ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN

PÄÄTÖS Nro 37/05/2 Dnro ISY-2003-Y-239 Annettu julkipanon jälkeen 13.4.2005 LUVAN HAKIJA Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ ASIA Kortesuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Vieremä. TOIMINTA Hakemus koskee Kortesuon 28,8 ha:n tuotantokunnossa olevan alueen turvetuotantoa. Samalla hakija pyytää vesilain 10 luvun 6 :n mukaista oikeutta johtaa kuivatusvedet toisen maalla olevaan ojaan. ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Hakija on 19.12.2003 saapuneessa ja 26.7.2004 täydentämässään hakemuksessa toimittanut ympäristölupavirastolle ympäristönsuojelulain mukaisen lupahakemuksen. Lisäksi hakija on 25.1.2005 toimittanut ympäristölupavirastoon vesiensuojelurakenteiden käyttöä koskevan sopimuksen. Pohjois-Savon ympäristökeskus on 2.7.2001 tehnyt Kortesuon osalta ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 :n mukaisen merkitsemisen ympäristön-

2 suojelun tietojärjestelmään ja velvoittanut samalla Vapo Oy:ä jättämään alueiden turvetuotantoa koskevat hakemukset ympäristölupavirastoon vuoden 2003 loppuun mennessä. Hakemus käsitellään ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisena ympäristölupahakemuksena. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus edellyttävät ympäristölupaa, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Kortesuon tuotantoalue ei ole sen suuruinen (yhtenäinen tuotantopinta-ala yli 150 ha), että siihen olisi sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA). Hakija katsoo olevansa selvillä hankkeiden ympäristövaikutuksista YVA-lain 25 :n edellyttämällä tavalla. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 5 c) nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Hakijalla on hallussaan Kortesuolla maata yhteensä 57,42 ha, joka on kokonaan vuokrattu alueen maanomistajilta. Kortesuon tuotantoalueen toiminnalle ei ole aikaisempia viranomaishyväksyntöjä tai lupia. Kortesuolla turvetuotantoa omilla alueillaan harjoittava Mari Tikkanen ja Vapo Oy ovat 20. ja 21.1.2005 tehneet sopimuksen siitä, että Mari Tikkasen tuotantolohkoilta saa johtaa kuivatusvesiä Vapo Oy:n hallitsemien vesiensuojelurakenteiden kautta. Ylä-Savon maakuntakaavassa, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 9.4.2003, Kortesuo on merkitty turvetuotantoalueeksi. Alueella ei ole voimassa maakuntakaavaa yksityiskohtaisempaa asema- tai yleiskaavaa.

3 YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Tuotantoalueen sijainti ja sen ympäristö Kortesuon turvetuotantoalue sijaitsee Vieremän kunnan Salahmin kylässä noin 12 km Vieremän keskustasta koilliseen välittömästi Iisalmi-Pyhäntä valtatien 88 länsipuolella. Kortesuon tuotantoalue on ollut alkuperäiseltä tuotantoalaltaan 56,6 ha, mutta tuotantoa jatketaan enää 28,8 ha:n alalla. Mari Tikkasen hallitsemat Kortesuon yhteispinta-alaltaan 8,5 ha:n turvetuotantolohkot rajautuvat Vapo Oy:n tuotantoalueeseen. Kortesuon länsipuoli on enimmäkseen ojitettua metsämaata. Suon pohjois-, itä- ja eteläpuolella on runsaasti peltoalueita. Salahminjärvi on noin kilometrin etäisyydellä Kortesuon itäpuolella. Valtatie 88 kulkee järven ja Kortesuon välissä. Lähin asutus on noin 250-300 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Alle 500 metrin etäisyydellä on yhteensä viisi asuntoa ja 500-1 000 metrin etäisyydellä lisäksi 11 vakituista tai loma-asuntoa. Salahminjärven rannalla on runsaasti asutusta ja loma-asuntoja. Kortesuota lähin vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue on Karjunmäen luokkaan I kuuluva alue noin 1,6 km suon kaakkoispuolella. Kortesuon ympäristön taloudet saavat talous- ja käyttövetensä Salahminrannan vesiosuuskunnan vesijohtoverkosta. Karttatarkastelun perusteella hakijalla ei ole tiedossa alueelta lähteitä, lampia tai muita pienvesiä. Kortesuon läheisyydessä ei ole Natura 2000 -ohjelman alueita tai muita valtakunnallisten suojeluohjelmien alueita. Vesien purkureitti ja vesistön tila Kortesuo sijaitsee Vuoksen vesistöalueen latvoilla Iisalmen reitin Salahminjärven lähivaluma-alueella (4.541).

4 Kortesuon turvetuotantoalueen vedet johdetaan noin 500 metriä pitkän laskuojan kautta Murennusjokeen, joka saa alkunsa Salahminjärvestä noin kilometri laskuojan yhtymäkohdan yläpuolella. Murennusjoki laskee noin 15 km Kortesuon alapuolella Vieremänjärveen. Salahminjärven lähivaluma-alueen pinta-ala on 53,8 km 2 ja järvisyys noin 10 %. Valuma-alueen alarajalla tien nro 5950 sillalla yläpuolinen pinta-ala on 488 km 2 ja järvisyys noin 5 %. Murennusjoessa on säännöstelypadot sekä valtatien 88 että tien nro 5950 silloilla. Salahminjärven pinta-ala on 523 ha ja sen säännöstelyväli on 1,6 metriä. Järven suurin syvyys on 35,5 metriä. Murennusjoen laskennallinen keskivirtaama on 4,8 m 3 /s ja kesä-syyskuun laskennallinen ylivirtaama 10,8 m 3 /s ja alivirtaama 1,3 m 3 /s. Kortesuon turvetuotannon vaikutuksia alapuolisen vesistön tilaan ei ole tarkkailtu. Ympäristöhallinnon vedenlaatutietojen mukaan Salahminjärvi on humuspitoinen ja suhteellisen tummavetinen järvi. Veden fosforipitoisuus, joka on ollut kesällä keskimäärin 33 µg/l, ilmentää rehevyyttä. Typpipitoisuudet ovat olleet suhteessa alhaisempia. Myös kesäajan a-klorofyllipitoisuudet, jotka kuvaavat kasviplanktonin biomassaa, ovat olleet korkeita. Salahminjärven pintaveden happipitoisuus on ollut kesäisin keskimäärin hyvä ja talvisin tyydyttävä. Järvi on syvä ja talvikerrostuneisuuden aikaan happi on kulunut pohjan läheisyydestä lähes loppuun. Myös loppukesällä happitilanne on ollut selvästi heikentynyt. Heikon happitilanteen vallitessa sekä rautaa että fosforia on liuennut pohjasedimentistä veteen. Murennusjoen veden laadusta on tietoja noin neljä kilometriä Kortesuon laskuojan alapuolelta. Joen vesi on humuspitoisuudeltaan ja väriarvoiltaa Salaminjärven veden kaltaista. Joen kokonaisravinnepitoisuudet ovat havaintojaksolla 1992-2002 olleet jonkin verran järven keskimääräisiä tasoja korkeampia. Murennusjoen happitilanne on ollut hyvä ja kiintoainepitoisuudet alhaisia.

