Taimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot



Samankaltaiset tiedostot
Hirvet taimikoissa. Taimikonhoidon teemapäivä Joensuu Juho Matala.

Ravintoresurssin, hirvikannan ja metsätuhojen kolmiyhteys

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Mitä uutta hirvikarkotteista? Juho Matala Taimitarhapäivät , Hotelli Laajavuori, Jyväskylä

Taimikonhoidon perusteet.

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Heli Viiri NordGen Metsä, Lahti Syökö hirvi metsänuudistamisen monimuotoisuuden?

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

MAASTO-OHJEET hirvivahinkojen vähentämiseen metsätaloudessa

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Hirvieläinvahinkojen arviointi. vuodelta 2009

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Suomen metsävarat

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Yhteistyö on vahvistanut pohjoisen metsänhoidon tutkimusta mitä uutta edessä

Uusimmat metsävaratiedot

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Hirvieläimet aiheuttavat metsille eniten vahinkoa

Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin

Hirvieläinten aiheuttamien metsävahinkojen korvausten muutokset

Hirvivahinkojen vähentäminen metsänhoidollisin menetelmin kuinka tutkimus ja käytäntö kohtaavat

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu

Suomen metsien inventointi

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Katsaus metsätuhotilanteeseen. Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki Hannu Heikkilä

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen tilanne ja tarve

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Pohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Metsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely. Egbert Beuker Seppo Ruotsalainen

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsänhoitotyöt kuvioittain

Säästöpuut ovat osa nykyaikaista metsätaloutta.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Riittääkö puu VMI-tulokset

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Prosessiteollisuudessa on havaittu, että systemaattinen

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

HIRVITUHOT UTAJÄRVELLÄ

Metsänhoitokeinot hirvivahinkojen vähentämisessä

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Koneellinen taimikonhoito

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Kuusi ja lehtikuusi. - pääranka katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta. kohdalta - pieni kuorivaurio. - pieni kuorivaurio

Hirvikannanhoidon tunnusluvut mitä ne kertovat?

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu,

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät

NordGen Metsä teemapäivä Karoliina Niemi Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu,

Myyräntöitä taimikoissa Metsävakuutus auttaa

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Taimikkoinventointien mukaan männyn uudistaminen

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

HIRVITUHOT MÄNNYNTAIMIKOISSA PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN ALUEELLA

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon

Transkriptio:

Taimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot Juho Matala METSÄNUUDISTAMISEN LAADUN ONGELMAT NordGen Metsä teemapäivä Maanantai 3.10.2011, Lahden hiihtomuseo

Kauhie ombi karhu metässä, Hirvi vielä hirviembi

Esityksen sisällys 1.Hirvituhojen määrä / VMI 2.Hirvituhojen suhde hirvikantaan ja taimikoiden määrään / yksityismaiden korvatut hirvivahingot 3. Hirvivahinkojen sijoittuminen / VMI ja yksityismaiden hirvivahingot 4. Hirvivahinkojen vähentäminen/ metsänhoito ja torjuntatoimet

Hirvikanta 1965-2008

Hirvikanta alueittain

Hirvituhoalan kehitys VMI:ssä 70 Laatua alentaneiden Hirvieläintuhot, tuhojen km2 osuus kaikista hirvituhoista, % Kaikki hirvieläintuhot Laatua alentaneet tuhot 60 50 40 302437 2026 20 1166 1120 10 3642 2890 1902 1782 5524 4644 3132 2975 0 ES PS ES PS ES PS ES PS VMI8 (1986-1994) ES PS VMI9 (1996-2000) ES PS VMI10 (2004-2005) VMI8 (1986-1994) VMI9 (1996-2000) VMI10 (2004-2005) Lähde: Viiri 2007

30 25 20 15 10 5 0 Kaikki hirvivahingot VMI10, % taimikoiden pinta-alasta Mänty Kuusi Lehtipuu Etelä-Suomi Pohjois-Suomi

14 12 10 8 6 4 2 0 VMI10: Mäntytaimikoiden hirvituhot vakavuusluokittain, % taimikoiden kok. pinta-alasta Etelä-Suomi Pohjois-Suomi

16 14 12 10 8 6 4 2 0 VMI10: Lehtipuutaimikoiden hirvituhot vakavuusluokittain, % taimikoiden kok. pinta-alasta Etelä-Suomi Pohjois-Suomi

Yksityismetsien korvatut hirvivahingot Lähde: Huttunen 2010

Alueelliset erot vahingoissa suhteessa hirvikantaan 4.10.2011 11

Alueelliset erot vahingoissa suhteessa taimikoiden määrään

Alueelliset erot vahingoissa suhteessa taimikoiden määrään

Missä hirvivahingot todennäköisimpiä?

