JOKIKYLÄN JA MURRON ALUEEN RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ LUONNOS Nähtävillä 12.9. 11.10.2018 1. Maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristökohteet: Kellontörmän pihapiiri (mk-2) Törmä 564-410-31-38 Kellontörmän pääosin 1870- ja 1880-luvuilla rakennettu pihapiiri on maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde. Kohteella on rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa. Kellontörmän pihapiiriin kuuluvat pääasiassa 1870- ja 1880-luvuilla rakennetut päärakennus, kesätupa, navettarakennus, tallirakennus, savusauna, kaksi aittaa, riihi, paja ja elosuoja, jotka ovat säilyneet lähellä alkuperäistä asuaan. Rakennukset muodostavat perinteisen tiiviin neljältä sivulta rajatun ja kulmistaan avoimen pihapiirin. Päärakennus sijaitsee luoteis-kaakkosuuntaisesti pihan koillisreunalla ja navettarakennus on sitä vastapäätä lounaisreunalla. Perimätiedon mukaan pihapiirin on rakentanut seppä Jaakko Haapalahti 1870 80-luvuilla. 1
1870-luvulla on rakennettu päärakennus, jossa on pirtti, veranta, porstua, keittiö ja kaksi kamaria. Toinen pääty on liitetty ilmeisesti myöhemmin, sillä verannon vieressä, liitoskohdassa olevassa raudassa on vuosiluku 1909. Kamaripään alla on kaksi kellaria. Rakennus on rossipohjalla ja siellä on jäljellä vanhat uunit. Kamareissa on peltikuoriset pönttöuunit. Tallirakennus, savusauna, riihi, aitat ja navettarakennuksen itäpäässä oleva vanha navetta ovat ilmeisesti myös 1870 80-luvuilta. Tallin seinässä on vuosiluku 1874, ja rakennuksen pohjoispään puohin seinässä on kirjoitus: 1880 on tehty tämä puohi. Todennäköisesti seppä on heti muutettuaan rakentanut myös pajan itselleen. Pajassa on jäljellä sen sisustus ahjoineen ja palkeineen. Vanhan navetan kehä muutettiin karjaladoksi, kun uusi navetta rakennettiin sen länsipuolelle. Laajennus tehtiin mahdollisesti 1920-luvulla. Navetan edessä on vinttikaivon jalusta. Tilalla oli karjaa 1970-luvun lopulle asti. Pihapiirissä oleva kesätupa on korotettu mahdollisesti samaan aikaan, kun pirtti rakennettiin. Rakennuksessa on tupa ja kaksi kamaria. Ainoastaan rakennuksen pohjoispäädyn huoneessa on kiviuuni. Rakennuksessa asuivat kesäisin lapset ja rengit. Savusaunaan on lisätty pukuhuone 1900-luvun alussa. Vilja-aitta on lähes alkuperäisessä kunnossa, ja sen sisällä ovat paikoillaan lautarakenteiset laarit. Toinen aitoista on muutettu puuhuoneeksi, ja sen patsasjalkarakenteesta on poistettu patsaat sammakko- ja hiirilankkujen välistä. Riihen etuseinässä kurkihirren alla on vuosiluku 1873. Perimätiedon mukaan riihessä on säilytetty ruumiita. Elosuoja on rakennettu 1930-luvulla. Rakennusta on käytetty myös puimahuoneena ja siellä on ryski. Rankorakenteiset autotallit on rakennettu 1940-luvun lopulla. Jääkellari on rakennettu vanhaan maakuoppaan. Kellarin päällä oleva varasto on ilmeisesti 1930-luvulta. Sotien jälkeen kellaria on käytetty mm. autotallina, jonka vuoksi sen eteen on tehty ajoluiska. Kiiminkijoen rannassa on ollut pyykinpesupaikka. 2
