VUONNA 2016 ENNAKKOPERINNÄSSÄ KÄYTETTÄVÄT TULOT JA VÄHENNYKSET

Lausunto 1 (10) VEROHALLINTO Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö Viite: A47/000001/2015 VUONNA 2016 ENNAKKOPERINNÄSSÄ KÄYTETTÄVÄT TULOT JA VÄHENNYKSET Lausunto kiittää mahdollisuudesta lausua asunto- ja liikeosakehuoneistoista saatavan vuokratulon veroperusteista. Emme puutu muiden erien korotusluonnoksiin. Asuntovuokrat Pidämme esitettyä 6,0 prosentin vuokratulon lisäystä vuoden 2014 tasosta vuodelle 2016 asuntovuokrien tapauksessa varsin oikeaan osuneena, jos arvion pohjana pidetään tilastotietojen keskimääräistä kehitystä ja kun oletetaan, että ennakonkanto ja lopullinenvero määräytyvät nettovuokratulon perusteella. Käytännössä monet asuntovuokrasopimukset on sidottu elinkustannusindeksiin, mutta hoitokulut noudattavat enemmänkin Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksiä (KYKI). Kun KYKI-indeksin nousuvauhti jatkuvasti ylittää elinkustannus-indeksin nousuvauhdin, nettovuokratuotto ei kehity tällaisissa kuvatun kaltaisissa tapauksissa tilastojen keskimääräistä vauhtia. Tilastoissa keskiarvoihin vaikuttavat aina myös uudet vuokrasopimukset. Liiketilavuokrat Liiketilavuokrien tapauksessa esitetty 6,0 % lisäys tullee olemaan selvästi liian korkea, sillä vuokrien nousukehitys on ollut keskimäärin pysähdyksissä viimeiset pari vuotta, ja markkinanäkymä myös vuodelle 2016 on liiketilojen kohdalla hyvin epävarma. Parhailla liikepaikoilla kasvukeskuksissa vuokrissa voi olla lievää nousua, mutta laita-alueilla vuokratason nousua ei ole syytä ennustaa. Monissa kaupungeissa bruttovuokratasot voivat edelleen laskea (ks. liitteet). KTI Kiinteistötieto Oy julkistaa syksyn markkinakatsauksensa marraskuun alussa 2015. Kiinteistöliiton muutosesitys Näin ollen, Kiinteistöliitto esittää, että asunto- ja liikeosakkeista saatua vuokratuloa ei korotettaisi 6,0 prosenttia, vaan esim. 3 prosenttia. Tämä

Lausunto 2 (11) soveltuisi siten keskimäärin luonnosteltua paremmin sekä asunto- että liiketilavuokrien kehitysnäkymiin. Bruttovuokrien ja ylläpitokustannusten arviointi Nettovuokratuotto tulee nousemaan asuntopuolella vuoteen 2014 verrattuna keskimäärin arviolta noin 6 prosenttia ja liikekiinteistöjen tapauksessa näkymä on vain aavistuksen positiivinen. Ns. hoitomenovuokraosuus (hoitovastikkeella katettavat kulut) on noussut ja on nousemassa kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin mukaan bruttovuokraa enemmän (ks. liitteet 1 ja 2). Kiinteistöliitto ennakoi ylläpitokustannusten nousevan asunnoissa 2 % vuonna 2015 ja 3 % vuonna 2016. Vuonna 2015 ylläpitokustannusten nousu on jäänyt ennakko-odotuksia hitaammaksi. Taustalla lienevät erityisesti energian maailmanmarkkinahintojen