5 Ennen Murennusjoen havaintopaikkaan jokeen laskee Kulvepuro, jonka vesi on ollut keskimäärin selvästi tummempaa sekä humus-, ravinne- ja kiintoainepitoisempaa kuin Murennusjoessa. Kulvepuron valuma-alueella on turvetuotantoa. Kalasto ja kalastus Hakijan esittämät tiedot kalataloudesta perustuvat Vieremän osakaskunnan esimiehen haastatteluun. Murennusjoki on paikallisesti merkittävä virkistyskalastuskohde, jossa kalastaa arviolta 50-100 henkilöä. Kalastus on pääasiassa vapa- ja katiskakalastusta, verkkokalastus on melko vähäistä. Murennusjoella pidetään vuosittain useita onkikilpailuja. Tärkeimpiä saalislajeja ovat hauki ja kuha, lisäksi saadaan ahventa, madetta, lahnaa, säynettä ja särkeä. Taimenta, harjusta, siikaa ja ankeriasta on myös esiintynyt jonkin verran saaliissa. Murennusjoen haukikanta on hyvä ja nykyisin myös joen kuhakanta on hyvä. Se on peräisin Salahmin- ja Vieremäjärviin tehdyistä istutuksista. Murennusjoki on aikaisemmin ollut hyvä rapujoki, mutta rapukanta taantui 1980-luvulla. Viime vuosina rapukanta on ollut elpymässä ja joella on muutamia ravustajia. Joen kalatalouskäytölle aiheutuu Salahminjärven säännöstelystä ongelmia, koska joessa on ajoittain vähän vettä. Pyydysten likaantuminen ei ole ollut merkittävää, kaloissa ei ole esiintynyt makuhaittoja. Kortesuon turvetuotannon aiheuttamaa pölyä on ajoittain laskeutunut Salahminjärvelle asti. SELOSTUS TOIMINTASUUNNITELMASTA Kortesuon turvetuotanto Kortesuolla hakijalla on turvetuotantoa kahdessa lohkossa niin, että lohkolla 1 tuotannossa on 5,4 ha ja lohkolla 2 tuotannossa on 23,4 ha. Tuotannosta poistuneita alueita on 10 ha lohkolla 1 ja 14,3 ha lohkolla 2.

6 Kortesuon tuotantoalueet on vuokrattu turvetuotantoon 1980-luvun alussa, jonka jälkeen alueet on kunnostettu ja turvetuotantoa aloitettu vuonna 1986. Tähän mennessä turvetta on tuotettu 368 000 m 3 ja jäljellä olevat turvevarat ovat noin 80 000 m 3. Tuotanto tulee loppumaan viimeistään vuonna 2015. Optimaalisissa olosuhteissa alueen turvevarat riittäisivät täydellä tuotantoteholla vain 4-6 vuodeksi. Turvevarojen hyödyntäminen Kortesuon matalilla ja heikosti kuivatettavilla alueilla on kuitenkin suuresti riippuvainen sääolosuhteista. Huonoina vuosina turvetta ei juurikaan saada nostettua. Kortesuolla tuotetaan turvetta pääasiassa mekaanisella kokoojavaunulla ja 10-20 % imuvaunulla mallia JIK-40. Polttoturve toimitetaan Kuopion Energialle ja Savon Sellu Oy:lle Kuopioon sekä Fortum Oy:lle Lapinlahdelle. Vapo Oy Energialle on sertifioitu ISO 14001 standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä (sertifikaatti nro 98-HEL-AE057) sekä ISO 9002 standardin mukainen laatujärjestelmä (sertifikaatti nro 97-HEL-AQ-484). Kuivatusvesien käsittelymenetelmät ja paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Kortesuon vesiensuojelurakenteina ovat laskeutusallas ja sarkaoja-altaat lietteenpidättimineen. Lohkon 2 vedet johdetaan lisäksi laskeutusaltaan tavoin toimivaan kokoojaojaan kaivettuun levennykseen, josta vedet johdetaan lohkolla 1 olevaan pumppausaltaaseen. Siitä ne pumpataan tuotantoalueen alapäässä olevalle laskeutusaltaalle. Pumppausajan ulkopuolella lohkolta 2 tulevat tulvavedet johdetaan ojassa laskeutusaltaaseen. Kortesuon tuotantoalueella ei ole eristysojia, vaan reunaojiin tulee myös ulkopuolisia vesiä. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan myös edelleen alueen laskeutusaltaan kautta. Samaan Kortesuon laskeutusaltaaseen johdetaan myös Mari Tikkasen tuotantolohkojen vesiä noin 5,4 ha:n tuotantoalalta. Lisäksi Tikkasen suunnitellun tuotantoalueen laajennuksen (5 ha) vedet on esitetty johdettavaksi tämän laskeutusaltaan kautta. Vesien johtamisesta on Vapo Oy:n ja Mari Tikkasen välinen sopimus. Kortesuo on vanha tuotantoalue, jolle edellä kuvatut vesiensuojelurakenteet on jo rakennettu. Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole sellaisia alueita, joille voisi rakentaa toimivan pintavalutuskentän. Näin pintavalutus ei ole teknisesti toteuttamiskelpoinen vesiensuoje-

7 luvaihtoehto. Kemiallinen käsittely ei ole alueen pienuuden ja tuotannon loppuvaiheen vuoksi taloudellisesti toteuttamiskelpoinen vaihtoehto Hakijan mukaan alueen vesienpuhdistusrakenteet täyttävät parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteen (BAT) vaatimukset. Liikennejärjestelyt Turpeen kuljetus Kortesuolta tapahtuu maantiekuljetuksena pääosin talvikuukausien aikana Kuopioon ja Lapinlahdelle. Keskimääräinen vuotuinen ajosuorite on noin 50 rekkakuormaa. Koska tuotantoalue on valtatien 88 välittömässä läheisyydessä, turvetta ei tarvitse kuljettaa paikallisteitä pitkin. Tuotantoaikana työmaaliikenne on urakoitsijoiden ja heidän työntekijöittensä henkilöautoliikennettä. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden eikä niiden kuljetustarpeita juurikaan ole. Tuotannossa käytettävät vetotraktorit tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantotoiminnassa käytettävät aineet ja niiden varastointi Turpeen tuotannossa Kortesuolla käytetään kolmea traktoria, joiden yhteen laskettu kevyen polttoöljyn kulutus on tuotantokauden aikana noin 15 000 litraa. Työmaalla säilytettävä polttoainemäärä on tuotantoaikana kesällä noin 4 200 litraa. Poltto- ja voiteluaineet säilytetään tukikohdassa niille varatuissa paikoissa. Polttoaineen varastointi ei edellytä vallitilan rakentamista, koska säiliötilavuus on alle 15 m 3 (KTM:n päätös 15.4.1985/313). Säiliöiden sijainti esitetään vuosittain päivitettävässä työmaan paloturvallisuussuunnitelmassa.

