EUROOPAN KOMISSIO PÄÄOSASTO XVI ALUEPOLITIIKKA JA KOHEESIO Osasto G : Toimien koordinointi ja arviointi Arvioinnin koordinointi Uusi ohjelmakausi 2000-2006: menettelytapoja koskevat valmisteluasiakirjat VALMISTELUASIAKIRJA 4 Suoritusvaraus
TAVOITE 1, 2 JA 3 OHJELMISSA JAKAMATTA JÄTETTÄVÄÄ SUORITUSVARAUSTA KOSKEVAT JÄRJESTELYT 1. SÄÄNNÖT Yhteisön rakennerahastojen käytön tehostamiseksi rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä 21 päivänä kesäkuuta 1999 annetussa neuvoston asetuksessa vaaditaan suoritusvarauksen pidättämistä (vrt. liite I-1). Asetuksen 7 artiklan 5 kohdassa vahvistetaan kyseisen varauksen määräksi 4 prosenttia saman artiklan 3 kohdassa jäsenvaltioiden kesken alustavasti jaetuista maksusitoumusmäärärahoista. Varauksen piiriin kuuluvat tavoitteisiin 1, 2 ja 3 varatut määrärahat, mukaan lukien siirtymäkauden alueiden tuki, kalastusalan rakenteellisiin toimiin tavoite 1 -alueiden ulkopuolella varatut määrärahat, Ruotsin alueiden erityisohjelmaa varten käytettävissä olevat määrärahat. Varaus ei koske seuraavien toimenpiteiden rahoittamiseen tarkoitettuja määrärahoja: tavoitteen 1 osana rahoitettu Pohjois-Irlannin rauhanohjelma (PEACE), koska se ulottuu ainoastaan kaudelle 2000-2004, yhteisöaloitteet, innovatiiviset toimet ja tekninen apu. Artiklassa 44 säädetään, että varauksesta jaetaan määrärahoja ohjelmakauden 2000-2006 puolivälissä. Siinä täsmennetään, että varauksen määrärahat jaetaan kokonaisuudessaan kyseisenä ajankohtana tyydyttävän suoritustason saavuttaneille toimenpideohjelmille, yhtenäisille ohjelma-asiakirjoille tai niiden toimintalinjoille viimeistään 31. maaliskuuta 2004. Kullekin ohjelmalle jaettava rahamäärä on suhteutettu ko. ohjelman alkuperäiseen rahoituskehykseen. 2. KÄYTÄNTÖ Artiklassa 44 sekä komission antamassa selvennyksessä (ks. liitteet I-1 ja I-2) määritellään tärkeimmät käytännön järjestelyt varauksen jakamiseksi. Todetaan, että varaus jaetaan kussakin jäsenvaltiossa kunkin tavoitteen (1, 2 ja 3) ohjelmien kesken. Artklassa 44 mainitaan, että kunkin toimenpideohjelman, yhtenäisen ohjelmaasiakirjan tai toimintalinjan suoritustaso arvioidaan "käyttäen rajallista määrää seurantaindikaattoreita, jotka mittaavat tehokkuutta, hallintoa ja rahoituksen toteutumista sekä puolivälin tuloksia suhteessa toimenpideohjelmien tai yhtenäisten ohjelma-asiakirjojen alkuperäisiin erityistavoitteisiin". 2
Näin ko. ohjelman suoritustaso arvioidaan ohjelmakauden puolivälissä ohjelmalle itselleen asetettujen tavoitteiden toteutumisasteen perusteella siten, että kaikkia kolmea arviointiperustetta - tehokkuutta, hallintoa ja rahoituksen käyttöä arvioitaessa otetaan huomioon ohjelman sisällölliset erityispiirteet ja täytäntöönpanotapa. Silla tavalla voidaan välttää toteamuksia arvion tuloksena tietyn ohjelman paremmista tai vähemmän hyvistä suorituksista toisiin verrattuna, ja pyritään pikemminkin toteamaan, onko kyseiselle toimenpiteelle asetetut alkuperäiset tavoitteet saavutettu sekä onko seurantajärjestelmään, valvontaan ja hankkeiden valintaan liittyviä sitoumuksia noudatettu. Päätös suoritusvarauksen jakamisesta tietyyn tavoitteeseen kuuluvien ohjelmien kesken ohjelmakauden puolivälissä edellyttää useampien, ajallisesti toisiaan seuraavien jäsenvaltion tai komission vastuulla olevien vaiheiden toteutumista (vrt. liite III) : Ohjelma-asiakirjan tai sen täydennyksen