YLEISSUUNNITELMA 18/16496/1 Selostus
Sisällys 1. Suunnittelun lähtökohdat... 3 1.1 Suunnittelualue... 3 1.2 Puistoalueen konsepti... 3 2. Yleissuunnitelma... 4 2.1. Reitit ja pysäköinti... 4 2.2. Toiminnalliset alueet ja oleskelu... 4 2.3. Kasvillisuus ja kasvualustat... 6 2.4. Rantaluiskat ja matalikot... 7 2.5. Valaistus... 8 2.6. Kustannusarvio... 9 Sivu 2 / 9
1. Suunnittelun lähtökohdat 1.1 Suunnittelualue Santalahden rantapuiston yleissuunnitelma on laadittu vuonna 2014 Ramboll Finland Oy:ssa. Suunnittelutarve liittyy Tampereen rantatien rakentamiseen ja siihen liittyvään tunnelilouhintaan. Eteläisin osa puistoalueesta jää eritasoliittymän, Sahansaarenkadun ja liikennejärjestelyihin liittyvien uusien rakenteiden alle. Rantatien rakentamisen alle jäävä puistoalue korvataan täyttämällä Näsijärveä tunnelilouheella sekä muulla täyttöön sopivalla maa-aineksella asemakaavan sallimissa rajoissa. Uutta puistoaluetta syntyy täyttämällä noin 3 ha. Koko suunnittelualueen pinta-ala on noin 10 hehtaaria. Järven täyttäminen on aloitettu talvella 2014. Santalahden rantapuisto on pääosin järveä täyttämällä syntynyt alue. Nämä 70- ja 80 - lukujen vaihteessa tehdyt täytöt eivät enää juuri painu, mutta sitä vastoin vuosina 2014 2015 rakennettavien vesistötäyttöjen painuminen tulee huomioida puistoalueen jatkosuunnittelussa. Rantapuisto sijaitsee keskeisesti Tampereen kantakaupungin luoteispuolella ja on maisemallisesti osa Pispalan ainutlaatuista miljöökokonaisuutta. Santalahden alue muodostaa näkyvän osan Tampereen kantakaupungin läntisestä sisääntulomaisemasta. Tärkeät näkymäakselit on merkitty suunnitelmaan. Jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää huomiota näkymien säilymiseen ja rajaamiseen. Näkymät voivat olla myös puuston läpi siivilöityviä, jolloin istutuksissa käytetään runkopuita. Suunnitelman havainnollistamiseksi alueelta on laadittu ympäristöpoikkileikkauksia, joiden sijainnit on esitetty yleissuunnitelmassa. Yleissuunnitelmaan liitettyjen viitevalokuvien tarkoituksena on kuvata tavoiteltua tunnelmaa, suunnitteluratkaisuja ja toteutusvaiheen laatutasoa. Lisää viitevalokuvia on myöhemmin selostuksessa. 1.2 Puistoalueen konsepti Santalahden rantapuisto on ollut perinteisesti avoin oleskelupuisto, jossa on paljon nurmialuetta vapaaseen oleskeluun ja pelailuun. Puiston länsiosaan sijoittuu tasaisemmat nurmialueet, jotka soveltuvat mm. pallopelien pelaamiseen tai leijan lennättämiseen. Aluetta pohjoispuolella rajaavat niittymäiset loivat kumpareet on suunniteltu erityisesti oleskeluun, näköalapaikoiksi, ja ne suojaavat puiston sisäosaa myös järveltä puhaltavilta tuulilta. Puiston itäosan nykyisiä nurmikumpareita muotoillaan hienovaraisesti uudelleen. Sivu 3 / 9