8 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN SEKÄ VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vesistöt Kortesuon turvetuotannon aiheuttamaa vesistökuormitusta on hakemuksessa arvioitu Pohjois-Savon ympäristökeskuksen laskeutusaltaallisten tarkkailusoiden (4 kpl) vuosien 2000-2002 tulosten perusteella. Kortesuon 28,8 ha:n tuotantoalueen keskimääräinen tuotantovaiheen bruttokuormitus on 2,8 kg kiintoainetta, 20 g fosforia ja 600 g typpeä päivässä. Alivalumakausina kuormitus on selvästi keskimääräistä pienempää. Esimerkiksi Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen vuosien 1999-2001 tarkkailuaineiston perusteella alivalumatilanteen kuormituksen arvioidaan olevan laskeutusaltaisilla tuotantoalueilla noin 25 % tuotantokauden keskimääräisestä kuormituksesta. Voimakkaiden sateiden aiheuttamien valuntahuippujen aikana kuormitus voi olla huomattavasti keskimääräistä suurempaa. Merkittävä osa tuotantokauden kokonaiskuormituksesta voi joutua alapuoliseen vesistöön varsin lyhyinä ylivalumajaksoina. Kortesuon turvetuotantoalueen kuormituksen vesistövaikutukset on arvioitu laimennussuhteen perusteella Murennusjoessa Kortesuolta tulevan laskuojan alapuolella. Kortesuon turvetuotantoalueen (28,8 ha) kuormituksen aiheuttamat laskennalliset pitoisuuslisäykset jäävä Murennusjoessa pieniksi ja ne ovat myös hyvin pieniä suhteessa joessa havaittuihin pitoisuuksiin. Kortesuolla on tällä hetkellä poistunut tuotannosta 24,3 ha ja koko alue tulee poistumaan tuotannosta viimeistään vuoteen 2015 mennessä. Tuotannosta poistuneiden alueiden kuormitus ja sen myötä vesistövaikutukset saattavat alkuvaiheessa olla lähes samaa tasoa kuin tuotannossa olevilla alueilla. Kortesuon valumavedet lisäävät kuitenkin omalta osaltaan Murennusjoen rehevyyttä ja pohjan liettymistä, joskin vaikutukset ovat vähäiset. Kortesuon turvetuotannon vaikutukset alapuolisessa vesistössä eivät ole niin merkittäviä, että niillä hakijan mukaan olisi vaikutusta rantakiinteistöjen vesistösidonnaiseen käyt-

9 töön. Siten perusteita kiinteistökohtaisten korvausvelvoitteiden asettamiselle ei ole olemassa. Kortesuon turvetuotannon aiheuttama vähäinen ravinne- ja kiintoainekuormitus vaikuttaa osaltaan Murennusjoen veden laatuun. Kuormitus lisää alapuolisessa vesistössä erilaisia kalastukseen liittyviä haittoja, jotka ilmenevät veden tummuutena, pyydysten likaantumisena ja pohjan liettymisenä. Kalojen käyttökelpoisuuteen kuormituksella ei arvioida olevan vaikutusta. Käytännössä yksittäisen turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä kuten metsäojitus, muut turvesuot, maatalous ja asutus. Kortesuon tuotantoalueen vähäinen kuormitus huomioon ottaen sen kalataloudellisten haittavaikutuksien ei arvioida ylittävän kompensaatiotoimia edellyttävää vaikutustasoa. Pohjavesialueet, kaivot ja pienvedet Kortesuon turvetuotantoalueen lähiympäristössä ei ole vedenhankintaa soveltuvia pohjavesialueita, joihin turvetuotannolla voisi olla vaikutuksia. Kortesuon lähiympäristössä ei ole myöskään lampia tai vastaavia pienvesiä tai tiedossa olevia lähteitä. Alueen taloudet saavat talousvetensä vesijohtoverkosta. Pölyvaikutukset Turvetuotannon ilmapäästöt ovat lähinnä tuotantoaikaista pölyämistä sekä turpeen noston ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Liikkuminen kuivalla turvekentällä sekä turpeen siirtely kuormauksen, aumauksen ja lastauksen yhteydessä aiheuttavat pölyämistä. Turpeen nostosta aiheutuvat pölypäästöt ajoittuvat kesän poutajaksoihin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen sen sijaan keskittyy talvikauteen. Tuotettavan turpeen laatu vaikuttaa pölyävyyteen. Mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Tuulen nopeus ja suunta vaikuttavat pölyämiseen ja haitan leviämiseen. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttavat myös asutuksen tai vesistön läheisyys, maaston muodot sekä suojaavan puuston esiintyminen.

10 Tuotantomenetelmistä imuvaunu aiheuttaa eniten pölyämistä erityisesti silloin, kun turve on tummaa ja pitkälle maatunutta. Vanha imuvainumenetelmä aiheuttaa selvästi enemmän pölyhaittoja kuin mekaaninen kokoojavaunu. Nykyisin imuvaunuihin on saatavana pölyerottimia. Selvästi likaavana pölyn viihtyvyyshaittarajana on pidetty laskeumaa 10 g/m 2 /kk. Tämän rajan ylittäviä laskeumia on Vapo Oy:n tuotantoalueiden pölytarkkailuissa vuosina 1988-1995 havaittu noin 100 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Noin 300 metrin etäisyydelle asti turvepöly voi muodostaa yli puolet haittaa aiheuttavasta pölymäärästä. Turvepöly ei juurikaan lisää laskeumaa yli 1 000 metrin päässä työmaa-alueesta. Pölyisimpien työvaiheiden (kuormaus, ajo aumaan ja auman muotoilu) aikana ja erityisesti sääolosuhteiden ollessa epäsuotuisat (kova tuuli tai lämpötilainversio) vaikutusalue saattaa olla suurempi. Kortesuon ympäristössä on mitattu pölylaskeumaa, hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuuksia ja kokonaisleijumaa vuosina 1996 ja 1997. Vuonna 1998 alueella on tehty turvepölyn leviämismittauksia eri työvaiheiden aikana. Tehtyjen selvitysten mukaan vuonna 1997 Kortesuon ympärillä, 50-4 000 m:n etäisyydellä kiintoaineen laskeuma vaihteli keräysjaksoittain välillä 0,19-3,5 g/m 2 /kk. Suurimmat laskeumat havaittiin tuotantoalueen läheisyydessä ja laskeuman määrä väheni etäisyyden kasvaessa. Keskimääräinen kiintoainelaskeuma oli 100-150 m:n etäisyydellä suosta välillä 1,0-1,2 g/m 2 /kk ja 200 m:n etäisyydellä keskilaskeuma jäi alle taustatasona pidettyä 1 g/m 2 /kk. Hengitettävien hiukkasten ulkoilman ohjearvoon (PM 10 70 µg/m 3 ; valtioneuvoston päätökset 480/96 ja 481/96) verrattavat mitatut pitoisuudet jäivät Kortesuolla kesällä 1996 mataliksi (11-26 µg/m 3 ). Kesällä 1997 mitattiin kesää 1996 korkeampia pitoisuuksia (25-49 µg/m 3 ). Keskiarvoilla tarkasteltuna Kortesuon kokonaisleijuman (TSP) ja hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuudet vastasivat taajamien asuntoalueilla kesäisin esiintyviä pitoisuuksia, mutta suurimmat tunti- ja vuorokausipitoisuudet olivat suurempia kuin taajamien asuntoalueilla ja osittain korkeampia kuin vilkasliikenteisten katujen läheisyydessä. Mittausten aikaan Kortesuolla oli vielä käytössä vanha imuvaunumenetelmä. Uuden pölyerottimilla varustetun imuvaunun päästöt arvioitiin jäävän keskimäärin matalammal-