laatimisessa jäsenvaltio valitsee seurantaindikaattoreiden keskuudesta sopivimmat suoritustasoa mittaavat indikaattorit ja asettaa niille määrällisiä tavoitteita. Suoritusindikaattoreita ja niiden edistymistä ohjelmakauden puoliväliin mennessä saavutettaviin tavoitteisiin verrattuna seurataan vuosittain yhteistyössä jäsenvaltion ja komission välillä. Vuoden 2003 puolivälissä saavutettuja tuloksia verrataan oletettuihin tuloksiin yhteistyössä jäsenvaltion ja komission välillä. Jos kaikkien kolmen arviointiperusteen mukaiset indikaattorit osoittavat, että alkuperäiset tavoitteet voidaan katsoa kokonaisuudessaan saavutetuiksi, jäsenvaltio voi todeta kyseisen ohjelman suoritustason tyydyttäväksi. Viimeisessä vaiheessa komissio jakaa varauksen jäsenvaltion ehdotuksesta suoritustasoltaan tyydyttäviksi todetuille ohjelmille. Edellä kuvattua menettelyä, jonka tuloksena määritellään suoritustasoltaan tyydyttävät ohjelmat, noudatetaan kaikkien tavoitteisiin 1, 2 ja 3 kuuluvien toimenpideohjelmien ja yhtenäisten ohjelma-asiakirjojen osalta. Tavoitteeseen 3 kuuluvien kansallisten ohjelmien tai yhtenäisten ohjelmaasiakirjojen sekä sellaisten alueellisten ohjelmien tai yhtenäisten ohjelmaasiakirjojen yhteydessä, joita tietyille jäsenvaltioille ominaisten erityisten oikeudellisten syiden vuoksi kohdellaan yhtenäisenä valtakunnallisena ohjelmana, suoritustasoa verrataan ohjelman eri toimintalinjojen välillä. Saman menettelyn mukaan ohjelmakauden puolivälissä todetaan ne toimintalinjat, joiden osalta saavutetut tulokset suhteessa odotettuihin tuloksiin ovat sellaisia, että suoritustaso voidaan katsoa tyydyttäväksi. 3
2.1. Vaihe 1 : Suoritustasoa kuvaavien indikaattoreiden valinta ja määrällisten tavoitteiden asettaminen Jäsenvaltio valitsee suoritusindikaattorit tiivissä yhteistyössä komission kanssa viimeksi mainitun ehdottamasta suoritustasoa kuvaavien indikaattoreiden ohjeellisesta luettelosta (44 artikla). Liitteessä I-3 esitetään kolmen valitun arviointiperusteen - tehokkuus, hallinto, rahoituksen käyttö - osalta yksittäisen ohjelman täytäntöönpanon eri näkökohtia edustavia indikaattoreita. Tavoitteena on löytää sellaiset määrälliset indikaattorit ennakko-, väli- ja jälkiarviointivaiheessa ja välttyä subjektiivisilta näkemyksiltä. Tehokkuuden arviointiperusteet: nämä indikaattorit määritellään periaatteessa ohjelma-asiakirjan täydennyksen tasolla Liitteessä I-3 ehdotetaan kahdenlaisia indikaattoreita tehokkuuden arvioimiseksi, jotka mittaavat joko toimenpiteen fyysistä toteutusta tai sen tuloksia. Ensimmäisten avulla voidaan mitata hankkeisiin myönnetyllä rahoituksella konkreettisesti toteutettua toimintaa ja jälkimmäisten avulla toimenpiteen toteuttamisesta suoralle kohderyhmälle aiheutunutta välitöntä hyötyä. Valittavien indikaattoreiden tulee liittyä tiiviisti kunkin ohjelman toimenpiteisiin ja kohdealaan. Niiden lukumäärä vaihtelee ohjelman mukaan, ja ainoa suositus on, että niiden olisi edustettava sellaisia toimintalinjoja tai toimenpiteitä, joiden rahoituskehykset muodostavat suuren osuuden koko ohjelman kustannuksista. Arviointikertomusten perusteella ohjelmakauden 1994-1999 puolivälissä tehty tämän menetelmän soveltamisharjoitus osoitti, että: sektori- tai aihekohtaisissa tavoite 1 -ohjelmissa muutama hyvin valittu indikaattori riitti pääasiallisten tavoitteiden kattavaan arviointiin; toisaalta