laskun jääminen pitkäaikaiseksi ilmiöksi ja heikko talouskehitys vuonna 2015. Asuntovuokrissa nousun voi edelleen ennakoida jatkuvan. Asuntoyhtiöiden ylläpitokustannusten nousu on jonkin verran kiihtymässä vuonna 2016. Vuokra-asuntojen kysyntä kasvaa enemmän kuin tarjonta. Tämä epäsuhta painottuu kuitenkin erityisesti pääkaupunkiseudulle. Muualla maassa vuokratuottonäkymät ovat keskimäärin tätä heikommat. Liiketilapuolella ylläpitokustannusten nousu ollee keskimäärin 1,8 % vuonna 2015 ja 2,8 % vuonna 2016. Vaihtelu kaupunkien välillä ollee suurta. Liike- ja toimitilojen vajaakäytön ennakoidaan edelleen kasvavan hitaan kasvun alueilla. Myös pääkaupunkiseudun laita-alueilla vajaakäyttöasteet ovat pysymässä parhaimmillaan ennallaan, mutta voivat edelleen myös pudota. Ainoastaan keskusta-alueiden prime-tilat voivat tuottaa omistajilleen vuokratasojen nousua. Jukka Kero pääekonomisti

Lausunto 3 (11) Liite 1: Vuokratuoton arviolaskelma 2015-2016 / Vapaarahoitteinen vuokra-asunto EUR/m2/kk 2013 2014 2015e 2016e Muutos 2013-2015e, % Muutos 2014-2016e, % Bruttovuokra 12.42 12.83 13.19 13.58 6.2 5.9 Hoitokulut 4.97 5.08 5.18 5.33 4.2 5.1 Nettovuokra 7.452 7.75 8.01 8.25 7.5 6.4 Lähteet: Kiinteistöliitto / Talousarvio-ohje hoitokustannusten muutoksista vuodelle 2016. Bruttovuokran nousun on ennakoitu olevan vuonna 2015 +2.8 % ja vuonna 2016 +3 %. Tammi-kesäkuussa 2015 vapaiden markkinoiden asuntojen vuokrat nousivat 2.8 % edellisvuodesta. - Tässä esimerkissä on mukana vuoden 2013 keskimääräinen 12.42 EUR markkinavuokra ja oletus 40 % hoitokulujen osuudesta bruttovuokrasta. Tämä heijastelee alue- ja asuntotyyppikoht. laskettuja keskiarvoja vuosina 2013-2015. Oletukset ylläpitokustannusten noususta: vuonna 2015 +2 % ja vuonna 2016 +3 %. Liite 2: Vuokratuoton arviolaskelma 2015-2016 / Liiketila EUR/m2/kk 2013 2014 2015e 2016e Muutos 2013-2015e, % Muutos 2014-2016e, % Bruttovuokra 18.5 18.59 18.69 18.87 1.0 1.5 Hoitokulut 5.55 5.66 5.76 5.92 3.7 4.7 Nettovuokra 12.95 12.94 12.93 12.95-0.2 0.1 Lähde: Kiinteistöliitto. - Laskelmassa pohjaoletuksena oleva toimiston bruttovuokra heijastaa koko maan keskimääräistä vuokratasoa vuonna 2013. Hoitokuluissa oletuksena 30 %:n taso suhteessa bruttovuokraan. Muutokset bruttovuokrassa oletetaan olevan keskimäärin +0.5 vuonna 2015 ja +1 % vuonna 2016 ja KYKI-indeksin muutosten keskiarvon mukaisesti 2016. Tilastokeskuksen Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin muutosoletus liiketiloissa +1.8 % vuonna 2015 ja 2,8 % vuonna 2016 (Kiinteistöliiton arvio). Vuonna 2014 toteutunut muutos Kiinteistön ylläpidon kokonaisindeksissä oli +1.9 %. KTI Kiinteistötieto Oy julkistaa syksyn 2015 kiinteistömarkkinakatsauksensa marraskuun alussa 2015.