11 le ja niiden arvioitiin leviävän suppeammalle alueelle. Laskennalliset pitoisuusarvot arvioitiin olevan maksimissaan noin 50 % vanhaan imuvaunuun verrattuna Vuoden 1998 pölyhiukkasmittauksissa tuotantoalueen ympärillä vallitsevat kokonaisleijuman lisäys (TSP) oli Ilmatieteen laitoksen tekemien mallilaskelmien mukaan noin 2 km:n säteellä korkeimmillaan luokkaa 10 µg/m 3. Lisäys edustaa lähes kokonaisuudessaan hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ). Vuonna 1998 Kortesuolla oli jo käytössä pölyerottimella varustettu imuvaunu. Kortesuon turvetuotannon lähitiloille aiheuttamista pölyhaitoista on tehty kaksi valitusta 1990-luvun puolivälissä ennen kuin tuotannossa siirryttiin käyttämään pölynerottimilla varustettua imuvaunua ja yksi valitus vuonna 2000. Nykyisin Kortesuolla tuotetaan jyrsinturvetta pääasiassa mekaanisella kokoojavaunulla (80-90 %) ja vähäisessä määrin pölynerottimella varustetulla imuvaunulla. Pölyhaittojen vähentämiseksi tuotantotoiminta lopetetaan nykyisin illalla klo 21.00 mennessä. Tuotantoaikana toiminta keskeytetään, mikäli tuuli kuljettaa pölyä asutukseen päin. Kortesuon ympärillä lähin asutus sijaitsee noin 250-300 m suosta itään, minkä lisäksi asutusta on jonkin verran 500-1 000 m:n etäisyydellä suon pohjois-, itä- ja eteläpuolella. Tällä suunnilla on runsaasti peltoja sekä myös jonkin verran pölyn leviämistä estävää metsää. Meluvaikutukset Tuotantokaudella melua aiheutuu työkoneiden liikkumisesta turvekentällä sekä turpeen kuormauksesta. Tuotannosta aiheutuva melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuodessa noin 30-50. Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin edetessään maan pintaa pitkin. Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana loka-huhtikuussa melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Nykyisin turvetuotannon lupamenettelyssä sovelletaan terveydensuojelulain (763/94) nojalla annettuja 55 db (päiväaikainen klo 7.00-22.00 keskiäänitaso) ja 50 db (yöaikainen klo 22.00-7.00) ulkoäänitasoja. Useimpien työvaiheiden aikana ympäristömelulle annetut

12 ohjearvot eivät ole mallitarkasteluissa tai kontrollimittauksissa ylittyneet tuotantokentän ulkopuolella. Useissa työvaiheissa melu on suurimmaksi osaksi traktorien aiheuttamaa melua, joka esim. jyrsinturpeen kääntämisessä ja karheamisessa on verrattavissa pellon muokkausta tekevän traktorin aiheuttamaan meluun. Meluisimpien työvaiheiden (kunnostustoimet, palaturpeen keräys) päiväaikainen ohjearvo 55 db voi ylittyä 200-300 m:n etäisyydellä ja yöaikainen ohjearvo 50 db 500 m:n etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Turpeen kokoamisen aiheuttama melutaso oli neljällä Vapo Oy:n suolla tehdyissä tutkimuksissa noin 100-150 metrin etäisyydellä melulähteestä noin 50 db. Kortesuolla meluhaitta keskittyy tuotantoalueen läheisyyteen. Tuotantotoiminnasta aiheutuvan melun ei arvioida ylittävän ohjearvoja lähimmissä kiinteistöissä normaaliolosuhteissa. Epäedullisissa olosuhteissa (esimerkiksi kova myötätuuli) ja mikäli käytetään keskimääräistä enemmän melua aiheuttavaa kalustoa voi toiminnan aiheuttama melu ylittää terveydensuojelulain nojalla annettujen äänitasojen (55 db päivällä ja 50 db yöllä) ohjearvot lähimmissä kiinteistöissä. Tuotantoalueesta 500-1 000 m:n etäisyydellä sijaitsevissa kiinteistöissä ohjearvot eivät tuotantovaiheessa todennäköisesti ylity. Melun häiritsevyys ei ole riippuvainen ainoastaan melun voimakkuudesta, vaan myös sen laadusta, kestosta ja toistuvuudesta. Impulssimainen melu on korkeiden meluhuippujen takia haitallisempaa kuin tasaisesti jatkuva melu. Melun häiritsevyys lisääntyy melun voimakkuuden vaihdellessa, sillä voimakas epäjatkuva melu vetää huomion puoleensa ja muiden ärsykkeiden havainnointi heikkenee. Yöaikaan kuuluva melu häiritsee yleensä enemmän kuin päiväsaikainen melu. Ympäristömelun haitat koetaan yleisenä häiritsevyytenä. Kortesuolla ei ole tehty meluselvityksiä. Tuotantotoiminnan aiheuttamista meluhaitoista ei ole tullut valituksia Vapo Oy:lle tai Iisalmen seudun kuntayhtymän ympäristöosastolle. Kortesuo sijaitsee valtatie 88:n vieressä. Valtatiellä on oma vaikutuksensa alueen melutasoon. Kortesuolta tapahtuvien turvekuljetusten aiheuttama melun lisäys jää valtatiellä kokonaisuuteen nähden vähäiseksi.

13 Tuotantotoiminnassa syntyvät jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Turvetuotannossa syntyy talous-, muovi- ja öljyjätteitä. Jäteöljy, ongelmajätteet sekä sekajäte kerätään keräilypisteeseen, josta ne tarpeen mukaan pakataan ja merkitään siten, että niistä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Eri jätetyypeille on varattu omat keräysastiat ja ne on varustettu nimikylteillä. Aumamuovi varastoidaan työmaalla olevissa varastopaikoissa muut jätteet tuotantoalueen tukikohdassa. Työmaan jätehuoltosuunnitelmissa ilmoitetaan vuosittain jätteen laatu ja määrä, jätteen poiskuljettaja sekä tyhjennysjaksot. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Turvetuotanto aiheuttaa työn luonteen ja ajankohdan (kuiva kesäkausi) vuoksi ympäristölle paloturvallisuusriskin. Työmaalle laaditaan vuosittain paloturvallisuussuunnitelma, joka on kuvattu ISO 9002 standardin mukaisessa laatujärjestelmässä. Työmaille on nimetty palo- ja pelastusorganisaatio. Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain päivitetyt suokohtaiset paloturvallisuussuunnitelmat. Tulipaloriskin lisäksi hätätilanteita voi syntyä patojen murtumisten, poikkeuksellisten rankkasateiden tai tulvien sekä polttoaineiden toimitusten ja varastoinnin yhteydessä. Kortesuon turvetuotannolla on ympäristöluvan saatuaan oltava laissa ympäristövahinkovakuutuksesta tarkoitettu vakuutus. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Kortesuon tuotantoalue on kuulunut vuodesta 2003 alkaen Pohjois-Savon turvetuotantoalueiden yhteistarkkailuun. Tarkkailua esitetään jatkettavaksi yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Kortesuon alapuolisessa vesistössä ei ole ollut kalataloudellista tarkkailua. Hakija ei esitä pöly- ja meluvaikutusten tarkkailemista.