sellaisten tavoite 1 tai 2 -alueohjelmien osalta, jotka käsittävät useita erilaisia toimenpiteitä tai toimintalinjoja, saattaa osoittautua välttämättömäksi käyttää toistakymmentä toteutumista kuvaavaa indikaattoria. Yleisesti ottaen valitut tehokkuuden indikaattorit liittyvät ohjelman keskeisimpiin toimenpiteisiin. Siksi ne määritellään vastuuviranomaisten toimesta ohjelma-asiakirjan täydennyksen yhteydessä. Vastuuviranomaisten on myös määriteltävä ohjelmakauden puoliväliin ja loppuun mennessä saavutettavat tavoitteet. Puolivälin tavoitteet tulevat olemaan oletus- tai viitearvoja, joihin saavutettuja tosiasiallisia tuloksia verrataan. 4
n laatimat valmisteluasiakirjat, nimenomaan seuranta- ja arviointi-indikaattoreiden opas, helpottanee tehokkuuden indikaattoreiden valintaa ja määrällisten tavoitteiden asettamista. Tavoitteiden taso riippuu kuitenkin paljolti ohjelmasta vastuutahojen aikaisempien vastaavanlaisten tukitoimien täytantöönpanon yhteydessä saamista kokemuksista. Valitut tehokkuutta mittaavat indikaattorit ja niille asetetut tavoitteet toimitetaan komissiolle ohjelma-asiakirjan täydennyksessä. n yksiköt esittävät alustavan arvion valinnan asianmukaisuudesta ja laadusta vertaamalla sitä aikaisemman ohjelmatyön kokemuksiin perustuviin viitearvoihin (benchmark). Hallinnon arviointiperusteet: nämä indikaattorit määritellään onjelmaasiakirjan (tai tarvittaessa toimintalinjojen) tasolla Tehokkaan täytäntöönpanojärjestelmän arvioimiseksi voidaan harkita erilaisia hallintoa kuvaavia indikaattoreita. Liitteessä I-3 esitetyllä ratkaisulla pyritään tunnistamaan rajoitettu määrä esimerkkejä määrällisesti seurattavista indikaattoreista, joiden voidaan katsoa ilmentävän hallinnon tehokkuuta. Liitteessä ehdotetaan kolmea hallinnon tehokkuutta kuvaavaa indikaattoria, jotka liittyvät seuranta- ja valvontajärjestelmään sekä hankkeiden valintamenettelyyn. Toisin kuin edellisessä kohdassa käsitellyt indikaattorit, jotka vaihtelevat kunkin ohjelman mukaan, hallinnon tehokkuutta kuvaavien indikaattoreiden tulisi olla samat kaikkien tietyssä jäsenvaltiossa tietyn tavoitteen osana toteutettavien ohjelmien yhteydessä. Ne tukeutuvat kunkin toimenpideohjelman tai yhtenäisen ohjelmaasiakirjan täytäntöönpanoa varten määrättyihin järjestelyihin (asetuksen 18 artiklan 2 kohdan d alakohta ja 19 artiklan 2 kohdan d alakohta), joista raportoidaan vuosittaisissa täytäntöönpanokertomuksissa (37 artiklan 2 kohdan d alakohta). Koska hallinto- ja lainsäädäntöjärjestelmät yksittäisessä valtiossa ovat periaatteessa yhtäläiset, myös valitut indikaattorit voisivat olla samat, jolloin ainoastaan yksittäisten ohjelmien hyväksymisvaiheessa asetettuja tavoitteita voitaisiin mukauttaa kyseessä olevan ohjelman luonteen perusteella. Ehdotukseen sisältyy myös neljäs hallintoa kuvaava indikaattori, joka on luonteeltaan enemmän laatua mittaava ja koskee arviointikertomuksen laatua. Liitteessä II on esitetty luettelo evaluoinnin laatua koskevista arviointiperusteista, joiden avulla voidaan esittää kokonaisnäkemys paitsi evaluointikertomuksen sisällöstä, joka osittain kuuluu arvioitsijan omaan vastuualueeseen, myös evaluointijärjestelmän täytäntöönpanosta (riippumattoman arvioitsijan valitseminen, toimeksianto, hallintoviranomaisen evaluaattoreille luovuttamien tietojen laatu, jne). Tehokkasta hallintoa kuvaavien indikaattoreiden valinta ja tavoitteiden asettaminen niille on tehtävä ennen ko. ohjelman lopullista hyväksymistä, jolloin valintaan osallistuvat sekä jäsenvaltion että yhteisön yhteistyökumppanit. 5