Jokelan koulu (mk-3) Puistola 564-410-6-79 Vuonna 1925-26 rakennetussa Jokelan koulussa ja sen piharakennuksissa on 1920- luvun klassismin tyylipiirteitä. Koulurakennus on arkkitehtitoimisto Borg, Sirén ja Åberg suunnitteleman koulutyypin Maalaiskoulu numero II piirustusten mukainen. Kohteella on rakennushistoriallista, historiallista ja maisemallista arvoa. Jokikylän koulupiiri jaettiin vuonna 1924 kahteen osaan ja toinen koulu päätettiin perustaa Jokelaan ns. Navettaniemelle. Koulu aloitti toimintansa ensin vuokrahuoneissa syyslukukaudeksi 1925, ja koulurakennus valmistui seuraavana vuonna arkkitehtitoimisto Borg, Sirén ja Åberg suunnitteleman koulutyyppi Maalaiskoulu numero II piirustusten mukaan. Pihapiiriin kuuluvat lisäksi piharakennus ja sauna. Koulurakennuksessa oli alun perin kaksi luokkaa: ylä- ja alakansakoulu ja molempien opettajille asunnot. Luokkien lisäksi koulutiloihin kuuluvat pohjoispäädyn eteinen ja yläkerran aula sekä eteläpäädyn keittiö. Länsisivulla sijaitsevat asunnot: alakerrassa kaksi huonetta ja yläkerrassa kolme. Luokat ja asuinhuoneet ovat eri tasoissa. Osittain kaksikerroksisessa koulurakennuksessa on 1920-luvun klassismin tyylipiirteitä. Hirsirunko ulottuu tasakertaan asti. Päädyt ovat matalammat kuin keskiosa, jossa luokat sijaitsevat. Rakennuksessa on talouskellari ja kylmä ullakko. Lähes kaikki pönttöuunit ovat edelleen käytössä. Koulu toimi rakennuksessa vuoteen 1966 asti, jolloin se lakkautettiin. Sen jälkeen opettajien asunnot ovat olleet vuokrattuna asuinkäyttöön ja luokkatiloissa on toiminut mm. Haukiputaan työväenopiston piirejä. Vuodesta 2000 lähtien Jokelan koulu on vuokrattu Jokikylän kyläyhdistykselle. Koululla järjestetään kyläyhdistyksen tapahtumia, mm. hiihtokilpailut talvella; yhdistys pyrkii myös vuokraamaan rakennusta erilaisiin juhliin ja muihin tapahtumiin. Rakennus on talvisin käytössä koko viikon: neljänä päivänä on Seurakunnan perhe- ja lastenkerhot. Yläkerrassa on iltaisin kankaankudontaa sekä pienoisampumarata hirvimiehillä. Myös Kiiminkijoen opiston taidepiiri toimii rakennuksessa. Vuokratuloilla kylätoimikunta kattaa lämmityskulut. Vuonna 2003 sattuneeseen tulipaloon asti rakennuksessa oli myös kaksi vuokralaista. Kunta korjasi palovahingot, mutta huoneistot ovat käyttämättömiä. Rankorakenteisessa piharakennuksessa on liiteri, varasto, kolme ulkovessaa, lato sekä hirsirunkoinen navetta, joka ei tiettävästi ole koskaan ollut käytössä. Piharakennukseen on asennettu peltikatto vuonna 2001. Rakennuksesta purettiin tiilikatto ja sen alla ollut pärekatto. 3
Jokikylän koulu (mk-4) Pellikka 564-410-120-0 Jokikylän koulu on maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde. Kohteella on rakennushistoriallista, historiallista ja maisemallista arvoa. Ensimmäinen Haukiputaalainen koulu aloitti toimintansa Simppulan talossa vuonna 1875. Koulu paloi 1895, ja kun oppilaita oli runsaanlaisesti, päätettiin rakentaa kaksi uutta koulua. Näistä toinen rakennettiin Jokikylään sotilastorpan maille. Koulu aloitti toimintansa 30.9.1899. Tilojen käytyä ahtaiksi ja osan luokista toimittua jonkin aikaa vuokrahuoneissa Jokikylän koulua laajennettiin uudella rakennuksella 1938. Jokikylän koulu on yksi vanhimmista Haukiputaalla yhä alkuperäisessä käytössään olevista kouluista. Jokikylän raitin varrella sijaitsevaan kokonaisuuteen kuuluu kaksi eri-ikäistä koulurakennusta. Niistä vanhempi, vuonna 1899 valmistunut koulurakennus edustaa 1800-luvun klassistista kertaustyyliä. Rakennus on harjakattoinen, pitkä rakennus. Julkisivut ovat vaakapaneloidut, ikkunat kuusiruutuiset. Ikkunoiden pellityksen tasalla kiertää vaakalista. Päädyissä olevien ikkunoiden molemmin puolin on pienet vinoneliön muotoiset ikkunat. Pihan puolella on kaksi isoa lasikuistia. Uudempi koulurakennus on J. Karvosen hieno 1920-luvun klassistisen rakennusmestariarkkitehtuurin tyylinäyte. Rakennuksiin on tehty aikojen kuluessa korjauksia ja muutoksia. Rakennuksia on peruskorjattu viimeksi 1989. Mm. ikkunat ja ovet on vaihdettu. 4
