Moduuli 5. Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi A) Tehokas metsän uudistaminen - uudistamisen ajankohta - uudistamisketjut - kannattavuusvertailut B) Varhaisperkaus ja taimikonhoito - toimenpiteiden vaikutukset kannattavuuteen - toteuttamistavat ja tekniikat - kannattavuusvertailut
Kuka olen? Henna Hurttala, metsäasiantuntija TTS MMM, liiketaloustieteellinen metsäekonomia Mekaanisen puunjalostuksen opintoja Jatko-opinnot metsäekonomiasta; väitöstutkimus liittyen puun laatuun, ilmastohyötyihin ja puuntuotannon optimointiin Maatalousyritys Uudellamaalla: luomuun siirtyvä viljatila, jalostusyhteistyötä myllytuotteiden tuotannossa, koneurakointia ja klapikauppaa kuluttaja-asiakkaille, sekä metsätaloutta
/ha/v Arvokasvu euroina, tuottovaatimus euroina Puuston ikä, v Runkotilavuus, m 3 /ha Tukkitilavuus, m 3 /ha Kuitupuutilavuus, m 3 /ha Puuston arvo, /ha Arvokasvu /ha/v Arvokasvu-% Puuston ja maan korko /ha/v VT-männikkö, 4 % 34 167.2 8.9 148.8 1480 64 37.3 203.1 35.1 159 2338 257 17.3 99 37.3 152.9 27.2 118.9 1951 83 42.3 202.7 57.5 139 3128 234 12 130 47.3 255.2 98.2 151 4827 340 10.9 198 500 450 400 350 300 Optimikiertoaika 47.3 158.2 62.2 92.4 3128 130 52.3 196.2 103.1 89.6 4726 319 10.2 194 57.3 236.1 144.4 88.4 6593 376 8 269 58.8 247 157.4 86.2 7148 378 5.7 291 58.8 157.5 101.4 54 4726 194 63.8 186.4 131.8 52.5 6358 326 6.9 259 68.8 216.4 162 52.4 8023 334 5.2 326 73.8 244.8 192.9 49.8 9940 373 4.6 403 250 200 150 100 50 0 20 30 40 50 60 70 80 Puuston ikä, v 78.8 272.5 220.7 49.9 11740 358 3.6 474 Puuston ja maan korko Arvokasvu
Huom! Korkokanta Kiertoaika
Tähän väliin keskustelun herättämiseksi (materiaali erikseen pdf:nä)
Miksi jotain muuta kuin metsäomistajan optimia kiertoaikaa? Perinteinen puuntuotosajattelu lähti siitä, että metsänomistaja ei osallistu pääomamarkkinoille Vaihtoehtoisesti ajateltiin, että kansantalous (puunjalostus?) hyötyy, kun metsänomistajat säästävät omaisuuttaan metsiin eivätkä realisoi kulutusmahdollisuuksiaan Kansantaloudenkin kannalta resurssien käyttö on kuitenkin edullisempaa kuin pääoman ylimääräinen kartuttaminen johonkin varantoon Yksityistaloudellinen päätöksentekijä pyrkii saamaan hallinnassaan olevilla resursseilla suurimman hyödyn Metsänomistajan korkovaatimus voi johtaa negatiiviseen nykyarvoon, mutta silti omistamisen hyöty voi säilyä positiivisena markkinattomien hyötyjen vuoksi
Metsänuudistamistavan valinta Sellaisten toimenpiteiden ketju, jonka tavoitteena saada aikaan vakiintunut taimikko Sovitetaan kasvupaikan ominaisuuksiin Maalaji Ravinteisuus Vesitalous Maantieteellinen sijainti Uudistamistavan valinta: luontainen/ viljely Katsotaan tarvittaessa http://www.pirkanmaanmetsat.fi/metsakoulu/luontuud.php Talouden kannalta merkittävä asia: uudistamisviive luontainen>kylvö>istuttaminen
Viljellen vai luontaisesti varmasti vai halvalla? Lähde: Kari Hyytiäinen, Sakari Ilomäki, Annikki Mäkelä & Kaarlo Kinnunen. Economic analysis of stand establishment for Scots pine. Canadian Journal of Forest Research, Volume 36(5). Lähtökohtana 50-vuotias mäntymetsä, jota voidaan harventaa ja uudistaa eri menetelmin (optimiajankohtina) Lähtötietoina Pohjois-Hämäläisen maastokokeen seurauksena syntyneet, 10-vuotiaat mäntytaimikot (eri uudistamisketjujen seurauksena) Laskennassa maksimoitiin nettotulojen nykyarvo (NPV) 12 vaihtoehtoiselle uudistamisketjulle kiertoajan loppuun saakka Uudistamisketjujen edullisuutta tarkasteltiin 1-5% korkokannoilla Uudistamisketjut olivat istutus, kylvö, luontainen (100 puuta/ha ja 25/ha) sekä maanmuokkauksena joko tehostettu äestys, normaali äestys tai ei maanmuokkausta
Matalalla, 1% reaalikorolla maanmuokkaukseen ja keinolliseen uudistamiseen perustuvat ketjut tuottavat parhaan taloudellisen tuloksen.
