Vesien virkistyskäyttö ja vedenlaatu Valtakunnallinen ulkoiluseminaari 1.12.2011 Tuija Lankia ja Eija Pouta tuija.lankia@mtt.fi eija.pouta@mtt.fi Kuva: Janne Artell Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 1.12.2011
Esitelmän sisältö Johdanto Aineisto Suhtautuminen veden laadun muutoksiin Tyypillisen uimapaikan veden laatu Veden laadun vaikutus uintiharrastukseen Yhteenveto Kuva: Janne Artell Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 1.12.2011 2
Johdanto Huoli vesien laadusta jatkuvasti pinnalla Ihmisen halukkuuteen käyttää vesistöä virkistykseen vaikuttaa ennen kaikkea hänen oma käsityksensä veden laadusta. Millaiseksi kansalaiset kokevat veden laadun? Vaikuttaako se vesistöjen virkistyskäyttöön? Kuinka muutokset veden laadussa vaikuttaisivat uintiharrastukseen? Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 1.12.2011 3
Aineisto Teemakysely, joka toteutettiin LVVI2-tutkimuksen kolmannella kierroksella syksyllä 2009 Veden laatuun ja uintiharrastukseen suunnattuja kysymyksiä Vastaajat: 1382 viimeisen vuoden aikana uinutta henkilöä Kysymykset kohdistettiin vastaajan tyypilliseen uintikertaan ja uimapaikkaan Tyypillinen uintikerta = vastaajalle tavanomainen uintikerta Tyypillinen uimapaikka = paikka, jossa vastaaja useimmiten käy uimassa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 1.12.2011 4
Suhtautuminen veden laadun muutoksiin Suurin osa ei ollut itse havainnut merkkejä veden laadun heikkenemisestä, silti ongelmaa pidettiin todellisena ja huolestuttavana 22% havainnut itse merkkejä Itämeren ja 43% sisävesien laadun heikkenemisestä 52% täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että vesistöjen laadun heikkeneminen on todellista. Vain 3% täysin eri mieltä. 81% piti Itämeren ja 79% sisävesien veden laadun heikkenemistä erittäin tai hyvin huolestuttavana (esim. ilmastonmuutos 72%) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 1.12.2011 5
Tyypillisen uimapaikan veden laatu vastaajien käsitysten mukaan Tiedusteltiin kahden laatutekijän suhteen Limaisuus Veden kirkkaus Rehevöitymisen indikaattoreita, jotka jokaisen on helppo arvioida itse Kyselyn laadinnassa hyödynnettiin aiemmin käytössä ollutta vesistöjen käyttökelpoisuusluokitusta Luokaltaan erinomaisen vesistön näkösyvyys yli 2,5 metriä eikä levähaittoja (esim. limaisuus) esiinny Luokaltaan hyvän vesistön näkösyvyys 1-2,5 metriä ja levähaittoja satunnaisesti Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 1.12.2011 6
Tyypillisen uimapaikan limaisuus vastaajien käsitysten mukaan 2 % 2 % Ei limaa laitureilla ja kallioilla 41 % 55 % Jonkin verran limaa laitureilla ja kallioilla Runsaasti limaa laitureilla ja kallioilla Lima tuntuu iholla uidessa tai uinnin jälkeen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 1.12.2011 7
Tyypillisen uimapaikan veden kirkkaus vastaajien käsitysten mukaan 7 % 15 % Pohja näkyy yli kahden metrin syvyydestä Pohja näkyy 1-2 metrin syvyydestä 37 % Pohja näkyy alle metrin syvyydestä Näkyvyys noin 10 cm 42 % Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 1.12.2011 8
Alueellisia eroja koetussa laadussa Järven tai lammen veden laatu koettiin kirkkauden suhteen paremmaksi kuin meren tai joen Länsi- ja Etelä-Suomessa veden laatu koettiin kirkkauden suhteen huonommaksi kuin muualla Suomessa Tulokset vastaavat ekologista luokitusta. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 1.12.2011 9
Veden laadun vaikutus uintiharrastukseen 30 Keskimääräinen uintikertojen määrä erilaatuisissa vesistöissä 25 20 15 Toteutunut Arvioitu 10 5 0 Näkösyvyys yli 2 metriä, ei lainkaan limaa Näkösyvyys 1-2 metriä, jonkin verran limaa Näkösyvyys alle metrin, runsaasti limaa Koko aineiston keskiarvo Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 1.12.2011 10
Veden laadun vaikutus uintiharrastukseen 2 Jos uiminen tyypillisessä uimapaikassa ei olisi enää mahdollista huonon veden laadun vuoksi, täysin tai jokseenkin samaa mieltä, että ei uisi lainkaan kyseisellä uintikaudella 60% siirtyisi uimaan muualle saman paikkakunnan alueella 57% matkustaisi jonnekin, missä on uintimahdollisuus luonnonvesissä 40% siirtyisi uimaan uimahalliin 48% Uiminen on melko paikkasidonnaista ja suurelle osalle suomalaisista luonnonvedet tarjoavat korvaamattoman uintikokemuksen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 1.12.2011 11
Lopuksi Vastaajat kokevat uimapaikkojensa veden laadun tällä hetkellä suhteellisen hyväksi, eikä veden laatu estä uimista yleensä kokonaan Vesien laadun heikkenemistä pidetään silti todellisena ja huolestuttavana ilmiönä Uintiaktiivisuus on vahvasti sidoksissa veden laatuun ja sen uskotaan heikentävän uintikokemusta Veden laatu vaikuttaa vesistöjen virkistyshyötyyn, mikä otettava huomioon vesien hoitoa suunniteltaessa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 1.12.2011 12
KIITOS! Kuva: MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 13