Torvelan ja Suutarin pihapiirit (mk-1) Suutari ja Ylitalo (ent. Torvela) 564-410-46-9 ja 564-410-46-18 Torvelan ja Suutarin tilojen muodostama rakennusryhmä, johon kuuluu useita perinteisiä hirsirakennuksia 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta, on maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Alueella on rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa. Suutarin tila on jaettu vuonna 1910 kahden veljeksen Jaakon ja Kustaan kesken. Kustaa Suutari rakensi vanhan pihapiirin viereen uudet rakennukset (nyk. Torvela) ja Jaakko jäi vanhan pihapiirin isännäksi. Jaakko Suutari teki aikoinaan rekiä ja muita hevoskaluja, ja Kustaa Suutari puolestaan oli tunnettu kirvesmies ja rakentaja. Kaksi tilaa muodostivat 1900-luvun alussa umpipihan, jonka jokainen sivu oli suljettu rakennuksilla. Kärrytie kylältä tuli vanhemman päärakennuksen ja kivinavetan välistä keskelle pihaa, ja jatkui navettarakennusten välistä karjakujana metsälaitumille. Enimmillään pihapiiriin kuuluivat kaksi asuinrakennusta, kaksi navettarakennusta, kaksi kesäkeittiötä, kolme aittaa, kellari, puohirakennus, saunarakennus, puuliiteri, kaksi tai kolme riihtä ja elosuojaa, palvaamo, kaksi pajaa, varastolato ja autotalli. Lisäksi niityillä oli vielä muutama lato. Kustaa Suutarin talossa oli aikoinaan monia edistyksellisiä keksintöjä: Navettarakennuksen luoteispäädyssä on ollut tuulimylly, jonka tuottamalla energialla nostettiin vettä kaivosta, ja tuotettiin sähköä. Navettarakennuksen sisällä oli vanha laivan höyrykattila vesisäiliöineen ja myöhemmin myös sähkömoottori. Pihan poikki johti rautainen vesijohto asuinrakennukseen. 5
2. Paikallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöalueet ja kohteet: Jokikylän vanhin asuinrakennus (pk-5) Iivarila (ent. Sipola, ent. Takkula) 564-410-23-1 Asuinrakennus on paikallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde. Kohteella on rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa. Asuinrakennus on mahdollisesti Jokikylän vanhin talo, sillä tuvan vanhimmat hirret ovat ehkä 1700-luvulta. Rakennus on ollut alun perin savupirtti. Kunnan rekisterissä on vuosiluku 1912, mutta omistajan tietojen mukaan päärakennus olisi vuodelta 1864. Rakennukseen on tehty useita muutoksia. Pihapiirissä on lisäksi vanha aitta ja vuonna 1971 valmistunut navetta. 6
Vierekkäin rakennetut pihapiirit (pk-9) Kuikan mahdollisesti jo 1800-luvun puolella rakennetun pihapiirin viereen on vuonna 1940 rakennettu Kirstilän, nykyisen Möykänmäen, asuinrakennus ja piharakennus. Pihapiirit muodostavat yhdessä paikallisesti arvokkaan kulttuuriympäristöalueen. Alueella on rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa. Kohde ilmentää myös maaseudun kulttuuriympäristön kerroksellisuutta. Kuikka 564-410-41-44 Kunnan tiedoissa löytyy kirjaus vuodelle 1850. Vanha asuinrakennus on hirsirunkoinen ja vuorattu vaaka- ja pystylaudoituksella. Myös molemmat piharakennukset ovat osittain hirsirunkoisia ja huopakatteen alta näkyy pärekatto. Möykänmäki (ent. Kirstilä) 564-410-41-50 Kunnan tiedoissa löytyy sekä asuinrakennukselle että talousrakennukselle kirjaus vuodelle 1940. 7