Suurten perustamiskustannusten vuoksi istutuksen edullisuus kuitenkin huononee voimakkaasti koron noustessa. Luontainen uudistaminen antaa parhaan taloudellisen tuloksen 3% korolla.
Luontainen uudistaminen ja kylvö antoivat yhtä hyvän tuloksen 5% korolla. Erot taloudellisessa tuloksessa eri käsittelyjen välillä olivat merkitsevimpiä korkeilla koroilla.
Metsänviljelyn koneellistaminen haaveko vain? TTS-istutuskone ja jyrsin (1967) - istuttajana Mauno Melvasalo, puikoissa Raimo Holopainen - kone ei Suomen kivisiin maihin soveltunut, mutta sivutuotteena sitä vietiin ainakin yhdeksään maahan ulkomaille!
Taimikonhoito yleisesti Tavoite: Laadukas ja tuottoisa kasvatusmetsä mahdollisimman vähällä työllä. Taimikonhoidon jälkeen jäljellä ensiharvennukseen asti kasvatettavat puut Yleistynyt toimintamalli: sopiva maanmuokkaus, varhaisperkaus ja suhteellisen myöhään tehty taimikonharvennus (5-8 m) Omatoimisten metsänomistajien väheneminen voi lisätä painetta hoitaa taimikot kerralla kuntoon Varhainen ja voimakas alentaa kustannuksia, mutta vähentää reserviä tuhojen varalta ja huonontaa laatua Myöhäisessä taimikonharvennuksessa korkeammat kustannukset, mutta ensiharvennuksen lykkääminen parantaa kannattavuutta ja vähentää ennakkoraivauksen tarvetta kompromissi
Taimikon varhaishoito (perkaus) Varhaishoidolla vaikutetaan eniten puulajijakaumaan, myöhemmin taimikon harvennus kohdentuu pääasiassa tilajärjestykseen ja puuston laatuun Poistetaan lehtipuuvesakkoa Ajoissa tehdyt hoitotoimenpiteet säästävät työtä ja kustannuksia sekä takaavat taimikon nopean kehityksen Varmistetaan uudistamisen onnistuminen (investoinnin tuotto) Taimikon alkukehityksen turvaaminen ja tuhoriskin pienentäminen Pintakasvillisuuden torjunta Täydennysistutus tarvittaessa Taimikon varhaisperkaus 1-2 m:n pituudessa; puulajisuhteiden hallinta pääroolissa Taimikonhoidon tärkein työlaji (ratkaiseva taimien kehityksen kannalta) Täys- tai reikäperkaus Kitkeminen (koneellisesti) Usein tarpeen jo viljelyä seuraavana kasvukautena Metsälaki antaa perälaudan: Uudistusalalle on saatava vähintään 50 cm:n pituinen, vakiintunut taimikko eteläisessä Suomessa 10 vuoden, keskisessä Suomessa 15 vuoden ja pohjoisessa Suomessa 20 vuoden kuluessa uudistushakkuusta
Taimikon harvennus Tehdään 3-8 m:n valtapituudessa Mänty 5-8 m valtapituudessa tiheyteen noin 1800-2000 tainta/ha (pohjoisessa lievemmin) Tiheys ei paranna männyn laatua enää 8 metrin valtapituuden jälkeen Kylvötuppaiden harvennus voidaan tehdä kahdessa vaiheessa Kuusi kestää paremmin lehtipuiden kilpailua, mutta kasvupaikat yleensä voimakkaasti vesakoituvia 4-5 metrin pituudessa 1800 kpl/ha, pohjoisessa hiukan aiemmin Mahdollinen verhopuusto tai etukasvuinen jakso pois ennen kuin piiskaavat kuusen latvoja Puuston tiheys, tilajärjestys ja puulajisuhteet tavoitteen mukaisiksi Oikea-aikainen taimikon harvennus nopeuttaa puuston järeytymistä ja alentaa sekä taimikonhoidon että ensiharvennuksen kustannuksia Taimikonharvennus tehdään laadullisesti parhaiden ja hyväkasvuisten puiden hyväksi, riippumatta siitä, ovatko ne viljeltyjä tai luontaisesti syntyneitä Etukasvuiset, oksaiset, mutkaiset sekä huonokuntoiset ja sairaat puut poistetaan Männyt on syytä harventaa kesällä, sillä kaarnakuoriaiset (ytimennävertäjät) voivat lisääntyä talvella kaadetun, keväällä vielä tuoreen puun kuoren alla Onnistunut taimikonhoito tuottaa aikanaan laatupuuta kohtuullisin kustannuksin