Lausunto 4 (11) Liite 3: 1.10.2015 Talousarvio-ohje taloyhtiöille vuodelle 2016: HOITOKULUIHIN ENERGIAVEROPAINETTA 1) Talousnäkymät 2016 Talouden elpyminen kovan takana Talouden virkistymisodotuksissa on jouduttu pettymään jo usean vuoden ajan. Kansainvälisen talouden kasvuun ei ole päästy mukaan. Epävarmuus kilpailukyvyn parantamistoimenpiteiden ja julkistalouden tasapainotustoimenpiteiden laadusta ja toteutuksesta ovat jonkin verran varjostaneet kuluttajien kuin yritysten päätöksentekoa. Työmarkkinoiden nihkeys on kasvanut vuoden 2015 kuluessa. Työministeriön mittaustavalla laskien Suomen työttömien määrä on korkeampi kuin kertaakaan 2000- luvulla. Käänne parempaan tulee siinä vaiheessa, kun talous päätyy edes jonkinlaiseen kasvuun ja talouden kasvun edellytyksiä onnistutaan vahvistamaan. Kuluttajien luottamus omaan talouteen virkistyi kevätkaudella, mutta kesällä ja alkusyksyllä näkymät viilentyivät. Myös kuluttajien odotukset Suomen talouden suhteen kohentuivat keväällä, mutta ovat heikentyneet keskikesästä lähtien. Kotitalouksien isojen hankintojen ostoaikomukset ovat jatkuneet varovaisina, joskin vuonna 2015 auton ostamisen aikomukset ovat selvästi vahvistuneet. Omistusasunnon hankinnan ja asunnon peruskorjauksen odotukset ovat kehittyneet vaisummin. Kiinteistön ylläpidon kustannukset ovat nousseet vuoden 2015 alkupuolella noin kaksi prosenttia vuoden takaisesta. Vauhti on tuntuvasti nopeampaa kuin kuluttajahintaindeksin tai ansiotulojen muutos. Ylläpitokustannuksia ovat vuoden aikana nostaneet erityisesti kiinteistöveron, tontinvuokrien, vakuutusten, työn ja veden kallistuminen. Kaukolämmön hinnannousun maltillistuminen on puolestaan hillinnyt ylläpitokustannusten nousua. Vuodelle 2016 ylläpitokustannusten nousu jatkunee 2 3 prosentin vauhdissa. Kuluttajahintaindeksin nousu jäänee noin prosentin suuruiseksi. Kuluttajien asuntoluottojen kanta on jatkanut alle kahden prosentin vuosikasvua. Keskimääräinen luottokannan korko on laskenut kesään 2015 mennessä jo 1,3 prosenttiin. Uusissa luotoissa taso laski kesään mennessä 1,5 prosenttiin. Merkittävää keskimääräisen koron nousua ei ole edelleenkään näköpiirissä. Luottolaitokset tekevät kuitenkin jonkin verran aiempaa raskaamman arvioinnin luottoasiakkaan riskeistä. Arvioiden perusteella määräytyy luotonsaanti ja luoton ehdot. Menettelyt koskevat myös taloyhtiöitä.

Lausunto 5 (11) Taloyhtiöiden lainoissa keskimääräiseksi lainamarginaaliksi mitattiin keväällä 2015 Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometrissa 1,5 prosenttiyksikköä. Tässä oli laskua edellisestä syksystä 0,1 prosenttiyksikköä. Rakentamisen kasvuodotuksissa lievää toivon kipinää Rakentamisessa ennusteet kertovat pienoisesta kasvuodotuksesta vuodelle 2016. Vilkas korjausrakentamisen kasvu lienee jatkunut myös vuonna 2015, mutta uudistuotanto on jäänyt hieman edellisvuoden tasosta. Rakentamisen kasvun odotetaan saavan vuonna 2016 lisävoimaa uudistuotannosta ja infrarakentamisesta. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan asuntoaloituksien määrä on pysynyt varsin hyvin edellisvuoden tasolla, mutta asuntorakennuksiin myönnetyissä uusissa luvissa toteutui laskua vuoden 2015 alkupuoliskolla. Rakennusteollisuus ennustaa vuodelle 2016 uudisrakentamisen käynnistyksien pysyvän edellisvuoden tasolla. Korjausrakentamiseen ennustetaan kahden prosentin kasvua. Koko rakentamisen määrän ennustetaan kasvavan vuonna 2016 runsaat kaksi prosenttia. 2) Korjaamisen tuet Korjausavustusten määrä edelleen laskussa 2016 Vuotuiset korjaus- ja energia-avustukset tulevat budjettiesityksen mukaan supistumaan vuonna 2016. Avustuksiin kanavoidaan Aran varoja 25 miljoonaa euroa (vuonna 2015: 40 meur). Avustuksia myönnetään vanhusten ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaamiseen, hissien rakentamiseen ja liikkumisesteiden poistamiseen asuinrakennuksissa. Lisäksi myönnetään avustuksia kuntotutkimuksiin kosteusvaurioituneissa, terveyshaittoja aiheuttavissa rakennuksissa. Muita lain mukaisia korjausavustuksia ei myönnetä. Energia-avustuksia myönnetään pienituloisille avustuksensaajaruokakunnille toimenpiteiden kohdistuessa enintään kaksi asuinhuoneistoa käsittävään asuinrakennukseen. Muita energia-avustuksia ei myönnetä. Ara päättää ja julkistaa korjaus- ja energia-avustusten hakuajat alkuvuonna 2016. Hakuaika on tyypillisesti kestänyt parin kuukauden ajan (www.ara.fi). Valtio otti vuonna 2015 käyttöön uuden, asunto-osakeyhtiöiden ns. perusparannuslainojen täytetakauksen. Siihen ollaan varaamassa vuoden 2016 budjetissa 100 miljoonan euron takausvaltuus. Takaus korvasi aiemmin käytetyn asunto-osakeyhtiötalojen perusparannusten korkotukilainoituksen, ja sillä tarjotaan täytetakaus luottolaitoksen lainalle. Tuotteella pyritään varmistamaan asuntojen perusparannusten toteuttamista poistamalla perusparannushankkeiden vakuusongelmaa, ja mahdollisesti laskemaan lainan hintaa taloyhtiöille.