Asuinrakennus ja pihapiiri 1910-luvulta (pk-1) Alasiirtola ja Mummula (ent. Siirtola) 564-410-9-79 ja 564-410-9-115 Kiiminkijoen rantaan vuonna 1920 valmistunut asuinrakennus pihapiireineen on paikallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde. Kohteella on rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa. Vanha päärakennus sijaitsi 1900-luvun alussa joen länsipuolella. Koska pääosa tilan maista sijaitsi joen itäpuolella, talo siirrettiin joen yli nykyiselle paikalleen. Päärakennuksen porraskivessä on vuosiluku 1914. Pentin veljekset, Kalle ja Lauri-Nestori, asuivat taloa yhdessä, kunnes perustivat perheet. Silloin talo jaettiin kahteen osaan; Kalle sai itäpäädyn ja Lauri-Nestori joenpuoleisen pään. Tilukset jaettiin myös ja molemmille tiloille rakennettiin oma navetta, joista Alasiirtolan navettarakennus on yhä olemassa. Entisen Siirtolan pihapiirissä on yhä vanha riihi. Alasiirtolan navetta Alasiirtolaan ja Siirtolaan johtava tie kulki vielä 1950-luvulla aivan rantatörmää pitkin. Tie siirrettiin nykyiselle paikalleen armeijan pioneeriyksikön voimin. 1900-luvun alun asuinrakennus ja pihapiiri (pk-10) Marttila 564-410-22-56 Pihapiirin vanha päärakennus ja aitta ovat paikallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde. Kohteella on rakennushistoriallista arvoa. Vanha päärakennus on mahdollisesti siirretty Vänttilän (76:10) pihapiiristä nykyiselle paikalleen paikallaan jo vuonna 1902. Kunnan tiedoissa on kirjaus vuodelle 1920. Pihapiirissä oleva aitta on yli 100 vuotta vanha. 8
Päreillä vuorattu asuinrakennus ja pihapiiri (pk-6) Isojämsä 564-410-30-147 Päreillä vuorattu vanha asuinrakennus ja pihapiiri on paikallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde. Kohteella on rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa. Kunnan tiedoissa asuinrakennuksen rakentamisajankohdaksi on kirjattu vuosi 1914. Pihapiirissä on lisäksi navetta ja aitta. Lisäksi pihapiirissä on elosuoja/heinälato, liiteri ja uusi asuinrakennus, joka on valmistunut vuonna 1977. Pystyhirsinen huvilarakennus (pk-12) Pahde 564-410-16-54 Pystyhirrestä rakennettu huvilarakennus on paikallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde. Kohteella on rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa. 1900-luvun alussa Oulun kaupungin rakennusmestari Kaarlo J. Kaattari rakensi Oulujoen varteen pystyhirsisen huvilan, jonka hirret lienevät olleen peräisin Oulun vankilan aitasta. Huvila siirrettiin 1970-luvulla Kurkelansaareen nykyiselle paikalleen. 9
Allikontien huvila-alue 1920- ja 1930-luvuilta (pk-2) Kiiminkijoen rantaan muodostunut huvila-alue pihapiireineen on paikallisesti arvokas kulttuuriympäristöalue. Alueella on rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa. Allikko ja Kolmio 564-410-24-9 ja 564-410-24-48 Vuonna 1920 valmistunut asuinrakennus, joka on nykyisin lomaasuntona. Pihapiirissä on useita piharakennuksia. Esimerkiksi vanha navetta tai varastorakennus, jonka itäpäädyssä on lankkumuurausta. Rinne 564-410-24-167 Vuonna 1920 valmistunut asuinrakennus, joka on nykyisin loma-asuntona. Pihapiirissä on useita piharakennuksia. Kohiseva 564-410-1-16 Vanha Kärpän manttaalin torppa, joka on nykyisin loma-asuntona. Tila erotettiin Kärpän tilasta vuonna 1928. Päärakennus oli alun perin I-kerroksinen ja tämä vanhin osa on hirsilankkumuurausta. Pihapiirissä on kaksi piharakennusta, joissa on myös hirsilankkumuurausta. 10