14 TUOTANTOALUEEN JÄLKIHOITO JA -KÄYTTÖ Hakijan mukaan tuotannosta poistuvien alueiden jälkihoitoa koskevilla ympäristölupaan liitettävillä määräyksillä tarkoitetaan näiden alueiden haitallisten ympäristövaikutusten lähinnä vesistövaikutusten estämistä ja vähentämistä toimenpitein sekä tarkkailua. Kortesuolla tuotannosta poistuneiden alueiden valumavedet johdetaan tuotannossa olevien alueiden vesien kanssa samaa reittiä. Kortesuolla kaikki tuotantoalueet ovat vuokrattuja. Ne palautetaan sopimuksen mukaan maanomistajille, jotka päättävät alueidensa jälkikäytöstä. Tähän mennessä tuotannosta poistunut alue (24,8 ha) on maatalouskäytössä. Todennäköisin jälkikäyttö myös myöhemmin turvetuotannosta poistuvilla alueilla on maatalous. Vuokrasopimusten mukaan vuokra-alueet tulee palauttaa vuokranantajalle kuivatukseltaan metsätalouden käyttöön soveltuvina. Turvetuottajalle kuuluu vastuu alueen jälkihoidosta, johon kuuluvat tarpeettomien rakennelmien ja rakennusten pois siirtäminen ja alueen siivoaminen. TOISEN MAALLA OLEVAN OJAN KÄYTTÄMINEN VESIEN JOHTAMISEEN Hakija esittää, että sille myönnettäisiin vesilain 10 luvun 6 :ssä tarkoitettu oikeus johtaa kuivatusvedet toisen maalla olevaan ojaan. Pyyntö koskee tiloja Huttula RN:o 31:3 (244 m), Lamperi RN:o 6:35 (165 m), Kortepuro RN:o 6:9 (9 m), Lahdenpohja RN:o 6:108 (55 m) ja Murennoskoski RN:o 69:0 (40 m). Ojaa ei ole tarpeen syventää miltään osaltaan. Vesien johtamisesta ei aiheudu kiinteistöille ja niiden toiminnoille korvattavaa vahinkoa tai haittaa. Hakijalle on asetettava vakiintuneen oikeuskäytännön mukainen velvoite ojan kunnossapidosta.

15 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Vieremän kunnassa 8.9-8.10.2004 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille yhtäaikaisesti Mari Tikkasen Kortesuon turvetuotantoalueen (Vapo Oy:n tuotantoalueeseen rajautuvat lohkot) ympäristölupahakemuksen (dnro ISY-2004-Y-89) kanssa. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Iisalmen Sanomissa 8.9.2004. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Pohjois-Savon ympäristökeskukselta, Pohjois-Savon TE-keskuksen kalatalousyksiköltä, Vieremän kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisena toimivalta Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymältä ja Vieremän kunnalta. Lausunnot 1. Pohjois-Savon ympäristökeskus toteaa, että hakemuksen mukainen turvetuotanto Kortesuolla täyttää ympäristönsuojelulain vaatimukset eikä tuotannosta aiheudu merkittävää haittaa, rasitusta tai ympäristön pilaantumista, kun toiminnassa otetaan huomioon ympäristökeskuksen lausunnossaan esittämät toimenpiteet. Ympäristökeskus on lausunnossaan vaatinut seuraavaa: - Koska tuotantoalueen eteläosa on pääosin poistunut tuotannosta, johdetaan suurin osa tuotantotoiminnan kuivatusvesistä kahden altaan kautta. Kun tuotanto alueella muutoinkin on loppuvaiheessa, katsoo ympäristökeskus, että hakijan esittämät vesienkäsittelymenetelmät ovat Kortesuolla riittävät. - Tarkastuksella syksyllä 2003 on todettu, että varsinainen laskeutusallas on matala. Myös hakemuksessa esitetyn altaan mitoituksen mukaan altaan lietetila (3 m 3 /ha) on pienempi kuin mitoitusohjeet edellyttävät (vähintään 4 m 3 /ha). Laskeutusallas tulee kunnostaa niin, että se täyttää mitoitusohjeen vaatimukset kaikilta osin. - Hakemuksen mukaan tuotantoaluetta ei ole eristysojitettu, vaan alueelle tulee myös ulkopuolisia vesiä. Ulkopuoliset vedet tulee mahdollisuuksien mukaan ohjata tuotantoalueen ohi. Mikäli se ei ole mahdollista, tulee ulkopuolisten vesien määrä ottaa huomioon laskeutusaltaan mitoituksessa. - Laskeutusaltaaseen johdetaan myös suurin osa viereisen Mari Tikkasen turvetuotantoalueen kuivatusvesistä. Ne tulee ottaa huomioon altaan mitoituksessa.

16 - Kortesuolla käytetään jyrsinturpeen tuotannossa mekaanista kokoojavaunumenetelmää ja vähäisessä määrin pölynerottimella varustettua imuvaunua, joten tuotantomenetelmät ovat mahdollisimman vähän pölyäviä. Kortesuon turvetuotantotoiminnasta on kuitenkin tullut valituksia pölystä, viimeisin vuonna 2000, jolloin on jo ollut käytössä vähän pölyävät tuotantomenetelmät. - Lähimpään asuttuun tilaan on matkaa 250-300 metriä, joten pölyhaitta asutukselle on mahdollinen. Hakemuksen mukaan toiminta keskeytetään, mikäli tuuli kuljettaa pölyä asutukseen päin. Tuulen nopeuden ja suunnan seurantaa varten tuotantoalueella tulee olla tuulipussi tai muu vastaava menetelmä. - Turvetuotantoalueen toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää ympäröivillä asuntoalueilla ulkona klo 07-22 välisenä aikana A-painotettua ekvivalenttitason (L Aeq ) arvoa 55 db eikä klo 22-07 välisenä aikana arvoa 50 db. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla ulkona melutaso ei saa ylittää päivällä tasoa 45 db ja yöllä tasoa 40 db (Vnp melutason ohjearvoista 993/1992). Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän melua aiheuttavia työkoneita ja -menetelmiä. - Kortesuon jätekatokseen kerätään myös ongelmajätteitä (jäteöljy, suodattimet). Syksyn 2003 tarkastuksessa havaittiin, että jäteöljyä oli valunut maaperään. Keräys tulee olla siten järjestetty, ettei ongelmajätteitä pääse maaperään. - Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet tulee toimittaa ensisijaisesti hyödynnettäväksi. - Syksyn 2003 tarkastuksessa havaittiin, että polttoöljysäiliön lähellä oli valunut polttoöljyä maaperään. Alueella varastoitavien polttonesteiden, ongelmajätteiden ja muiden kemikaalien varastointi ja keräily on järjestettävä niin, että niiden pääsy ympäristöön estetään. Polttonestesäiliöiden tulee olla suoja-altaallisia tai kaksivaippaisia tai muuten sellaiselle tiivispohjaiselle alustalle sijoitettuja, että vuodot maaperään estetään säiliövuodon tai tankkauksen yhteydessä. Säiliöiden purkuletkussa tulee olla ylitäytönestin. - Mahdolliset koneiden huoltopaikat on järjestettävä tiivispohjaiselle alustalle ja huollot on tehtävä niin, että vuodot maaperään estetään. - Tuotannon aikainen vesistötarkkailu voidaan toteuttaa hakijan esittämällä tavalla yhteistarkkailuna Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelman mukaisesti. Yhteistarkkailuohjelman mukaan virtavesitarkkailu Kortesuolla suoritetaan valitsemalla kolme tarkkailupistettä (tuotantoalueelta lähtevä oja, yläpuolinen ja alapuolinen vesistö). Erillistä kuormitustarkkailua Kortesuolle ei ole tarpeen järjestää, vaan kuormitus lasketaan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti erillisten tarkkailusoiden ominaiskuormituslukujen keskiarvon avulla. - Kortesuolla ei ole ollut pölytarkkailua, mutta pölyn aiheuttamista haitoista on valitettu. Tästä syystä Kortesuon pölyvaikutusten seuraamiseksi on syytä aloitetaan niin sanottu silmämääräinen seuranta. Tällöin hakijan sopii lähitalouksien (noin 500 m) kanssa tarkkailusta niin, että tarkkailevat taloudet ilmoittavat mahdollisesta haitasta nimetylle hakijan yhteyshenkilölle. Mikäli haittaa esiintyy, tulee hakijan tarkastaa kohde, jossa haitta on todettu. Lisäksi hakijan tulee sopia haitan kärsijän kanssa tarvittavista toimenpiteistä ja korvauksista sekä ilmoittaa asiasta ympäristökeskukseen.