Rahoituksen käytön toteutumista kuvaavat arviointiperusteet: nämä indikaattorit määritellään ohjelma-asiakirjan (tai tarvittaessa toimintalinjojen) tasolla Liitteessä I-3 esitetyista kahdesta rahoituksen käyttöä kuvaavasta indikaattorista ensimmäinen liittyy EU-rahoituksen käyttöasteeseen. Sen avulla verrataan tosiasiallisten maksatusten tai hyväksyttävien maksupyyntöjen määrää kolmannen täytäntöönpanovuoden lopussa vuosittaisiin maksusitoumuksiin. Tyydyttäväksi suoritustasoksi ehdotetaan, että kyseiset maksut ovat 100 prosenttia kahden ensimmäisen vuoden maksusitoumuksista. Toisella rahoituksen käyttöä kuvaavalla indikaattorilla mitataan yksityisen sektorin todellista osallistumista suhteessa alkuperäisessä ohjeellisessa rahoitussuunnitelmassa vahvistettuihin tavoitteisiin. Yksityisen rahoituksen osuus, joka yleensä määritellään toimenpidekokonaisuuksien tasolla, riippuu pitkälti toimenpiteiden luonteesta. Sen vuoksi yksityiseltä sektorilta saatetut rahamäärät vaihtelevat toimenpiteiden mukaan (esim. infrastruktuuri- ja yritystukihankkeiden välillä). Ohjelmakauden puolivälissä odotusten mukaisen rahoituksen saanti yksityiseltä sektorilta on todiste lisärahoituksen tehokkaasta hankinnasta. Hallintoa kuvaavien indikaattoreiden lailla myös rahoituksen käyttöä kuvaavat indikaattorit valitaan ja niille asetetaan määrällisiä tavoitteita ohjelmien valmistelusta vastaavien viranomaisten toimesta yhdessä komission kanssa ennen ohjelmien muodollista hyväksymistä. Yhteenvetona voidaan todeta, että luettelo suoritusvaraukseen liittyvistä indikaattoreista ja niille asetetuista puolivälin tavoitteista on sisällytettävä osittain jokaiseen toimenpideohjelmaan tai yhtenäiseen ohjelmaasiakirjaan, joko ohjelman tai, jos on kyse yhtenäisestä valtakunnallisesta ohjelmasta, toimintalinjojen tasolla (hallintoa ja rahoituksen käyttöä kuvaavat indikaattorit), ja osittain ohjelma-asiakirjan täydennykseen (tehokkuutta kuvaavat indikaattorit). 2.2. Vaihe 2 : Suoritusindikaattoreiden vuosittainen seuranta Toimenpideohjelmien ja yhtenäisten ohjelma-asiakirjojen suoritustason mittaaminen on määrä toteuttaa vasta vuoden 2003 lopussa, mutta on tarpeen käyttää hyödyksi koko 3-4 vuoden jakso ohjelman hyväksymisen (2000) ja kauden puolivälissä tapahtuvan suorituskyvyn arvioinnin välillä, jotta ehdotettu menettelytapa voisi johtaa kyseiseen ajankohtaan mennessä suurimpaan mahdolliseen määrään tehokkaita ohjelmia. Suoritusvarauksen tarkoituksena ei todellakaan ole rangaista ohjelmaa, jonka suoritustaso todetaan useamman vuoden jälkeen riittämättömäksi. Sen avulla pyritään pikemminkin luomaan suotuisat edellytykset, jotta mahdollisimman moni ohjelma osoittautuisi vuonna 2004 suoritustasoltaan tyydyttäväksi. Tässä tarkoituksessa on syytä varmistua asetettujen tavoitteiden luotettavuudesta ja laadusta ja valvoa säännöllisesti tehtyjen sitoumusten 6