2. Yleissuunnitelma 2.1. Reitit ja pysäköinti Jalankulun ja pyöräilyn pääreitti on suunniteltu kulkemaan Sahansaarenkadun suuntaisesti ajoradasta viherkaistalla erotettuna. Rannan tuntumaan on linjattu 3,5 metriä leveä puistoraitti, joka toteutetaan kivituhkapintaisena. Rantareitin jatkuvuutta voidaan edistää esimerkiksi omalla erottuvalla valaisinmallilla. Laguunia suojaavan aallonmurtajan kautta kulkeva polku kunnostetaan ja yhdistetään kävelysillalla uuteen rantapolkuun uimarannan länsipuolella. Myös laguunin yhteydessä oleva nykyinen pienempi puusilta uusitaan ja samalla vesiyhteyttä sillan alla voidaan syventää veden vaihtumisen parantamiseksi. Voimassa olevan asemakaavan mukainen pysäköintialue nykyisen Simppoonkadun päässä rakennetaan alueen pääpysäköintipaikaksi. Pysäköintialueen reunaan jätetään leveä istutuskaista rivitalotonttia vasten. Lisäksi puistoalueelle, matonpesupaikan läheisyyteen, toteutetaan muutamia pysäköintipaikkoja kaasuaseman huoltotien yhteyteen, jonne on ajoyhteys Sahansaarenkadulta. 2.2. Toiminnalliset alueet ja oleskelu Rantaväylän rakentamisen johdosta puistosta väliaikaisesti poistetut toiminnot ja rakenteet palautetaan sekä lisäksi muut nykyiset toiminnot säilytetään alueella. Matonpesupaikka Uusi matonpesupaikka toteutetaan kaasuaseman länsipuolelle. Matonpesupaikan ilme on puutarhamainen ja kotoisa. Pesualtailta avautuu näkymät järvimaisemaan. Pesupaikan yhteyteen voidaan sijoittaa alueen monikäyttöisyyttä tukevia rakenteita, esimerkiksi grillauspaikka, piknikpöytiä, puutarha- tai riippukeinu ja kuntoiluvälineitä. Matonpesupaikka varustetaan matonpesualtailla, mattomankelilla ja kuivaustangoilla, jotka voidaan sommitella esimerkiksi säteittäin suhteessa pesupaikan muotoiluun. Matonpesupaikan läheisyyteen toteutetaan pyöräpaikkoja sekä edellä mainittu pieni pysäköintialue, joka toimii mattojen lastauspaikkana. P-alueen suunnasta pesupaikalle johtaa käytävä, jonka pinnoitteeksi on ideoitu esim. erivärisillä keraamisilla pihatiilillä toteutettavaa räsymattoteemaa. Pesuvesi johdetaan järvestä. Suhteellisen paljon ravinteita sisältävänä pesuvesi tulee johtaa jätevesiviemäriin. Koirapuisto ja koirien uimapaikka Alueelle palautetaan koirapuisto lähes entiselle paikalleen, ja se jaetaan erillisiin osiin isoille ja pienille koirille. Koira-aitauksen yleisilme on huoliteltu ja korkeatasoinen. Aitaus ja niiden ympäristö viimeistellään istutuksin. Läheisen lahden pohjukassa säilytetään nykyinen koirien uimapaikka, jota parannetaan rantaa loiventamalla. Sisäänkäynnit aitauksiin toteutetaan sekä P-alueen että koirien uimapaikan suunnista. Sivu 4 / 9
Kuva 1. Viitekuva rannikkohenkisin istutuksin viimeistellystä koirapuistosta Helsingin Eiranrannassa. (Ramboll Finland Oy) Skeittipuiston ja BMX-radan aluevaraukset Skeittipaikalle ja BMX-radan osalta suunnitelmassa on esitetty tilavaraukset tulevan Sahansaarenkadun varteen. Skeittipaikka toteutetaan rampeilla myöhemmin erikseen laadittavien suunnitelmien mukaan. Puiston sisääntuloaukio voidaan toteuttaa Skeittipuiston yhteyteen. Lintutorni Uusi lintutorni sijoitetaan niemen kärkeen. Näköyhteys lintutornille kadun suunnalta säilytetään mahdollisen ilkivallan estämiseksi. Lintutornin niemeke on ilmeeltään karu ja se rajataan kivipaaseilla (esim. sivukivi), jotka voivat osin toimia myös istuintasoina. Alueella toteutetaan istutusalueita mm. kestävistä ja helppohoitoisista heinistä, jotka reagoivat kauniisti tuulessa. Laguunin ranta Puistorannan aluetta kehitetään pienillä parannustoimenpiteillä. Rantahiekka-aluetta voidaan hieman loiventaa ja rajata paasikivillä (sivukivimateriaali). Alueella uiminen on mahdollista, mutta ranta ei ole virallinen uimaranta. Tyrskyniemi Länsipään "tyrskyniemeen" toteutetaan veteen laskevat porrastasot, jotka suunnataan kohti ilta-aurinkoa. Sivu 5 / 9