Lausunto 6 (11) 3) Hoitokulut vuonna 2016 Kaukolämpöön lisää hiilidioksidiveroa kaupunkien väliset erot suuria Valtion vuoden 2016 budjetin esityksissä polttoaineiden energiaveroja korotetaan CO2- päästöjen perusteella. Käytännössä kivihiilen, maakaasun ja öljyn käyttämistä verotetaan entistä enemmän. Muiden polttoaineiden, ml. turve, veroihin ei tule korotusta. Keskimääräinen hintavaikutus kaukolämpöön olisi 2,5 3,5 prosenttia (tyypillisessä eteläsuomalaisessa kaupungissa). Kaupunkikohtaisesti kaukolämmön hintamuutosten erot voivat olla isoja. Loppuhintoihin vaikuttavat myös energiayhtiöiden taloustilanne ja polttoaineiden maailmanmarkkinahintojen kehitys. Budjettia laadittaessa on lähtökohtana oltava tavanomaisen vuoden lämmitystarpeen mukainen kulutus. Koska myös vuosi 2015 on muodostumassa tavanomaista lämpimämmäksi, lämmitysenergian käyttö on vuoden 2016 budjettia laadittaessa oletettava vuonna 2015 (ja myös 2014) toteutunutta suuremmaksi. Hyvä lähtökohta on noin 10 prosentin oikaisu vuoden 2015 toteutuviin lämmityskustannuksiin verrattuna, mikäli loka-joulukuun lämmitystarve jää pitkän ajan keskiarvon mukaiseksi. Tämän lisäksi tehdään hienosäätö kaukolämpötoimittajan ilmoittaman hintamuutoksen mukaisesti. Jos taloyhtiön budjetti laaditaan vuoden 2016 alkukuukausina, tiedetään tarkemmat luvut ja budjettitarkkuus entisestään kasvaa. Öljyn maailmanmarkkinahinta asettui syyskuussa noin 50 dollariin barrelilta. Hinta on siten noin puolet edellissyksyn tasosta. Maakaasun hinta seuraa raakaöljyn markkinahintaa. Vuodenvaihteessa 2014/2015 hiilidioksidivero nousi, joten vaikutus ei ole välittynyt kokonaisuudessaan kaukolämmön hintoihin. Kivihiilen euromääräinen hinta on ollut vuonna 2015 edellisvuotta korkeammalla. Myös hiileen tuli edellisessä vuodenvaihteessa lisää veroa. Kaukolämmön hinnoittelussa ollaan yhä laajemmin siirtymässä ns. kausihinnoitteluun, jossa vuoden sisäinen lämmön hinta riippuu tuotantokustannuksista. Muutos tulee siirtämään kustannuksia nykyistä enemmän talvikuukausille. Tämä kärjistää kuukausien välisiä eroja lämmityskustannuksissa. Asia on huomioitava taloyhtiön maksuvalmiutta suunniteltaessa. Myös muita tariffirakenteen muutoksia viritellään monessa lämpöyhtiössä. Niitä tulee tarkoin seurata, ja muutosvaikutukset on huomioitava budjetin ja maksuvalmiuden arvioinnissa. Sähkön verotus ennallaan budjetointi edellisvuoden toteutuvan mukaisesti Valtion budjettivalmisteluissa ei ole tulossa suoranaisia sähkön verotukseen liittyviä muutoksia. Markkinahintojen kehitys ratkaisee kuitenkin lopullisen hintakehityksen vuonna