17 - Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle sekä Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. - Toiminnassa syntyvistä jätteistä ja ongelmajätteistä on pidettävä kirjaa jätelain 51 :n mukaisesti. - Kortesuon alueet ovat kokonaan vuokrattuja, joten maanomistaja päättää tuotantoalueiden jälkikäytöstä. Hakijan tulee pitää alueen vesienkäsittelyrakenteet kunnossa siihen saakka, kunnes turvetuotannosta aiheutuva vesistökuormitus on kokonaan päättynyt. Tuotannon päätyttyä hakijan tulee siivota alue ja poistaa tarpeettomat rakennelmat ja laitteet. 2. Pohjois-Savon TE-keskuksen kalatalousyksikkö on esittänyt, että lupa Kortesuon turvetuotantoon voidaan myöntää määräajaksi. Edellytyksenä on, että Vapo Oy ja Mari Tikkanen velvoitetaan istuttamaan kompensaationa turvetuotannon kalataloudellisesta haitasta Murennusjokeen joka toinen vuosi 500 kpl 1-vuotiaita vähintään 10 cm:n pituisia järvitaimenen poikasia tai arvoltaan vastaava määrä muita kaloja TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Perusteluinaan TE-keskus on todennut, että turvetuotannon jätevedet laskevat osaltaan Murennusjoen kalataloudellista arvoa. Haitta muodostuu lähinnä laskeutuvan kiintoaineen elinympäristöä heikentävästä vaikutuksesta sekä rehevöitymisen kalastukselle aiheuttamasta haitasta. 3. Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä ja 4. Vieremän kunta ovat samansisältöisissä lausunnoissaan vaatineet, että Kortesuon vesistötarkkailu tulee toteuttaa hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaan ja tarkkailu tulee sisällyttää edelleen Pohjois-Savon turvetuotantoalueiden yhteistarkkailuun. Vaikka kysymyksessä on vanha tuotantoalue, tulisi toiminnassa pyrkiä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Tuotantoalueen toiminta on myös tuotantokauden ulkopuolella järjestettävä niin, ettei synny ympäristöhaittoja. Turpeen aumausalueiden kuntoon tulee kiinnittää huomiota niin, ettei turvetta pääse alueen kuivatusojiin aumauksen aikana.

18 Tuotantoalueen toiminnassa käytettävien aineiden (polttoaineet, voiteluaineet, öljyt ja jäähdytinnesteet) varastointi ja käsittely tulisi järjestää niin, ettei niitä pääse maahan tai ojiin ja edelleen vesistöön. Huolto- ja tankkauspaikkojen tulee olla tiivispohjaisia ja mahdolliset ylivuodot tulisi estää. Alueella toimivien urakoitsijoiden on oltava selvillä toiminnalle asetetuista lupaehdoista. Muistutukset 1. AA ja BB (tila Honkala RN:o 31:1) ovat lausuneet, että he eivät puolla ympäristölupahakemusta. Muistuttajien tila sijaitsee Kortesuohon nähden valtatien 88 toisella puolella. Kortesuon turpeennostosta on ollut kesäisin pöly- ja meluhaittaa. Turvetta on nostettu, vaikka ihan selvästi on ollut havaittavissa tuulen kuljettavan turvepölyä asumukselle. Pölyhaitat ovat olleet huomattavia; muun muassa pyykin kuivaaminen ulkona kesäisin on ollut lähes mahdotonta. Ikkunanpuitteet ja yläpohjaeristeet ovat täysin turvepölyn peitossa ja lisäksi turvepölyä tulee tuuletusikkunoista sisätiloihinkin aiheuttaen ylimääräistä siivoamista. Turpeennostosta on ollut myös meluhaittaa, sillä turvetta on nostettu pitkälle puoleen yöhön. 2. CC ja DD (tila Pitkäkangas RN:o 31:2) ovat tehneet 1. muistutuksen kanssa samansisältöisen muistutuksen. Muistuttajien tila sijaitsee Kortesuohon nähden valtatien 88 toisella puolella Honkalan tilan vieressä. HAKIJAN SELITYS Pohjois-Savon ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakija lausuu, että Kortesuon tuotannossa oleva ala on vuonna 2005 noin 15 ha ja tuotanto kestää noin 2-3 vuotta. Poisluovutetuilla alueilla ojat ovat heinittyneet ja ottavat kiinni kuormitusta, myös kiintoainetta. Levennetty kokoojaoja ennen pumppausta pidättää hyvin lohkon 2 vedet ja vähentää altaalta 1 lähtevää kuormitusta. Tähän nähden ja ottaen huomioon alkuperäisen al-

19 lasmitoituksen alueella, jonka maaperä vielä on hyvin eroosioherkkää, ei ole kuormituksen vähentämistarkoituksessa järkevää suorittaa mitään allas- tai ojankaivutöitä. Turvetuotannon aiheuttama kuormitus ja rakenteiden kunnossapitovelvollisuus päättyy, kun maanomistaja ottaa tuotannosta luovutetun alueen esimerkiksi peltomaana viljelykäyttöön. Alueen palauttaminen maanomistajalle tapahtuu vuokrasopimuksen ehtojen, jotka mukailevat ympäristökeskuksen lausunnossa esitettyjä seikkoja, mukaisesti. Pohjois-Savon TE-keskuksen lausunnon johdosta hakija lausuu, että hakemussuunnitelman kalatalousvaikutusarvion perusteella hakija ei näe perusteita vaaditulle hoitovelvoitteelle. Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ja Vieremän kunnan lausuntojen johdosta hakija viittaa vesiensuojelun tehostamisen osalta hakemuksessa ja ympäristökeskuksen lausunnossa sekä siitä annetussa selityksessä esitettyyn. Muistutusten 1. ja 2. johdosta hakija lausuu, että hakemuksessa on esitetty pölyhaitan estämistoimenpiteenä toiminnan keskeyttäminen, kun pölyä kulkeutuu asutukseen päin. Tämän myös Pohjois-Savon ympäristökeskus on katsonut riittäväksi. Hakija on myös hyväksynyt ympäristökeskuksen esittämän niin sanotun silmämääräisen pölyseurannan järjestämisen. Hakijan käsityksen mukaan ohjearvot ylittävää meluhaittaa ei aiheudu. Luvan myöntämisedellytykset täyttyvät. MERKINTÄ Ympäristölupavirastossa on ollut samanaikaisesti käsiteltävänä Mari Tikkasen Vapo Oy:n tuotantoalueeseen rajautuvan Kortesuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemus (dnro ISY-2004-Y-89).