Tyynelä 564-410-1-37 Vuonna 1933 valmistunut asuinrakennus, joka on nykyisin loma-asuntona. Pihapiirissä on kaksi piharakennusta. 1920-luvun pihapiiri (pk-3) Harjumaa ja Harju 564-410-30-132 ja 564-410-30-133 Vuonna 1920 valmistunut asuinrakennus ja pihapiiri on paikallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde. Kohteella on rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa. Kunnan tietojen perusteella päärakennus, joka on nykyisin kiinteistön 30:132 puolella, on rakennettu vuonna 1920. Samaan pihapiiriin kuuluvat aitta, talli/navetta ja talousrakennus sijoittuvat kiinteistölle 30:133. Asuinrakennus ja pihapiiri 1920-luvulta (pk-17) Sointula 564-410-17-17 Sointulan pihapiiri on paikallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde. Kohteella on rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa. Pihapiirissä on 1920-luvulla valmistunut mansardikattoinen asuinrakennus, piharakennus/liiteri ja sauna. Uudemmat piharakennukset, autotalli ja leikkimökki/ varasto, on rajattu riukuaidalla keskeisen pihapiirin ulkopuolelle 11
Vanha asuinrakennus ja pihapiiri (pk-14) Rinne 564-410-17-153 Vuonna 1925 valmistunut asuinrakennus ja pihapiiri ovat paikallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde. Kohteella on rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa. Navetan seinästä löytyy kiveen kaiverrettu vuosiluku 1907. Lisäksi pihapiirissä on piharakennus, kaksi latoa vierekkäin, aitta ja riihi. 12
1920- ja 1930-luvuilla rakennettu pihapiiri (pk-20) Viljala 564-410-31-16 1920- ja 1930-luvuilla rakennetun pihapiirin rakennukset ovat paikallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde. Kohteella on rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa. Pihapiirin muodostavat asuinrakennus, navetta/talli, sauna, aitta, lato, varastorakennus. 13
Vanha pihapiiri (pk-18) Vanha Kurkela (ent. Kurkela) 564-410-16-119 Vanhan Kurkelan pihapiiri on paikallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde. Kohteella on rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa. Pihapiirissä on 1900 1930 valmistunut asuinrakennus, mahdollisesti jo 1800-luvun puolella rakennettu luhtiaitta, piharakennus, navetta ja elosuoja. Luhtiaittaa on siirretty sijansa verran pihapiirissä, jolloin sille on tehty betoniperustus. Aitan porraskivessä on vuosiluku 1933. 1930-luvun pihapiiri (pk-4) Hietala 564-410-31-7 Vuonna 1938 valmistunut asuinrakennus ja pihapiiri on paikallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde. Kohteella on rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa. Pihapiirin muodostavat asuinrakennus, navetta, kaksi vajaa ja sauna. Navetta on valmistunut samoihin aikoihin kuin asuinrakennus. 14
1930-luvun asuinrakennus ja pihapiiri (pk-11) Mäntylä 564-410-23-110 Vuonna 1930 valmistunut asuinrakennus ja pihapiiri ovat paikallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde. Kohteella on rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa. Pihapiirissä on asuinrakennus, aitta ja navettarakennus. Asuinrakennuksen alakerta on hirrestä ja yläkerta rankorakenteinen. 1930-luvun lopun asuinrakennus ja pihapiiri (pk-8) Koivuranta 564-410-6-57 Vuonna 1939 rakennettu vanha asuinrakennus ja pihapiiri ovat paikallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde. Kohteella on rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa. Navettarakennus. 15