Lausunto 7 (11) 2016. Vuonna 2015 keskimääräinen markkinahinta taloyhtiöille on jopa laskenut prosentin verran edellisvuodesta. Talousarvioita tehtäessä on syytä varata kiinteistösähköön vuoden 2015 toteutuvan verran kuluja. Veden hinnan nousukierre jatkunee vuonna 2016 Vesikustannusten on syytä olettaa nousevan keskimäärin 3-4 prosenttia vuonna 2016. Aluekohtaisesti muutosten tahti ja suuruus vaihtelee. Kunnat ovat paikoitellen ottamassa käyttöön ns. hulevesimaksuja. Lopulliset hinnat on tarkistettava vesilaitosten ilmoittamista tiedoista vuoden 2015 lopulla. Kiinteistöliiton keräämien hintatietojen perusteella keskimääräinen veden hinta on vuonna 2015 runsaat kolme prosenttia vuoden 2014 tilannetta suurempi. Työllisyys- ja kasvusopimuksen 3. vuoden palkankorotuksista sovittu kiinteistöalalla Työmarkkinoilla jatketaan syksyllä 2013 sovitun työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisissa sopimusraameissa. Kaiken kaikkiaan kiinteistöpalveluiden hankintaan on syytä varata vuonna 2016 pari prosenttia edellisvuotta enemmän. Siivouksessa on enemmän kustannuspaineita kuin toimihenkilötyössä. Keskusjärjestöt ovat sopineet niin sanotun työllisyys- ja kasvusopimuksen 3. vuoden palkankorotuksista. Kolmas vuosi tarkoittaa kiinteistöpalvelualan työntekijöillä sopimuskautta 1.12.2015 31.1.2017 ja kiinteistöalan toimihenkilöillä sopimuskautta 1.3.2016 31.1.2017. Keskusjärjestösopimuksen mukaan kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen piirissä olevilla työntekijöillä palkkoja korotetaan yleiskorotuksella, jonka suuruus on 19 euroa kuukaudessa, kuitenkin vähintään 0,5 %. Kiinteistöalan toimihenkilösopimuksen piirissä olevilla toimihenkilöillä yleiskorotus on 15 euroa kuukaudessa, kuitenkin vähintään n. 0,4 %. Yleiskorotus tulee keskusjärjestösopimuksen kirjauksen mukaan voimaan toisen sopimusjakson alusta tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Yleiskorotukset tulevat näin ollen voimaan kiinteistöpalvelualan työntekijöillä 1.12.2015 ja kiinteistöalan toimihenkilöillä 1.3.2016. Sosiaalimaksut 2016: päätökset loppuvuoden aikana Päätökset sosiaalimaksuista tulevat loppuvuoden aikana. Ennakkokäsitysten mukaan työttömyysvakuutusmaksu on nousemassa sekä työntekijällä että työnantajalla puoli prosenttiyksikköä. Myös sairausvakuutusmaksuun tullee lievä korotus. Jos yhtiöllä on

Lausunto 8 (11) palkattua henkilökuntaa, tulee varata budjettiin hieman sosiaalimaksuja enemmän kuin vuodelle 2015. Kiinteistöveroon ei tulossa yleistä korotusta (vielä) 2016 - Kuntakohtaiset päätökset tarkistettava marraskuussa Vuodelle 2016 ei ole luvassa kiinteistöveron veroprosenttirajojen nostoa. Ensi vuoden kuntakohtaiset veroprosentit ilmoitetaan marraskuussa, joten kuntakohtaiset päätökset pitää varmistaa budjettia laatiessa. Vuodelle 2017 on suunnitteilla muutaman prosentin korotukset ala- ja ylärajoihin. Kiinteistöverotusta kiristettiin vuodelle 2015. Yleisen kiinteistöveroprosentin kohdalla veroprosentti nousi keskimäärin 0,04 prosenttiyksikköä ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentit 0,03 prosenttiyksikköä. Veron korotus tapahtui osittain