20 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU ASIOIDEN KÄSITTELEMINEN YHDESSÄ Ympäristölupavirasto antaa samanaikaisesti päätöksen numero 38/05/2 Mari Tikkasen Vapo Oy:n tuotantoalueeseen rajautuvan Kortesuon turvetuotantoalueen ympäristölupaasiassa. Perustelu: Asioiden ratkaiseminen ympäristönsuojelulain 40 :n nojalla samanaikaisesti on tarpeen, koska hankkeiden yhteiset pöly- melu- ja vesistövaikutukset on lupaharkinnassa otettava huomioon. LUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Vieremän kunnan Salahmin kylässä sijaitsevan Kortesuon 28,8 ha:n tuotannossa olevan alueen turvetuotantoon. Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle vesilain 10 luvun 6 :n mukaisen oikeuden johtaa Kortesuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet ja myös tehdyn sopimuksen nojalla yhtiön käsittelemät Mari Tikkasen Vapo Oy:n tuotantoalueeseen rajautuvan Kortesuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet tiloille Huttula RN:o 31:3 (244 m), Lamperi RN:o 6:35 (165 m), Kortepuro RN:o 6:9 (9 m), Lahdenpohja RN:o 6:108 (55 m) ja Murennoskoski RN:o 69:0 (40 m) tehdyssä laskuojassa alapuoliseen vesistöön. Luvan saajan on huolehdittava laskuojan kunnossapidosta. Turvetuotantoalueelta johdettavista vesistä kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi tuotantoalueen alapuolisessa vesistössä määrätään istutusvelvoite. Muuta hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa hankkeista ei ennalta arvioiden aiheudu. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä ilmeneviä lupamääräyksiä. Lupa on voimassa määräaikaisena vuoden 2009 loppuun.

21 LUPAMÄÄRÄYKSET Vesien johtaminen 1. Kortesuon turvetuotantoalueen vedet johdetaan laskuojassa Murennusjokeen, joka laskee Vieremänjärveen. Vesiensuojelurakenteet ja niiden hoito 2. Tuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteina ovat sarkaojien lietesyvennykset ja päisteputkipidättimet. Lohkolta 2 (tuotantopinta-ala 23,4 ha) vedet johdetaan ensin kokoojaojan syvennykseen ja siitä pumppaamalla tuotantoalueen laskeutusaltaaseen. Pumppausajan ulkopuolella tulvavedet lohkolta 1 johdetaan ojassa laskeutusaltaaseen. Lohkolta 1 (tuotantopinta-ala 5,4 ha) vedet johdetaan edellä mainittuun laskeusaltaaseen. Vesiensuojelurakenteiden sijainti on esitetty hakemussuunnitelman täydennyksen liitteessä 1. 3. Kortesuon turvetuotantoalueen laskeutusaltaaseen johdetaan myös tuotannosta poistuneiden ja siitä poistuvien lohkojen vesiä, Mari Tikkasen Kortesuon turvetuotantolohkojen vesiä sekä tuotantoalueen ympäristöstä tulevia vesiä. Tuotannosta poistuvilta alueilta vedet on johdettava vesiensuojelurakenteiden kautta niin kauan kuin vesistä saattaa aiheutua haitallisia vaikutuksia vesistössä. 4. Kortesuon laskeutusallas on kunnostettava viimeistään tuotantokauden 2006 alkuun mennessä niin, että sen mitoitusvaluma on 300 l/s/km 2 ja lietetila vähintään 4 m 3 /ha. Mitoituksessa on otettava huomioon laskeutusaltaan koko valuma-alue. Tarvittaessa laskeutusaltaan seinämät on tuettava eroosion ehkäisemiseksi. Laskeutusallas on varustettava pintapuomilla ja veden korkeutta säätävällä poistoveden patorakenteella (esimerkiksi patolaatikko). Kaikkien edellä mainittujen vesiensuojelurakenteiden on oltava käytössä ennen tuotannon aloittamista kesällä 2006. Laskeutusaltaan kunnostamisen valmistumisesta on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle.

22 5. Laskeutusallas, kokoojaojan levennys ja sarkaojien lietesyvennykset on pidettävä kunnossa ja tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Ojastojen ja laskeutusaltaan kunto on tarkastettava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet on korjattava välittömästi. Muut vesistökuormitusta vähentävät rakenteet (mm. päisteputket, pintapuomit) on pidettävä kunnossa. Auma-alueiden ja ojien väliin on jätettävä suojavyöhyke, jotta lastausten yhteydessä turvetta ei joudu ojiin. 6. Vesiensuojelurakenteisiin voidaan niiden toiminnan tehostamiseksi tehdä sellaisia Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yksityiseen tai yleiseen etuun. Päästöt ilmaan ja melu 7. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turpeen pölyämistä aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Imuvaunut on varustettava pölynerottimilla. Turpeen tuotanto ja lastaus on pyrittävä ajoittamaan tuulen suunta ja voimakkuus huomioon ottaen niin, että tuotantoalueilta leviää mahdollisimman vähän pölyä lähimpien asuntojen suuntaan. Pölyämistä aiheuttavat tuotantotyöt on keskeytettävä, mikäli tuuli kuljettaa pölyä asutukseen päin. Tuulen suuntaa ja nopeutta on tuotantoalueella seurattava tuulipussilla tai muiden vastaavien laitteiden avulla. 8. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava niin, että kuorma ei voi pölytä häiritsevästi. 9. Laite- ja työmenetelmävalinnoin sekä töiden ajoituksella on huolehdittava siitä, että turvetuotannon aiheuttama melu ei lähimpien asuttujen kiinteistöjen alueella ylitä klo 7.00-21.00 A-painotettua ekvivalenttitason (L Aeq ) arvoa 55 db. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla ulkona melutaso ei saa ylittää päivällä tasoa 45 db.

23 Pölyä tai melua aiheuttavaa toimintaa (turpeen nosto ja tuotantoalueen kunnostustyöt) ei saa tehdä klo 21.00-07.00 välisenä aikana. Polttoaineet ja öljyt 10. Toiminnassa käytettävien aineiden (mm. polttoaineet, voiteluaineet ja öljyt) varastointi ja käsittely on järjestettävä niin, että niiden pääsy ympäristöön estetään. Polttoainesäiliöiden purkuletkuissa tulee olla ylitäytönestimet. Koneiden huolto- ja tankkauspaikkojen on oltava tiivispohjaisella alustalla. Jätteet 11. Toiminnassa syntyvät jätteet lajitellaan ja varastoidaan asianmukaisesti sekä toimitetaan hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Jätteet on varastoitava siten, että niistä ei aiheudu vaaraa ympäristölle. 12. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka. Häiriö- ja poikkeustilanteet 13. Luvan saajan on pidettävä ajan tasalla suunnitelmaa, joka koskee toimintaa häiriö- ja poikkeustilanteiden aikana sekä ylläpidettävä toimintavalmiutta erityistilanteiden varalta. Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyyntyneelle maa-ainekselle.