toteutumista. Vastuuviranomaisten on tarvittaessa ryhdyttävä hyvissä ajoin ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Kuten asetuksen 36 artiklassa seurantaindikaattoreista mainitaan, ohjelmien toteuttamisen edetessä indikaattoreilla voidaan seurata ohjelman toteutumisastetta fyysisen toteutuksen ja tulosten suhteen. Myös vuosittaisiin täytäntöönpanokertomuksiin sisältyvien tietojen avulla voidaan seurata hallintoa ja rahoituksen käyttöä kuvaavien indikaattoreiden kehitystä ko. ohjelmalle asetettuihin tavoitteisiin verrattuna. Suoritusindikaattoreiden kehittymisen vuosittainen seuranta antaa hallintoviranomaiselle ja komissiolle täsmällisen kuvan asetettujen tavoitteiden saavuttamisnäkymistä ohjelmakauden puolivälissä. Seurantakomitean kokoukset ja hallintoviranomaisen ja komission vuosittaiset tapaamiset tarjoavat tilaisuuden tarkastaa asetetut tavoitteet, käsitellä ensimmäisiä tuloksia ja päättää mahdollisesti tarvittavista korjaavista toimenpiteistä. Jos asetettuja tavoitteita täytyy tarkistaa, se edellyttäisi seurantakomitean muodollista päätöstä. 2.3. Vaihe 3 : Suoritustasoltaan tyydyttävien ohjelmien tunnistaminen Vuosittaisiin täytäntöönpanokertomuksiin (37 artiklan 2 kohdan b alakohta) ja erityisesti ohjelmakauden kolmatta vuotta (2002) käsittelevään kertomukseen sisältyvien tietojen vertaamisella puolivälin tavoitteisiin saadaan kuva suoritustasosta ohjelman tavoitteiden toteutumisen sekä hallinnon tehokkuutta ja rahoituksen käyttöä koskevien sitoumusten suhteen. n ehdotuksen (liite I-3) mukaan kaikille indikaattoreille (yhtä lukuunottamatta) on asetettava määrällinen tavoite. Tätä arvoa voidaan pitää saavutettavana suoritustasona. Jos puolivälin arvioinnissa todetaan, että suoritusindikaattorin arvo vastaa tavoitetta, suoritustaso on 100 prosenttia kyseisen indikaattorin osalta. Ohjelman puolivälin suoritustasoa voidaan pitää tyydyttävänä, jos suoritusindikaattorit kussakin kolmessa arviointiperusteryhmässä asettuvat sovitulle tasolle, esimerkiksi vähintään 75 prosenttia niiden tavoitearvoista. Liitteessä I-3 olevassa ohjeellisessa indikaattoreiden luettelossa ainoastaan väliarviointikertomuksen laatua kuvaavalle indikaattorille ei voida asettaa suoraan määrällistä tavoitetta. Siitä huolimatta edellä kuvatun periaatteen mukaisesti tämänkin indikaattorin suhteen voidaan katsoa suoritustaso tyydyttäväksi, jos esimerkiksi kahdeksan eri laatuperusteen mukaan arvioituna evaluointi on täyttänyt tasapainoisesti riittävän määrän niistä. Edellä kuvatun tarkastelun pohjalta jäsenvaltio laatii yhteistyössä komission kanssa kunkin tavoitteen 1-3 osalta luettelon suoritustasoltaan tyydyttäviksi todetuista ohjelmista (tai niiden osista). 7
2.4. Vaihe 4 : Suoritusvarauksen jakaminen Viimeistään 31. joulukuuta 2003 jäsenvaltioilla on oltava arvio valmiina kaikkien tavoitteisiin 1, 2 ja 3 kuuluvien toimenpideohjelmien, yhtenäisten ohjelma-asiakirjojen ja tarvittaessa niiden toimintalinjojen suoritustasosta, joka on laadittu tiiviissä yhteistyössä komission kanssa (44 artiklan 1 kohta). Näiden tulosten perusteella komissio puolestaan jakaa tiivissä yhteistyössä asianomaisen jäsenvaltion kanssa valituille toimenpideohjelmille, yhtenäisille ohjelma-asiakirjoille tai niiden toimintalinjoille kutakin tavoitetta varten käytettävissä olevan varauksen kokonaismäärän suhteessa niiden alkuperäisiin varattuihin määrärahoihin. Toimenpideohjelmat, yhtenäiset ohjelma-asiakirjat ja toimintalinjat, joiden suoritustasoa ei pidetä tyydyttävänä, jätetään varauksen ulkopuolelle. Varauksen piiriin hyväksytyille ohjelmille tai niiden osille myönnetty osuus varauksesta voi olla suurempi kuin neljä prosenttia niiden