nostamalla veroprosenttien ala- ja ylärajoja. Kunnista 63 joutui nostamaan prosenttejaan alarajan nousun takia. Yhteensä 132 kuntaa nosti ainakin yhtä kiinteistöveroprosenttia vuodelle 2015. Jätehuolto kallistuu muutaman prosentin erot kuntien välillä merkittäviä Keskimääräinen jätehuollon kustannuspaine kiinteistöille on arviolta 2 3 prosenttia vuodelle 2016. Kuntakohtaiset erot kustannusnousussa ja sen ajoituksessa voivat olla huomattavia. Lajitteluohjeet ja erilliskeräysvaatimukset sekä ekomaksut voivat tuoda lisäkustannuksia kiinteistönomistajille. Erilliskeräys kiinteistöiltä ja kierrätys laajenevat, jätevoimaloita on valmistumassa lisää ja kaatopaikalle sijoitetaan yhä vähemmän jätemassoja. Jätehuollossa kustannuskehitys riippuu eniten työvoima- ja polttoainekustannusten kehityksestä sekä jätteenkäsittelymaksusta ja jäteverosta. Jätevero nousee jälleen lievästi vuodelle 2016. Jätevero koskee jätevirtoja, jotka päätyvät kaatopaikoille. Veronkorotuksen merkitys on pieni niillä seuduilla, joissa on siirrytty laajasti lajitteluun ja sekajätteen energiahyödyntämiseen. Pakkausjätteitä koskeva valtioneuvoston asetus astui voimaan 30.4.2015. Tuottajavastuun alaisen keräysverkoston tulee olla täydessä valmiudessa 1.1.2016. Siirtymäaikaa toimeenpanna säädökset on vuoden 2017 puoliväliin saakka. Pakkausjätteen käsittelykulut maksetaan lain mukaan tuotteiden hinnoissa vuodesta 2016 alkaen. Isoimmissa kaupungeissa siirrytään osin kiinteistökohtaiseen pakkausjätteen keräykseen (esim. HSY-alueella pakkauskartongin kiinteistökohtainen keräys kohdistuu 10 huoneistoa suuremmissa, ja metallipakkausten yli 20 huoneiston yhtiöihin).

Lausunto 9 (11) Erilliskeräyksen seurauksena kuitenkin kiinteistöjen kontolle voi tulla välillisesti lisää kustannuksia (= entistä enemmän keräystiloja ja -laatikoita). Vakuutusten hintojen nousu jatkuu ripeänä asiakaskohtaisten korotusten erot suuria Kiinteistöjen vakuutusmaksuihin on syytä varata arviolta keskimääräisesti 4-6 prosenttia lisää. Hintojen nousupaineen takana ovat tariffien nousu. Rakennuskustannus- ja kuluttajahintaindeksien erittäin hidas nousuvauhti hillitsee vakuuttamisen kallistumista edes joltain osin. Vakuutusmarkkinoilla asiakaskohtaisten hinnanmuutosten haarukka on selvästi laajentunut. Tyypilliset asiakaskohtaiset ehtoihin vaikuttavat tekijät ovat vahinkohistoria /-suhde ja kiinteistön ikä. Tontin vuokrassa 1 2 prosentin korotuspaine Vuokrasopimusten uusiminen voi nostaa tontinvuokria moninkertaiseksi monissa kaupungeissa Tontin vuokraan on varattava tarkistuskuukaudesta riippuen 1-2 prosentin lisä, mikäli tontin vuokra on sidottu elinkustannusindeksiin. Monissa kaupungeissa päivitetään näinä vuosina pitkäaikaisia päättyneitä tontin vuokrasopimuksia. Kaupungit käyttävät uusien vuokratasojen pohjalla arvioita kiinteistöjen arvoista ja elinkustannusten kehityksestä.