24 Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu 14. Vapo Oy:n ja Mari Tikkasen on yhdessä tarkkailtava Kortesuon toimintojensa ympäristövaikutuksia. 15. Luvan saajan on pidettävä toiminnasta käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä tuotantokausittain tiedot tuotannosta, vesiensuojelurakenteiden käytöstä ja niistä seikoista, joilla on toiminnan päästöjen kannalta merkitystä. 16. Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu toteutetaan Pohjois-Savon turvetuotantosoiden (19.5.2003) tarkkailuohjelman mukaisesti. Kortesuo sisältyy ohjelman virtavesitarkkailuun, jossa vuodesta 2004 alkaen otetaan kolmen vuoden välein neljä kertaa vuodessa purkuojasta ja Murennusjoesta ojan ylä- ja alapuolelta. 17. Turvetuotannon aiheuttamaa pölyn määrää tuotantoalueista alle 500 metrin etäisyydellä sijaitsevien asuinrakennusten pihoilla on tarkkailtava Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Yhtiön ja Mari Tikkasen yhteinen esitys tarkkailun toteuttamisesta on toimitettava ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 18. Pohjois-Savon ympäristökeskus voi muuttaa tarkkailuohjelmia tarpeelliseksi katsomallaan tavalla. 19. Kuormitus- ja vesistötarkkailun vuosiraporttien tulokset on toimitettava Pohjois- Savon ympäristökeskukselle ja Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Pölytarkkailun tulokset on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.

25 Kalatalousvelvoite 20. Luvan saajan on vuodesta 2005 alkaen joka toinen vuosi istutettava Murennusjokeen hankkeen vaikutusalueelle 500 kpl 1-vuotiaita vähintään 10 cm:n pituista järvitaimenen poikasta tai rahalliselta arvoltaan vastaava määrä muita kaloja Pohjois-Savon TEkeskuksen hyväksymällä tavalla. Istutussuunnitelma on toimitettava TE-keskuksen hyväksyttäväksi viimeistään kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaisuudesta. Ennakoimattoman vahingon korvaaminen 21. Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella. LUVAN VOIMASSAOLO JA TOIMINNAN LOPETTAMINEN Luvan voimassaolo Lupa on voimassa 31.12.2009 saakka. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 :ssä ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Toiminnan lopettaminen Tuotannosta poistettujen ja siitä lupakaudella poistuvien alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesiensuojelurakenteiden kautta siihen asti, kunnes Pohjois-Savon ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muusta syystä ole enää tarpeen.

26 Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. Tuotannon loputtua hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet (laskeutusallas) kunnossa niin kauan, kunnes ympäristökeskus on todennut, että niiden kunnossapito ei enää ole tarpeen tai siihen saakka, kunnes vesiensuojelurakenteiden käyttövastuu on sopimuksella siirretty alueella turvetuotantoa erillisellä luvalla harjoittavalle turvetuottajalle. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntäminen Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti turvetuotannosta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Oikeus tuotantoalueiden kuivatusvesien johtamiseen toisen maalle tehdyssä ojassa voidaan vesilain 10 luvun 6 :n nojalla myöntää. Luvan haltija vastaa turvetuotannosta aiheutuvasta ojan kunnossapidosta. Kortesuo on Ylä-Savon maakuntakaavassa osoitettu turvetuotantoalueiksi. Lupaharkinnassaan ympäristölupavirasto ottaa huomioon valtioneuvoston 19.3.1998 tekemään periaatepäätökseen vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2005 sisältyvän kannanoton, jonka

27 mukaan turvetuotantoa pyritään suuntaamaan jo tuotannossa oleville tai jo ojitetuille soille. Kortesuon turvetuotantoalue on ollut käytössä jo lähes 20 vuotta. Hakija on ilmoittanut lausunnoista ja muistutuksista antamassaan selityksessä, että tuotanto kestää alueella noin 2-3 vuotta. Tämän vuoksi ja ympäristökuormituksen ajallisen keston rajaamiseksi lupa myönnetään määräaikaisena vuoden 2009 loppuun asti. Tämä mahdollistaa alueen turvevarojen hyödyntämisen loppuun myös siinä tapauksessa, että lupakauteen sisältyy turvetuotannon kannalta sääolosuhteiltaan epäedullisia vuosia. Lupamääräysten perustelut Vesienkäsittelyä määrätään tehostettavaksi muun muassa mitoittamalla laskeutusallas turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa 19.9.2003 (Ympäristöministeriön moniste 117) annettujen mitoitusarvojen mukaisesti. Vesienkäsittelyn tehostaminen määrättyä laajemmin ei ole alueen olosuhteet ja tuotannon lyhyt kesto huomioon ottaen tarkoituksenmukaista. Vesistöpäästöjen rajoittamiseksi edellytetään käytettäväksi vanhan tuotantoalueen olosuhteisiin soveltuvaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pintavalutuksen käyttöönotto ei ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista. Mitoitukseltaan riittävä laskeutusallas on vanhalla tuotantoalueella riittävä vesiensuojeluvarustus, kun otetaan huomioon myös alapuolisen vesistön tila ja sen muu käyttö sekä tuotannon loppuminen viimeistään vuonna 2009. Kortesuon lähistöllä sijaitsee asutusta, jolle turvetuotannon pölystä ja melusta voi aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Melu- ja pölypäästöjen vähentämiseksi on siksi tarpeen antaa erilliset määräykset. Hakijan esityksen mukaisesti tuotantotoiminta määrätään lopetettavaksi klo 21.00-07.00 väliseksi ajaksi. Pölypäästöjen vaikutuksen selvittäminen erillisen suunnitelman mukaan on tarpeen.

28 Asumiseen ja loma-asumiseen käytettyjen alueiden päiväaikaiselle melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 6 :n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä. Jätehuollon edistämisen ja jätteiden vähentämisen kannalta on tärkeää, että jätteen haltija on selvillä hallinnassa olevan jätteen määrästä, lajista, laadusta, alkuperästä ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Häiriö- ja poikkeustilanteiden ja niiden syiden seuranta on tärkeää haittojen arvioimiseksi ja niiden ennaltaehkäisemiseksi. Luvan haltijan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamasta kuormituksesta ja sen vaikutuksesta ympäristöön. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten ja ennakoimattomien vahinkojen varalta. Aiheutuvan kalaveden tuoton alentumisen kompensoimiseksi määrätään istutusvelvoite. Velvoitteen määrää harkittaessa on otettu huomioon tuotantoalueen vesiensuojelun perustaso ja kuormituksen aiheuttama hoidon tarve. Kuormituksessa on mukana myös luvan saajan ja Mari Tikkasen välisen sopimuksen perusteella hakijan laskeutusaltaaseen tuleva ulkopuolinen kuormitus. Tässä tapauksessa velvoite määrätään TE-keskuksen vaatimuksen mukaisesti istutuksena. Tarvittaessa istutuslajia voidaan kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla vaihtaa rahalliselta arvoltaan vastaavaan muuhun kalataloudellisia haittoja vähentävään toimenpiteeseen. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskeva määräys perustuu ympäristönsuojelulain 72 :ään. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Pohjois-Savon ympäristökeskuksen, Pohjois-Savon TE-keskuksen, Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ja Vieremän kunnan esittämät vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä näkyvällä tavalla.