Mitä ajattelette? Metsäpalveluyrittäjältä kuultua: Metsä on oikeasti uudistettu, kun ensiharvennus on tehty! Taimikonhoidon koneellistuminen: https://www.upmmetsa.fi/tietoa-jatapahtumia/metsakirjasto/videoartikkelit/koneellinen-kitkenta/
Myöhästyneessä taimikon harvennuksessa ajanmenekki ja sitä myöten kustannukset kohoavat nopeasti taimikon järeytyessä Lähde: Tapio / Metsänhoidon suositukset
KEMERA taimikonhoidossa Taimikon varhaishoito tarkoittaa taimikon perkausta ja harvennusta sekä taimikon yllä kasvavan verhopuuston poistoa ja harvennusta Tukea on haettava kirjallisesti ennen toimenpiteen aloittamista Työn voi aloittaa heti hakemuksen jättämisen jälkeen Toimenpiteen toteuttamisesta on tehtävä toteutusilmoitus Metsäkeskukselle. Ehdot taimikon varhaishoidon tuen myöntämiselle: Hakemuksessa on kerralla haettava tukea vähintään 1 hehtaarille Yksittäisen kuvion koko vähintään 0,5 hehtaaria Kasvatettavan taimikon keskipituus työn jälkeen vähintään 0,7 metriä ja enintään 3 metriä Poistuma vähintään 3 000 runkoa hehtaarilta, pohjoisessa Suomessa vähintään 2000 runkoa hehtaarilta Kaikki kannot lasketaan mukaan poistumaan, mikäli vallitsevaa jaksoa on käsitelty asianmukaisesti Työn jälkeinen tiheys enintään 5 000 runkoa hehtaarilla Hoito- ja kunnossapitovelvoite 7 vuotta Tukea ei voi saada, mikäli samalla kohteella on tuettu metsänuudistamista tai nuoren metsän hoitoa Kemerarahoituksella viimeisen 10 vuoden sisällä. Taimikon varhaishoidon tuki on 160 euroa hehtaarilta.
Vain varhaisperkaus jäi pois Esimerkkinä eteläsuomalainen kuusikko (Padasjoki) Hoidettu-vaihtoehdossa varhaisperkaus tehdään suositellussa 5 vuoden iässä ja taimikon harvennus kahdeksan vuotta myöhemmin. Hoitamaton-vaihtoehdossa varhaisperkaus jätetään tekemättä. Lisäksi taimikonharvennus myöhästyy viisi vuotta. Harvennukset tehdään harvennusmallien mukaisesti. Hoitamattomassa kohteessa ensiharvennuksen tulot jäävät alle puoleen verrattuna hoidettuun(!) Kiertoaika on molemmissa tapauksissa 63 vuotta (jolloin hoitamattoman kohteen päätehakkuutulo jää 33 % pienemmäksi) Lähde: Tapio / Metsänhoidon suositukset
Sama kohde puuntuotoksen kannalta Oikea-aikainen taimikonhoito varmistaa istutustaimikon hyvän alkukehityksen Se pohjustaa koko kiertoajalle puuston hyvän kasvun ja mahdollistaa runsaan tukkikertymän Merkittävä vaikutus vuonna viisi tehdyllä (tai tekemättömällä) varhaisperkauksella! Muut toimenpiteet ja hakkuut samat ja lähes samaan tahtiin toteutetut Lähde: Tapio / Metsänhoidon suositukset
Karri Uotila, Juho Rantala ja Timo Saksa: Kustannustehokas ja kannattava metsänuudistamisketju (Metsätieteen aikakauskirja 1/2011) Sitaatti tutkimuksesta: Esimerkkilaskelmassa todettiin 11-vuotiaan runsaslehtipuustoisen kuusikon perkauksen olevan kannattavaa ennen taimikon harvennusta. Nykytiedon mukaan kuusikko kannattaa kuitenkin varhaisperata heti, kun lehtipuusto alkaa haitata kuusten kasvua. Tällöin istutuksesta on yleensä kulunut vain 3 7 vuotta. Perkauksen optimaalinen ajoitus vaihtelee kasvupaikan olosuhteiden mukaan. Tutkimustietoa tarvitaan etenkin perkauksen taloudellisesta kannattavuudesta ja optimaalisesta ajoituksesta eri olosuhteissa.