alkuperäisestä rahoituskehyksestä, jos kyseisen tavoitteen ohjelmien keskuudessa on ohjelmia tai niiden osia, joiden suoritustaso ei ole tyydyttävää. n on tehtävä päätös varauksen jakamisesta ennen 31. maaliskuuta 2004 samanaikaisesti puolivälin tulosten arvioinnin perusteella tehtävän ohjelmien uudelleensuuntaamista koskevan päätöksen kanssa. Suoritusvaraus ja väliarviointi On syytä panna merkille, että suoritusvaraus ja väliarviointi ovat sisällöltään kaksi erillistä toimintoa, jotka kuitenkin tukevat toisiaan. Aikataulun suhteen suoritusvaraukseen liittyvä toiminta alkaa ennen ohjelman hyväksymistä, kun taas seurantakomiteat käynnistävät väliarvioinnin vasta kolmen ensimmäisen täytäntöönpanovuoden kuluessa. Päämäärän osalta suoritusvaraus on tarkoitettu jaettavaksi vain hyvin suunnitelluille ja hallinnoiduille ohjelmille, kun väliarvioinnin tarkoituksena on valmistella tarvittaessa tarkistuksia yksittäisten ohjelmien sisällä. Väliarvioinnin tarkoituksena onkin todeta, onko mahdollisesti aiheellista tehdä muutoksia strategiavalintoihin tai suunnata uudelleen tukitoimien sisältöä sen varmistamiseksi, että rakennerahastojen sosiaalinen ja taloudellinen vaikutus on mahdollisimman suuri. Suoritusvarauksen ja väliarvioinnin yhtymäkohtana voi olla arvio, jonka arvioitsija tekee ohjelmakauden puolivälissä saavutetuista tavoitteista ja varsinkin niistä, jotka liittyvät suoritusvaraukseen, mikä osaltaan auttaa tunnistamaan tyydyttävän suoritustason saavuttaneet ohjelmat. Väliarviointikertomuksen suositusten perusteella voidaan helpottaa varauksen kohdistamista ohjelman kaikkein tehokkaimpiin toimiin. 8
3. AVOIMUUSPERIAATTEEN NOUDATTAMINEN Suoritusvarauksen jakamiselle ehdotettu menettely perustuu yksinomaan tietoihin, jotka ovat löydettavissä ohjelma-asiakirjoissa, sääntöjen edellyttämissä vuosittaisissa täytäntöönpanokertomuksissa ja väliarviointikertomuksessa. Näin ollen se ei itsessään aiheuta ylimääräisiä hallinnollisia kuluja. Valittu menettelytapa on kuitenkin pitkälle hajautettu, mikä saattaa tietyn tavoitteen osalta johtaa erilaisiin käytäntöihin saman jäsenvaltion toimenpideohjelmien ja yhtenäisten ohjelma-asiakirjojen välillä. Tästä syystä komissio suosittaa, että käytettävän käsitteistön yhdenmukaisen tulkinnan varmistamiseksi kukin jäsenvaltio nimeää yhteistyössä komission kanssa pienen neuvoa-antavan asiantuntijaryhmän, jonka kuluja rahoitettaisiin toimenpideohjelmien tai yhtenäisten ohjelma-asiakirjojen tekniseen apuun varatuista määrärahoista (ks. liite I-2). Asiantuntijaryhmä asetettaisiin heti ohjelmien täytäntöönpanon alkaessa tarkoituksena varmistaa, että indikaattoreiden valinta ja niille asetetut määrälliset tavoitteet ovat objektiivisia, sekä vahvistaa ohjelman saavuttamat tulokset, ja silla tavalla lisätä läpinäkyvyyttä selvitettäessä kunkin ohjelman suoritustasoa. Lopullinen vastuu ja päätösvalta kuuluisivat silti edelleen jäsenvaltion viranomaisille ja komissiolle. Liitteet : Liite I-1 : Liite I-2 : Liitee I-3 : Liite II : Liite III : Suoritusvaraus, neuvoston hyväksymät tekstit n julistus 44 artiklasta Suoritusvarauksen jakamisen alustavat perusteet Evaluointityön laadun arviointiperusteet Vastuunjako ja aikataulu 9