Lausunto 10 (11) 4) Tuotot vuonna 2016 Tulot menojen mukaisiksi Taloyhtiön tuloista merkittävin osa, hoitovastikkeet, kehittyvät yleensä hoitokulujen mukaisesti. Kustannusten nousut on katettava pääsääntöisesti hoitovastikkeilla. Käyttökorvaukset ja vuokrat on pidettävä ajan tasalla, jottei näiden erien liian alhaista tasoa tarvitse kattaa hoitovastikkeilla. Vuokrat ovat varsin usein elinkustannusindeksiin (tai kuluttajahintaindeksiin) sidonnaisia, joten niiden nousu jäisi tarkistusajankohdasta riippuen 0-1 prosenttiin. Jos tarkistusperuste on kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi (KYKI), vuokrien lisäys olisi noin kaksi (2) prosenttia. Jos taloyhtiöllä on erityisvastikkeita kuten kaapelitelevisiovastike, niiden korotustarve tulee laskea vastikkeilla katettavien menomuutosten pohjalta. Vesikustannukset huomioitava täysimääräisesti maksuissa Kaikki vesikustannukset kattava vesimaksu on suurimpien kaupunkien joukossa keskimäärin 28-30 euroa/hlö/kk, kun oletetaan veden kulutus 155 l/asukas/vrk ja valtakunnan keskiarvon mukaiset vesimaksut ja kaukolämmön hinnat. Vaihteluväli on suuri, runsaasta 20 eurosta runsaaseen 30 euroon. Kustannukset kattava kylmän veden hinta on keskimäärin noin 20 euroa/hlö/kk (raakaveden ja jäteveden kustannukset perusmaksuineen). Kustannukset kattava lämminvesimaksu on vuonna 2016 keskimäärin 16-17 euroa (oletus: 40 % vedestä käytetään lämmitettynä). Kuutiokustannuksin tarkastellen kustannukset kattava veden hinta on pääkaupunkiseudun HSY-alueella kylmässä vedessä noin 3,30 euroa/m3 ja lämpimässä vedessä noin 6,80 euroa/m3. Kalleimmassa päässä taas Jyväskylässä nämä tasot ovat ensi vuodelle noin 5,10 ja 9,70. Mikäli veden kulutusta pystytään taloyhtiössä leikkaamaan, säästöä tulee vesikustannusten lisäksi säätyneestä lämmitysenergiasta. Säästöpotentiaali on 5-10 prosenttiyksikön luokkaa kaikista hoitokuluista, jos lähtötilanne on yo. keskimääräinen vedenkulutus ja jos päästään noin 100 litran henkilökohtaiseen vuorokausikulutukseen.

Lausunto 11 (11) 5) Yhteenveto hoitokulujen kehityksestä 2016 Hoitokuluihin keskimäärin 2-3 prosentin nousu 2016 Keskimääräisen taloyhtiön hoitokuluihin on näköpiirissä kaiken kaikkiaan 2 3 prosentin nousu vuonna 2016. Eniten hoitokuluja nostavat lämmityskustannusten, vesikustannusten ja vakuutuskustannusten nousu. Energian maailmanmarkkinahintojen jyrkkä lasku hillitsee hoitokulujen nousua. Taloyhtiö- ja kaupunki- sekä lämmitystapakohtaiset erot voivat olla hyvinkin suuria. Mikäli kaukolämmön tuotannossa paikkakunnalla käytetään runsaasti ns. fossiilisia polttoaineita, kaukolämmön hinnassa on nousupaineita. Puolestaan niillä paikkakunnilla, joissa siirrytään yhä enemmän uusiutuviin polttoaineisiin tai turpeeseen, kaukolämmössä voi olla jopa laskevia hintapaineita. Budjettia kiinnitettäessä on selvitettävä paikkakuntakohtaiset päätökset ja hinnoittelut. Kiinteistöliiton talousarvio-ohjeen ovat laatineet pääekonomisti Jukka Kero ja talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen. Tämä päivitetty ohje perustuu 1.10.2015 saatavilla olleeseen informaatioon. Talousarvio-ohje on tarkoitettu Kiinteistöliiton jäsenkiinteistöjen käyttöön talousarvion laadinnan yhteyteen. Talousarvio-ohjeen julkaiseminen kokonaan tai osittain ilman Kiinteistöliiton antamaa kirjallista lupaa on kielletty. Ohjetta tulee soveltaa kiinteistön omien olosuhteiden mukaisesti. Esimerkiksi paikkakuntaan, lämmitystapaan, kiinteistön ikään ja taloyhtiön kokoon sidonnaiset vaihtelut voivat aiheuttaa huomattavia eroja hoitokulujen tasoissa ja niiden muutoksissa. Valtion tulevan vuoden budjetti on valmistumassa tällä kertaa tavanomaista myöhäisemmällä aikataululla. Tämän takia monet kustannuserät ovat vielä vahvistumatta syys-lokakuun vaihteessa. Tämä ohje päivitetään heti tammikuun alussa 2016. Kiinteistöliiton Taloyhtio.net palvelussa on talousarvion laatimisen käytäntöihin kohdistuva ohjekortti, jota voi käyttää talousarvion laatimisprosessin kehittämiseen tai vertailuun, ks. http://www.taloyhtio.net/attachements/2014-05-16t15-39-3913206.pdf