VMI10 vs. Korvattujen hirvivahinkojen sijainti 1996-2005

Yksityismaiden korvatut metsävahingot Pohjois-Karjalassa 2004-2009

Hirvivahinkoon vaikuttaminen taimikonhoidossa Uudistustapa ja taimityyppi Taimikonhoito: tiheys ja puulajisuhteet Taimimateriaalin valinta: alkuperä, puulaji, Vaihtoehtoisen ravinnon tarjoaminen Karkotteet, aitaaminen, mekaaniset suojat

Uudistustapa ja taimityyppi Heikkilä 1991

Uudistustapa Suora vertailu luontaisen uudistamisen/kylvön ja istuttamisen välillä vaikeaa, mutta tutkimukset taimitiheyden vaikutuksesta osoittavat suuremman tiheyden lisäävän hirvituholta säästyvien taimien määrää ongelma-alueilla suosituksia suuremmat istutustiheydet Lyly&Saksa 1992

Taimikonhoito: tiheys Männyntaimikoissa normaalia taimitiheytta suurempi männyn tiheys edullinen, mutta ylitiheys lisää runkovaurioriskiä ongelma-alueilla ei liian tehokasta kasvatettavan puuston harventamista ennen rungon katkaisuriskin ohitusta Heikkilä&Mikkonen 1992 4.10.2011 20

Taimikonhoito: lehtipuu mäntytaimikossa Lehtipuu vaikuttaa lisäävän taimituhon riskiä männyllä Etukasvuinen koivu selkeästi lisää männyn runkotaitosten riskiä (männyt maistuvat paremmin ja ovat ohuempia ja pidempään alttiina tuholle) (Heikkilä 1993) Suosituimpien ravintokasvien (pihlaja ja haapa) männyn syöntiä lisäävä vaikutus selkeimmin osoitettavissa pienillä männyntaimilla (Härkönen 1998) Heikkilä 1993 4.10.2011 21

Taimikonhoito: kannattaako kaikki lehtipuusto raivata mäntytaimikosta hirvivahinkojen estämiseksi? Männyn kanssa kilpaileva puusto kannattaa poistaa Mikäli lehtipuusto ei kilpaile, niin sen houkuttelevuus tai haitallisuus ei ole yksiselitteistä Lehtipuustoa ei kannata poistaa siten, että mäntytaimikko jää aukkoiseksi Heikkilä 1993 4.10.2011 22

Taimimateriaalin alkuperä Average proportion of browsed trees (BT) in silver birch seed origins and the second order regression curve as a function of the seed origin latitude. Lähde: Viherä-Aarnio & Heikkilä 2006

Taimimateriaalin alkuperä Myös männyllä eteläiset alkuperät todettu riskialttiimmiksi (Niemelä ym. 1989) Huom. ilmastonmuutokseen sopeutuminen Männyn osalta hirven todettu suosivan genotyypiltään tuottoisampia taimia (Edenius ym. 2001) eli ihmisen kanssa yhtenevät jalostustavoitteet!

Aitaaminen nauha/sähkö

Karkotteet Tiukentuneiden EUsäännösten myötä aiemmat tuotteet poistuneet markkinoilta Vuodesta 2008 koekäyttöluvalla itävaltalainen Tricokarkote markkinoilla 4.10.2011 26

Karkotteet Trico vaikuttaa toimivalta sekä käyttäjäpalautteen että Metlan kokeiden perusteella -Hinta ongelma: tueton hinta 140 /ha ja tuettu 50 (yhden talven käsittely) 4.10.2011 27

Lopuksi Taimikonhoidon keinot rajalliset estää hirvivahinkoja, mikäli hirvikanta kokonaosuudessaan on sallittuihin ravintovaroihin nähden liian suuri Hirvien aiheuttamat vahingot keskittyvät talvilaidunalueille (pohjoisessa ja idässä selkeimmin) - mikäli kanta saataisiin kohtuulliseksi, näillä alueilla hirvivahinkoja haittoja kannattaa vähentää huomioimalla riski taimikonhoidossa

Kiitos