Liite I-1 Suoritusvaraus Neuvoston hyväksymät tekstit 44 artikla Suoritusvarauksen jakaminen 1. Kukin jäsenvaltio arvioi läheisessä yhteistyössä komission kanssa jokaisen tavoitteen osalta 31 päivään joulukuuta 2003 mennessä kaikkien toimenpideohjelmiensa tai yhtenäisten ohjelma-asiakirjojensa suoritustason käyttäen rajallista määrää seurantaindikaattoreita, joilla mitataan tehokkuutta, hallintoa ja rahoituksen toteutumista sekä puolivälin tuloksia suhteessa niiden erityisiin lähtötason tavoitteisiin. Jäsenvaltio määrittelee nämä indikaattorit läheisessä yhteistyössä komission kanssa ja ottaa siinä huomioon komission ehdottaman ohjeellisen indikaattoriluettelon kokonaan tai osittain, ja ne esitetään määrällisinä olemassa olevissa vuosittaisissa eri täytäntöönpanokertomuksissa ja väliarviointia koskevassa kertomuksessa. Jäsenvaltiot ovat vastuussa näiden indikaattoreiden soveltamisesta. 2. myöntää jokaisen tavoitteen osalta läheisessä yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa jakson puolivälissä ja viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2004 kultakin jäsenvaltiolta, ottaen huomioon sen institutionaaliset erityispiirteet ja kultakin osin sovellettavan ohjelmatyön, saamansa ehdotuksen pohjalta 7 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut maksusitoumusmäärärahat suorituskykyisinä pidetyille toimenpideohjelmille tai yhtenäisille ohjelma-asiakirjoille tai niiden toiminta-aloille. Toimenpideohjelmia tai yhtenäisiä ohjelma-asiakirjoja mukautetaan artiklojen 14 ja 15 mukaisesti. 7 artiklan 5 kohta Varauksen määrä Edellä 3 kohdassa tarkoitetun kunkin kansallisen ohjeellisen jaon mukaisesti kohdennetaan 4 prosenttia maksusitoumusmäärärahoista artiklan 44 mukaisesti. 10
Liite I-2 KOMISSION JULISTUS 44 ARTIKLASTA 1. täsmentää, että kunkin asianomaisen jäsenvaltion osalta suoritusvaraus jaetaan kussakin tavoitteessa sen ohjelmatyössä sovellettavien järjestelyjen mukaisesti ja ottaen huomioon sen institutionaaliset erityispiirteet, joko alue- tai muiden ohjelmien tai ohjelmien toimintalinjojen kesken. 2. n ehdottama ohjeellinen luettelo indikaattoreista on esitetty tämän julistuksen liitteenä. Jäsenvaltiot valitsevat indikaattorit, joita ne haluavat käyttää. 3. katsoo, että puolueettomuuden ja avoimuuden lisäämiseksi on aiheellista perustaa kullekin jäsenvaltiolle neuvoa-antava asiantuntijaryhmä (kaksi jäsenvaltion ja kaksi komission nimeämää jäsentä). Jäsenvaltiot päättävät komissiota kuultuaan, onko tällaisen ryhmän perustaminen tarpeellista. 4. tekee ohjelmakauden puolivälissä kertapäätöksen ohjelmien uudelleensuuntaamisesta; siihen sisältyy myös suoritusvarauksen jakaminen arvioinnin tulosten perusteella. 11
Liite I-3 OHJEELLINEN LUETTELO SUORITUSVARAUKSEN JAKAMISEN EDELLYTTÄMISTÄ INDIKAATTOREISTA Perusteet Tehokkuus 1. Fyysinen toteutus 2. Tulokset Hallinto 3. Seurantajärjestelmän laatu 4. Rahoituksen valvonnan laatu 5. Hankkeiden valinnan laatu 6. Arviointijärjestelmän laatu Rahoitus 7. Rahastojen käyttöaste 8. Kerrannaisvaikutus Kuvaus Saavutettujen tulosten vertaaminen suunniteltuihin tuloksiin (arvioitavien toimenpiteiden osuuden on oltava vähintään puolet koko ohjelman arvosta) Työllisyyden alalla saavutettujen tulosten vertaaminen suunniteltuihin tuloksiin (uudet väliaikaiset/pysyvät työpaikat, säilytetyt työpaikat) tai arvio vaikutuksista kohderyhmien työllistettävyyteen Vuosittaisten rahoitus- ja seurantatietojen kattamien ohjelmaan sisältyvien toimenpidekokonaisuuksien prosentuaalinen osuus verrattuna