUTUKSISTA JA VAATIMUKSISTA Ympäristölupavirasto ottaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja Saaristomeren merenkulkupiirin vaatimukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Vanhankartanon kalastuskunnan korvausvaatimuksista ympäristölupavirasto toteaa, ettei hankkeesta ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa tai haittaa kalastukselle ja hylkää sen vuoksi vaatimukset. Luvan saaja velvoitetaan tarkkailemaan ruoppaus- ja läjitystoimenpiteiden vaikutuksia lupamääräyksestä 7) ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU euroa Sovellettu säännös Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista ( /1238) 2

9 9 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta Sinikka Laitakari Kalevi Tikka Juha Helin Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Sinikka Laitakari sekä ympäristöneuvokset Kalevi Tikka ja Juha Helin. Asian on esitellyt Sinikka Laitakari. SL/sl

10 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde (09) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

11 Liite 2