Avoimet nurmialueet ja kumpareet Avoimet nurmialueet tulevat palvelemaan mm. erilaisia pallopelejä, auringonottoa ja eväsretkeilyä. Uusien maastonmuotojen ja istutettavien puuryhmien tarkoituksena on suojata tätä avointa toiminnallista nurmialuetta järven puolelta puhaltavilta tuulilta. Lisäksi Sahansaarenkadun reunaan sommitellaan runkopuuryhmiä rajaamaan puistoa katualueesta. Käyttönurmi yhtenäisillä ja loivilla alueilla, ja alueilla joihin saattaa kohdistua erityisen suuri kulutus, voidaan käyttää harkitusti vahvistettua nurmea. 2.3. Kasvillisuus ja kasvualustat Kasvillisuuden valinnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota talven- ja tuulen kestävyyteen sekä helppohoitoisuuteen. Runkopuu- ja maisemapuut sekä korkeat pensasistutukset sijoitellaan siten, että tärkeitä näkymiä ei peitetä. Eikä toisaalta synnytetä katvealueita, jotka ovat alttiita mm. ilkivallalle. Alueella suositaan yksittäisiä maisemapuita ja runkopuuryhmiä, jolloin läpinäkyvyys säilyy puuistutuksista huolimatta. Puuistutukset antavat myös avaralle maisematilalle ja pitkille näkymille syvyyttä ja mittakaavaa. Pensas-, perenna- ja koristeheinäistutusalueita käytetään harkituissa paikoissa. Kaasuasema maisemoidaan puu- ja pensasistutuksin peittämättä kuitenkaan näkymää parkkialueelta matonpesupaikan suuntaan. Koira-aitauksen ympäristö viimeistellään matalilla pensailla, perennoilla ja koristeheinillä rantateemaa mukaillen. Laguunia kiertävän polun kunnostuksen yhteydessä sen varteen istutetaan kestäviä pajulajeja vihertämään karuhkoja rantaluiskia ja osaltaan sitomaan rantaa. Myös uusien rantaluiskien louhe- ja kiviverhousalueita vehreytetään isoilla yksittäispensailla ja jopa muutamalla puulla. Lintuniemekkeen ja tyrskyniemen väliselle alueelle muotoillaan laajoja istutusalueita, jotka ovat pääosin koristeheiniä, perennoja ja matalia pensaita, kerroksellisuutta istutusalueille voidaan luoda korkeilla yksittäispensailla. Näkymät järvelle istutusalueiden yli tulee pääosin säilyttää Säilytettävän rantametsikön lajistoa monipuolistetaan istuttamalla yksittäisiä puita tai pieniä puuryhmiä täydennykseksi koirien uimapaikkaan asti. Istutuksissa suositaan tuulta kestäviä ja mahdollisuuksien mukaan kotimaisia kookkaita jaloja lehtipuulajeja luonnonlajien lisäksi, jotta näkymät järvelle voidaan pitää latvuston alta avoimina. Eri hoitoluokkiin kuuluvat niitty- ja nurmialueet on eroteltu selkeiksi kokonaisuuksiksi, siten että myös hoito on helppoa. Niittyjä ja harvemmin leikattaville nurmialueille voidaan tarvittaessa ajaa ruohonleikkurilla nurmipolkuja. Viitteellisiä suosituksia kasvilajien valintaan on kerätty taulukkoon 1. Pilaantuneiden maa-ainesten alueille ei saa istuttaa ihmis- tai eläinravinnoksi kelpaavia marjovia lajeja. Sivu 6 / 9