tavoitteisiin Vuosittaisten rahoitusta ja hallintoa koskevien tarkastusten kohteena olevien menojen prosentuaalinen osuus verrattuna tavoitteisiin Määriteltyjen valintaperusteiden mukaisesti tai kustannushyötyanalyysin avulla valikoituja hankkeita vastaavien maksusitoumusten prosentuaalinen osuus verrattuna tavoitteisiin Riippumaton laadullinen väliarviointi (ennalta määriteltyjen laatuvaatimusten mukaisesti) Maksettujen tai korvauskelpoisten menojen prosentuaalinen osuus suhteessa vuosittaisiin maksusitoumuksiin (vaatimus: menojen on oltava 100 % kahden ensimmäisen vuoden maksusitoumuksista) Yksityisen sektorin tosiasiallisen rahoituksen osuus verrattuna tavoitteisiin 12
Liite II EVALUOINTITYÖN LAADUN ARVIOINTIPERUSTEET 1. Kysymyksiin vastaaminen : Käsitelläänkö arvioinissa rahoittajien esittämiä kysymyksiä asianmukaisesti ja vastaako arviointi toimeksiantoa? 2. Arvioinnin asianmukainen laajuus : Onko ohjelman kaikkia olennaisia perusteita, sen toteutusta, tuloksia ja vaikutuksia tarkasteltu asianmukaisesti, ottaen huomioon myös sen vuorovaikutukset muiden politiikkojen kanssa ja sen ennakoimattomat seuraukset? 3. Menettelytapojen asianmukaisuus : Onko arviointi suunniteltu siten, että sen avulla voidaan antaa asianmukaisesti tärkeimpiä arviointinäkökohtia koskevat tulokset (ottaen huomioon myös niiden voimassaoloaika)? 4. Tietojen luotettavuus : Ovatko kerätyt tai käytetyt tiedot asianmukaisia? Ovatko ne riittävän luotettavia käyttötarkoitukseensa nähden? 5. Analysoinnin luotettavuus : Vastaako määrällisten ja laadullisten tietojen analysointi hyvää ammattikäytännön tasoa, onko se täydellinen ja omiaan vastaamaan täsmällisesti arviointiin liittyviin kysymyksiin? 6. Tulosten uskottavuus : Onko tulokset johdettu loogisesti ja onko ne perusteltu tietojen analysoinnin ja huolellisesti valittujen selventävien oletusten pohjalta laadittujen tulkintojen avulla? 7. Päätelmien puolueettomuus : Ovatko päätelmät täsmällisiä, ilman henkilökohtaisia näkemyksiä tai jotakin tiettyä ajatussuuntaa suosimatta laadittuja sekä riittävän yksityiskohtaisia, jotta niiden soveltaminen on mahdollista? 8. Kertomuksen selkeys : Kuvataanko kertomuksessa arvioitavan ohjelman asiayhteyttä ja päämääriä, sen järjestelyjä ja tuloksia helposti ymmärrettävässä muodossa? 13
Liite III VASTUUNJAKO JA AIKATAULU Aika Toimenpide Päävastuu Läheinen yhteistyö 1. Toimenpideohjelman tai yhtenäisen ohjelma-asiakirjan hyväksymisvaihe Vaihe 1 : Suoritustasoa kuvaavien indikaattoreiden valinta ja määrällisten tavoitteiden asettaminen (perustuu komission ohjeelliseen luetteloon) Tehokkuuden arviointiperusteet (ohjelma-asiakirjan täydennyksessä määritellyt toimenpidekokonaisuudet) Jäsenvaltio (tai hallintoviranomainen) Hallinnon ja rahoituksen käytön arviointi-perusteet (toimenpideohjelma tai yhtenäinen ohjelma-asiakirja) Jäsenvaltio Vaihe 2 : Suoritusindikaattoreiden vuosittainen seuranta Indikaattoreiden vuosittainen seuranta (36 artikla) Vuosittaiset täytäntöönpanokertomukset (37 artikla) Vuosittaiset tapaamiset hallintoviranomaisen kanssa (34 artikla) 2.Kolme ensimmäistä täytäntöönpanovuotta Hallintoviranomainen Seurantakomitea Hallintoviranomainen 3. Kauden puoliväli Vaihe 3 : Suoritustasoltaan tyydyttävien ohjelmien toteaminen Viimeistään 31.12. 2003 Vaihe 4 : Suoritusvarauksen jakaminen Viimeistään 31.3. 2004 Jäsenvaltio Jäsenvaltio 14