Jälleenrakennuskauden asuntorakentamista (pk-7) Jälleenrakennuskaudella, vuosina 1945-1959, kehitettiin tyyppitalomalleja. Noppamaisen rintamamiestalon eri variaatiot ovat vallitsevina talotyyppeinä tällä aikakaudella. (lähde: Oulun kulttuuriympäristöohjelma) Jälleenrakennuskauden asuinrakennukset pihapiireineen muodostavat paikallisesti arvokkaan kulttuuriympäristöalueen. Alueella on historiallista ja maisemallista arvoa. Koivikko 564-410-30-52 Pihapiirissä on asuinrakennuksen lisäksi saunatupa ja piharakennus Päärakennus ja saunatupa ovat valmistuneet vuonna 1945. Kumpare 564-410-30-44 Rakennukset ovat valmistuneet vuonna 1952. Männikkö 564-410-30-76 Rakennukset ovat valmistuneet vuonna 1952. 16
Toivola 564-410-30-38 Asuinrakennus ja piharakennus ovat valmistuneet vuonna 1952. Asuinrakennus ja pihapiiri 1960-luvulta (pk-13) Rantala 564-410-16-103 Vuonna 1961 valmistunut asuinrakennus ja pihapiiri ovat paikallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde. Kohteella on rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa. Pihapiirissä on asuinrakennuksen lisäksi todennäköisesti 1800-luvun puolella valmistunut navettarakennus (kuva) ja piharakennus, joka on valmistunut vuonna 1961. Myös pihapiirissä olevan aitan hirsikehikko on perimätiedon mukaan 1800-luvulta. 17
Vanha pihapiiri (pk-16) Saarela 564-410-16-99 Saarelan pihapiiri on paikallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde. Kohteella on rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa. Pihapiirissä on vuonna 1960 valmistunut asuinrakennus, komea kaksikerroksinen luhtiaitta (kuvassa), piharakennus, sauna ja lato. Vanha pihapiiri (pk-15) Risuniitty II (ent. Jokiniitty) 564-410-1-236 Vanha pihapiiri on paikallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde. Kohteella on rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa. Etenkin aitat ovat maisemallisesti ja kyläkuvallisesti tärkeitä. Aittojen pärekattojen tilalla on peltikatot. Vanhan asuinrakennuksen paikalle valmistui uusi asuinrakennus vuonna 2010. 18
Pentintien pihapiirit (pk-19) Pentintien varrella olevat vierekkäiset pihapiirit ilmentävät maaseudun kulttuurimaiseman ajallista kerroksellisuutta. Alue on paikallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Alueella on rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa. Vanhajokela 564-410-6-80 Vanhajokelan vinkkelinmuotoisen päärakennuksen pitempi sivu on vanha. Kunnan tiedoissa on siitä kirjaus vuodelle 1920, mutta on mahdollisesti vanhempi ja hirret on siirretty muualta. Vuonna 1987 päärakennusta laajennettiin Pentintien puoleisella siivellä (kuvassa vasemmalla) arkkitehti Eero Haatajan piirustusten mukaisesti. Samalla vanhaa puolta peruskorjattiin; mm. ikkunat vaihdettiin ja rakennettiin kuisti. Vanha talli (kuvassa keskellä) on ollut aiemmin pidempi. Siitä purettiin päärakennuksen laajennuksen vuoksi lautarakenteinen osa vuonna 1987. Vanhajokelan pihan pohjoisreunalla on navetta, josta näkyy kuvassa pääty. Lisäksi pihapiirin länsireunalla on sauna ja Pentintien varrella vanha lato (kuva) ja osittain hirsirunkoinen talousrakennus. 19
Vanhapäkkilä 564-410-6-43 Vanhan päärakennuksen paikalle on vuonna 1987 valmistunut uusi asuinrakennus. Pihapiirin muodostavat asuinrakennus, vuonna 1987 valmistunut talousrakennus ja vanha talousrakennus. Vanha talousrakennus rajaa pihan itäreunalla Pentintien varrella ja uudempi talousrakennus rajaa pihan Kiiminkijoentien suuntaan. Vanhajokelan päärakennuksen vanha osa rajaa pihaa pohjoisessa. Harju ja Rantala 564-410-6-91 ja 564-410-6-92 Vanhajokelan pihapiirin pohjoispuolella on vanha lato ja 1970-luvulla rakennettu kaarihalli, jotka kertovat maaseudun elinkeinojen muutoksesta. Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut / Kaavoitus Kaavoitusarkkitehti Virva Suokko 20