Taulukko 1. Kasvilajisuosituksia Istutustyyppi Kasvilajit (huom. pima-alueet) Runkopuut, maisemapuut Tammi, vaahtera, koivut, lepät, kotipihlaja, pihdat, metsämänty, koristeomenapuut, riippapajut. Matalat pensasistutukset Siperianvirpiangervo, kääpiötaikinamarja, rinne- ja koivuangervo, sinikuusama. Korkeat pensasistutukset Puistosyreenit, heidet, tyrni, pajut. Koristeheinät Rantavehnä, viiruhelpi, nurmilauha, tesma, isosiniheinä, kirjopuntarpää ja rantapalpakko (kosteilla paikoilla). Rantaluiskien istutukset (louhe- ja kiviverhousalueet) Tyrni, korpipaatsama, (kääpiö)punapaju, koripaju. Kukkaniityt, niittynurmet Niittylajit valitaan kasvupaikan mukaan, suositaan monimuotoisuutta ja helppohoitoisuutta tukevaa lajistoa. 2.4. Rantaluiskat ja matalikot Rantaluiskiin toteutetaan eroosiosuojaus isokokoisella louheella tai pyöreillä luonnonkivillä. Erikoisilla kivillä voidaan tuoda vaihtelua rantaviivaan erityisesti loivemmilla rantaosuuksilla, kuten kuvassa 2. Luiskajyrkkyydet rantaviivan tuntumassa ovat enintään 1:2. Lintuniemeke jakaa uudet matalikkoalueet kahteen osaan: kahlaajarantaan ja rapumatalikkoon. Kahlaajaranta toteutetaan loivasti viettävänä rantana, jossa on erisyvyisiä vyöhykkeitä kahlaajalinnuille. Rapumatalikosta muodostetaan syvempi ranta, jonne luodaan ravuille soveltuvia elinympäristöjä. Kahlaajarantaan sijoitellaan isoja luonnonkivilohkareita ns. lintukiviksi (kts. kuva 2). Sivu 7 / 9
Kuva 2. Viitekuva lintukivistä matalikkoalueella ja vaihtelevan kokoisesta luonnonkivimateriaalista rantaviivan tuntumassa. (Jyväskylä 2014, Ramboll Finland Oy) Kuva 3. Järjestetty louhekiviverhous (oik.) ja louheverhous rantaluiskassa. (Helsinki ja Tampere 2014, Ramboll Finland Oy) 2.5. Valaistus Valaisinten ohjeelliset paikat on esitetty yleissuunnitelmassa, kuvassa 4 havainnekuva valaistuksen yleissuunnitelmasta. Puistokäytävien yleisvalaistukseen käytetään pylväsvalaisimia. Skeitti- ja BMX -alueiden valaistus hoidetaan valaisinheittimillä, joiden yhteydessä voidaan käyttää lisänä projisointia korostamaan esim. radan muotoilua. Lähtökohtana on käyttää valaisimia, jotka rajaavat ympäristöön siroavan valon tehokkaasti. Tällöin rantapuiston yöllinen yleisilme säilyy rauhallisena myös puistoa kauempaa katsoessa. Skeitti- ja BMX-alueiden valonheittimet ovat ulkonäöllisesti korkeatasoisia. Heittimien optiikat sekä pylväiden sijoittelu laaditaan siten, ettei valaisimia tarvitse kallistaa järven suuntaan. Sivu 8 / 9
Osa reiteistä ja lintutornin alue valaistaan pollarein, jolloin yöllisen maiseman tarkkailu onnistuu myös valaistuilta reiteiltä. Pollarivalinnassa kiinnitetään erityistä huomiota pollareiden häikäisemättömyyteen. Kuva 4. Valaistuksen yleissuunnitelma. 2.6. Kustannusarvio Santalahden rantapuiston viheryleissuunnitelman ratkaisuihin perustuen on laadittu yleispiirteinen ja suuntaa antava kustannusarvio (kts. erillinen liite). Puiston toteuttamisen kustannukset (ALV 0%) ovat arviolta yhteensä noin 3 726 500 euroa. Keskimääräinen neliökustannus puistoalueella on noin 37 euroa/m 2. Lisäksi kokonaissummaan on huomioitu rakennusosien päälle työmaatehtävä- ja tilaajakustannukset. Laskelmiin eivät sisälly täyttötyöt, jotka on tehty tunnelilouhinnan yhteydessä perustasoon +98,5. Simppoonkadun varrella sijaitsevan P-alueen rakentaminen ei sisälly Santalahden rantapuiston hankkeeseen, vaan siitä laaditaan erillinen toteutussuunnitelma ja kustannusarvio. Pysäköintialueen kustannukset ovat arviolta 155 000 euroa (ALV 0%). Sivu 9 / 9